Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 30.03.2023/Pykälä 26

OULYMP 30.03.2023 § 26  

1360/11.01.00/2022  

Asia  Kuljetuspolar Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaamiseen ja kiviainesten välivarastointiin Vaalan kunnan Veneheiton kylässä, Iso Latokankaalla, tilalla Sattula 785-409-21-26.

 Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija  Kuljetuspolar Oy

  Kempeleentie 7

  0400 Oulu

  Y-tunnus 0195020-0

Valmistelija  Brita Telenvuo, ympäristötarkastaja, p. 0500 282 946

Luvan hakemisperuste

 Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen

 ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja kohdan 7 alakohdan e mukaan sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

 Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan

 maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta

 koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaaltainen viranomainen

 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 alakohtien a ja b perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Hakemus on jätetty 23.11.2022. Hakemusta on täydennetty 11.1.2023 ja 12.1.2023.

Alueen sijainti 

 Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Vaalan kunnan Veneheiton kylässä, Iso Latokankaalla tilalla Sattula 785-409-21-26. Alue sijaitsee Vaalan keskustasta noin 15 kilometriä etelälounaaseen. Oulujärven Painuanlahti on noin 1,4 km suunnitellun ottamisalueen itäpuolella. Koordinaatit, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät ovat N: 7146100 I: 485050 ETRS-TM35FIN, N2000.

Luvat ja sopimukset

 Alueella on ollut aikaisemmin Vaalan kunnan ympäristölautakunnan 21.8.2012 § 69 kymmeneksi vuodeksi Kainuun Sora Oy:lle myöntämä maa-aineslupa määrälle 44 000 m3. Maa-ainesluvan voimassaoloaika on päättynyt.

Yhteisluvan hakijalla on tilan Sattula 785-409-21-26 omistajien kanssa maa-ainestenottosopimus, jossa kiinteistön omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksen maa-ainesluvan hakemiseen.

Alueelle johtaa yksityistie, johon tilan Sattula omistajilla on käyttöoikeus.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 Pohjois-Pohjanmaan kolmannessa vaihemaakuntakaavassa hakemusalueella ei ole merkintöjä. Alueella ei ole muuta kaavoitusta.

 Ottamisalue on eteläosastaan kalliopaljastuma, maapeite paksunee pohjoiseen sekä länteen. Puuston kasvu on vähäistä, suurin osa on poistettu jo aiemman toiminnan yhteydessä. Kallion kivilaji on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK:n) kallioperäkarttojen sekä maastohavaintojen perusteella tonaliittista gneissiä, joka on graniitin sukuinen, lujuusominaisuuksiltaan hyvin maanrakennuskäyttöön soveltuva kivilaji. 

 Geopudas Oy mittasi alueen korkeustasoja sekä louhoksen vesipinnan 10.11.2022. Louhoksessa oli hieman vettä tasolle +129,3 (N2000), louhoksen pohja oli otettu lähelle tasoa +129,0 (N2000). Suunnitelmassa on oletettu tasoa +130,0 (N2000) lopputilanteen vesipinnaksi, koska ottoalueen eteläpuolinen kallio yltää vielä hieman tämän tason yläpuolelle. Tällä hetkellä louhoksen koilliskulmasta suo-ojitukseen asti louhittu ja kaivettu oja pitää vesipinnan nykyisellä tasolla. Ennen ojan tekemistä toiminnan vesiä on pumpattu hakemustilalle, ottoalueen pohjoispuolelle.

 Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Rokua 1178503), jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (luokka 1E), sijaitsee noin 3,4 kilometrin etäisyydellä itään.             

Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 800 metrin päässä alueen itäpuolisessa Alakylässä. Lähin naapuritila on länsipuolinen 785-409-21-24, johon jää ottamisalueen reunasta noin 110 m. DNA Tower Finland Oy:n masto sijaitsee noin 110 m ottamisalueen eteläpuolella. Välittömästi suunnitelma-alueen itäpuolella on yksityishenkilölle vuokrattu alue, jossa on varastokasoja.              

 Lähialueella ei ole häiriintyvää rakennettua ympäristöä. Museoviraston ylläpitämän kulttuuriympäristön palveluikkunan mukaan Siikajoen uittokanava, on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennettuksi ympäristöksi ja se on samalla lähin kiinteä muinaisjäännös, joka sijaitsee suunnitelma-alueesta noin 1,7 km etelälounaaseen. Muista kulttuuriperintökohteista historiallinen asuinpaikka (Koivikko) sijaitsee suunnitelma-alueesta noin 1,9 km etelälounaaseen.

Lähin vesistö Oulujärven Painuanlahti, jossa on lähin luonnonsuojelualue (SPAFI1200801 Painuanlahti),  sijaitsee noin 1,4 km ottamisalueen itäpuolella. Hakemuksen mukaan ottamisalueella ei ole tavattu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottamistoimintaa rajoittamalla.

Toiminnan kuvaus

 Kuljetuspolar Oy hakee kiinteistölle Sattula RN:o 785-409-21-26 maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaamiseen ja kiviainesten välivarastointiin kymmeneksi (10) vuodeksi. Suunnitelma-alueen koko on 3,8 hehtaaria, josta ottamisalueen koko on 2,6 hehtaaria. Ottamisalueen länsipuolista, noin 1,0 hehtaarin aluetta käytetään tukitoiminta-alueena. Otettavan kalliokiviaineksen määrä on yhteensä 150 000 kiintokuutiometriä.

Aikaisempi louhinta on ulottunut alimmillaan noin tasolle +129,0 (N2000). Haettava ottotaso tulee olemaan alimmillaan +122,0 (N2000) eli noin seitsemän (7) metriä nykyisen montun pohjatason alapuolella. Pohjaveden ylin korkeus on +130 (N2000). Eteläreunassa louhintasyvyys on noin 14 - 15 metriä, nykyisen louhosmontun kohdalla 7 metriä ja pohjoisosassa 10 - 12 metriä. Vuosittain otettava kiviainesmäärä on keskimäärin 15 000 kiintokuutiometriä.

Toiminta on aiemman toiminnan jatkamista ja laajentamista. Toiminta-alueella tuotetaan mursketta ja louhetta keskimäärin 40 000 tonnia vuodessa, enimmillään arviolta 200 000 tonnia vuodessa.

 Ottamistoiminta

 Ottamisalueen koko on yhteensä noin 2,6 ha, josta jo louhittua aluetta on noin 0,6 ha. Ottamisalueen länsipuolista, noin 1,0 ha aluetta käytetään tukitoiminta-alueena, jolle sijoitetaan työkoneet, polttoainesäiliöt ja aggregaatti.

 Itäpuolella on yksityishenkilölle vuokrattu alue, jossa on varastokasoja. Hakemuksen mukaan alueeseen jätetään vähintään viiden metrin suojavyöhyke suojavalleineen, jotta vuokra-alueelta ei tapahdu vyörymistä ottamisalueelle.

Louhittava kallio on osalla aluetta paljastuneena, muuten ohuen pintamaakerroksen peittämä. Pintamaat kuoritaan vaiheittain ottamisalueen reunoille, jossa niitä käytetään suojaukseen, pohjavesipinnan yläpuolisten luiskien rakentamiseen ja tukitoiminta-alueen kasvukerrokseen maisemointivaiheessa.

 Louhintaa jatketaan alueen keskellä olevasta louhosmontusta, johon on rakennettu ajoluiska. Kulku louhokseen tapahtuu luoteiskulmasta tukitoiminta-alueen kautta. Luiskaukset tehdään tulevan altaan vesipinnan alapuolelle noin kahden (2) metrin syvyydelle (noin tasolle +128,0 (N2000)) kaltevuuteen 1:3. Tämän alapuoliset luiskat jäävät jyrkiksi. Pohjavesipinnan alapuolisiin luiskiin ei käytetä humuspitoisia maa-aineksia.

Otto aloitetaan louhimalla ensin ottamisalueen pohjoisosa, sitten eteläosa nykyisen montun mukaisella ottotasolla. Samalla rakennetaan luiskaukset vaiheittain. Kun otto on suoritettu koko alueella suunnilleen nykyiselle, eli edellisen luvan mukaiselle tasolle, alue syvennetään haettavalle ottotasolle aloittaen pohjoisosasta.

Louhinnan aikana louhokseen kertyvät vedet johdetaan alueen pohjoispuoliseen suo-ojitukseen. Alkuvaiheessa vesiä johdetaan kaivetun ja louhitun kanavan kautta pintavalutuksena, myöhemmin pumppaamalla. Suon reunaojituksen ja kanavan yhtymäkohdan vesipinta oli 10.10.2022 tasolla +128,1 (N2000). Louhokseen kertyy loppuvaiheessa vettä noin kahdeksan (8) metriä. Pintavesivalumaa monttuun vähennetään maavalleilla. Mikäli alapuolisessa ojastossa havaitaan kiintoaineen kulkeutumista ja veden samentumista, rakennetaan selkeytysallas hakemuksen kohteena olevan tilan

ojitukseen.

Murskattavat kiviainekset pyritään ajamaan räjäytyksen ja rikotuksen jälkeen suoraan murskauslaitokseen, tai niitä kasataan murskauslaitoksen viereen siten, että kuljetusmatkat jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Tuotteiden varastokasat sijoitetaan ottamisalueen länsipuoliselle tukitoiminta-alueelle,

tilan salliessa myös ottamisalueelle siten, että lastaukselle on riittävästi tilaa ja kuormauskaluston kuljetusmatkat jäävät tältäkin osin mahdollisimman lyhyiksi. Murskauslaitos sijoitetaan aluksi tukitoiminta-alueelle. Murskauslaitos sijoitetaan heti tilan salliessa louhokseen, mikä vähentää työkoneiden ajomatkaa ja vähentää melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskausta suoritetaan alueella vain osan vuotta. Hakemuksen mukaan murskauslaitoksen sähkönkulutus on noin 2,2 kW tai 0,4 l polttoöljyä/tuotettu tonni. Toiminnan aikana tarvittava sähkö hankitaan aggregaatista.

Tukitoiminta-alueen osa, jossa säilytetään työkoneita ja polttoaineita, tiivistetään hienoainespitoisilla maa-aineksilla. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Tukitoiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon

sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Tukitoiminta-alueella säilytetään polttoaineita ja öljytuotteita vain toiminnassa käytettäviä työkoneita ja laitteita varten ja vain murskausjaksojen aikana. Murskauslaitoksella on omat, kaksoisvaipalliset, ylitäytönestimillä ja laponestolla varustetut polttoainesäiliöt, jotka ovat alueella vain murskausjaksojen aikana. Murskauslaitoksen voiteluaineet säilytetään konteissa, alueella vain murskausten yhteydessä. Muuta toimintaa varten alueella ei säilytetä polttoaineita. Työkoneiden tankkaukset suoritetaan alueella käyvästä tankkauskalustosta. Tankkausalue suojataan muovittamalla, mikäli se katsotaan lupaehdoissa tarpeelliseksi. Hakemuksen mukaan räjähdysaineita (jauhe/nestemäinen) ei varastoida alueella.

Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

 Hakemuksen mukaan lupatoimintaan liittyvän raskaan liikenteen määrä on 20-40 käyntiä vuorokaudessa maarakennusurakoiden tarpeen mukaan, ei jatkuvasti. Hakemuksen mukaan tie on murskepintainen eikä sitä päällystetä. Pölyämisen esto tehdään tarvittaessa kastelemalla/liuotussuolauksella.

Kulku alueelle tapahtuu nykyistä reittiä alueen länsipuolelta. Louhokselle johtava tie pidetään liikennöitävässä kunnossa. Ajoramppi on rakennettu louhoksen luoteiskulmasta ja sitä siirretään ja muotoillaan toiminnan edellyttämällä tavalla.

 Hakemuksen mukaan kiviainesten louhinta ei saa aiheuttaa tarpeetonta vaaraa ympäristölleen. Tämän varmistamiseksi ulkopuolisia varoitetaan louhoksesta ja louhintatyöstä riittävän tehokkailla merkinnöillä. Louhoksen reunat suojataan maa- ja lohkarevalleilla.

 Hakemuksen mukaan louhinnassa ja murskauksessa toimitaan lainsäädännön, lupamääräysten ja yleisten toimintatapojen mukaisesti. Toimija huolehtii siitä, että louhoksen reunat ja luiskat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuussäännösten mukaisia. Louhos muotoillaan jo ottamistoiminnan aikana sellaiseksi, ettei se aiheuta vaaraa ympäristölleen oton aikana eikä sen jälkeen.

Toiminnan ajankohta

Räjäyttäminen ja rikotus suoritetaan arkipäivinä kello 8.00-18.00. Poraamista tehdään arkipäivinä klo 7.00-22.00. Murskaamista, kuormaamista ja kuljetusta tehdään maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00. Hakemuksen mukaan keskimääräinen toiminta-aika rikotukselle on 24 tuntia/vuosi, poraamiselle 32 tuntia/vuosi, murskaamiselle 400 tuntia/vuosi ja kuormaamiselle ja kuljetukselle 250 tuntia/vuosi.

Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus

Toiminnassa ja tuotannossa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus.

Pölyämisen estoon tarvittaessa käytettävä vesi otetaan louhoksesta. Ennalta arvioiden ei tarvetta.

 Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

 Hakemuksen mukaan toiminnassa ei muodostu jätevesiä. Toiminnassa ja tuotannossa syntyvien jätteiden määrä, käsittely- ja hyödyntämistapa sekä toimituspaikka on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Jätteiden määrä, käsittely- ja hyödyntämistapa ja toimituspaikka.

 Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 5000-10 000 m³-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä arviolta 10-15 m³-ktr. Pintamaat käytetään välivarastoinnin jälkeen alueen maisemointiin. Kannot ja hakkuutähteet haketetaan pintamaihin tai energiatuotantoon.                           

 Maisemointi ja alueen jälkikäyttö

 Tulevan altaan luiskat muotoillaan louheella ja pintamailla kaltevuuteen 1:3 kaksi metriä lopputilanteen vesialtaan pinnan alapuolelle. Luiskan ulkopuolelle tehdään suojaus, jolla estetään alueella liikkuvien putoaminen louhokseen. Lopullinen suojaus tehdään maavalleilla ja lohkareilla sellaiseksi, ettei se vaadi valvontaa tai kunnossapitoa.

 Luiskausta ja maisemointia suoritetaan oton edetessä niiltä osin, kun se on muiden toimintojen osalta mahdollista. Louhoksen kohdalle muodostuu vesiallas, jota aikanaan voidaan käyttää virkistystoimintoihin. Tukitoiminta-alue jää metsätalouskäyttöön. Kasvukerros rakennetaan alueelta poistetuilla pintamailla. Mikäli alueelle tuodaan kasvukerrokseen pintamaita alueen ulkopuolelta, ne hyväksytetään lupaviranomaisilla.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

 Toiminta-alueella tuotettavan kiviaineksen murskauksessa, lastauksessa ja varastoinnissa syntyy ilmaan päästöjä seuraavasti: hiukkaset 0,24 tonnia vuodessa, NOx 2,64 tonnia vuodessa, SO2 0,056 tonnia vuodessa ja CO2 176,0 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukaan ilmaan johtuvista päästöistä ei ole merkittävää haitallista vaikutusta ympäristölle.

Hakemuksessa annetut tiedot melusta ja tärinästä on esitetty taulukossa 3. Hakemuksen mukaan ilmoitetut laitteiden ja toimintojen melutasot on otettu vastaavaan kohteeseen tehdystä melumallinnuksesta. Mallinnuksen mukaan räjäytyksille ei yleensä hetkellisyyden vuoksi ilmoiteta meluarvoa.

  Taulukko 3. Tiedot melusta ja tärinästä.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, koska niitä ei ole havaittu aiemmankaan toiminnan yhteydessä. DNA:n masto sijaitsee noin 110 metriä ottamisalueen eteläpuolella. Riskeinä mahdolliset öljy- tai polttoaine-vuodot, joihin varaudutaan öljyntorjuntakalustolla sekä tukitoiminta-alueen suojarakenteilla. Räjäytysten panostukset mitoitetaan siten, että haitallisia vaikutuksia ei synny.

Toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Lähin asutus sijaitsee noin 0,8 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta louhoksesta. Muita häiriintyviä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja, ei ole melukantaman alueella. Pöly, melu ja tärinä asumisalueella jäävät etäisyyden vuoksi alle raja- tai ohjearvojen. Asutuksen ja louhoksen välinen puusto ja louhoksen reunat vaimentavat melua. Meluvaikutusta voidaan vähentää lisää pintamaavalleilla sekä tuotekasojen sijoittelulla. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä melu- pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Louhos ei myöskään näy asutukselle tai yleisille teille, joten maisemalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Louhokseen syntyvä vesiallas tekee alueesta maisemallisesti monimuotoisemman.

 Toiminnoilla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, 1E-luokan pohjavesialue Rokua 1178503, sijaitsee n. 3,3 km etäisyydellä, eikä toiminnalla ole siihen vaikutusta. Lähin luonnonsuojelualue, SPAFI1200801 Painuanlahti  sijaitsee noin 1,4 km ottamisalueen itäpuolella. Lähimmät muinaismuistot sijaitsevat yli 2 km päässä.

Suunniteltu laajennusalue on kalliopaljastumia/tavanomaista metsämaata, jolta puusto on jo lähes kokonaan poistettu ja metsän kasvu on vähäistä, joten laajennuksesta ei ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Polttoaine- ja öljypäästöt torjuen ei toiminnasta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen.

 Ei merkittäviä haitallisia päästöjä veteen, louhittava kiviaines ei sisällä haitallisia mineraaleja tai alkuaineita. Kiintoaineen kulkeutuminen suo-ojituksessa on lyhytkestoista. Louhoksen vedet johdetaan hakemuksen kohteena olevalle tilalle, louhoksen pohjoispuoliseen suo-ojitukseen aluksi pintavalutuksena, myöhemmin pumppaamalla kaivetun ja louhitun kanavan kautta. Tarvittaessa kaivetaan selkeytysallas. Maavallit vähentävät pintavesien pääsemistä louhokseen.

Kuorittavilla humuspitoisilla pintamailla ja moreenilla ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltaminen

 Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista sekä murskauksessa syntyvästä pölystä, päästöjä ilmaan vähennetään kaluston uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Kaikki koneet ja laitteet on valmistettu ja peruskorjattu normaalisti viiden vuoden sisällä, ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa.

 Melua syntyy kaikissa työvaiheissa louhoksessa, melu ei ohjearvoja ylittävästi ulotu häiriintyviin kohteisiin. Tuotekasat, pintamaavallit sekä murskauslaitoksen sijoittaminen alas louhokseen vähentävät melun leviämistä. Voidaan käyttää myös murskauslaitoksen syöttimen kumivuorausta.

Tarkkailu

Tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, käytettävät raaka-aineet, vaaralliset jätteet, toimintahäiriöt ja niiden syyt kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- tai öljypäästöistä sekä poistoveden laadusta. Louhoksesta johdettavasta vedestä otetaan häiriötilanteessa (esim. polttoainevuoto) vesinäytteitä, jotka toimitetaan hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Häiriötilanteessa puhdistustoimiin ryhdytään

välittömästi ja tehdään ilmoitus palo- ja pelastus- sekä lupaviranomaisille.

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaiden käyttäminen louhoksen suojaamiseen ja tukitoiminta-alueen pohjustukseen sekä alueen maisemointiin ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön eikä vaikutuksia ole tarpeellista seurata.

Perustelut toiminnan aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaisuutta

 Toiminnalle haetaan aloituslupaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta, jotta alueen kiviaineksia voidaan tarjota/käyttää läheisen Vaalan Nuojuan raakapuun kuormauspaikan rakentamisen tarpeisiin mahdollisimman pikaisesti. Etu tähän hankkeeseen nähden ei ole pelkästään taloudellinen. Lyhyt kuljetusmatka on myös ympäristöllisesti sekä yleisen viihtyvyyden kannalta parempi ratkaisu. Sama koskee kuormauspaikkaa, myös sinne joudutaan muussa tapauksessa kuljettamaan kiviaineksia kauempaa, jolloin haitalliset ympäristövaikutukset sekä kustannukset kasvavat.

Ellei kiviaineksia käytetä em. hankkeeseen, kiviaineksen saatavuus myös muiden lähialueen maarakennushankkeiden tarpeisiin olisi pystyttävä varmistamaan mahdollisimman pian. Toiminta on nykyisen louhoksen laajentamista, joten maisemalliset haittavaikutuksetkaan eivät

kasva oleellisesti.

Hakemuksessa ei ole esitetty ehdotusta vakuudeksi.

Asian käsittely 

Hakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Vaalan kunnan verkkosivuilla 16.1. - 22.2.2023. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen omistajille ja DNA Tower Finland Oy:lle.

 Lausunnot

 Hakemuksesta ei ole ollut tarpeen pyytää lausuntoja.

 Muistutukset ja mielipiteet

 Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus.

 DNA Tower Finland Oy 9.2.2023:

 "DNA Oyj:lle on tullut ilmoitus asianomaisen kuulemisesta 16.1.2023. DNA Oyj:n mastot ja laitetilat ovat siirtyneet DNA Tower Finland Oy:lle 1.10.2021, joten annamme kohteeseen maston omistajana seuraavan muistutuksen:

Olemme suorittaneet yhteisen tutustumiskäynnin louhosalueeseen 8.6.2021, jossa on ollut mukana maanomistajat " " ja " ", ympäristötarkastaja " " ja DNA Oyj:ltä " ". Tässä yhteydessä on keskusteltu myös louhosalueen laajentumisesta. Lisäksi on saatu maanomistajalta " " tiedustelu sähköpostitse 11.5.2021, jossa on kirjattu seuraavasti: Pyydän vielä harkitsemaan ja tarvittaessa selvittämään tekniikan kanssa louhinnan rajan tuomista lähemmäksi kuin mitä Geopudas Oy ilmoitti meille karttojen valmistamisen yhteydessä. Meille ilmoitettiin 110 metrin etäisyys mastosta.

Olemme selvittäneet turvaetäisyyttä mastotoimittajan puolelta sillä kriteerillä, että maston ja räjäytysalueen välinen etäisyys on noin 100 metriä. Kyseisellä etäisyydellä mastolle teräsrakenteena ei tuota ongelmia räjäytystyömaan aiheuttama tärinä. Se on kuitenkin väliaikainen ja 100 metrin etäisyys on aika pitkä edellyttäen, että käytettävät räjähdysainemäärät ovat maltilliset.

Laitetilassa olevien laitteiden osalta huomioisin, että ennen kuin kohteessa aloitetaan räjäytykset niin saisimme tästä ennakkotietoa. Esitän laitetilassa oleville asiakkaille, että laitekaappien alle asennetaan tärinänvaimennukseksi eristinkumit."

 Hakijan kuuleminen

 Hakija on jättänyt 14.2.2023 sähköpostitse vastineen DNA Tower Finland Oy:n muistutukseen:

"Hakijalla ei ole DNA Tower Finland Oy:n muistutuksesta huomauttamista."

Valmistelijan päätösesitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Kuljetuspolar Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaamiseen ja kiviainesten välivarastointiin Vaalan kunnan Veneheiton kylällä, Iso Latokankaalla, kiinteistöllä Sattula 785-409-21-26.

 Yhteislupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Yleiset määräykset

1. Kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on enintään 150 000 kiintokuutiometriä. Ottamisalueen pinta-ala on 2,6 hehtaaria. Alueella saa louhia ja murskata enintään 200 000 tonnia vuodessa alueelta otettavaa kiviainesta. Vain ottamisalueelta louhitun ja murskatun kiviaineksen välivarastointi on sallittu.

2. Kalliokiviainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +122,0 (N2000).

3. Luvan haltijan on nimettävä luvan mukaiselle toiminnalle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa- ja kiviainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

4. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä ja havaittavuudesta alueella koko ottamistoiminnan ajan.

5. Suunnitelma-alueen itäpuolella sijaitsevaan vuokra-alueeseen tulee jättää vähintään 5 metrin suojaetäisyys suojavalleineen ottamisalueesta. Suunnitelma-alueen eteläpuolella sijaitsevaan DNA Tower Finland Oy:n mastoon tulee jättää vähintään 110 metrin suojaetäisyys ottamisalueesta. 

6. Luvanhaltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottamisalueella.

7. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että ottamisalue on turvallinen alueella liikkujille ottamistoiminnan aikana ja sen päätyttyä. Toiminnan aikana louhosalue on aidattava tai rajattava maa- ja lohkarevallilla ja merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi.

8. Murskaamista saa tehdä maanantaista perjantaihin kello 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00. Poraamista saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Rikotusta ja räjäyttämistä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä maanantaista perjantaihin kello 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00.

 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

9. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

11. Toiminta kokonaisuudessaan on to­teu­tet­ta­va siten, että missään vaiheessa ei pääse syntymään poh­ja- tai pintaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enemmän pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

12. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

13. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet suojata valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia tai muuten huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Alueella saa säilyttää kerrallaan polttoaineita ja öljytuotteita vain sen määrän, minkä töiden suorittaminen edellyttää.

Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa, lukituissa säiliöissä. Valuma-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

14. Pintavesien pääsy louhosalueelle sen ulkopuolelta tulee estää. Louhoksesta pumpattavat vedet tulee johtaa siten, että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta alapuoliseen ojastoon, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa ympäristölle. Alueelle tulee tehdä laskeutusallas, jonka toimivuutta ja riittävyyttä louhoksesta pumpattavan veden sisältämän kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Laskeutusallas tulee tyhjentää kiintoaineesta tarvittaessa.

15. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla, sijoittamalla murskauskalusto louhoksen pohjalle ja alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Pölyntorjuntaan saa käyttää ainoastaan vettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

16. Räjähdysaineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai vahinkoa ulkopuoliselle omaisuudelle.

17. Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

18. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

19. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

20. Louhokseen kertyvän ja sieltä pumpattavan veden laadun tarkkailua tulee suorittaa jatkuvana tarkkailuna aistinvaraisesti. Purkuojasta laskeutusaltaan jälkeen tulee ottaa vesinäyte kertaluonteisesti kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Näytteenottajan on oltava sertifioitu ja analyysit on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Vesinäytteestä tulee määrittää pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, CODMn, nitraatti (NO3), nitriitti (NO2), ammoniumtyppi (NH4-N), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivetyjakeet (C10-C40). Analyysitulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä vesien tarkkailusta.

21. Erillisten toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

22. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on raportoitava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus)

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden

  laatu, määrä ja toimituspaikka

- käytetyt raaka-aineet ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

23. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain, tammikuun 31. päivään mennessä, tehtävä ilmoitus edellisen vuoden otetun maa-aineksen laadusta ja määrästä sähköisesti NOTTO-tietojärjestelmään. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun ottotoimintaa ei ole ollut. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi. Asiointiavaimen järjestelmään saa valvovalta viranomaiselta.

Toiminnan jälkihoitotyöt ja lopettaminen

24. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja alueelle muodostetaan mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta.

Ottamistoiminnan ja jälkihoitotöiden aikana on huolehdittava, ettei louhos aiheuta missään toiminnan vaiheessa, eikä ottamisen päätyttyä vaaraa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle. Reunat on muotoiltava ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ja maisemallisesti ympäristöön soveltuvaksi. Louhoksen veden täyttymistason alapuolelle ei saa sijoittaa humuspitoisia maita. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jäädä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä.

25. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

26. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden kuukauden (6 kk:n) kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (maa-aineslaki 13 a §).

27. Toiminta-alue on saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

Päätöksen perustelut

                                     Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta ja murskaaminen ja kiviainesten välivarastointi toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Kuljetuspolar Oy on esittänyt asianmukaisen ottamisuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

                                     Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta sekä kiviainesten välivarastointi täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Kalliokiviainesten otolle ja välivarastoinnille ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Lupamääräysten perustelut

                                     Kalliokiviaineksen ottomäärä, ottamisalue, vuosittainen murskausmäärä, alin ottotaso ja kiviainesten välivarastointi ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen kiviainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (määräykset 1-2).

                                          Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista. (määräys 3).

                                          Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata. (määräys 4).

                                          Suojaetäisyydet suunnitelma-alueen itäpuolella sijaitsevaan vuokra-alueeseen ja suunnitelma-alueen eteläpuolella sijaitsevaan DNA Tower Finland Oy:n mastoon on määrätty jätettäväksi alueen turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi. (määräys 5).

                                         Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 6).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (määräys 7).

Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa ympäristöön. (määräys 8).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa (määräys 9).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 10).

Määräykset 11, 15 ja 16 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Määräykset 12 ja 13 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Määräys 14 on annettu louhoksen kuivatusvesien pumppauksesta ja johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 17).

Määräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 19).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). (määräys 20).

Lupamääräykset 21-23 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 24, 25 ja 27).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 26).

Vastaus DNA Tower Finland Oy:n muistutukseen

Muistuttajan vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 3, 5 ja 16.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 30.3.2033 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Kuljetuspolar Oy voi aloittaa tämän päätöksen mukaisen toiminnan lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Koska kiviainesten ottamistoiminta sijoittuu olemassa olevalle louhosalueelle, lupaviranomainen katsoo, että toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.Ennen ottamistoiminnan aloittamista hakijan on toimitettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle päätöksessä määrätty vakuus. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman ja kun varsinainen vakuus on asetettu.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191, 199, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4 ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16 a, 19-21, 23 a ja 23 b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005), 1-4, 6-9 §.

Jätelaki (646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1, 7-10 ja 33 §.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun asetuksen muuttamisesta (314/2017).

Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (24.2.2022 § 20) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Jätehuoltomääräykset. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 10.1.2023

Vakuus 

Luvan haltijan tulee jättää maa-aineslain 21 §:n mukainen 4950 euron vakuus, jotta lupapäätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tämä vakuus palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman ja maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus on asetettu.

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.2.2022 § 20 maksutaulukon mukainen vakuus (maa-aineslaki 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kiintokuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

 2,6 ha x 1500 + 150 000 m³ x 0,04 = 9 900 €.

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 30.9.2033 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut ja niiden perusteet

  Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 2811,50 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymää maksutaksaa, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn kokonaisottomäärän (k-m3) mukaan 10,68 €/1000 m3, kuitenkin vähintään 400 € ja enintään 5260 €. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskaamisen ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1 735,00 €. Luvasta maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa käsittelymaksu on 535,00 €.

 Valvontamaksu

Lisäksi hakijan on maksettava jälkitöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen vuosittainen valvontamaksu. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen valvontamaksu on 7,74 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 335 € ja enintään 4000 €. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 265 €.

Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 §:n ja ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Vaalan kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Toiminnanharjoittaja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

DNA Tower Finland Oy

Ympäristöjohtajan päätösesitys

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.