Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.04.2023/Pykälä 42

OULYMP 27.04.2023 § 42  

1314/11.01.00/2022  

Asia GRK Suomi Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 §:n nojalla ympäristölupaa kierrätysmateriaalien vastaanottoon, käsittelyyn, välivarastointiin ja hyödyntämiseen Iin kunnassa sijaitsevalla kiinteistöllä Paakkari RN:o 139-403-18-63.

 Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija GRK Suomi Oy

 Jaakonkatu 2

 01620 Vantaa

 y-tunnus: 2810844-3

Luvan hakemisperuste

 Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) perusteella (jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely).

 Hakija hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 § perusteella.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohtien 12 b ja f perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen maakaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 t/a ja muu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa. Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

 Ympäristölupahakemus on jätetty Oulunkaaren ympäristöpalveluille 8.11.2022. Hakemusta on täydennetty 23.1.2023 ja 13.2.2023. Riskinarviointi on toimitettu 20.4.2023

Alueen sijainti  

 Jätteenkäsittelyalue sijaitsee Iin kunnassa Sääskenharjun alueella kiinteistöllä Paakkari RN:o 139-403-18-63, joka on jaettu kahteen määräalaan, jotka sijaitsevat Iin entisen Sääskenharjun kaatopaikan etelä- ja pohjoispuolella. Alueen 1 koordinaatit ovat N: 7250112 E: 425741 ja alueen 2 koordinaatit N:7249730 E: 425563 (ETRS-TM35FIN).

Toiminta sijoittuu Iin kuntaan noin viisi kilometriä taajamasta pohjoiseen Sääskenharjulle, kunnan vanhan kaatopaikan lähialueelle, kiinteistöstä 139-403-18-63 irrotetuille määräaloille. Määräalojen pinta-alat ovat noin 3,5 hehtaaria (Alue 2) ja 6,75 hehtaaria (Alue 1). Määräaloilta on

hakattu puusto kesällä 2022. Maaperä on moreenia, pinnassa on ohut kerros turvetta. Toiminta-alueen ympäristö on pääosin metsätalouskäytössä. Lähin asutus sijaitsee noin 1,2 km länteen

toiminta-alueesta.

 Hakemuksen mukaan alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä vesistöjä. Iijoki sijaitsee noin 2,8 kilometriä alueesta 1 etelään. Toiminta-alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Lähin pohjavesialue, Seljänharju 11139010, sijaitsee noin 6,8 km alueesta pohjoiseen. Lähin pintavesistö, Harisoja, sijaitsee toiminta-alueen itäpuolella 1,3 km etäisyydellä. Iijoelle ja Perämerelle etäisyyttä on yli kolme kilometriä.

Alueen 2 pinta- ja hulevedet kerätään hulevesijärjestelmän kautta selkeytysaltaaseen ja johdetaan alueen eteläosasta Kurikkasuon ojituksen ja Koppelinojan kautta Hiastinhaaraan. Alueen 1 pinta- ja hulevedet on suunniteltu johdettavaksi pohjoisosaan rakennettavan selkeytysaltaan kautta Sääskenharjun pohjoispuoliseen ojastoon. Kiertotalousterminaalin vedet käsitellään kenttäalueella ja ohjataan eri reittiä kuin Iin kunnan entisen kaatopaikan vedet.

E75 tien länsipuolella sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue YSA232467. Toiminta-alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse muita luontotyypin, eliö- tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri- tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia kohteita.

Luvat ja sopimukset

 Iin kunnan rakennusvalvonta on myöntänyt GRK Infra Oy:lle toimenpideluvan (23.6.2022 § 108) varasto- ja käsittelykenttien sekä suojapenkereiden rakentamiseen kiertotaloustoimintaa varten. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on merkinnyt ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ilmoituksen jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa 20.12.2022 (huoltoväylän rakentaminen, POPELY/3185/2022).

Iin kunnan kaatopaikalla on kaatopaikan sulkemista koskeva ympäristölupa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta 5.10.2020 (Dnro PSAVI/2011/2017). Sääskenharjun kaatopaikan sulkemista koskevan ympäristöluvan lupamääräyksiä 5-8 on muutettu lupapäätöksellä PSAVI/9072/2021. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut päätöksen suljetun kaatopaikan jälkitarkkailuohjelmasta ympäristönsuojelulain 64 § mukaisesti 17.6.2021 (POPELY/3326/2015).

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Alueen pohjoispuolella on varaus kaksiajorataiselle päätielle Iin taajaman osayleiskaavan 2025 mukaan, Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa koetoiminta-alue sijaitsee tv-1 alueen lounaiskulmassa. Ko. alue soveltuu siis seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 § mukaista rakentamisrajoitusta. Osayleiskaavan laajennukseen merkitty ohitustien sijainti näkyy myös maakuntakaavassa punaisella.

Hakemuksen mukainen toiminta

 GRK Suomi Oy hakee ympäristölupaa kiertotalousterminaalin toimintaan eli kierrätysmateriaalien vastaanottoon, käsittelyyn, välivarastointiin ja hyödyntämiseen. Alueella valmistetaan myös kasvualustoja, maanparannusaineita, tuhkalannoitteita ja muita lannoitevalmisteita. Lisäksi haetaan lupaa toiminta-alueen kenttärakenteiden sekä suojavallin rakentamiselle. Vastaanotettavat materiaalit käytetään alueen kenttä- ja vallirakenteiden rakentamiseen tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön.

Toiminnalle haetaan lupaa aloittaa toimenpideluvan saaneiden kenttien rakentaminen ja rakentamisessa tarvittavien materiaalien välivarastointi muutoksenhausta huolimatta YSL 199 § perusteella. Vaikka ympäristöluvanmukainen toiminta kumottaisiin, materiaalit voidaan toimittaa

edelleen hakijan käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa niitä vastaan.

Lupa haetaan toistaiseksi voimassa olevana.

Jätteenkäsittelytoiminta

Lupaa haetaan kierrätysterminaalin toimintaan eli kierrätysmateriaalien vastaanottoon, käsittelyyn, välivarastointiin ja hyödyntämiseen. Toiminta-alue jakautuu kahdelle eri kentälle, joten alueen rakentaminen on suunniteltu toteutettavan vaiheittain. Rakentaminen aloitetaan alueelta 1 kenttien ja vallien rakentamisena, toiminnan laajentuessa siirrytään rakentamaan aluetta 2. Alueilla vastaanotetaan, välivarastoidaan ja käsitellään materiaaleja hyötykäyttöön sekä rakentamisen aikana että sen jälkeen.

Vastaanotettavat jätteet ja niitä koskevat asiakirjat tarkistetaan ja määrät kirjataan ylös. Vastaanotettavista ja ulkopuolelle toimitettavista jätteistä kirjataan jäteasetuksen mukaiset tiedot (mm. määrä, ominaisuudet ja jätteen tuottaja). Kuormat ohjataan joko suoraan hyötykäyttöön tai

välivarastoon odottamaan käsittelyä tai käyttöä.

Jätemateriaaleja käsitellään tarvittaessa lajittelemalla, seulomalla, murskaamalla, paalaamalla tai muuten mekaanisesti käsittelemällä. Mekaanisen käsittelyn jälkeen materiaalit hyödynnetään alueella, välivarastoidaan ja käsitellään edelleen muilla menetelmillä tai toimitetaan ulkopuolelle muuhun käsittelyyn tai hyötykäyttöön.

Lajittelu: Erilaiset jätteet erotellaan toisistaan mahdollisimman korkean hyötykäyttöasteen saavuttamiseksi. Lajittelua tehdään pääasiassa koneellisesti kouralla, magneetti- pyörövirta tai ilmaerottimilla sekä käsin.

Seulonta: Erikokoiset kappaleet erotellaan toisistaan pääasiassa siirrettävillä seulontalaitteistoilla, joihin materiaali syötetään pyöräkuormaajilla tai kaivinkoneilla. Seulontaan voidaan käyttää seulakauhaa, tuulierotinta sekä rumpu-, puikko- ja tasoseuloja.

Murskaus: Käsiteltävän materiaalin palakokoa pienennetään hyötykäytön kannalta tarvittavaan palakokoon pulveroimalla, iskuvasaralla, seulamurskaimella tai siirrettävällä murskauslaitoksella. Magneettiset metallit poistetaan magneettierottimella.

Paalaus: Erilaisia materiaaleja voidaan paalata kuljetuksen ja varastoinnin optimoimiseksi. Paalain voi olla kiinteä tai siirrettävä laite, jolla jätemateriaalit pakataan suurpaaleiksi muovikalvon sisään tai sidotaan teräslangoilla.

Välivarastointi: Materiaaleja välivarastoidaan tarvittaessa jatkokäsittelyä, hyödyntämistä tai edelleen toimittamista varten. Välivarastointi voi olla tarpeen myös, jos materiaali vaatii lisäselvityksiä, kuten näytteenottoa, ikäännytystä tai jos käsittelyä tehdään alueella vain kausittain, urakalla. Välivarastot pidetään mahdollisimman pieninä ja tarvittaessa niitä

voidaan kostuttaa tai peittää, jos varastokasassa on pölyävää jätettä.

Kiinteytys: Käsiteltävän jätteen joukkoon sekoitetaan lisäainetta, joka sitoo jätteessä olevaa nestettä ja kiinteyttää jätteen riittävän kantavaksi materiaaliksi. Lisäaineina käytetään esimerkiksi löysien maa-ainesten seassa tuhkia. Lisäaineen sekoitus maa-aineksen joukkoon

eli kiinteytys tehdään joko sekoituspaikalla tai maanrakennuskalustolla suoraan rakenteeseen.

Stabilointi: Stabiloinnissa jätemassan joukkoon lisätään sideainetta, joka parantaa aineksen ominaisuuksia. Jätemateriaalin, yleensä maa-aineksen, ominaisuudet tutkitaan joko niiden syntypaikalla tai käsittelypaikalla eräkohtaisesti. Massojen käsittelyyn tarvittava stabilointilisäaine ja sekoitussuhteet selvitetään laboratoriokokein. Stabiloinnissa voidaan

käyttää esimerkiksi kalkkia. Maamassat käsitellään esimerkiksi massastabiloimalla tai sekoittamalla kentällä aumassa, jonka jälkeen massat käytetään rakentamisessa alueella tai sijoitetaan luokituksensa mukaiseen kohteeseen.

Kompostointi: Kompostoinnissa maamassat aumataan eräkohtaisesti ja niihin sekoitetaan tukiainetta (kierrätyshake, puuhake, kuorihiekka tai vastaava) kompostoitumisen edistämiseksi. Massoja käännetään koneellisesti tarvittaessa ja kompostoitumisen edistymistä seurataan kenttäkokein. Kun kompostoituminen on tapahtunut riittävällä tasolla,

massat käytetään rakentamisessa alueella tai sijoitetaan luokituksensa mukaiseen kohteeseen.

Maanparannusaineiden, kasvualustojen ja lannoitevalmisteiden valmistus: Maa-aineksia, tuhkaa, puu- ja kasvijätettä, metsäteollisuuden jätteitä, hautomolietettä, meesaa, kuorihiekkaa, lantaa sekä lannoitevalmisteita (mm. komposti, lannoitteet, kalkitusaineet) käytetään kasvualustojen, maanparannusaineiden ja lannoitevalmisteiden raaka- aineena.

Kasvualustoja ja maanparannusaineita valmistetaan erilaisia materiaaleja seulomalla, sekoittamalla ja tarvittaessa varastoimalla, jälkikypsyttämällä tai kompostoimalla kasoissa tai aumoissa. Seokset käytetään mm. alueen vallien maisemoinneissa. Alueelta voidaan toimittaa soveltuvia materiaaleja

tai valmiita seoksia myös muualle hyötykäyttöön esimerkiksi tuhkia lannoitevalmisteeksi. Tämänkaltaiselle toiminnalle tehdään lannoitevalmistelain mukaiset toimenpiteet Ruokavirastolle.

Vastaanotettavat jätteet

MARA-asetuksen mukaisia valmiita materiaaleja vastaanotetaan ja välivarastoidaan toimipisteellä tarpeen mukaan. Alueella välivarastoidaan seuraavia MARA-asetuksen mukaisia materiaaleja: 

Taulukko 1. Laitoksella välivarastoitavat MARA-asetuksen mukaiset materiaalit

 Alueella vastaanotetaan ja välivarastoidaan myös seuraavia jätteitä:

Taulukko 2. Materiaalit, joiden vastaanottomäärä ja varastointimäärä yhteensä < 20 000t/a.

Taulukko 3. Materiaalit, joiden vastaanottomäärä < 50000 t/a, varastointimäärä < 20 000 t/a.

Vastaanotetut jätteet käsitellään tarvittaessa ja hyödynnetään alueen rakenteissa tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Materiaalit ja niiden määrä vaihtelevat vuosittain saatavuuden mukaan. Käsittely toteutetaan, kun käsiteltävää materiaalia on kentällä riittävä määrä. Käsittelyllä tarkoitetaan seulontaa, murskausta, lajittelua, paalausta, välivarastointia, kompostointia, stabilointia tai kiinteytystä. Lopputuotteet välivarastoidaan alueella lajeittain.

Laitokselle tuoduista rakennus- ja purkujätekuormista vaaditaan siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja sisältää jäteasetuksen (VNa 978/2021) 40 §:n mukaiset tiedot. Jätteistä vaaditaan analyysitulokset kaatopaikka-/ympäristökelpoisuudesta tai tarvittaessa näytteitä otetaan jo toimitetusta erästä (esimerkiksi tuhkista lannoitekelpoisuuden varmistamiseksi).

Jäte-erät varastoidaan materiaalikohtaisesti joko päällystetylle tai rakennusvaiheessa päällystämättömälle kentälle siten, että erilaiset raaka-aine-erät ja erotellut ainekset eivät sekoitu keskenään. Vastaanotetut erät ovat jäljitettävissä, joten jos laadunvalvontatutkimuksissa havaitaan raja-arvojen ylityksiä, voidaan käyttökelvoton erä poistaa ja toimittaa asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Jätemateriaalit ja tuotteet varastoidaan erillään omilla varastopaikoillaan, kuten kasoilla/aumoissa/siirtolavoilla tai tavalla, joka on kyseiselle jätteelle/tuotteelle tarkoituksenmukainen.

Rakennusvaiheessa alusrakenne voidaan toteuttaa osittaisella massanvaihdolla, jossa turve ja heikosti kantava maa-aines vaihdetaan parempaan luonnonmateriaaliin, jota voi olla esimerkiksi vieraslajipitoinen maa-aines. Vallien ja kenttien kuivatuskerrokseen käytetään betoni- ja

tiilimursketta, valleissa myös kuonaa. Kentän jakavaan ja kantavaan kerrokseen käytetään pohjakuonia, energiateollisuuden tuhkia ja betonimursketta. Vallien täyttöihin käytetään renkaiden lisäksi mineraalijakeita ja mahdollisesti vaarattoman jätteen tasoisia maa-aineksia sekä alimpiin osiin, tarpeeksi syvälle voidaan vieraskasvien seulonnasta jäävää, kasvien siemeniä mahdollisesti sisältää maa-ainesta. Vallin tiivistys- ja pintakerroksiin käytetään ylijäämämaita ja pintakerroksiin alueella valmistettua maa-ainesseosta.

Toiminnan vakiinnuttua toimitetaan uusiomateriaaleja myös muualle hyötykäyttöön. Kun käsittelyalueet 1 ja 2 on rakennettu ja kierrätystoiminta vakiintuu kentillä, toimitetaan valvovalle viranomaiselle selvitys toimintojen sijoittumisesta alueille.

Eri vuosien välillä materiaalien keskinäinen määräsuhde voi vaihdella, mutta jätteenpolton tuhkan ja kuonan, energiateollisuuden muiden tuhkien ja kuonien, muiden maanrakennuksessa käytettävien vastaanotettavien uusiomateriaalien sekä rakennus- ja purkujätteen yhteenlaskettu

määrä ei vuosittain ylitä 20 000 t/a. Betoni- tiili ja asfalttijätteiden sekä ylijäämämaiden yhteenlaskettu määrä ei ylitä vuosittain 50 000 t/a. Toiminnassa on myös mahdollista ottaa vastaan, välivarastoida ja hyödyntää sellaisia materiaaleja, joita ei ole ilmoitettu materiaalilistauksessa, mikäli ne ominaisuuksiensa ja ympäristökelpoisuutensa puolesta soveltuvat toimintaan ja ympäristöviranomainen hyväksyy materiaalit.

Toiminta-alueelle vastaanotetaan erilaisia tuhkia ja kuonia, joita muodostuu poltto- ja voimalaitoksilla sekä muissa polttoprosesseissa. Tuhkat ja kuonat muodostuvat polttotason alapuolella karkeampana pohjatuhkana arina- ja pölypolttokattiloissa ja petihiekkana leijupetikattiloissa sekä savukaasujen mukana poistuvana hienompana lentotuhkana. Muodostuvien tuhkien määrä, koostumus ja ominaisuudet riippuvat käytetystä polttoaineesta ja -tekniikasta, erityisesti polttolämpötilasta sekä tuhkanerotustekniikasta.

Tuhkat koostuvat palamattomista materiaaleista ja niiden laatu ja ominaisuudet vaihtelevat poltetusta materiaalista ja polttoprosessista riippuen. Pohjakuona koostuu palamatta jääneistä aineksista, joita ovat lasi, keramiikka, kivi, tiili, betoni, sulamistuotteet, palamaton orgaaninen aines,

tuhka, magneettinen ja ei-magneettinen metalli. Kuona on luonnon kiviainekseen verrattuna huokoista ja kevyttä materiaalia, jolla on suuri ominaispinta-ala.

Mineraalijakeet syntyvät polttoaineen tuottamiseen tähtäävässä mekaanisessa jätteenkäsittelyssä, missä jae seulotaan energiaksi soveltuvasta materiaalista. Mineraalijae koostuu pääasiassa jätteen sisältämistä epäorgaanisista jakeista, kuten kivistä, lasista, hiekasta ja hienoaineksesta, myös pienestä määrästä kuituja. Hiekoitushiekan seassa voi olla vähäisiä määriä roskia. Vastaanotettavat mineraalijakeet hyödynnetään alueen vallin rakentamiseen, mutta tarvittaessa materiaalit käsitellään ennen hyödyntämistä.

Kuonat ja tuhkat voidaan hyödyntää suoraan alueen kenttä- ja vallirakenteessa tai toimitetaan edelleen asianmukaiseen vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Rakenteissa hyödynnettävät tuhkat täyttävät vaarattoman jätteen kriteerit. Kuonat ja tuhkat käsitellään tarvittaessa esimerkiksi seulomalla. Käsittelyn jälkeiset lopputuotteet välivarastoidaan alueella eri varastokasoihin. Vastaanotettava ja käsiteltävä pohjakuonan ja tuhkan määrä vuosittain on alle 20 000 t.

Vastaanotettavien kuormien ja jätteen haltijan tiedot kirjataan ylös, tarvittaessa siirtoasiakirjat arkistoidaan. Vastaanoton jälkeen kuormat varastoidaan varastoaumoihin asfaltoidulla kentällä. Jos vastaanotetut tuhkat eivät vastaanoton ja varastoinnin jälkeen täytä vaarattoman jätteen

kriteereitä jonkin yksittäisen ominaisuutensa vuoksi tai ne vaativat jatkokäsittelyä soveltuakseen hyötykäytettäväksi kohteessa, otetaan ne omalle varastopaikalleen odottamaan edelleen toimittamista tai jatkokäsittelyä. Jatkokäsittely tapahtuu seostamalla tuhkaa tai stabiloimalla tuhka siten, että kriteerit hyötykäytölle täyttyvät. Mikäli sopivaa stabilointireseptiä ei löydetä, kyseinen tuhka toimitetaan hyötykäyttöön tai loppusijoitettavaksi asianmukaiset luvat omaavalle laitokselle.

Mikäli vastaanotettuja tuhkia toimitetaan muualle hyödynnettäviksi MARA-asetuksen mukaisesti, tuhkat täyttävät niille asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Toiminta-alueelle otetaan vastaan lajittelemattomia tai esilajiteltuja rakennus- ja purkutoiminnassa syntyviä jätemateriaaleja. Vastaanotettava rakennus- ja purkujäte tarkastetaan ja vastaanotetaan, jolloin kirjataan jätteen laatu ja määrä sekä tuontiaika ja tuojan tiedot. Vastaanotetut jätteet

lajitellaan, käsitellään ja toimitetaan asianmukaiseen jatkojalostukseen tai hyötykäyttöön.

Prosessin aikana rakennus- ja purkujätteestä erotellaan siirrettävällä kalustolla mm. kivi- ja puuainekset, metallit, eristeet ja muovi. Prosessista jäävä viimeinen hyödynnettävä materiaali on energiatuotantoon menevä jae. Prosessin pölyn hallinnassa käytetään tarvittaessa kastelua.

Käsiteltyä ja käsittelemätöntä rakennus- ja purkujätettä pyritään varastoimaan mahdollisimman vähän aikaan. Käsittelyä voidaan tehdä ns. jatkuvana päivittäisenä toimenpiteenä, mutta yleensä

urakkaluontoisesti 1- 4 viikkoa kerrallaan. Ennen käsittelyä varastointiajat pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä, alle 6 kk. Valmiita lopputuotteita varastoidaan päällystetyillä kentillä tai siirtolavoilla.

Alueelle voidaan ottaa muiden maanrakennuksessa käytettävien jätemateriaalien yhteydessä vastaan satunnaisia eriä vaarallista jätettä, kuten kyllästettyä puuta (esimerkiksi piharakenteista poistetut puhelinpylväät), jotka erotetaan muista jätteistä välivarastoon ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Kyllästettyjä pylväitä on saatettu käyttää kotitalouksissa, piharakenteissa ja kotitalouksiin rinnastettavissa toiminnoissa kuten harrastustallien ulkotarhoissa, kesämökkien rantarakenteissa ja toimintansa lopettaneilla maatiloilla, joista niitä voi tulla satunnaisesti pieniä määriä purkujätteenä. Vaarallisen jätteen pienimuotoinen vastaanotto mahdollistaa sen, että kerralla voisi toimittaa enemmän kuin yhden kuutiometrin kyllästettyä puuta, joka tällä hetkellä on rajoitus alueen jäteasemilla. Lisäksi kyllästettyä puuta voi tulla satunnaisina kappaleina purkujätekuormassa, joka tarkoittaisi koko kuorman palauttamista, mikäli ympäristölupa ei sallisi vastaanottaa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltuja materiaaleja, kuten kyllästettyä puuta. Vaarallisen jätteen pienimuotoisella vastaanotolla ja välivarastoinnilla pyritään

edesauttamaan kyllästetyn puun päätymistä asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Varastossa vaarallista jätettä on kerralla alle 50 tn ja se säilytetään tiiviillä alustalla ja peitettynä, esimerkiksi siirtolavalla.

Alueelle vastaanotetaan betoni- tiili- ja asfalttijätettä. Vastaanotettavat materiaalit voivat olla valmiiksi hyödyntämiskelpoisia tai niitä voidaan käsitellä esim. pulveroimalla/murskaamalla haluttuun palakokoon. Hyödynnettävät betoni- tiili- ja asfalttimurskeet täyttävät MARA-asetuksen mukaiset vaatimukset haitta-aineiden osalta. Betonin osalta mahdollisesta EEJ-asetuksen arviointiperusteiden käyttöönotosta tehdään kirjallinen ilmoitus valvovalle viranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen arviointiperusteiden käyttöönottoa.

Purettua asfalttia syntyy rakennustyömailta. Asfalttirouhe käytetään soveltuvin osin alueen kenttien päällysteissä tai toimitetaan edelleen hyötykäyttöön.

Vastaanotettuja ja käsiteltyjä materiaaleja voidaan toimittaa muualle hyödynnettäviksi MARA- tai EEJ-asetuksen mukaisesti.

Teollisuuslaitoksilla voi syntyä kuitulietettä, biolietettä, kuorilietettä, pastalietettä ja siistauslietettä. Alueelle voidaan ottaa vastaan analysoituja lietteitä, jotka ominaisuuksiltaan soveltuvat kasvualustojen valmistukseen. Lietteen hyötykäyttöön vaikuttavat orgaanisen aineen, ravinteiden,

raskasmetallien ja tuhkan pitoisuudet. Lietettä voidaan stabiloida kalkilla tai sekoittamalla orgaaniseen ainekseen ja edelleen ylijäämämaihin.

Alueella vastaanotetaan rakentamisesta syntyviä ylijäämämaita. Vastaanotettavien ylijäämämaiden haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Vastaanotettavat ylijäämämaat saattavat sisältää pieniä määriä epäpuhtauksia, kuten rakennusjätettä, risuja, vieraslajeja ja muuta vastaavaa (ns. pilaantumaton, jätettä sisältävä maa-aines). Maa-aineksissa sisältävät epäpuhtaudet erotellaan seulomalla maa-ainekset siihen soveltuvalla kalustolla. Seulonnan ylite jatkokäsitellään alueella, esim. eroteltu betoni- ja tiilijäte, ja hyödynnetään alueen

rakentamisessa tai toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Seulottu maa-aines hyödynnetään vallin rakenteessa tai kasvualustojen valmistuksessa. Alueelle voidaan ottaa vastaan myös vieraskasvilajeja sisältäviä maa-aineksia. Em. maa-ainekset seulotaan, kasvijäte toimitetaan polttoenergiaksi ja maa-aines sijoitetaan vallien perustuksiin, jolloin lajiston taimettuminen alueelle estyy. Mahdolliset vastaanotetut sulfaattimaat sijoitetaan suoraan kentän rakenteeseen ja peitetään mahdollisimman nopeasti tavanomaisella, vähäisen ilmanläpäisevyyden omaavalla pilaantumattomalla ylijäämämaa-aineksella. Peittokerros estää maan hapettumista ja kuivumista sekä eroosiota. Peittämisen jälkeen happamoittavan vesivalunnan todennäköisyys on erittäin vähäinen. Tarvittaessa sulfaattimaita voidaan myös kalkita joko kaivupaikalla tai käsittelyalueella.

Alueella otetaan vastaan maa- ja metsätaloudesta sekä puutarhanhoidosta peräisin olevia puu- ja kasvijätteitä sekä lantaa. Osa jätteistä haketetaan ja käytetään kasvualustojen valmistuksessa. Alueelle voidaan ottaa vastaan myös vieraskasvilajeja, joille osoitetaan paikka, josta ne toimitetaan

jatkokäsittelyyn. Vieraskasvilajeja sisältävät maa-ainekset voidaan käsitellä edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla.

Alueelle otetaan vastaan tuottajavastuun piirissä olevia, käytöstä poistettuja renkaita, niin kokonaisina kuin leikkeenä. Renkaat käytetään valleissa, niitä voidaan käsitellä poistamalla vanteet, lajittelemalla, paalaamalla, leikkaamalla tai välivarastoida alueella. Mahdolliset muut hyödyntämiseen kelpaavat kumituotteet, kuten lasten leikkipuistojen ja urheilualueiden kumimatot sekä kuljetinmatot hyödynnetään renkaiden tapaan.

Kaikki vastaanotettavat jätteet tarkastetaan aistinvaraisesti ja varmistetaan, että ne ovat kuormakirjassa mainittua laatua ja täyttävät jätelajille asetetut laatuvaatimukset.

Jätteet punnitaan (tai jos vaakaa ei ole käytettävissä, määrä ilmoitetaan tilavuutena) ja kirjataan yhtiön tietojärjestelmään. Kukin jäte sijoitetaan sille kuuluvalle paikalle. Varastokasaa ylläpitävän koneen kuljettaja varmistaa, että välivarastoitu jäte on sen vastaanottoehtojen ja laatuvaatimusten mukaista.

Mikäli havaitaan, että jäte ei ole vaatimusten mukaista, se joko toimitetaan pois tai esikäsitellään hyötykäyttöön soveltuvaksi. Esimerkiksi roskaantunut jäte-erä lähetetään takaisin toimittajalle. Jos kyseessä on yksittäiset jätekappaleet, ne otetaan pois kuormasta ja toimitetaan asianmukaiseen

käsittelyyn. Vääränlaisen jätteen toimittajaa informoidaan aina ja pääsääntöisesti myös sanktioidaan virheellisestä toiminnasta. Rakennusjätekuormista tarkastetaan mahdolliset POP-jätteet eli esimerkiksi

kyllästetyn puun tai erilaisten PCB:tä sisältävien saumaus- ja eristeaineiden esiintyvyys kuormassa.

Mikäli jäte-erän alkuperä tai sen sisältämät materiaalit herättävät epäilyn jätteen laadusta, voidaan kuorma palauttaa tai erästä ottaa näytteet ennen käsittelyä tai välivarastointia. Toiminnassa ei oteta vastaan sellaisia kumituotteita, jossa voisi esiintyä SCCP:ä. Yksittäiset vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat kappaleet poistetaan rakennusjätteestä välivarastoon tai koko kuorma palautetaan.

Jätettä siirrettäessä, käsiteltäessä ja lopputuotetta varastoitaessa laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Mikäli jätteessä tai siitä valmistetussa lopputuotteessa havaitaan missä tahansa prosessin vaiheessa epäpuhtauksia tai muuta siihen kuulumatonta, epäpuhtaudet poistetaan ja toimitetaan asianmukaisesti

jätteenkeräykseen tai hyötykäyttöön.

Oman henkilöstö sekä aliurakoitsijat ohjeistetaan ja koulutetaan. Lisäksi organisaatiosta löytyy tarvittaessa aina asiantuntija-apua työmaille. Toimintaperiaatteena on, että jos jätteen laatu herättää

epäilyksiä, sitä ei oteta vastaan ennen lisäselvityksiä.

Vaikka vastaanotettavien jätteiden laatua seurataan mahdollisimman tarkasti, ovat kattavat laadunvalvontatutkimukset tarpeen jätteistä valmistettujen tuotteiden teknisen laadun ja ympäristökelpoisuuden varmistamiseksi. Jätteiden näytteenotto toteutetaan jätekohtaisten

näytteenottosuunnitelmien mukaan.

Toiminnassa, kuten sosiaalitiloissa, jätteiden murskauksessa tai seulonnassa, mahdollisesti syntyvät jätteet, varastoidaan tarvittaessa niille tarkoitetuilla siirtolavoilla tai jäteastioissa ja toimitetaan edelleen asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn tai loppusijoitukseen.

Jätteiden vastaanotossa toimivat henkilöt on koulutettu vastaanottoon ja riskien arviointiin. Jätteiden vastaanotossa keskeinen tekijä on tiedostaa materiaalin syntypaikka ja siihen liittyvät riskit. Vastaanottohenkilöstön tulee kiinnittää huomiota esim. betonissa mahdollisesti kiinni oleviin muihin materiaaleihin, jotka voivat sisältää haitta-aineita, kuten lyijysaumaus vanhoissa viemäreissä ja 70-luvun parveke-elementit, jotka voivat sisältää asbestipitoista maalia.

Epäselvissä tapauksissa jätteen vastaanotosta tulee kieltäytyä tai mahdollinen haitta-aine tulee poistaa tai haitattomuus todistaa. Aistinvaraiset (näkö, haju) havainnot toimivat vastaanotossa hyvin, kun henkilö on tähän koulutettu ja hänellä on asianmukaiset ohjeet. Yhtiön muu henkilöstö tarjoaa tarvittaessa

asiantuntija-apua puhelimitse.

Näytteenotto toteutetaan asiantuntevan, kokeneen ja koulutetun näytteenottajan toimesta. Näytteet merkitään ja pakataan asianmukaisesti sekä toimitetaan tutkittavaksi asianmukaisiin laboratorioihin.

Jätteen vastaanotto-, esikäsittely- ja jalostustoiminnoista vastaavat GRK Suomi Oy:n ympäristöliiketoiminnan asiantuntijat. Myös ulkopuoliset toimijat perehdytetään siltä osin kuin heidän tehtävänsä sitä vaatii.

Kenttärakenteiden ja suojavallin rakentaminen

Alueelle suunnitellut kentät rakennetaan aluesuunnitelman mukaiseen korkoon keskimäärin kahden metrin kerrospaksuudella. Rakennekerrokset on suunniteltu tehtäväksi mm. energiateollisuuden tuotannossa syntyvistä erilaisista tuhkamateriaaleista, betonimurskeista ja jätteenpolton pohjakuonista. Alueen kulkutiet ja alueen 1 pohjoisosasta hehtaarin alue on suunniteltu tehtäväksi materiaalein, jotka täyttävät MARA-asetuksen vaatimukset, muu alueen rakentaminen tehdään ympäristöluvan

mukaisilla materiaaleilla. Kentät 1 ja 2 päällystetään asfaltilla, mikäli jokin osa alueesta olisi tarkoituksenmukaista jättää murskepinnalle, se hyväksytetään valvovalla viranomaisella. Rakenteissa käytettävistä materiaaleista varmistetaan materiaalien ympäristökelpoisuus rakenteeseen. Käytettävien materiaalien ympäristötekniseksi kelpoisuudeksi esitetään vaarattoman jätteen kelpoisuusvaatimuksia. Kaatopaikan sulkemista ohjaavan ympäristöluvan muutoksen mukaan toiminta-alueiden väliin sijoittuvan Iin kunnan kaatopaikan esipeitto- ja kaasunkeräyskerroksen materiaalissa vastaavat pitoisuudet ovat käytössä.

Kenttärakenteissa hyödynnettävien materiaalien vastaanotto ja hyödyntäminen ei ylitä ympäristöluvassa haettuja vuosittaisia maksimivastaanottomääriä. Jätteen hyödyntäminen kenttärakenteissa päättyy kenttien valmistuttua.

Toiminta-alueen 1 länsi- ja pohjoisreunaan on suunniteltu rakennettavaksi suojavalli, toiminta-alueella 2 suojavalli on vain länsiosassa. Vallit rakennetaan ensisijaisesti maisemallisista syistä tien E75 suuntaan ja ehkäisemään melua lähimmän asutuksen suuntaan. Suojavallit on suunniteltu ja mitoitettu rakennettavaksi siten, että rakenteeseen suotautuvan veden määrä on laskennallisesti riittävän vähäinen.

Suojavallin rakenteessa hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja hyödyntäminen ei ylitä ympäristöluvassa haettuja vuosittaisia maksimivastaanottomääriä. Vallirakenne rakennetaan vaiheittain eteenpäin ja mikäli suojavallin rakentaminen keskeytyy pidemmäksi ajaksi, rakennetaan avoinna olevalle rakenteelle väliaikainen peittorakenne. Jätteen hyödyntäminen vallirakenteissa päättyy vallien valmistuttua. Osa vallirakenteesta voidaan korvata mara-rakenteella ja mara-ilmoituksella (renkaat), mikäli ympäristöluvanmukaiseen rakentamiseen tarvittavia materiaaleja ei ole riittävästi saatavilla. Tästä sovitaan valvovan viranomaisen kanssa erikseen.

Rakenteissa hyötykäytettävien betoni- ja tiilimurskeen, pohjakuonien, sekä energiateollisuuden tuhkien hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan joko ennakkohyväksyntämenettelyllä tai laitoksen jätteenkäsittelyprosessissa tuotettujen materiaalien laatututkimuksilla. Kenttärakenteissa käytetään

pääsääntöisesti mara-asetuksen pitoisuus- ja liukoisuusraja-arvot täyttäviä jätemateriaaleja, mutta mm. vallien täyttöihin ja kentän jakavaan kerrokseen voidaan ottaa vaarattoman jätteen tasoisia materiaaleja. Tiilijäte voidaan mara-asetuksen mukaan hyödyntää väylä- ja kenttärakenteiden lisäksi valleissa, betoni vain väylä- ja kenttärakenteissa. Tiili- ja betonijäte täyttää mara-asetuksen vaatimukset palakokoa lukuun ottamatta. Valleihin pyritään ottamaan ensisijaisesti tiilijätettä, mutta mikäli tiiltä ei ole riittävästi

saatavilla, voidaan käyttää myös betoni- ja tiilimursketta.

Betoni- ja tiilimurskeen ympäristökelpoisuus tutkitaan kokoomanäytteestä, joka edustaa enintään 10 000 tonnin murske-erää. Tutkittava kokoomanäyte on muodostettava vähintään 20 osanäytteestä, joiden tulee edustaa ajallisesti koko 10 000 tonnin murskauserää/jaksoa. Näytteiden koko on noin 1 kg.

Tarvittaessa otetaan rinnakkaisnäyte.

Käytännössä näytteet otetaan joko materiaalivirrasta jalostusprosessin aikana tai vaihtoehtoisesti kasasta. Molemmissa tapauksissa oleellista on saada edustava kuva tutkittavasta jäte-erästä. Jalostuksen yhteydessä se tarkoittaa esim. betonijätteestä 1 näytteen ottoa per työvuoro 20 työpäivän ajan. Kasanäytteenotossa puolestaan muodostetaan kasasta lohkot, joista näyte kerätään. Näin se edustaa hyvin tehtyä tuotantoerää.

Näytteet merkitään ja säilytetään asianmukaisesti sekä toimitetaan asianmukaiseen laboratorioon. Tarvittaessa betonimurske murskataan tai jaetaan ennen sen tutkimista. Näytteenotto dokumentoidaan.

Näytteenottaja tekee kustakin näytteenotosta raportin, josta käy ilmi näytetunnus, paikka- ja aika, erän koko, erää koskevat tiedot, viittaus näytteenottosuunnitelmaan ja näytteenottajan nimi.

Vallin tiivistyskerroksessa hyödynnettävä ylijäämämaa (moreeni, savi) on pilaantumatonta maa-ainesta. Hyötykäytettävien ylijäämämaiden haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa valtioneuvoston asetuksessa

maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) säädetyt ylemmät ohjearvot. Ylijäämämaan hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan materiaalin syntypaikkaluokituksen mukaisesti. Ylijäämämaita vastaanotettaessa vaaditaan analyysitodistus, mukaan lukien öljyhiilivedyt,

ennen kuorman vastaanottamista, jos maiden pilaantumattomuutta on syytä epäillä, esimerkiksi teollisuusalueilta tai muista mahdollisesti saastuneista kohteista. Mikäli vastaanottotilanteessa havaitaan aistinvaraisesti jotain epäilyttävää, sen vastaanottaminen harkitaan tapauskohtaisesti; kuorma joko

palautetaan ja siitä edellytetään analyysitulos tai se otetaan vastaan kentälle erilleen muusta toiminnasta, peitetään ja otetaan kokoomanäyte, joka analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa ennen maa-aineksen hyödyntämistä. Kokoomanäyte koostuu vähintään 20 osanäytteestä.

Vallin täyttömateriaalina käytettävän rakennusjätteen käsittelyn mineraalisen seulonnan alitteen eli mineraalijakeen tai lievästi pilaantuneen maa-aineksen hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan laatututkimuksilla. Hyötykäytettävän mineraalijakeen tulee täyttää alittavat kaatopaikka-asetuksen (VNa

331/2013) vaarattoman jätteen laatuvaatimukset. Hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan joko ennakkohyväksyntämenettelyllä tai käsittelyprosessin jälkeen lopputuotteiden laatututkimuksilla.

Energiateollisuuden tuhkien ja kuonien osalta näytteenotto tehdään ottamalla valmiista lajikkeesta osanäytteitä edustavasti tuotannon ajalta, jolloin samasta näytteestä voidaan tutkia sekä ympäristökelpoisuus että tekninen kelpoisuus MARA -asetuksen vaatimusten mukaisesti. Kuonakiviaineksen ympäristökelpoisuus tutkitaan 5 000 tonnin välein hyödynnettäväksi toimitettavasti materiaalista. Näytteenotto tehdään niin, että se edustaa koko enintään 5 000 tonnin erää ottamalla vähintään 50 osanäytettä/5 000 tonnia. Osanäytteistä muodostetaan koostenäyte, josta erotetaan jakamalla tutkimuslaboratorioon lähetettävä näyte. Tuotteiden tyyppitestauksessa ja tuotannon aikaisessa laadunvalvonnassa käytetään ulkopuolisia laboratorio- ja testauspalveluita

Mikäli analysointituloksissa havaitaan haitta-ainepitoisuuksien ylitys, otetaan uudet näytteet. Jos haitta-ainepitoisuuksien ylitys on vieläkin havaittavissa, otetaan lisänäytteitä, joilla selvitetään, miten laajalti käyttökelvotonta materiaalia on. Käyttökelvoton materiaali poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.

Toimintojen sijainti ja toiminta-ajat

Toimintaan tarkoitetun alueen kokonaispinta-ala (alue 1 ja 2) on noin 10 ha. Merkittävimmät ympäristövaikutuksia (melu ja pöly) aiheuttavat prosessit sijoitetaan mahdollisimman lähelle alueella olevia varastokasoja.

Kenttien rakentaminen kestää arviolta 5 vuotta. Rakentamisaikatauluun vaikuttavat tarvittavien materiaalien saatavuus sekä kenttäpinta-alan tarve. Valmista kenttää otetaan pysyväisluonteisen käsittelytoiminnan käyttöön heti, kun se on toiminnallisesti mahdollista. Eri materiaalien käsittelytoiminnot sijoitetaan varastokasojen välittömään läheisyyteen. Käsitellyt materiaalit varastoidaan mahdollisimman lähellä kyseisen materiaalin käsittelyaluetta. Tarkempi suunnitelma alueen 1 ja 2 toimintojen osalta esitetään valvovalle viranomaiselle, kun kentän rakentaminen on valmis ja toiminnot voidaan sijoittaa alueelle rakennusvaihetta pysyvämmin.

Alueelle vastaanotetaan jätteitä ja toimitetaan lopputuotteita edelleen pääosin arkisin (ma-pe) klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Satunnaisia kuormia vastaanotetaan myös öisin ja viikonloppuisin. Varsinaiset käsittelyprosessit, kuten murskaus ja seulonta, tapahtuvat arkisin klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Muista poikkeuksellisista toiminta-ajoista sovitaan erikseen valvovan viranomaisen kanssa.

Polttoaineet, kemikaalit ja veden sekä energian käyttö

 Työkoneiden ja prosessointilaitteiden polttoaineena käytetään pääosin kevyttä polttoöljyä. Osa prosessointilaitteita toimii sähkövirralla, joiden toimintaan käytetään varavoimalähteitä. Tankkaus tehdään siirrettävällä kalustolla. Mikäli alueella käytetään kemikaaleja, ne varastoidaan lukittavassa varastokontissa. Energiatehokkuutta lisätään uusien ja vähäpäästöisten koneiden käytöllä, turhan tyhjäkäynnin välttämisellä ja valitsemalla oikeat työtavat ja menetelmät. Mahdollisuuksien mukaan työkoneissa käytetään uusiutuvia polttoaineita.

 Kasteluun mahdollisesti käytettävä vesi kierrätetään alueen hulevesien keräysjärjestelmästä tai tarvittaessa tuodaan alueelle. Sosiaalitilojen talousvesi tuodaan alueelle. Piha-alueiden pintavedet kerätään erillisellä hulevesijärjestelmällä ja johdetaan selkeytysaltaan kautta ojastoon. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin huleveden laadun hallitsemiseksi. Sosiaalitiloista peräisin olevat jätevedet kerätään umpisäiliöön tai käytetään kompostoivaa käymälää, jolloin jätevesiä ei tule.

 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

 Työkoneiden tankkaukseen vaadittavia polttoainesäiliöitä ei pääsääntöisesti säilytetä alueella, vaan huoltoajoneuvoissa. Asiattomien pääsy alueelle estetään lukittavalla portilla tai muulla vastaavalla rakenteella. Edellä mainituilla toimenpiteillä ehkäistään polttoaineisiin kohdistuvaa varkautta ja

ilkivaltaa. Mikäli alueella säilytetään polttoainesäiliöitä, tullaan 2-vaippasäiliöt sijoittamaan tiiviille alustalle. Polttoainesäiliöiden läheisyyteen ja tankkauspaikalle varataan riittävä määrä imeytysainetta. Säiliöissä on pakolliset varusteet ja ylitäytönestin. Tankkauksen yhteydessä

ympäristön suojaamisen käytetään tarvittaessa suojamuovia tai tankkaus tapahtuu päällystetyllä kentällä. Merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät koneiden letkuvaurioihin, tankkaustoimenpiteisiin tai muihin häiriöihin, joista voi päästä pinnoitetuille kentille tai maaperään öljyä. Onnettomuudet

pyritään ehkäisemään toiminnan huolellisella suunnittelulla, koneiden säännöllisellä huollolla, riskinarvioilla ja henkilökunnan perehdyttämisellä.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten laaditaan erillinen varautumissuunnitelma, jossa on esitetty mm. toiminta hätätilanteissa sekä

hälytysajoneuvojen opastusohjeet ja pääsy alueelle. Myös ulkopuoliset toimijat perehdytetään siltä osin kuin heidän tehtävänsä sitä vaatii. Varsinainen käsittelytoiminta auditoidaan säännöllisesti. Mahdollisista häiriötilanteista pidetään kirjaa ja ne raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä valvontaviranomaiselle.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Alueelle liikennöidään Sääskenharjun kaatopaikalle johtavaa tietä pitkin tieltä E75. Kuormat tulevat ja lähtevät pääosin yhdistelmäajoneuvoilla, joiden hyötykuorma on noin 35-45 tonnia. Tämä tarkoittaa keskimäärin 5-10 ajoneuvoa per päivä. Vastaanotettavat kuormat, niiden asiakirjat sekä määrä tarkastetaan, jonka jälkeen ne ohjataan oikeaan kuormanpurkupaikkaan. Kuormat pyritään tuomaan yhdistelmäkuormina, jotta liikennekuorma olisi mahdollisimman vähäinen.

Vaikutukset ympäristöön

 Päästöt vesistöön ja viemäriin

 Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Materiaalien käsittelytoiminnot suoritetaan kentällä, josta sadevedet kerätään ja johdetaan selkeytysaltaiden kautta ympäröiviin ojiin, josta vedet virtaavat etelän ja pohjoisen kautta kohti Perämerta. Alueen hulevedet johdetaan selkeytysaltaisiin, jossa veden virtaama hidastuu ja hienoaines kerääntyy selkeytysaltaiden pohjalle. Selkeytysaltaat ja vesien johtaminen on toteutettu niin, etteivät vedet sekoitu Iin kunnan suljetun kaatopaikan vesiin. Selkeytysaltaiden kuntoa ja toimivuutta seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa selkeytysaltaiden pohjalle kertyvä hienoaines poistetaan. Jätteiden varastointi tehdään niin, että ne eivät pääse veden tai tuulen mukana kulkeutumaan ympäristöön. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön tai käytetään kompostoivaa käymälää.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Materiaalien vastaanotto, käsittely ja varastointi suunnitellaan ja suoritetaan ympäristö- ja työturvallisuusriskit huomioiden siten, ettei toiminnasta aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä pilaantumisvaaraa

maaperälle. Työkoneissa käytettäviä polttoaineita ja kemikaaleja käsitellään huolellisesti, ettei maaperään pääse haitallisia aineita. Uusiomateriaalien käsittelystä ei aiheudu riskiä maaperälle ja pohjavedelle, materiaalien varastoinnissa noudatetaan materiaalien välivarastoinnille 1 metrin

etäisyysvaatimusta pohjaveden enimmäiskorkeudesta.

 Päästöt ilmaan

 Käsittelytoimenpiteet, alueen työkoneet ja kiinteistöllä kulkeva raskas liikenne aiheuttavat jonkin verran pöly- ja pakokaasupäästöjä. Pölypäästöjen leviämistä ympäristöön estetään varastokasojen ja laitteistojen optimaalisella sijoittelulla. Käsittelylaitteistojen kuljettimet on koteloitu mahdollisuuksien mukaan sekä putoamiskorkeudet on pyritty minimoimaan pölyämisen estämiseksi. Murskauksessa ja seulonnassa pölyämistä ehkäistään lisäksi tarvittaessa kastelulla.  Käsittelytoiminnoista syntyvä pöly laskeutuu pääsääntöisesti toiminta alueelle eikä siitä ole vaikutusta ympäristöön. Liikenteestä aiheutuvan tiestön pölyämistä torjutaan kastelulla tai suolaamalla sekä teiden säännöllisellä kunnossapidolla ja rajoittamalla liikenteen nopeutta alueella.

Melu ja tärinä

 Alueella ei ole merkittäviä melu- tai tärinälähteitä. Valtatie E75 liikenne on alueen suurin melun ja tärinän aiheuttaja. Materiaalien käsittely ja kiinteistöllä kulkeva raskas liikenne aiheuttavat jonkin verran melupäästöjä. Materiaalien käsittelyn sijoittaminen varastokasojen välittömään läheisyyteen ja alueelle rakennettavat vallit estävät melun leviämistä ympäristöön. Hakemuksessa esitetyllä toiminnalla ei arvioida olevan ajoneuvojen aiheuttamasta melusta poikkeavia melu- ja tärinävaikutuksia

 Jätteet

 Toiminnassa muodostuu jätteitä lähinnä vastaanotettavien kierrätysmateriaalien mukana tulevasta hyödyntämiskelvottomasta aineksesta. Pieniä määriä vaarallisia jätteitä syntyy työkoneiden mahdollisista akuuteista huoltotoimenpiteistä ja sekajätettä sosiaalitiloista. Syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin. Työmaalla ei tehdä isoja huoltoja koneille. Pienet päivittäishuollot tehdään työmaalla. Mikäli huolloista on riskinä päästöjä ympäristöön, huollot tehdään päällystetyllä kentällä ja paikalle varataan imeytysainetta. Käsittelytoiminnassa syntyy jätteitä arviolta 0.5-1 % vastaanotetusta määrästä. Jäte on tavanomaista jätettä, joka toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen.

Toiminta kokonaisuudessaan tähtää kiertotalouden tavoitteiden edistämiseen, jätteiden määrän vähentämiseen ja jätteiden hyödyntämisen lisäämiseen.

Vaikutukset ympäristöön

Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen, alue on vanhaa kaatopaikka-aluetta. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 1,2 km etäisyydellä VT75 varrella. Ympäristövaikutuksia aiheuttavat prosessit ja toiminnot sijoitetaan rakennettavien suojavallien ja/tai varastokasojen välittömään läheisyyteen.

Hanke ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön.

Toiminta ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia vesistöihin ja sen käyttöön. Suuri osa toiminta-alueen hulevedestä sitoutuu varastoitaviin kasoihin ja haihtuu ilmaan. Alueen hulevedet ohjataan selkeytysaltaiden kautta ympäröiviin ojiin. Jos sosiaalitiloista syntyy jätevettä, ne johdetaan

umpisäiliöön.

Alueella toimivat työkoneet ja materiaalien käsittely aiheuttavat pakokaasupäästöjä ilmaan sekä jonkin verran pölyämistä. Lupahakemuksen mukaisella toiminnalla ei kuitenkaan katsota olevan merkittäviä vaikutuksia ilmanlaadun kannalta.

Toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta maaperään tai pohjaveden laatuun. Vedet käsitellään ja ohjataan, kuten edellisissä kohdissa on esitetty. Alueella käsiteltävät materiaalit ovat laajalti maarakentamisessa käytettyjä ja ominaisuuksiltaan hyvin tunnettuja.

Sijoittamalla melua aiheuttavat käsittelytoiminnat lähelle varastokasoja ja meluvalleja ehkäistään tehokkaasti melun leviäminen. Meluvallit rakennetaan E75 tien suuntaisesti. Materiaalien toimittamisesta aiheutuva liikennekuorma minimoidaan siten, että toimitukset tehdään yhdistelmäkuormina aina, kun se on mahdollista. Toiminta ei aiheuta merkittävää tärinää alueelle.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

 Vastaanottamalla ja käsittelemällä jätteitä hyötykäytettäväksi alueen toiminnalla edistetään kiertotalouden tavoitteiden ja jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumista. Uusiomateriaaleilla säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähennetään luonnonkivi- ja maa-ainesten käyttötarvetta. Materiaalien laadunvarmistuksessa noudatetaan tarkkailusuunnitelmaa. Käsittelytoimintaan käytetään käyttötarkoitukseen suunniteltuja, tyyppihyväksyttyjä ja ympäristönormit täyttäviä koneita ja laitteita.

Toiminnan seuranta ja tarkkailu

Toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia pyritään minimoimaan ja toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia tarkkaillaan jatkuvana työtapatarkkailuna ja aistinvaraisesti. Mahdollisiin toiminnan poikkeamiin puututaan ja suoritetaan korjaavat toimenpiteet. Myös poikkeustilanteet, huoltotoimenpiteet ja tehdyt tarkastukset kirjataan ylös. Kirjanpito esitetään pyydettäessä ympäristölupaviranomaiselle. Käsitellyt jätteet raportoidaan vuosittain Vna 978/2021 § 36 mukaisesti valvovalle viranomaiselle, kirjanpidossa on mm. seuraavat tiedot: vastaanotettujen jätteiden alkuperä, määrä, jätenimike ja tyyppi, toimittaja, toimitusajankohdista, varastointi ja käsittely sekä jätteestä tehdyt tuotteet ja niiden määrä. Alueelta mahdollisesti syntyviä päästöjä vesistöön tarkkaillaan vesistöistä otettavilla vesinäytteillä. Toiminnan tarkkailu ja raportointi on esitetty hakemuksen liitteessä 9, joka on jätelain 120 §:ssä tarkoitettu jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Toiminnanharjoittaja laatii vuosittain vuosiraportin, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle.

Toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä arvioidaan sisäisesti vähintään kerran vuodessa ja auditoidaan joka kolmas vuosi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Arviointi- ja auditointiraporttien perusteella toimintaa edelleen kehitetään ja tulokset käydään läpi vastaanotto- ja tuotantohenkilöstön kanssa. Toteutetut parannukset kirjataan arviointi- ja auditointiraportteihin sekä jalkautetaan käytäntöön. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten laaditaan erillinen varautumissuunnitelma, jossa on esitetty mm. toiminta hätätilanteissa sekä hälytysajoneuvojen opastusohjeet ja pääsy alueelle. Onnettomuudet

pyritään ehkäisemään toiminnan huolellisella suunnittelulla, koneiden säännöllisellä huollolla, riskinarvioilla ja henkilökunnan perehdyttämisellä.

Vastaanotetut ja edelleen toimitetut jätemäärät kirjataan yhtiön järjestelmiin toimipaikoittain ja jätelajeittain. Määrä- ja laatutiedot toimitetaan valvontaviranomaisille ympäristölupien ja/tai MARA-ilmoitusten mukaisesti vuosittain. Jätteiden laatudokumentit kirjataan yhtiön järjestelmään ja säilytetään vähintään lain vaatiman minimiajan. Mahdollisista häiriötilanteista pidetään kirjaa ja ne raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä valvontaviranomaiselle.

GRK Suomi Oy ei tee laboratorioanalysointia itse, vaan teettää sen asianmukaisessa laboratoriossa.

Betoni- ja tiilimurskeesta sekä muista Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisesta (843/2017) mukaisesti hyödynnettävissä olevista jätteistä tehdään laadunvalvontatutkimukset haitta-aineidenosalta asetuksen edellyttämällä tavalla.

Laadunvalvontatutkimuksissa on määritettävä PCB-yhdisteiden, PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuudet ja verrattava niitä asetuksen raja-arvoihin. Liukoisuustesteissä on tutkittava antimonin, arseenin, bariumin, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn. molybdeenin, nikkelin, seleenin, sinkin, vanadiinin, elohopea, liuenneen orgaanisen hiilen, kloridi, fluoridin ja sulfaatin liukoisuudet.

Kompostointia seurataan aistinvaraisesti ja säännöllisin lämpötila- ja kosteusmittauksin kompostointiprosessin varmistamiseksi. Kompostin eri vaiheista otetaan näytteitä mm. kypsyyden seuraamiseksi. Kypsyyttä voidaan arvioida muun muassa kompostin sisältämän nitraatti- ja ammoniumtypen suhteesta sekä hiilen ja typen suhteesta. Jälkikypsytetystä kompostista otetaan pH-mittaukset ja tarvittaessa pH:ta säädetään mm. ympäristökelpoisuuden ja maanparannusaineiden ja kasvualustojen viljavuusominaisuuksien selvittämiseksi. Markkinoille valmistettavista tuotteista testataan esimerkiksi taudinaiheuttajat sekä raskasmetallien pitoisuudet, joille on lakisääteiset raja-arvot. Lisäksi selvitetään tarvittavat ravinnearvot sekä kasvien kannalta tärkeät fysikaaliskemialliset ominaisuudet, kuten johtokyky ja pH.

Alueiden hulevesiä, tasausaltaita ja niistä johdettavia pintavesiä seurataan aistinvaraisesti. Näytteenotto suoritetaan kahdesti vuodessa (keväisin ja syksyisin). Tarkkailunäytteet otetaan ojasta, jonne tasausaltaan vedet johdetaan. Vesistönäytteistä analysoidaan vähintään seuraavat määritykset: pH, kiintoaine, sulfaatti, COD-kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, koliformiset bakteerit.

Vakuus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa toiminnan aikana tai sen ollessa keskeytyksissä. Toiminnasta ei aiheudu myöskään muita vahinkoja. Koska korvattavia vahinkoja tai haittoja ei arvioida muodostuvan, ei

taloudellisia korvauksia tai muita kompensaatioita esitetä.

Toiminnalle esitetään asetettavaksi vakuus 115 000€. Toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia haittoja, jotka tekisivät muutoksenhaun hyödyttömäksi. Toiminta-alueelle vastaanotetaan kentän rakentamiseen käytettäviä jätemateriaaleja, jotka tarvittaessa voidaan hyödyntää myös muulla hakijan kohteissa, mikäli lupaa alueelle ei saada. Materiaalien vastaanotto alueelle mahdollistaisi sen, että kentän rakentamiseen päästään heti lumien sulettua.

Vakuudeksi toiminnan aloittamiselle muutoksen hausta huolimatta esitetään 5000e.

Asian käsittely 

  Hakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä sähköisen kuulutuksen liitteenä Pudasjärven kaupungin internetsivuilla (www.pudasjarvi.fi/ymparistopalvelut) kuulutusaikana 27.2.-5.4.2023. Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös Iin kunnan verkkosivuilla. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti jätteenkäsittelyalueen lähialueen kiinteistöjen omistajille.

  Lausunnot

Lausuntoa on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 28.2.2023.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 24.3.2023 jätetyssä lausunnossaan seuraavaa:

"GRK Suomi Oy:n toiminta sijoittuu Iin kunnan vanhan kaatopaikan

läheisyyteen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut Iin

Sääskenharjun kaatopaikan sulkemista koskevan ympäristöluvan

5.10.2020 (Dnro PSAVI/2011/2017), jonka lupamääräyksiä 5-8 on

muutettu lupapäätöksellä PSAVI/9072/2021. Kaatopaikan sulkemistöitä ei

ole vielä aloitettu.

Ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 41 §:n mukaan, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla luvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen takia ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Ympäristönsuojelulain 34 §:n mukaan lupaviranomainen on aluehallintovirasto YSL 41 §:n tapauksissa, jossa lupa-asian ratkaisu kuuluu osaksi aluehallintovirastolle, osaksi kunnan viranomaiselle.

GRK Suomi Oy:n hakemuksen mukaan kiertotalousterminaalin vedet

ohjataan eri reittiä kuin Iin kunnan vanhan kaatopaikan vedet. Kaatopaikan

suoto/pintavesiä tarkkaillaan kolmesta tarkkailupisteestä (tasausallas ja

kaksi ojapistettä) ja pohjavesiä kolmesta tarkkailupisteestä (SääsHP1-

SääsHP3). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut päätöksen

kaatopaikan jälkitarkkailuohjelmasta YSL 64 § mukaisesti 17.6.2021

(POPELY/3326/2015), sekä hyväksynyt 20.2.2023 päätöksellään

tarkkailuohjelman muutoksen. Tarkkailuohjelmaan tehtiin muutos

kaatopaikan alapuolisen pintavesitarkkailupisteen (SääsP1) sekä

yläpuolisen pohjavesitarkkailupisteen (SääsHP2) sijaintien osalta,

maanomistusolosuhteiden muutosten vuoksi. ELY-keskus on edellyttänyt

päätöksessään, että kaatopaikan lähialueen ojitusten ja rakentamisen

edetessä tulee tarpeen vaatiessa varmistaa, että kaatopaikan

ympäristövaikutuksia voidaan tarkkailla jatkossakin erillään muiden

toimintojen vaikutuksista.

ELY-keskus katsoo, että GRK:n toiminta-alueet tulee pinnoittaa

hakemuksessa esitetyn mukaisesti suotovesien muodostumisen

ehkäisemiseksi, jotta niiden vaikutus kaatopaikan pohjavesitarkkailuun

voitaisiin minimoida. Mikäli toiminta-alueiden maarakentamisessa

hyödynnetään MARA-asetuksen soveltamisalan ulkopuolisia jätteitä, tulisi

jätteiden vaikutusta pohjaveden laatuun arvioida tarkemmin. Pohjavesien

virtaussuunta kaatopaikan alueella on etelään/lounaaseen, eli GRK:n

toiminta-alueelta 1 kaatopaikan suuntaan.

ELY-keskus katsoo, että kiertotalousalueen ja vanhan kaatopaikan

toiminnat eivät muodosta YSL 41 § tarkoitettua toiminnallista tai teknistä

kokonaisuutta. Toimintojen ympäristövaikutuksia voidaan tarkkailla

toisistaan erillisinä, eikä toiminnat ole riippuvaisia toisistaan. ELY-keskus

korostaa, että suljetun kaatopaikan tarkkailulle ei saa aiheuttaa estettä eikä

ympärysojille, tarkkailupisteille tai muillekaan rakenteille saa aiheutua

haittaa GRK:n toiminta-alueen rakentamisen edetessä. Tarvittaessa

asiasta tulee olla yhteydessä valvontaviranomaiseen.

Toiminta

Hakemuksen mukaan käsittelyalueiden 1 ja 2 rakentamisen sekä

kierrätystoiminnan vakiintumisen jälkeen toimitetaan valvontaviranomaiselle selvitys toimintojen sijoittumisesta alueille. Osa hakemuksessa esitetyistä jätteenkäsittelymenetelmistä on kuvattu varsin yleisellä tasolla, jonka vuoksi ELY-keskus pitää tarpeellisena tarkemman selvityksen toimittamista valvontaviranomaiselle suunnitelmien tarkentuessa. Selvityksessä on tarpeen esittää yksityiskohtaiset suunnitelmat kiertotalousterminaalin jätteenkäsittelytoiminnoista ja niihin käytettävistä laitteistoista, kapasiteetista, päästöjen vähentämistekniikoista sekä tarkkailuista. Selvityksen tekemisellä voidaan varmistaa luvan myöntämisedellytysten täyttyminen ja arvioida lupamääräysten päivitystarvetta.

ELY-keskus toteaa, että toiminnassa tulee noudattaa jätelain (646/2011,

JL) etusijajärjestystä. Eri jätejakeet tulee varastoida toisistaan erillään

niiden hyödyntämisen ja käsittelyn varmistamiseksi. Hyödynnettäväksi tai

loppusijoitettavaksi toimitettavan jätemateriaalin saa luovuttaa vain

asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty

ympäristönsuojelulain ja jätelain edellyttämällä tavalla. Jätelain 121 § on

säädetty jätteen haltijan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja.

Siirtoasiakirjan tiedot on säilytettävä kolmen vuoden ajan siirron

päättymisestä, ja lisäksi siirtoasiakirjan tiedot on toimitettava rekisteriin (JL

121 a ja b §).

ELY-keskus katsoo, että selkeytysaltaat tulee rakentaa valmiiksi

rakentamistyön alkuvaiheessa ja ennen toiminnan aloittamista ko. toimintaalueella, ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi.

Vaihtoehtoisesti rakentamisaikaista vesien kiintoainekuormitusta ja

samentumista voidaan pyrkiä estämään tilapäisillä esikäsittelyratkaisuilla.

ELY-keskus toteaa, että toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön

roskaantumista, epäsiisteyttä, melu-, pöly- tai hajuhaittaa,

pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille, eikä muutakaan

haittaa ympäristölle. Toiminnalle tulee antaa tarvittavat määräykset

ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi.

Vastaanotettavat jätejakeet

Alueella on tarkoitus vastaanottaa mm. erilaisia tuhkia, kuonia ja lietteitä,

puu- ja kasvijätteitä, lantaa, renkaita, jätteenkäsittelyn mineraalijakeita,

betoni-, tiili-, asfaltti-, rakennus- ja purkujätteitä sekä pilaantuneita ja

pilaantumattomia maa-aineksia, jotka voivat sisältää vieraslajeja sekä

happamia sulfaattimaita.

Hakemuksen mukaan vieraslajipitoiset maa-ainekset seulotaan, kasvijäte

toimitetaan polttoenergiaksi ja maa-aines sijoitetaan vallien perustuksiin,

jolloin lajiston taimettuminen alueelle estyy. Hakemuksessa ei ole esitetty,

miten vieraskasvilajien tai niiden osien leviäminen alueella, esimerkiksi

valmistettaviin kasvualustoihin ja maanparannusaineeseen estetään

toiminnassa. Vieraslajilain (1709/2015, 5 §) mukaisesti toimijan on

huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan,

markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään,

myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole

EU:ssa tai kansallisesti haitallisiksi säädettyjä vieraslajeja, jotka tuotteen

tai aineiston mukana voivat levitä toimijan hallinnassa olevan alueen

ulkopuolelle. ELY-keskus katsoo, että vieraslajijätteen ja pilaantuneiden

maa-ainesten varastoinnissa on huolehdittava, että aineksen

huuhtoutuminen hulevesiin ja ympäristöön estyy. Vieraslajien esiintymistä

alueella tulee seurata säännöllisesti. Mikäli vieraslajeja havaitaan, tulee

ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin (ks. Luonnonvarakeskuksen

julkaisu 3/2021, Toimintamalliehdotus vieraslajijätteiden hallintaan).

Ympäristöluvassa tulee esittää riittävät määräykset vieraslajijätteen

vastaanottoon ja käsittelyyn. ELY-keskus toteaa, että hakemusasiakirjoista ei käy yksiselitteisesti ilmi, onko vieraslajipitoisia tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia tai sulfaattimaita tarkoitus vastaanottaa alueella hyödyntämisen lisäksi myös esimerkiksi kasvualustojen tai maanparannusaineiden valmistukseen. Lannoitelain (711/2022) mukaisen lannoitevalmisteen valmistuksessa käytettävien materiaalien tulee olla sellaisia, että niistä valmistetut lannoitevalmisteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Lannoitelain (711/2022) 5 § mukaan lannoitevalmisteiden on oltava turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Lannoitevalmiste ei saa sisältää sellaisia

määriä haitallisia aineita, yhdisteitä tai eliöitä, että sen käyttöohjeiden

mukaisesta käytöstä voi aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle

tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle taikka ympäristölle.

Lannoitevalmiste tulee luokitella jätteeksi, jos siinä käytettävät raaka-aineet

ovat jätettä eikä ympäristöluvan tai lainsäädännön perusteella

lannoitevalmiste ole saanut EEJ-statusta. Mikäli lopputuote ei täytä

lannoitelainsäädännön vaatimuksia, tulee se toimittaa luvan omaavalle

vastaanottajalle.

ELY-keskus katsoo, että happamien sulfaattimaiden vastaanotosta tulee

antaa tarvittavat määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty maiden

kalkitseminen/neutralointi ennen vastaanottoa tai välitön peittäminen

vastaanoton jälkeen ovat riittäviä tapoja haittojen ehkäisemiseksi. Ko.

riskinhallintaratkaisujen riittävyyden arvioimiseksi on syytä seurata myös

muodostuvien vesien laatua, jotta mahdolliset happamat valumat

pystytään havaitsemaan ja tarvittaessa vedet neutraloimaan.

Kyllästetyn puutavaran varastointi on tarpeen tehdä tiiviillä alustalla

peitettynä, jotta niistä ei aiheudu kyllästysaineiden pääsyä hulevesien

mukana ympäristöön.

Hakemuksen mukaan toiminnassa vastaanotetaan tuottajavastuuseen

kuuluvia jätteitä, käytöstä poistettuja renkaita. Renkaiden jätehuolto on

järjestettävä jätelain 47 § mukaisesti yhteistoiminnassa tuottajan kanssa.

Kenttärakenteet ja suojavallit

GRK Suomi Oy hakee lupaa jätteiden hyödyntämiselle rakennettavien

toiminta-alueiden kenttärakenteissa sekä suojavalleissa. Hakemuksen

mukaan kenttien rakentaminen kestää arviolta 5 vuotta. Rakentamisaikatauluun vaikuttavat tarvittavien materiaalien saatavuus

sekä kenttäpinta-alan tarve. Valmista kenttää otetaan pysyväisluonteisen

käsittelytoiminnan käyttöön heti, kun se on toiminnallisesti mahdollista.

Suojavallien rakentamiselle ei ole esitetty tarkempaa aikataulua. Suojavallit

on tarkoitus rakentaa toiminta-alueen 1 länsi- ja pohjoisreunaan sekä

toiminta-alueen 2 länsireunaan. Hakemuksen mukaan vallit rakennetaan

ensisijaisesti maisemallisista syistä tien E75 suuntaan ja ehkäisemään

melua lähimmän asutuksen (1,2 km) suuntaan.

ELY-keskus toteaa, että jätemateriaalista rakennettavalla rakenteella tulee

olla perusteltu käyttötarkoitus, ja jätemateriaalia tulee hyödyntää suunnitelmallisesti vain rakenteen tarvitsema määrä, jottei siitä muodostu

jätteen loppusijoituspaikkaa. Lisäksi rakentamisen ei tulisi olla riippuvainen

jätteen synnyn aikataulusta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan

kenttärakenteiden rakentamiselle voidaan katsoa olevan perusteltu tarve.

Suojavallien osalta ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa ei ole esitetty

tarkempia maisema- tai meluselvityksiä, joilla osoitettaisiin vallien tarvetta.

Hakemuksen mukaan rakenteissa käytettävistä materiaaleista

varmistetaan materiaalien ympäristökelpoisuus rakenteeseen. Käytettävien

materiaalien ympäristötekniseksi kelpoisuudeksi esitetään vaarattoman

jätteen kelpoisuusvaatimuksia. Edelleen rakentamissuunnitelman

(hakemuksen liite 10) taulukossa 6 on esitetty, että vallien ja

kenttärakenteiden rakentamisessa hyödynnettävien jätteiden

kelpoisuusvaatimuksena sovellettaisiin joko MARA-asetusta (VNa

843/2017), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja

tai kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) mukaisia vaarattoman jätteen

laatuvaatimuksia, jätejakeesta riippuen. ELY-keskus toteaa, että

ympäristölupaa ei ole haettu jätteiden loppusijoitukseen vaan jätteiden

hyödyntämiseen, jolloin kohteeseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta

kaatopaikoista (331/2013). ELY-keskuksen näkemyksen mukaan jätteen

hyödyntämisessä tulisi lähtökohtaisesti käyttää kohdekohtaiseen

riskinarviointiin perustuvia raja-arvoja, mutta jos erillistä riskinarviointia ei

ole tehty, voidaan soveltaa MARA-asetuksen mukaisia raja-arvoja. Lisäksi

mm. rakennusjätteen käsittelyssä syntyvää jätettä saa hyödyntää

jäteasetuksen 28 § mukaisesti vain, jos jätteessä olevan biohajoavan ja

muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen

kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään kymmenen prosenttia.

Hakemuksen mukaan alueelle vastaanotettavien ja kenttä/vallirakenteissa

hyödynnettävien ylijäämämaiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa

214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Ylempien ohjearvojen soveltamista

ko. alueella ei ole perusteltu. ELY-keskus katsoo, että VNa 214/2007

mukaisen kynnysarvotason ylittävien ja ylemmän ohjearvotason alittavien

maa-ainesten hyödyntämiskelpoisuus maarakentamisessa tulee arvioida

riskiperusteisesti ja ottaen huomioon haitta-aineiden ominaisuudet.

Esimerkiksi raskasmetallien liukeneminen suotovesiin on yleisesti ottaen

vähäisempää verrattuna öljyhiilivetyihin. Jätteen tulee soveltua teknisesti ja

ympäristövaikutuksiltaan käyttötarkoitukseensa. Jätteiden hyödyntäminen

tulee tehdä jätelain (646/2011) mukaisesti niin, että jätteistä ei aiheudu

ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä eikä haittaa

terveydelle.

Luvansaajan on oltava selvillä hyödynnettävien jätteiden laadusta, ja

rakenteisiin hyödynnettävien jätteiden hyödyntämiskelpoisuus on

varmistettava tutkimuksin. Hyödynnettävien maa-ainesten laatu ja

pilaantuneisuusaste tulee osoittaa valvontaviranomaisen edellyttämällä

tavalla. Jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa tulee antaa

riittävät määräykset laadunseurannasta. Alueen rakenteissa

hyödynnettävän jätteen määrästä, laadusta ja sijoituskohdasta tulee pitää

kirjaa.

Vesien johtaminen ja käsittely

Alueen 1 pinta- ja hulevedet on suunniteltu johdettavaksi pohjoisosaan

rakennettavan selkeytysaltaan kautta Sääskenharjun pohjoispuoliseen

ojastoon, ja alueen 2 pinta- ja hulevedet selkeytysaltaan kautta alueen

eteläosasta Kurikkasuon ojituksen ja Koppelinojan kautta Hiastinhaaraan.

Hakemuksessa ei ollut tarkemmin esitetty, käsittääkö kenttien

hulevesijärjestelmät esimerkiksi öljynerottimia. ELY-keskus katsoo, että

hulevedet on tarpeen johtaa öljynerottimien kautta tasausaltaaseen

ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesienjohtamisjärjestelmässä

tulee olla myös sulkuventtiili tai muu vastaava ratkaisu häiriö- ja

poikkeustilanteiden varalle. Öljynerottimien ja sadevesikaivojen

sakkapesien kunto tulee tarkastaa säännöllisesti ja ne on

tyhjennettävä/huollettava aina tarvittaessa. Piha-alueen sadevesikaivoja ei

saa peittää jätteellä vesienhallinnan varmistamiseksi.

Seuranta- ja tarkkailusuunnitelman (liite 9) mukaan alueiden hulevesiä,

tasausaltaita ja niistä johdettavia pintavesiä seurataan aistinvaraisesti.

Näytteenotto suoritetaan kahdesti vuodessa (keväisin ja syksyisin) ojasta,

jonne tasausaltaan vedet johdetaan. Vesinäytteistä analysoidaan

vähintään pH, kiintoaine, sulfaatti, COD-kemiallinen hapenkulutus,

sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja koliformiset bakteerit.

ELY-keskus toteaa, että tarkkailua tulee tehdä molemmista hulevesien

purkupisteistä ja näytteenoton analyysivalikkoon on lisättävä ainakin

kloridi, lyijy, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, sinkki, rauta ja

kokonaisöljyhiilivedyt (C10-C40), alueella käsiteltävien jätteiden

ominaisuudet huomioiden. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 § mukaan

toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista,

ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten

vähentämismahdollisuuksista. Näytteenoton yhteydessä on määritettävä

näytteenottopaikan virtaama. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu ja

vesianalyysit on tehtävä akkreditoidussa laboratoriossa.

Vakuus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

GRK Suomi Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa

aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. ELY-keskus ei näe estettä

luvan myöntämiselle asetettavaa vakuutta vastaan, sillä rakentamisesta tai

toiminnasta ei aiheudu sellaisia peruuttamattomia tai merkityksellisiä

haitallisia muutoksia, jotka tekisivät muutoksenhakua hyödyttömäksi.

ELY-keskus toteaa, että vakuuslaskelmissa ei tule ottaa huomioon

jätteiden positiivista arvoa, sillä jätteiden mahdollisesta käsittelystä ja

kuljetuksista aiheutuu kustannuksia.

ELY-keskus ei ota kantaa hakemukseen muilta osin."

 Muistutukset ja mielipiteet

  Hakemuksesta jätettiin 5.4.2023 mennessä yksi muistutus ja kolme               mielipidettä.

 Muistutus A 27.3.2023:

 "Hankkeen suunnitelmissa on useita puutteita tai vähintään kohtia jotka herättävät vakavaa huolta ympäristön puolesta. Suunnitelmassa esitetään jätevesien johtamista ympäristöön laskeutusaltaiden kautta.

-jätevesissä todennäköisesti olevat myrkylliset aineet eivät poistu vedestä laskeuttamalla vaan kulkeutuvat esitetyllä tavalla ympäristöön ja siitä edelleen mm. Ruonanojaa pitkin Natura lintuvesialueelle Kantola lahteen tai Kurikkasuon kautta Koppelinojaan ja siitä edelleen Hiastinlahteen joka taas on yhteydessä mainittuun Natura-alueeseen. Myöskään kenttien pohjan pitävyyttä ei voida taata joten vuodoilla on em. laiset vaikutukset.

-Hankkeen lähin naapuri on luomulammastila n. 1 km etäisyydellä ja kyseisen Ruonanojaa valuma-alueella. Suunnitelmassa kuvatut "suojavallit" on suunnattu 4-tielle länteen, jossa suunnassa on kylläkin mainittu luomutila, sekä pohjoiseen!!!? Etelän ja kaakon suunnalla on asutusta lähimmillään alle 2 km päässä!! Mutta sinne päin ei ole valleja!!?

Alella on käytöstä poistettu kaatopaikka. Onko riittävän kattavien vesinäytteiden ottoa varmistettu jo ennen kuin hankkeen vaikutukset alkavat näkyä luonnossa ja miten on käytönaikaisen näytteenoton laita ja onko ne puolueettomissa käsissä. Toimijalle Ei tule antaa mahdollisuutta näytteenoton manipulointiin. Käsittelytoimintaa koskeva vakuus 115 000 € on täysin riittämätön. Jos ympäristövahinkoja myrkkyjen vuoksi joudutaan hoitamaan ei tuolla summalla tehdä kovin montaa päivää töitä tai makseta korvauksia. Hankkeella on runsaasti ympäristövaikutuksia joita ei ole arvioitu. Hanke on tuollaisenaan vaarallinen ja kelvoton toteutettavaksi. "

Mielipide A 5.4.2023:

" Omistan Sääskenharjun kiertotalousalueen: jätteenkäsittelyalueen naapurissa Korpiniityssä tilan, jonka tilatunnus on ---------.

Tilalla viljelen heinää ja asiakkaani ovat pääosin Iin ja Oulun alueen hevostilalliset. Viljeltyjen peltojeni läpi virtaa Ruonanoja, jonne valuvat Sääskenharjun pohjoispuolen ja Tontinharjun väliset vedet. Jo nyt keväisin ja rajujen sade- ja ukkosjaksojen aikana Ruonanojan vedet nousevat pelloilleni huuhdellen ravinteet mukanaan. Lisäksi Ruonanojan virtausta on lisännyt jo nyt Pohjois-Ii-Olhava välille rakennettu ohituskaistatieosuus. Nämä uudellenjärjestelyt ovat lisänneet myös ojastosta kulkeutuneen maa-ainesten määrää ja lisänneet Ruonanojan tukkoisuutta. Itse olen kaivattanut vetävät laskuojat peltojeni kohdalle11 vuotta sitten. Alajuoksun heikon virtaaman ja maa-ainesten kulkeutumisen takia Ruonanoja on alkanut jälleen tukkeutumaan omien peltojen kohdalta ja siksi vuonna 2021 ruoppautin oman pelto-osuuteni kohdalta Ruonanojan 500 metrin matkalta. Esittämiäni ongelmia ei voida vain sysätä yksityisen maanomistajan haitaksi ja huoleksi ja vaikeuttamaan elinkeinotoimintaa. Maanviljely jatkuu tulevaisuudessakin tulevan sukupolvenvaihdoksen myötä.

Sääskenharjun kiertotalousalueella tullaan tekemään mittavia maanrakennustöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi ympäristön vesialueisiin niin perustamisvaiheessa kuin toiminnan aikana. Vesien virtaamat lisääntyvät myös lähialueelle suunniteltujen Ollinkorven tuulivoimaloiden osalta ( VE3/T38 ja T37 ). Yhteisvaikutukset ojastoon ja valumat edelleen Hiastinhaaraan ja Hiastinlahteen tulevat olemaan erittäin suuret.

Nämä kaikki -ohituskaistatieosuus, Sääskenharjun kiertotalousliittymä ja mahdollinen tuulivoimarakentaminen tulevat lisäämään niin voimakkaasti lisävirtausta Ruonanojassa, että nykyisen Ruonanojan vetokyky ei tule riittämään ja nostattaa pahimmassa tapauksessa veden pelloilleni ja haitaten täten viljelytoimintaa.

MAASTOKAISELMUS

Ruonanojan ( alue 1 ) ja Koppelinojan ( alue 2 ) alueille on tehtävä maastokatselmus nyt kevään ja kesän aikana. Näin nähdään ojaston todellinen tila ja Ruonanojan kohdalla on tärkeää varmistaa koko matkalta esteetön veden virtaus Hiastinlahdelle. Ruoppaamalla estetään myös veden nousu Kantolantielle heikkovetoisten tierumpujen kohdalla.

Ennen hankkeen käynnistämistä ensimmäisenä toimenpiteenä on suoritettava Ruonanojan kokonaisvaltainen ruoppaus Hiastinlahdelta Ruonanojan alkupäähän.

SAOSTUSALTAAT

Saostusaltaat eivät riitä poistamaan ympäristölle haitallisia myrkkyjä. Tämän estämiseksi esim. Hiastinlahden arvokkaalle Iintuvesialueelle jäte- ja hulevedet on laskettava iätevedenpuhdistamon kautta ennenkuin ne lasketaan oiastoon. Puhdistamot jo senkin takia, että käsittelyalue on jo nyt alkujaan liian pieni suhteutettuna tulevaan toimintaan. Aluehan on laajentumassa lähivuosina 50-80 hehtaarin kokoiseksi jätteenkäsittelyalueeksi."

Mielipide B 5.4.2023:

"Omistan Sääskenharjun kiertotalousalueen= jätteenkäsittelyalueen naapurissa Korpiniityssä kiinteistön, jonka kiinteistötunnus on ----------------.

Kiinteistöni vieressä virtaa Ruonanoja, jonne valuvat Sääskenharjun pohjoispuolen ja Tontinharjun väliset vedet. Jo nyt keväisin ja rajujen sade- ja ukkosjaksojen aikana Ruonanojan vedet nousevat uhkaavan lähelle omistamaani kiinteistöä. Lisäksi Ruonanojan virtausta on lisännyt jo nyt Pohjois-Ii-Olhava välille rakennettu ohituskaistatieosuus. Nämä

uudellenjärjestelyt ovat lisänneet myös ojastosta kulkeutuneen maa-ainesten määrää ja lisänneet Ruonanojan tukkoisuutta. Näitä ongelmia ei voida sysätä yksityisen kiinteistönomistajan haitaksi ja huoleksi. Osaltani maanviljely jatkuu tulevaisuudessakin tulevan sukupolvenvaihdoksen myötä.

Sääskenharjun kiertotalousalueella tullaan tekemään mittavia maanrakennustöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi ympäristön vesialueisiin niin perustamisvaiheessa kuin toiminnan aikana. Vesien virtaamat lisääntyvät myös lähialueelle suunniteltujen Ollinkorven tuulivoimaloiden osalta ( VE3/T38 jaT37 ). Yhteisvaikutukset ojastoon ja valumat edelleen Hiastinhaaraan ja Hiastinlahteen tulevat olemaan erittäin suuret.

Nämä kaikki -ohituskaistatieosuus, Sääskenharjun kiertotalousliittymä ja mahdollinen tuulivoimarakentaminen tulevat lisäämään niin voimakkaasti lisävirtausta Ruonanojassa, että nykyisen Ruonanojan vetokyky ei tule riittämään ja nostattaa pahimmassa tapauksessa veden kiinteistölleni.

MAASTOKATSELMUS

Ruonanojan ( alue 1 ) ja Koppelinojan ( alue 2 ) alueille on tehtävä maastokatselmus nyt kevään ja kesän aikana. Näin nähdään ojaston todellinen tila ja Ruonanojan kohdalla on tärkeää varmistaa koko matkalta esteetön veden virtaus Hiastinlahdelle. Ruoppaamalla estetään myös veden nousu Kantolantielle heikkovetoisten tierumpujen

kohdalla. Ennen hankkeen käynnistämistä ensimmäisenä toimenpiteenä on suoritettava Ruonanojan kokonaisvaltainen ruoppaus Hiastinlahdelta Ruonanojan alkupäähän.

SAOSTUSALTAAT

Saostusaltaat eivät riitä poistamaan ympäristölle haitallisia myrkkyjä. Tämän estämiseksi esim. Hiastinlahden arvokkaalle lintuvesialueelle jäte- ja hulevedet on laskettava jätevedenpuhdistamon kautta ennenkuin ne lasketaan ojastoon. Puhdistamot jo senkin takia, että käsittelyalue on jo nyt alkujaan liian pieni suhteutettuna tulevaan toimintaan. Aluehan on laajentumassa lähivuosina 50-80 hehtaarin kokoiseksi jätteenkäsittelyalueeksi."

 Mielipide C 5.4.2023:

 "YMPÄRISTÖLUPA

 Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jossa voidaan antaa määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta (YSL 2.7 § 1 kohta). Ympäristönsuojelulain (YSL) mukaan hakemuksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Jos näitä haittoja ei voida estää edes asettamalla lupamääräyksiä, ei lupaa myönnetä. Ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi. Lupapäätöksellä on käytävä ilmi ratkaisun perusteet ja päätöksen perustelut. Päätöksessä on vastattava lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä tehtyihin yksilöityihin vaatimuksiin.

VALVONTA

 Ympäristöluvan tarvitsevaa toimintaa valvotaan koko elinkaaren ajan. Valvonnasta vastaavat ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset Myös kunnat ovat velvollisia laatimaan valvontasuunnitelman ja valvontaohjelman Valvonnassa tulee ensisijaisesti tarkastella yleiselle edulle aiheutuvia haittoja, vaikka myös yksityinen etu on huomioitava. Valvonta tulee toteuttaa ja eriyttää niin, että se on riippumatonta ja puolueetonta. Valvontaviranomaisen tulee antamissaan lausunnoissa ja mahdollisissa neuvotteluissa pyrkiä vaikuttamaan siihen, että valvottavat määräykset ovat riittävän yksilöityjä ja kaikkien asianosaisten kannalta ymmärrettäviä. Velvoitteiden tulee olla täsmällisiä, selkeitä ja yksiselitteisiä.

 Ympäristövalvontaan sisältyy sekä ennakkovalvontaa että jälkivalvontaa. Näiden lisäksi keskeistä on myös yleisen edun valvonta.

 RISKIT

 Riskiarvioinnissa tulisi ottaa huomioon niin laitoksen toiminnasta kuin sijainnista aiheutuvat riskit. Riskin merkittävyyttä arvioitaessa on hyvä ottaa huomioon riskin toteutumisen todennäköisyys ja tapahtuman seurauksena aiheutuvan pilaantumisen merkittävyys. Monet riskeistä liittyvät sijaintipaikkaan ja sen olosuhteisiin.

 Direktiivilaitoksen on YSL 82 §:n mukaan tehtävä lupahakemuksen yhteydessä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys, jos toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan, tai toiminnassa muutoin syntyy YSL 66 §:n mukaisia merkityksellisiä vaarallisia aineita.

 Laitoksen tai toiminnan riskit on myös otettava huomioon toiminnan olennaista muutosta tarkasteltaessa. Toiminnan onnettomuusriski saattaa lisääntyä myös jonkin toiminnallisen muutoksen vuoksi. Tällöin oleellisena muutoksena voidaan pitää muun ohella varastoinnin olennaista lisääntymistä, prosessin muutosta onnettomuusherkäksi tai käytettävien raakaaineiden, kemikaalien tai polttoaineiden määrän tai ominaisuuksien muuttumista, vaikka toiminnan päästöt eivät suoranaisesti lisääntyisikään. Pilaantumisvaaraa aiheuttava riskikokonaisuuden muutos voi synnyttää näin ollen luvan tarpeen uudelleenarvioinnin. Toiminnan laajentuminen uudelle kiinteistölle tai laitosalueen kaavan muutostarve kertovat yleensä toiminnan olennaisesta muutoksesta.

 YLEISEN EDUN VALVONTA

Valvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun valvonta. Yleisen edun valvonnan voidaan katsoa edustavan kaikkia haitankärsijöitä ja sillä tavoitellaan yksityistä intressiä laajemman kokonaisuuden valvontaa. Haitankärsijänä tai ympäristörikoksen kohteena ei ole lainkaan tai pelkästään joku yksityishenkilö, henkilöryhmä tai jokin tietty omaisuus, vaan kohteena on yleisempi kokonaisuus. Ympäristölainsäädännössä yleistä etua katsotaan kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Tällöin yleistä etua ei tarkastella esimerkiksi taloudellisten, elinkeino- tai työvoimapoliittisten tai yleisten alue- ja kunnallispoliittisten intressien mukaisesti. Suomen perustuslain (731/1999, PL) 20 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. PL:ssa myös todetaan, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Yleisen edun valvonta koskee edellä mainitun perusoikeuden sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua koskevassa lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden turvaamista. Yleisen edun valvonta kattaa kaikki valvonnan osa-alueet ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan (eli varsinaiseen laillisuusvalvontaan) saakka. Valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa yleistä etua ennen kaikkea erilaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ennakkovalvonnassa eli lupien ja ilmoitusten käsittelyssä valvontaviranomaisen tehtävänä on tuoda yleisen edun näkökulma lupahakemuksesta annettavissa lausunnoissa sekä mahdollisissa lupapäätöksiä koskevissa muutoksenhakuprosesseissa esiin. Lisäksi yleistä etua valvotaan laillisuusvalvonnan keinoin puuttumalla lainvastaisiin tilanteisiin.

 SÄÄSKENHARJUN KAATOPAIKKA

GRK Suomi Oy:n suunnitteilla olevan jätteenkäsittelylaitoksen etelänaapurissa sijaitsee Iin kunnan entinen tavanomaisen jätteen kaatopaikka Sääskenharju, joka on otettu käyttöön vuonna 1988 ja toiminta on lopetettu 31.10.2007. Viimeinen kaatopaikkakuorma alueelle on viety syyskuussa 2005. Kaatopaikan lopullinen sulkeminen eli kaatopaikan pintarakenteet on lupapäätöksen nro 124/2020 mukaan tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä. Iin kunta on hakenut ja saanut luvan suljettavan kaatopaikan pintarakenteiden valmistumista koskevan määräajan pidentämiseksi kahdella vuodella siten, että kaatopaikan pintarakenteet valmistuvat vuoden 2025 loppuun mennessä ( Dnro PSAVV9072/2021 21.6.2022).

Kaatopaikan pintarakenteiden tehtävänä on mm. ehkäistä sade- ja sulamisvesien imeytymistä sekä sitä seuraavaa likaantuneen suotoveden muodostumista ja haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön.

ELY-keskus korostaa, että pintarakenteiden vedenläpäisevyyden tulee olla riittävä suotovesien muodostumisen hillitsemiseksi, sillä kaatopaikka-alueella ei ole asetuksen mukaisia tiiviitä pohjarakenteita estämässä suotovesien kulkeutumista pohjaveteen. Kaatopaikan sulkemisen suunnittelua varten laaditun kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin (Pöyry Finland Oy, 14.6.2017) perusteella kaatopaikasta ei aiheudu merkittävää riskiä terveydelle tai ympäristölle nykytilassa, mutta kaatopaikan suoto-, pinta- ja pohjavesitarkkailun tuloksissa on kuitenkin todettu merkkejä kaatopaikan vaikutuksesta. Asianmukaisten pintarakenteiden toteuttamisen voidaan katsoa vähentävän kuormitusta entisestään. Aluehallintovirasto on kuitenkin korostanut, että sulkemistoimenpiteitä ei tule viivyttää tarpeettomasti, varsinkaan rakennettaessa eri kerroksia, jotta rakenteiden ominaisuudet eivät heikkene sään vaikutuksesta. Miten tullaan huomioimaan Ympäristölupapäätöksessä kaatopaikan nykytilanne ja edelleen Sääskenharjun kaatopaikan ja jätteenkäsittelylaitoksen yhteisvaikutukset suoto-, pinta- ja pohjavesiin? GRK Suomi Oy:n jätteenkäsittelyalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihemaakuntakaavassa tv-1 alueen lounaiskulmassa, jonne junaradan itäpuolelle on suunnitteilla Ollinkorven tuulivoima-alueen tuulimyllyjä, miten niiden rakentamisaikaiset- ja käytönaikaiset vaikutukset yhteisesti koko alueen suoto-, pinta- ja pohjavesiin?

SUOJAUSRAKENTEET

Ympäristöluvassa on mahdollista asettaa ympäristönsuojausrakenteiden suojaukselle erityisvaaatimuksia.Suojausrakenteiden laadukas ja huolellinen toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Käytännössä monen toiminnallisen ominaisuuden testaus jälkikäteen on hyvin vaikeaa. Valvontaviranomaisen tulee huolehtia, että toiminnanharjoittaja toimittaa rakennesuunnitelmat tarkastettavaksi hyvissäajoin ja suojausrakentamisen valvontaa varten tarvitaan ulkopuolinen, pätevä ja riippumaton valvoja.

SIJAINTI

GRK Suomi Oy on tehnyt tässä vaiheessa esikauppasopimuksen kiinteistöstä 139-403-18-63 noin 10 hehtaaria, joka on jaettu kahteen määräalaan Iin Sääskenharjun kaatopaikan etelä- ja pohjoispuolelle. Pohjois-Iin kyläyhdistykselle esiteltiin jätteenkäsittelyalueen suunnitelmia vuonna 2021. Tilaisuudessa todettiin, ettei tämä noin 10 hehtaarin määräala tule riittämään vaan terminaali tarvitsee toimintaansa vähintään 50-80 hehtaarin alueen.

Miksi tätä ei tuoda esille ja oteta huomioon jo tässä vaiheessa? Toiminnan laajentuminen uusille kiinteistöille tarkoittaa toiminnan olennaista muutosta ja tarvitsee alueen uudelleenarvioinnin ja uuden ympäristöluvan.

TOIMINTAALUEELLA-melu, tärinä, ilmanlaatu, pöly, pakokaasut ja roskaantuminen Jätteenkäsittelylaitoksella tapahtuvaa toimintaa tulee tehdä häiriöttämästi ja toiminnassa tulee ottaa riittävästi huomioon ympäristön tilaan vaikuttavat ja ympäristöterveydelliset asiat. Ympäristönsuojelulain 48 §:n 4 momentin nojalla lupamääräykset on arvioitava muuttuvan toiminnan ja muuttuvien vaikutusten vuoksi uudelleen. Tämä puolestaan tarkoittaa, että toiminnalle on asetettava uusia vaatimuksia lisääntyneiden tuotantomäärien ja mahdollisten päästöjen vuoksi.

Yhteisvaikutukset tv-1 alueelle rakennettavien tuulimyllyjen kanssa on huomioitava jo nyt tässä vaiheessa ja niitä on seurattava ja niistä on myös tiedotettava lähiasukkaille. Haittoja - melu, tärinä, ilmanlaadun heikkeneminen, roskaantuminen, pöly - tulee torjua ja seurata parhain mahdollisin menetelmin. Kevyitä helposti tuulen mukana leviäviä ainesosia kuten muovit ja villat, on varastoitava siten, että niiden leviäminen ympäristöön on estetty.

Melutasot on syytä mitata lähimpien asuinrakennusten kohdalla nyt ja toiminnan oleellisesti muuttuessa siten, että siinä on mukana kaikki työvaiheiden meluisimmat osiot, jotta tulos kuvaa todellista tilannetta. On myös huomioitava kiinteistöllä kulkeva raskas liikenne, joka aiheuttaa myös melupäästöjä. Pöly- ja pakokaasupäästöjä aiheuttavat mm. alueen työkoneet ja kiinteistölle kulkeva raskas liikenne, yhdistelmäajoneuvot 5-10 per päivä. Pölyämistä teillä estetään teiden säännöllisellä kunnostuksella ja huolehtimalla, että kuljetuskalusto noudattaa alueen nopeusrajoituksia.

Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille ja jätteitä ei leviä kuljetuskaluston mukana ympäristöön. Roskaantuneet alueet on laitoksen toimijan siivottava välittömästi.

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ

Alueen jätevesijärjestelmä on velvoitettava varustamaan sulkuventtiilillä tai vastaavalla ratkaisulla, jotta jätevesien pääsy maaperään ja sitä kautta vesistöön voidaan estää esimerkiksi tulipalon tai muun jätevesikuormitusta lisäävän poikkeuksellisen tilanteen yhteydessä. Pelkkä aistinvarainen

( näkö ja kuulo) seuranta ei riitä. Jätteenkäsittelylaitokselta poisjohdettavan jäteveden laatua on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin otettavin näyttein. Vesinäytteidenoton ja analysoinnin tulee suorittaa kokenut ja pätevä näytteenottaja, jolla on myös henkilökohtainen vesi- ja vesistönäytteiden sertifikaatti kuten Eurofins Environment Testing Finland. Tuloksista on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, jossa esitetään alkuperäiset analyysiraportit ja niiden tulkinta ja arvio vaikutuksista. Tuloksista on annettava tieto myös kaikille asianosaisille ja niille, jotka asiasta ovat mielipiteensä ilmaisseet.

KORPINIITYN YRITYSKYLÄ

Sääskenharjun jätteenkäsittelyalueen lähimmät naapurit ovat noin 1,2 kilometrin päässä - elinkeinonharjoittajat --------------------------------------------------------------------------------------------------------. Lisäksi siellä asuvat heidän perheensä yli 10 henkilöä vakituisesti.

Kotirauha on Suomessa jokaiselle perustuslain 10 §:ssä taattu oikeus olla toisten häiritsemättä siinä piirissä, joka voidaan katsoa hänen kodikseen. Kotirauhaa voi myös rikkoa meluamalla eli jos on kyseessä ulkoa asuntoon suuntautuvasta melusta, jota jätteenkäsittelylaitoksen toiminta aiheuttaa.

HIASTINLAHDEN ARVOKAS LINTUVESIALUE ja NATURA 2000-VERKOSTO

GRK Suomi Oy:n ympäristölupahakemuksessa kohdassa toiminta-alueen ympäristö, todetaan, että lähin pintavesistä Harisoja sijaitsee toiminta-alueen 1 itäpuolella 1,3 kilometriä etäisyydellä. Iijoelle ja Perämerelle etäisyyttä on yli kolme kilometriä. Ja alueen 1 pinta- ja hulevedet on suunniteltu johdettavaksi Sääskenharjun pohjoispuoliseen ojastoon.

Tässä kohden on nyt hyvä selventää, että alueen 1 pohjoispuolella kulkee Ruonanoja, joka laskee Hiastinlahteen Perämerellä. Hiastinlahti kuuluu valtioneuvoston 3.6.1982 vahvistaman valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman alueeseen Hiastinlahti LVO-110233 sekä EU:n Natura 2000- verkoston samannimiseen kohteeseen (FI 1100600). Ruonanoja kuuluu siis Hiastinlahden valuma-alueeseen.

Jätteenkäsittely alueella suoto- ja hulevedet eivät saa toiminnan alkuvaiheessa, eivätkä itse toiminnan aikana heikentää vesialueen tilaa yhdessä tv-1 alueen voimaloiden (VE3/T38 ja T37) kanssa. Hiastinlahdella Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on tehnyt lintuvesialueen kunnostuksia ja linnustoselvityksen, joiden perusteella tullaan tekemään jatkohoitosuunnitelmia pesivien lintukantojen elvyttämiseksi. Tältä osin Ympäristölupahakemus on aivan liian suppea eli tarvitaan paljon täsmällisempää tietoa ja yksityiskohtaisempia selvityksiä toiminnan laadusta, jotta valtakunnallisesti arvokkaalle lintuvesialueelle ei aiheudu pilaantumista ja ylimääräistä kuormitusta. Pelkkä lupaus hyvästä toimintatavasta ei riitä. On myös muistettava, että erittäin uhanalainen meriharjus lisääntyy Laitakarinlahden alueella, joka myös sijaitsee Hiastinlahden lähietäisyydellä. Jos toimintalaitoksessa pääsee syntymään myrkyllisiä aineita sisältävä vuoto, se voi olla koko alueen yhtenäiselle ekosysteemille hyvinkin tuhoisa.

Alueen 2 pintavedet tullaan myöhemmin johtamaan Kurikkasuon ojituksen ja Koppelinojan kautta Hiastinhaaraan.On myös tarkennettava, että Koppelinoja laskee Hiastinhaaraan, joka on Iijoen suiston haara ja joka laskee edelleen Hiastinlahden arvokkaan lintuvesialueen läpi Perämereen. Tämä arvokas vesialuekokonaisuus muodostuu siis Hiastinhaarasta ja varsinaisesta Hiastinlahdesta. Alueen 2 pintavedet eivät myöskään saa heikentää tai pilata Hiastinlahden vesialueen tilaa. Hiastinhaaran virtaamaa on parannettu osittain ruoppauksilla suurelta osin yksityisellä rahoituksella. Hiastinhaaran virtaama on keväällä parhaimmillaan, mutta kesäisin virtaama on heikko eikä näinollen myöskään Hiastinlahden vesi pääse vaihtumaan riittävästi. Koska vesi ei vaihdu riittävästi, on suuri vaara, että pienetkin ylimääräiset päästöt vesistöön kasaantuvat ja haittaavat meriharjuksen ja muiden kalojen lisääntymisalueita Hiastinlahdella ja lähempänä Perämerta Kantolanlahdella.

Ympäristölupahakemuksessa ei ole riittävän selkeää karttakuvaa alueesta päätöksentekijöille, josta selviää toiminta-alueen ympäröivä ojasto (Ruonanoja, Koppelinoja ym.) sekä Hiastinlahden sijainti ja sen valuma-alue. Jätteenkäsittelyalueelle voidaan ottaa vastaan myös vieraskasvilajeja sisältäviä maa-aineksia ja on suuri mahdollisuus niiden leviämisestä ja taimettumisesta Natura 2000-alueelle.

Sääksenharjun toiminnalle haetaan nyt ympäristölupaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, mutta ottaen huomioon toiminnnan laadun ja laajentumisen, katsomme että ympäristöluvan tulee myöntää aluehallintovirasto. Toimintaa tai sen muutosta ei saa aloittaa ennen kuin sille on myönnetty lupa, joka on lainvoimainen. Ympäristölainsäädännöllä suojellaan yhteiskuntaa ja luontoa, mutta myös ennaltaehkäistään mahdollisia riskejä. Ei riitä, että tuntee toiminnan prosessit ja käytettävät aineet, vaan on lisäksi tunnettava ja tunnistettava yrityksen ulkopuolisen ympäristön herkkyys.

Päätöksentekijöiden tulisi nyt tunnistaa mahdollinen riski, jossa ympäristösopimus antaa luvan ainutlaatuisen ja arvokkaan lintuvesi- ja Natura 2000 alueen pilaantumiselle!

VALTATIE 4 LIIKENNEMÄÄRÄT

Valtatie 4:n liikennemäärät Pohjois-Iin kylän läpi ja Korpiniityn yrityskylän kohdalla tulevat kasvamaan entisestään niin Sääskenharjun kiertotalousalueen rakentamisvaiheessa kuin itse toiminnan aikana. Liikenne jonoutuu ja ruuhkautuu jo nyt pahoin Pohjois-Iin kylän alueella. Asukkaiden päivittäinen liikkuminen vaikeutuu ja varsinkin kasvava raskaan liikenteen osuus aiheuttaa päivittäin vaaratilanteita kyläläisille. Erityisesti Korpiniityn kohdalla kääntyvä raskasliikenne jätteenkäsittelylaitokselle, puukuljetukset pohjoiseen, ohituskaistaosuudet ja ohikulkuliikenne tulevat aiheuttamaan vaarallisia tilanteita niin 4-tien kulkijoille kuin myös Korpiniityn asukkaille.

Lisäksi mahdollinen tuulivoimarakentaminen ja Kemin biotehtaan puunkuljetukset lisäävät vielä huomattavasti tien liikennemääriä. Biotehtaan koekäyttö on jo alkanut ja varsinaisesti se käynnistyy alkusyksystä 2023. Tehtaalla käytettävä puu tulee Oulun, Koillismaan ja Lapin alueelta ja laajenee Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueelle.

Tehtaalla käytetään 20 500 kuutiometriä puuta, joka vastaa noin 170 rekkakuormaa päivässä ja osa tuosta määrästä kuljetetaan maanteitse Valtatie 4/E75 pitkin Kemiin. Iin ohitustien valmistumista kaivataan, mutta siirtynee 2025-2030 välille. On tärkeää, että Sääskenharjun jätteenkäsittelylaitoksen kohdalla Valtatie 4:llä tehdään uusia liikennejärjestelyjä (keskisaarekkeet ja kääntymiskaistat) jo nyt, jotta voidaan turvata kaikkien tiellä liikkuvien liikkuminen ja liikenteen sujuvuus. Nykyinen kaatopaikan tien tarvitsee myös peruskorjauksen, koska kantavuus ei kestä yhdistelmäajoneuvojen painoa ja ne eivät myöskään sovi kohtaamaan toiminta-alueelle johtavalla soratiellä. Tiehen tarvitaan peruskorjaus, levennys ja kestopäällystys ja uusi tienkäynti ennen toiminnan aloittamista samalla kun liikennejärjestelyt 4-tiellä toteutetaan.

Tämä jätteenkäsittelytoiminta, johon liittyy runsaasti raskasta liikennettä, on järkevää järjestää Sääskenharjun alueelle vasta sen jälkeen, kun suunniteltu Iin ohitustie on käytössä. Tulevan ohitustien suunnittelussa on syytä tehdä varaus eritasoliittymälle suoraan Sääskenharjuun ja näin sujuvoittaa alueelle suuntautuvaa liikennettä.

Iin kunnan elinkeino-ohjelmassa 2025 todetaan, että haitat (melu, pöly, liikenne) tulee myös huomioida ennakoiden - ja Sääskenharju olisi sijaintinsa osalta sopiva näiden haittojen minimoimiseksi.

Sääskenharjun lähistöllä ja Pohjois-Iissä asuvien kuntalaisten osalta haitat moninkertaistuvat.

Mielestämme tuulipuisto ja kiertotalousalue eivät anna sanoina oikeaa kuvaa kuntalaisille yritystoiminnan laadusta, vaan kummassakin on selkeästi kysymys teollisuusalueista, joissa toteutetaan sekä energiantuotantoa että jätteenkäsittelyä.

Valituksen saa tehdä rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät."

 Hakijan kuuleminen

 Hakija on toimittanut vastineen 17.4.2023 ELY-keskuksen lausuntoon. Vastineessa todetaan seuraavaa:

 " Alueet tullaan pinnoittamaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti

rakentamisen edettyä pinnoitusvaiheeseen, joten mahdollinen

suotovesien vaikutus pohjavesitarkkailuun on lyhytaikainen.

Sääskenharjun kaatopaikalla ei ole kaatopaikkasetuksen mukaisia tiiviitä

pohjarakenteita, joten kaatopaikka vaikuttaa alueen pohjaveden laatuun.

Kaatopaikan eteläpuolisessa pohjaveden tarkkailupisteessä sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet sekä typpi- ja fosforipitoisuudet

ovat korkeita tai koholla. Pohjavesi on lähes hapetonta tai happitilanne on

huono. Kaatopaikan alapuolisessa purkuojassa sähkönjohtavuusarvot,

kloridipitoisuus ja typpi- ja ajoittain myös fosforipitoisuudet ovat koholla tai

korkeita. Samoin kemiallinen hapenkulutus (CODMn) on ajoittain koholla.

Ojaveden happitilanne vaihtelee hyvästä huonoon.

Alueen kenttien rakentamisessa on tarkoitus käyttää rakentamiseen

teknisesti soveltuvia jätemateriaaleja, joiden ominaisuudet täyttävät

suurelta osin mara-asetuksen vaatimukset, mutta jotka jonkin

ominaisuutensa vuoksi eivät ole suoraan hyödynnettävissä mara-ilmoituksella. Alueelle sataneesta vedestä osa haihtuu, osa kulkeutuu pintavaluntana alueen reunoille ja vain osa suotautuu kenttärakenteiden läpi pohjaveteen. Rakentamisvaiheessa avoinna olevasta rakenteesta voi suotautua vesiä pohjaveteen saakka, mutta kaatopaikan suuntaan suotautuvien sadevesien määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ohjaamalla sadevedet kaatopaikasta poispäin jo rakentamisen alkuvaiheessa ja pitämällä avoinna olevan rakenteen pinta-ala mahdollisimman pienenä.

Jotta ympäristöluvan vaativien materiaalien hyötykäyttöä voidaan arvioida, GRK toimittaa viranomaisen käyttöön erityisesti alueen rakentamista koskevan riskinarvion, jossa selvitetään kyseisten materiaalien vaikutuksia tarkemmin.

Alueen rakentamisen on ilmoitettu kestävän arviolta 5 vuotta,

joten aluetta otetaan jätteenkäsittelytoimintaan portaittain sen

valmistuessa. Rakentamisen aikana tarkentuvat myös Iin

Sääskenharjussa käsiteltävät jätevirrat, kun asiakkuuksia ympäristöluvan

myötä saadaan solmittua. Valvontaviranomaiselle voidaan tarvittaessa

toimittaa selvitys jätteenkäsittelymenetelmittäin aina ennen ko.

jätteenkäsittelymenetelmän käyttöönottoa.

Selkeytysaltaat ja putkitukset tehdään rakentamisen alkuvaiheessa, mutta altaat pinnoitetaan kentän pinnoitustöiden yhteydessä. Pintavedet ohjataan altaaseen mahdollisuuksien mukaan koko rakentamisvaiheen ajan.

Vieraslajipitoinen maa-aines pidetään erillään muusta toiminnasta

ja varmistetaan, ettei maa-aines pääse sekoittumaan/leviämään alueen

muihin materiaaleihin. Mikäli maa-aines sisältää näkyvää kasvijätettä vain

vähän, maa-aines sijoitetaan suoraan rakenteeseen ja peitetään. Suuria

määriä kasvijätettä sisältävä maa-aines seulotaan, jonka jälkeen maa-aines

sijoitetaan hakemuksen mukaisesti ja kasvijätteet varastoidaan peitettynä

vaihtolavalle, erilleen muista materiaaleista ja toimitetaan mahdollisimman

pian poltettavaksi. Mikäli maa-aineksissa on nähtävissä siemenvaiheessa

olevaa kasvijätettä, seulonta pyritään järjestämään suojatuissa

olosuhteissa, jolloin estetään siementen leviäminen tuulen mukana.

Vieraskasvilajipitoisen, pilaantuneiden tai sulfaattipitoisten maa-aineksien käyttäminen kasvualustoissa tai maanparannusaineissa olisi riski

laadukkaalle kasvualustojen ja maanparannusaineiden valmistukselle, joten

niitä ei käytetä valmistuksessa.

Vallit rakennetaan ensisijaisesti tällä hetkelllä maisemallisista

maisemallisista syistä, jotta toiminta ei näy häiritsevästi vilkkaasti

liikennöidylle E75-valtatielle. Lisäksi valleilla pyritään ehkäisemään

toiminnassa käytettyjen murskien ja seulojen meluvaikutusta E75 tien ja toiminta-alueen väliin jäävän asutuksen suuntaan. Alueen asukkaat ovat

vaatineet suojavallien rakentamista haittojen minimoimiseksi. Kasvitetut

vallit sulautuvat maisemaan muita aitaratkaisuja paremmin. Valleilla on

myös toimintaa ilkivallalta ja varkauksilta suojaava vaikutus. Olemme

ennakoineet rakentamissuunnitelmalla myös tulevia tarpeita, hyvin

todennäköisesti Iin kunnan suunnitteleman kiertotalousalueen kehittyessä,

esitettyjen vallien lisäksi suojaamistarpeita on tulossa myös etelän

suuntaan.

Elyn lausunnon mukaan rakentamisen ei tulisi olla riippuvainen jätteen

synnyn aikataulusta, mutta korvaamalla neitseellisiä raaka-aineita ja niistä

jalostettuja uusia tuotteita kierrätysmateriaaleilla, pystytään edistämään

kiertotalouden tavoitteita ja säästämään luonnonvaroja. Rakentamista

pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti, mutta aikataulu on

sidoksissa rakennusteknisesti ja ympäristökelpoisuudeltaan saatavilla

oleviin materiaaleihin. Alueelle on maisematyölupa (Iin kunta 23.6.2022,

lupatunnus 22-0108-M), jonka perusteella suojavallit voidaan toteuttaa

myös ilmoituksella soveltaen Valtioneuvoston asetusta 843/2017.

Vallirakenteisiin hakemuksessa esitetyt täyttömaa-ainekset ja mineraalijae

soveltuvat hyvin kyseisen kohteeseen, maisemoitavan kaatopaikan

välittömään läheisyyteen. Kiertotalousmateriaaleille maanrakentamisessa

on kova kysyntä ja kohteessa, jossa kaatopaikan lähiympäristössä tulee

olemaan kuitenkin maankäyttörajoituksia, tulisi voida käyttää

rakennusteknisesti hyviä kierrätysmateriaaleja, vaikka ne eivät täytä Vna

843/2017 vaatimuksia, mutta niille on kuitenkin määritetty

ympäristökelpoisuusrajat. Asetuksen mukaiset jätemateriaalit saataisiin

tällöin hyötykäyttöön muualle asetuksen rajaamiin käyttökohteisiin.

Hakemusta on täydennetty viranomaisen pyynnöstä kaksi kertaa

YSL 40§ mukaisesti, jonka yhteydessä olisimme toki toimittaneet

kohdekohtaisen riskinarvion, mikäli sitä olisi viranomaisen toimesta pyydetty. Ely-keskuksen lausunnon myötä on noussut tarve kohdekohtaiselle riskinarvioinnille erityisesti rakentamiseen liittyen materiaalien ja niiden mara-asetuksesta poikkeavien raja-arvojen riskien selvittämiseksi.Toimitamme riskinarvion tämän vastineen annon yhteydessä.

Hakemuksessa on esitetty, että maisemoitavan kaatopaikan viereen

rakennettavilla toiminta-alueilla voitaisiin hyötykäyttää mm. rakentamiseen

teknisesti hyvin soveltuvia tuhkia, jotka jonkin pitoisuuden osalta ylittävät

mara-asetuksen raja-arvot eikä niitä sen vuoksi voida hyödyntää suoraan

mara-ilmoituksella. Tämän vuoksi ympäristölupaan raja-arvoiksi on esitetty

sovellettavan VNa 214/2007 ylempiä ohjearvoja ja VNa 331/2013

vaarattoman jätteen laatuvaatimuksia. Viereisen kaatopaikan sulkemisessa

voidaan Aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti soveltaa mm.

tiivistyskerroksen yläpuolisessa rakenteessa VNa 214/2007 mukaisia

viitearvoja. Esipeitto/kaasunkeräyskerroksen materiaalina voidaan

hyödyntää pilaantumattomien kivennäis- ja pintamaiden lisäksi jätteenpolton pohjakuonaa tai betonimursketta ja niiden tulee täyttää vaarattoman jätteen kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen kelpoisuusvaatimukset VNa 331/2013 mukaisesti.

Sääskenharjun kaatopaikkaselvitysten ja tehtyjen tarkkailujen perusteella on lähiympäristössä havaittavissa kaatopaikan aiheuttamaa kuormitusta.

Kaatopaikka on ollut käytössä aikana, jolloin kaatopaikalla on sijoitettu myös vaarallisia jätteitä. Jätteen hajoaminen kaatopaikalla ja siitä aiheutuva

ympäristökuormitus kestää vuosikymmeniä (mm. orgaaninen aine ja

ammoniumtyppi), jopa vuosisatoja (raskasmetallit ja kloridi).

Ympäristölupaan perustuvassa jätteen hyödyntämisessä lupamääräyksissä

tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa, kuten nyt, vanhan maisemoitavan

kaatopaikan viereen sijoittuvalla toiminta-alueella. Mara-asetuksen

haitallisten aineiden raja-arvojen perustana on laskennallinen tarkastelu

yleisellä tasolla ja asetuksen raja-arvojen yläraja voisi riskiperusteisesti olla

laskennallista suurempi. Mara-asetuksen raja-arvoja ei siis mara-asetuksen

soveltamisohjeen mukaankaan tule käyttää muussa kuin asetuksen

mukaisessa jätteen hyödyntämisessä.

Etusijajärjestyksen mukaan jäte on valmisteltava uudelleenkäyttöä

varten tai uudelleenkäytettävä. Ellei uudelleenkäyttö ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena (kierrätettävä) ja toissijaisesti

energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen

ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Kohteissa, missä alueella tulee olemaan muutoinkin käyttörajoitus, kuten Sääskenharjun kaatopaikan välittömässä läheisyydessä, ylempien ohjearvojen soveltaminen alueen rakentamisessa on perusteltua. Tietyt jätteet, kuten tuhkat, ovat teknisesti hyvää maanrakennusmateriaalia, mutta niiden käytön esteenä voi olla esimerkiksi ylemmän ohjearvotason ylittävä yhden haitta-aineen pitoisuus, joka kuitenkin alittaa pitoisuuden, jonka mukaan maa-aines ko. käyttökohteessa luokiteltaisiin pilaantuneeksi. Hyödyntämiskelpoisuuden ohjearvotasot tulee arvioida käyttökohteenmukaisesti.

Hyödynnettäessä jätemateriaaleja alueen kenttä- ja vallirakenteissa,

varmistetaan aina jätemateriaalin käyttötarkoitukseen sopivat ominaisuudet

ja jätemateriaalin yhteensopivuus muiden käytettävien materiaalien kanssa.

Kaikkien rakenteisiin käytettävien materiaalien haitta-ainepitoisuudet ovat

tiedossa ja niiden käyttö rakenteisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti

varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Kaatopaikan osalta on arvioitu, että siitä ei nykytilanteessa aiheudu

merkittävää riskiä terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden liukoisuus on

varsin vähäistä, jolloin pitoisuustaso kokonaisuudessaan suotovedessä jää

pieneksi. Kaatopaikan riskinarvioinninkaan mukaan jätetäytössä olevista

öljyhiilivedyistä, bentseenistä, tolueenista, etyylibentseenistä tai ksyleenistä

ei aiheutuisi terveysriskiä, vaikka pitoisuuksia olisi koko jätetäytön laajuudella ja pohjavettä hyödynnettäisiin juomavetenä 1,2 km päässä olevan kiinteistön kohdalla.

Ely-keskus on lausunnossaan todennut, että ympäristölupaa ei ole haettu

jätteiden loppusijoitukseen, jolloin kohteeseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista (331/2013). Viereisen kaatopaikan sulkemisessa

sovelletaan vaarattoman jätteen kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen

kelpoisuusvaatimuksia VNa 331/2013, joten mielestämme mara-asetuksen

raja-arvot tietyiltä osin ylittävien, mutta rakennusteknisesti ja

ympäristökelpoisuudeltaan kaatopaikan viereisille kentille soveltuvien

jätemateriaalien käyttö alueen rakentamisessa on perusteltua. Esitimme

hakemuksessa ns. kaatopaikka-asetuksen raja-arvoja, jotta alueella voidaan hyödyntää ympäristökelpoisuudeltaan samantasoisia jätteitä.

Öljynerottimien asentamista useiden hehtaarien pinnoitetun alueen hulevesiä varten ei voida pitää kohtuullisena vaatimuksena toiminnan aiheuttamaan pilaantumisriskiin nähden, kun alueella ei käsitellä öljypitoisia jätteitä. Alueella toimitaan varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti (YSL 20§). Alueella käy vain 5-10 ajoneuvoa päivässä ja mahdollisesti toimii pyöräkone ja/tai kaivinkone sekä satunnaisesti seula tai murskain. Alue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen lähellä, siellä ei lähtökohtaisesti säilytetä polttoaineita vaan koneet tankataan liikkuvasta kalustosta. Jos polttoainetta säilytetään, se on lukitussa 2-vaippasäiliöissä, tiiviillä alustalla ja säiliön välittömässä läheisyydessä on imeytyskalustoa. Työkoneet on varustettu imeytyskalustolla. Tankkauspaikkaa ei sijoiteta hulevesikaivojen läheisyyteen. Mahdolliset vuodot imeytetään ja imeytysaine

poistetaan välittömästi asianmukaiseen jätteenkeräykseen.

Tasausaltaan vettä tarkkaillaan aistinvaraisesti. Mahdollisten kelluvien

partikkeleiden päätyminen tasausaltaista ojastoon estetään pintapuomilla.

Puomi on vaihdettavissa imeytyspuomiin, joten mikäli vedessä havaitaan

öljykalvoa. Kalvo poistetaan imeytyspuomilla ja toimitetaan asianmukaisesti

jätteenkäsittelyyn.

Alueiden 1 ja 2 vedet kerätään kunkin alueen tasausaltaaseen ja johdetaan

altaan yhdestä purkupisteestä ojastoon, joten se on suljettavissa

häiriötilanteissa. Hulevesijärjestelmä voidaan tarvittaessa varustaa

sulkuventtiileillä ja näytteenottokaivolla.

Kuormituksen vähentäminen tulisi suunnata vesianalyysien perusteella

tunnistettuihin kuormituslähteisiin. Valvova viranomainen voi lupamääräyksessä edellyttää välittömiä toimenpiteitä, mikäli tarkkailussa on

havaittavissa merkittävästi kohonneita pitoisuuksia joidenkin haitta-aineiden

osalta. Tällöin vesienkäsittelyratkaisu toteutetaan parhaan käyttökelpoisen

tekniikan mukaisesti, jolloin menetelmänä voi olla mm. suotopato tai -

seinämä.

Hakemuksemme mukaan vesinäytteistä analysoidaan vähintään:

pH, kiintoaine, sulfaatti, COD-kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus,

kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja koliformiset bakteerit.

Analyysivalikkoon voidaan lisätä myös kloridi, lyijy, kadmium, kromi, kupari,

elohopea, nikkeli, sinkki, rauta kokonaishiilivedyt C10-C40. Näiden analysointi tulisi olla kuitenkin vastaanotettaviin jätteisiin ja niiden mahdollisiin ympäristöriskeihin perustuva eli metallien lisäys vesianalyyseihin tehdään siinä vaiheessa, kun alueella otetaan vastaan, käsitellään ja varastoidaan sellaisia jätemateriaaleja, esimerkiksi kuonia, joista ko. pitoisuuksia voi aiheutua. Tarkkailupisteiden sijainti esitetään valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista."

Hakija on toimittanut vastineen 17.4.2023 muistutus A:han. Vastineessa todetaan seuraavaa:

" GRK Suomi Oy:n kiertotalouspalveluiden liiketoiminta perustuu maanrakentamisessa käytettävien jätemateriaalien käsittelyyn ja

hyödyntämiseen, joten toiminnastamme ei synny myrkyllisiä jätevesiä,

käsittelykentille satavat pintavedet johdetaan niiden käsittelyyn

mitoitettujen laskeutusaltaiden kautta alueen veto-ojiin eikä hankkeemme

ole vaarallinen toteutettavaksi. Tuotamme mm. metsälannoituksessa

käytettäviä tuhkia, kasvualustoja ja maanrakennuksessa käytettäviä

materiaaleja, myös muiden toimijoiden käyttöön. Käsittelemillemme

maanrakennuksessa hyödynnettäville jätemateriaaleille on asetettu

haitallisten aineiden raja-arvot ja muut laatuvaatimukset, joten niiden

käyttöä säädellään tiukasti. Maanrakentamiseen käytettäviä materiaaleja

ovat mm. tiili- ja betonimurske, tuhkat, kuonat, asfalttimurske ja -rouhe,

kokonaiset renkaat ja rengasrouhe. Näillä ns. mara-materiaaleilla

korvataan neitseellisiä maa- ja kiviaineksia, joiden valmistamisen

hiilijalanjälki olisi muutoin merkittävä. Neitseellisten rakennusmateriaalien

korvaaminen kyseisillä kierrätysmateriaaleilla on näkemyksemme

mukaan kiertotaloutta ja kierrätystä parhaimmillaan, jolloin hiekkaharjuja

ja kallioalueita säästyy myös seuraaville sukupolville.

Pyrimme ehkäisemään toiminnastamme aiheutuvan mahdollisen

maisema- ja meluhaitan sekä E75 tieliikennemelun yhteisvaikutusta

lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan. Jo nyt Ely-keskus on

hankkeeseemme liittyvässä lausunnossaan todennut, että ilman

tarkempia melu- ja maisemaselvityksiä ei Ely-kekus katso toiminta-alueemme valleille olevan tarvetta edes E75 suuntaan, jossa asutus on

noin kilometrin päässä. Me toimijana näemme valliratkaisun olevan

maisemallisesti sekä tie- ja toimintamelun yhteisvaikutuksen kannalta

paras vaihtoehto lähimmille häiriintyville kohteille. Alueelta kantautuva

melu tulee olemaan pääasiassa kuljetus- ja kuormauskaluston

aiheuttamaa melua päiväsaikaan, satunnaisesti myös seulan tai

murskaimen aiheuttamaa melua. Vallien tarve myös etelän suuntaan

voidaan tutkia toiminnan käynnistyttyä ja toimija on valmis toteuttamaan

vallit, mikäli niiden tarve asukkaiden toimesta osoitetaan tarpeelliseksi.

Alueelta lähteviä vesiä seurataan säännöllisin näytteenotoin.

Näytteenoton suorittaa joko ympäristöalan konsultit tai

näytteenottokoulutuksen saaneet toimijat ja näytteet analysoidaan

akkreditoidussa laboratoriossa. Yrityksemme ISO 9001, ISO 14001 ja

ISO 45001 -standardien mukaisia toimintajärjestelmiä, jolloin

toimintamme arvioidaan säännöllisesti ulkopuolisten arvioijien toimesta.

Kaikki palvelumme tuotetaan laadukkaasti ja ympäristöä kunnioittavin

menetelmin, pyrimme varmistamaan maaperän, ilman ja veden suojelun

kaikessa toiminnassamme.

Käsittelytoimintaan esitetty vakuus on arvioitu varastossa keskimäärin olevien jätteiden poiskuljettamisen kuluihin ja jätemaksuihin perustuen.

Alueelle tulee päällystetyt kentät, jotka mahdollisen toiminnan

päättymisen jälkeen voidaan ottaa muuhun käyttöön, esimerkiksi

energiapuun varastoalueiksi."

Hakija on toimittanut vastineen 17.4.2023 mielipide C:hen. Vastineessa todetaan seuraavaa:

" Ympäristölupamääräykset laatii ympäristönsuojeluviranomainen,

mutta vastauksena tähän olemme käyneet kaatopaikan ja toiminta-alueidemme tilannetta läpi niin Iin kunnan kuin kaatopaikkaa valvovan

viranomaisen, Ely-keskuksen kanssa. Vedet muun muassa johdetaan

alueelta eri reittejä ojitukseen, jotta sekä kaatopaikalta että toiminta-alueiltamme lähteviä vesiä voidaan valvoa erillään toisistaan.

Rakentamisen aikana avoinna olevasta kenttärakenteesta suotautuu

pieniä määriä pintavettä maaperään, mutta tätäkin ohjataan

pinnanmuotoiluilla ja tekemällä putkitukset ja altaat jo rakentamisen

alkuvaiheessa.

Alueemme sijaitsee maakuntakaavassa tv-1 alueen ja

Ollinkorven tuulivoimapuistoalueen lounaiskulmassa, mutta hankkeen

tuulivoimalat sijoittuvat kaikki junaradan itäpuolelle. Ollinkorven

tuulivoimapuiston lähin suunniteltu voimala T38 sijaitsee noin 1,8

kilometrin etäisyydellä toiminta-alueestamme. Tuulivoimapuiston

vaikutukset on arvioitu ko. tuulivoimapuiston YVAssa ja

kaavoitusvaiheessa.

Iin kunnan suunnitelmia Sääskenharjun alueen kehittämiseksi ei

voida ottaa huomioon ennakkoon yksittäisen toimijan lupahakemuksessa.

Mikäli aluetta tullaan kehittämään tai kaavoittamaan tulevaisuudessa,

olemme alueella yksi toimija muiden joukossa. GRK Suomi Oy hakee

ympäristölupaa noin 10 hehtaarin alueelle omaan kiertotaloustoimintaansa, jota ei ole syytä sekoittaa Iin kunnan mahdollisiin laajempiin suunnitelmiin Sääskenharjun alueella.

Tuulivoimapuiston rakentamisesta ja toiminnasta tiedottaminen

kuuluu siitä vastaavalle taholle. GRK Suomi Oy:n omasta toiminnasta

tulevat mahdolliset haitat ja niiden torjunta on huomioitu

lupahakemuksessa.

Etäisyyden ollessa yli kilometri lähimpään häiriintyvään

kohteeseen, toiminta ei aiheuta sellaista melua, joka asumiseen

käytettävillä alueilla ylittäisi Vna 993/1992 ohjearvoja. Olemme lisäksi

esittäneet suojavalleja lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan.

Jätteiden seulonnasta tai betonin murskauksesta aiheutuva melutaso on

yleensä kivenmurskausta alhaisempaa. Kivenmurskaamojen

vähimmäisetäisyydeksi lähimpään asumiseen tai loma-asumiseen

tarkoitettuun rakennukseen tai niiden välittömässä läheisyydessä

sijaitsevaan piha-alueeseen on Valtioneuvoston asetuksella 800/2010

määritetty 300 metriä. Tähän perustuen yli kilometrin etäisyydelle

toiminnastamme ei pitäisi aiheutua kohtuutonta haittaa eikä

melumittauksista tule määrätä luvassa.

Korostamme edelleen, että ympäristölupahakemuksen

mukaisessa toiminnassa käsittelemme maanrakennukseen soveltuvia

jätemateriaaleja mm. kompostoimalla, seulomalla ja murskaamalla.

Toiminta-alueen hulevedet kerätään hallitusti laskeutusaltaisiin, jotka

varustetaan pinta-/öljypuomilla. Ojastoon johdettavia vesiä seurataan

säännöllisin näytteenotoin. Häiriö- ja poikkeustilanteissa altaat ovat

suljettavissa ja mikäli vesinäytteistä havaitaan jotain poikkeavaa,

vesienkäsittelyyn on olemassa erilaisia ratkaisuja. Toiminnassa ei käytetä

kemikaaleja, joten toiminnasta ei myöskään tule myrkyllisiä vuotoja.

Mahdolliset alueella tapahtuvat vuodot voivat tulla työkoneen

rikkoutuessa, jolloin esimerkiksi mahdollinen hydrauliletkun vuoto

imeytetään ja poistetaan alueelta jätteenkeräykseen, kuten missä

tahansa muuallakin työmaa-alueella.

Vieraskasvilajipitoisia maita käsitellään ohjeita noudattaen ja

varastoidaan peitettynä, maiden vastaanotto ja käsittelytoiminta on

pienimuotoista. Vieraslajipitoisten maiden käsittelyllä estetään niiden

leviämistä, ei edistetä sitä. Kasvinosien tai siementen leviäminen

käsittelyalueen ulkopuolelle on erittäin epätodennäköistä ja kaikki havaitut

taimettuneet kasvit poistetaan ja toimitetaan polttoon. Hiastinlahden

Natura-alueelle (FI1100600, SAC/SPA) vieraskasvilajien siemeniä voi

kulkeutua pintavesien sijaan lintujen mukana kaukaakin alueen ollessa

tärkeä muutonaikainen levähtämisalue.

Olemme hakeneet lupaa suunnitellun toimintamme mukaisesti, jolloin

hakemuksen käsittelee toimivaltainen lupaviranomainen. Viranomaisen

toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 527/2014 34 §:ssä sekä

tarkemmin Valtioneuvoston asetuksella 713/2014. Aluehallintovirasto ei

käsittelisi lupahakemustamme vaan siirtäisi sen toimivaltaiselle kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Olemme hakeneet ympäristölupaa toiminnalle, joka lisää alueen

liikennettä noin 5-10 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa. Mikäli

Sääskenharjun aluetta kehitetään laajemmin siten, että alueen toiminnoista

aiheutuu raskasta liikennettä huomattavasti enemmän, tulee kunnan ja Ely-keskuksen tarkasteltavaksi varmasti myös liikennejärjestelyt tiellä E75.

Mielipiteessä esille tuotu liittymä tulevalta ohitustieltä Sääskenharjuun on

kannatettava.

Tietojemme mukaan ns. Sääskiharjun yksityistielle ei ole perustettu

tiekuntaa. Meidän toimintamme osalta Sääskenharjuun johtavaa tietä

parannetaan tarvittaessa ja sitoudumme pitämään tien liikennöitävässä

kunnossa. Toimintamme aiheuttamilla liikennöintimäärillä emme katso tien

peruskorjausta, levennystä ja kestopäällystystä tarpeelliseksi. Mikäli koko

alueen toiminta laajenee ja alueelle tulee muita toimijoita, on yksityistien

rasitetut ja oikeutetut osakkaat syytä kutsua koolle yksityistien

toimitusasiakirjojen mukaisesti.

Mainitsemallanne Iin kunnan elinkeino-ohjelmalla 2025 tavoitellaan

elinvoimaa kuntaan. Ohjelmassa yksi kehitettävistä alueista on

Sääskenharju, jonka yhteydessä todetaan, että Iihin toivotaan uutta

monipuolista kiertotalousliiketoimintaa, joka tuo kuntaan uusia yrityksiä ja

työpaikkoja. Sääskenharjuun hakemamme ympäristöluvan myötä vahva

valtakunnallinen toimija olisi laajentamassa toimintaansa kuntaanne.

Tuulipuisto ja kiertotalousalue ovat yleisessä käytössä olevia termejä, jotka

kuvaavat myös tässä tapauksessa alueilla tapahtuvia toimintoja. Alueen

maankäyttö ja kaavamerkinnät ratkaistaan tulevassa kaavoituksessa."

Hakija on toimittanut yhteisen vastineen 17.4.2023 mielipide A:han ja B:hen Vastineessa todetaan seuraavaa:

" Kiinteistö ------------- ja tila --------- sijaitsevat noin 1,3

kilometrin etäisyydellä toiminta-alueestamme. Kuten kiinteistönomistajat

toteavat, alajuoksun heikko virtaamaa ja maa-ainesten kulkeutuminen on

lisännyt Ruonanojan tukkoisuutta ja ongelmia ei voida sysätä yksityisen

kiinteistönomistajan haitaksi ja huoleksi. GRK Suomi Oy:n näkemys asiasta

on yhtenevä, vesilain mukaan ojan kunnossapitovastuu kuuluu

hyödynsaajalle, tai milloin hyödynsaajia on useampia, heille yhteisesti.

Kunnossapitovastuu koskee jokaisen omalla maalla olevaa ojaa niin, että

ojan kunnossapidon laiminlyönti ei saa aiheuttaa toiselle vahingollista

vettymistä tai muuta edunmenetystä. Joten maastokatselmus ja Ruonanojan kunnostamistoimet tulee suunnitella Ruonanojan vaikutusalueen hyödynsaajien kesken, vastuu ojan kunnosta ei ole ympäristölupaa hakevalla GRK Suomi Oy:lla.

Mielipiteissä tuodaan esille huoli toiminnan vaikutuksista Hiastinhaaraan ja

Hiastinlahden arvokkaaseen lintuvesialueeseen, mutta samalla vaaditaan

Ruonanojan kokonaisvaltaista ruoppausta Hiastinlahdelta Ruonanojan

alkuun. Esitetyn mittaluokan ruoppaus, joka ulottuisi luonnonsuojelu- ja

vesilain nojalla suojeltuun alueeseen, vaatisi vesilainmukaisen luvan ja olisi

todennäköisesti uhka Natura-alueen suojeluperusteille. Keskeinen

suojelualueen tavoite on alueen säilyttäminen luonnontilaisena siten, että

ekosysteemit kehittyvät luonnon omien prosessien mukaisesti ja ihmisen

aiheuttamat häiriöt ovat mahdollisimman vähäisiä.

Luvitettavan alueen pintavedet laskevat jo nyt alueen ojitukseen eikä

tulevasta toiminnastamme aiheudu muita vesiä. Toiminnassamme ei käytetä vettä muutoin kuin mahdollisesti pölyntorjunnassa, joten toiminnasta ei aiheudu myöskään jätevesiä, joita pitäisi käsitellä jätevedenpuhdistamon kautta. Kenttäalueelle satavat vedet johdetaan hallitusti selkeytysaltaiden kautta ympäröivään ojitukseen. Selkeytysaltaat on mitoitettu toiminta-alueen vesille, jolloin mahdolliset kiintoaineet laskeutuvat altaan pohjalle ja pinta-/öljypuomit estävät kelluvien partikkeleiden pääsyn ojastoon. Toiminnassa vastaanotettaville jätemateriaaleille on asetettu haitallisten aineiden raja-arvot ja muut laatuvaatimukset, niiden käsittelyä ja hyötykäyttöä maarakentamisessa säädellään tiukasti. Alueelta lähteviä vesiä seurataan säännöllisin näytteenotoin, muutoinkin aina aistinvaraisesti ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan viivytyksettä. Muista mahdollisista vesienkäsittelyvelvoitteista määrätään ympäristöluvassa. Maanrakentamiseen joko suoraan tai esimerkiksi seulonnan jälkeen käytettävistä jätemateriaaleista ei aiheudu ympäristölle haitallisia myrkkyjä.

Nyt haettava ympäristölupa koskee vain GRK Suomi Oy:n toimintaa

Sääskenharjun noin 10 hehtaarin alueella, eikä mahdollisia Iin kunnan

suunnitelmia koko alueen kehittämiseksi, johon mielipiteissä viitataan 50-80

hehtaarin alueella."

Valmistelijan päätösesitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää GRK Suomi Oy:lle ympäristöluvan kierrätysmateriaalien vastaanottoon, käsittelyyn, välivarastointiin ja hyödyntämiseen Iin kunnassa sijaitsevalla kiinteistöllä Paakkari RN:o 139-403-18-63.

 Lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:

Yleiset toimintaa koskevat määräykset

1. Kiinteistöllä Paakkari RN:o:139-403-18-63, toimintaan osoitetuilla alueilla, saa vastaanottaa < 20 000 t/vuosi ja välivarastoida < 20 000 t/vuosi seuraavia jätteitä:

2. Kiinteistöllä Paakkari RN:o 139-403-18-63, toimintaan osoitetuilla alueilla, saa vastaanottaa < 50 000 t /vuosi ja välivarastoida < 20 000 t /vuosi seuraavia jätteitä:

3. Jätejaekohtaisia jätteiden vastaanoton ja kertavarastoinnin enimmäismääriä ei saa ylittää. Jätteenkäsittelyalueilla ei saa vastaanottaa, välivarastoida eikä käsitellä muita kuin lupamääräyksissä 1-2 mainittuja jätteitä ilman valvontaviranomaisen suostumusta.

4. Käsittelyalueiden rakentumisen ja kierrätystoiminnan vakiintumisen jälkeen toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Oulunkaaren ympäristöpalveluille selvitys toimintojen sijoittumisesta alueille.

Selvityksessä tulee osoittaa tankkaus-, huolto- ja koneiden ja öljyjen säilytyspaikat, mikäli alueilla tullaan tankkaamaan, huoltamaan tai säilyttämään koneita tai öljyjä. Mikäli toimintoja tullaan suorittamaan, tulee kyseisen alueen hulevedet johtaa öljynerottimien kautta selkeytysaltaaseen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Öljynerottimien ja sadevesikaivojen sakkapesien kunto tulee tarkastaa säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä ja huollettava aina tarvittaessa.

5. Suunnitelmien tarkentuessa toimitetaan selvitys jätteenkäsittelymenetelmistä, joissa esitetään yksityiskohtaiset suunnitelmat kiertotalousterminaalin jätteenkäsittelytoiminnoista ja niihin käytettävistä laitteistoista, kapasiteetista, päästöjen vähentämistekniikoista sekä tarkkailuista.

6. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueella vastaanotettavan jätteen lajista, laadusta ja määrästä. Jätteet on tarkastettava kuormaa vastaanotettaessa. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa alueella ei ole sallittu, on jäte palautettava viipymättä jätteen haltijalle tai toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä.

7. Vastaanotetut jätejakeet on lajiteltava viipymättä niiden saavuttua jätteenkäsittelyalueelle. Jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä. Alueella varastoitaville jätteille on oltava asianmukaiset varastointipaikat ja käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään.

8. Jätevarastot on pidettävä mahdollisimman pieninä ja käsittelyssä syntyneet jätteet tulee hyödyntää tai toimittaa säännöllisesti edelleen hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi. Alueille tuodut jätteet tulee hyödyntää tai toimittaa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi kolmen vuoden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen, ympäristöluvan tai ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä.

9. Kasvualustojen, maanparannusaineiden, tuhkalannoitteiden ja muiden lannoitevalmisteiden valmistamisessa ei tule käyttää vieraskasvilajipitoisia, pilaantuneita tai sulfaattipitoisia maa-aineksia. Valmisteet eivät saa sisältää haitallisia aineita, yhdisteitä tai eliöitä, että sen käytöstä voi aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle taikka ympäristölle. Muilta osin lannoitevalmisteiden valmistuksessa tulee noudattaa mitä lannoitelaissa (711/2022) säädetään ja noudatettava Ruokaviraston ohjeita.

10. Alueelle voidaan rakentaa hakemuksen mukaiset suojavallit, sekä kenttärakenteet. Rakentamisessa ja jätemateriaalien hyödyntämisessä toimitaan toiminnanharjoittajan rakennussuunnitelman mukaisesti. Jätemateriaalien käyttö rakentamisessa edellyttää säännöllistä ja riittävää laadunvalvontaa, sekä vesien seurantaa ja tarkkailua. Rakenteiden kuntoa ja laatua tulee seurata, ja tehdä mahdolliset tarvittavat korjaukset, jotta rakenteet pysyvät tiiviinä ja ehjinä. Valvova viranomanen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä rakentamiseen ja jätemateriaalien hyödyntämiseen liittyen.

11. Mikäli vastaanotettuja jätteitä toimitetaan muualle hyödynnettäviksi MARA-asetuksen mukaisesti, tulee niiden täyttää MARA-asetuksen kelpoisuusvaatimukset.

12. Kyllästetyn puutavaran varastointi tulee järjestää tiiviillä alustalla peitettynä siten, ettei kyllästysaineita pääse ympäristöön hulevesien mukana.

13. Renkaiden jätehuolto on järjestettävä jätelain mukaisesti yhteistoiminnassa tuottajan kanssa.

14. Alueelle tulee rakentaa riittävän kokoiset selkeytysaltaat rakentamistyön alkuvaiheessa ennen toiminnan aloittamista toiminta-alueella. Jätteiden käsittely- ja varastointialueet on muotoiltava niin, että ulkopuoliset valumavedet eivät pääse alueelle, eikä alueelle synny vettä kerääviä painanteita. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteidenkäsittelyalueilla muodostuvien, jätteiden kanssa kosketuksiin joutuneiden hulevesien määrä on mahdollisimman vähäinen. Kaikki alueelle imeytymättömät hulevedet on johdettava selkeytysaltaiden kautta alueen ojastoon. Vesienjohtamisjärjestelmässä tulee olla sulkuventtiili tai muu vastaava ratkaisu häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle.  Selkeytysaltaat tulee puhdistaa kiintoaineksista tarvittaessa, ja niiden kuntoa täytyy tarkkailla säännöllisesti. Valvontaviranomainen voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä toiminta-alueen vesien käsittelystä.

15. Vieraslajiperäisen jätteen ja pilaantuneiden maa-ainesten varastoinnissa tulee huolehtia siitä, että aineksen huuhtoutuminen hulevesiin ja ympäristöön estyy. Mikäli vieraslajeja havaitaan, tulee ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin.  Vieraslajiperäisten maa-ainesten seulonta tulee järjestää suojatuissa olosuhteissa. Kasvijätteet tulee varastoidaan erillään muista jätteistä peitettynä tiiviillä alustalla siten, että ne eivät pääse leviämään ympäristöön. Kasvijätteet tulee toimittaa poltettavaksi mahdollisimman pian tiiviisti suojattuina. Vieraslajien esiintymistä alueilla tulee seurata säännöllisesti.

16. Sulfaattimaat tulee vastaanottamisen jälkeen sijoittaa ja peittää siten, että ne sijaitsevat mahdollisimman vähähappisissa olosuhteissa. Happamia sulfaattimaita voidaan myös kalkita ja neutralisoida ennen vastaanottoa. Alueen vesien laatua tulee seurata aistinvaraisesti ja tarvittaessa ryhtyä toimiin vesien neutraloimiseksi.

17. Toiminta-alueet tulee pinnoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti suotovesien muodostumisen ehkäisemiseksi, jotta niiden vaikutus pohjavesitarkkailuun voidaan minimoida. Kaatopaikan suuntaan suotautuvien sadevesien määrä täytyy pitää mahdollisimman pienenä ohjaamalla sadevesiä poispäin kaatopaikasta, ja pitämällä avoinna olevan rakenteen pinta-ala mahdollisimman pienenä. Suljetun kaatopaikan tarkkailulle ei saa aiheuttaa estettä. Ympärysojille, tarkkailupisteille tai muille kaatopaikan tarkkailuun yhdistettäville rakenteille saa aiheutua haittaa toiminta-alueen rakentamisen edetessä.

18. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 6:00-22:00. Murskaustoimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7:00-22:00. Kunnossapitoa ja liikennöintiä voidaan harjoittaa myös muina aikoina, ellei siitä aiheudu merkittävää meluhaittaa. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen valvontaviranomaisen kanssa.

19. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen jätteenkäsittelyalueille on estettävä lukittavalla portilla.

20. Jätteenkäsittelytoiminnalla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Vastuuhenkilön tulee olla perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Vastuuhenkilön tai yhteystietojen muuttuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueella työskentelevien henkilöiden ja urakoitsijoiden perehdytyksestä.

21. Jätteenkuljettajien tulee olla merkittynä ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin kyseisten jätteiden kuljettajaksi. Jätteen haltijan on laadittava jätelain 121 § mukaisesta jätteen siirrosta siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan, ja ne on toimitettava rekisteriin.

22. Toiminnanharjoittajan tulee ennen tämän ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamista pyytää järjestettäväksi aloitustarkastus, johon osallistuvat toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen edustajat.

Päästöt ja niiden estäminen

23. Toiminta tulee kokonaisuudessaan järjestää siten, että toiminnasta ei aiheudu maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, tavanomaista enemmän melu-, pöly- tai hajuhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai muuta haittaa taikka vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

24. Pölyäminen on estettävä asianmukaisilla suojauksilla, toimintaan soveltuvilla työmenetelmillä, jätteenkäsittelyalueiden siistimisellä ja tarvittaessa kastelulla. Kasteluun saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä.

25. Toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittaa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Mikäli melutasot ovat haitallisella tasolla tai melu häiritsee lähiasutusta, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

26. Jätteiden käsittely ja varastointialueet on muotoiltava niin, että ulkopuoliset valumavedet eivät pääse alueelle, eikä alueelle synny vettä kerääviä painanteita. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteidenkäsittelyalueilla muodostuvien, jätteiden kanssa kosketuksiin joutuneiden hulevesien määrä on mahdollisimman vähäinen. Alueella muodostuvat hulevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti siten, ettei niistä aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla maalla. Ojien kuntoa on seurattava ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin.

27. Mikäli alueella säilytetään toiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai autoja, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Alueella ei lähtökohtaisesti tule säilyttää polttoaineita. Jos toimintojen kannalta on välttämätöntä säilyttää polttoaineita, voidaan niitä säilyttää väliaikaisesti kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöön ottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

28. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. Toiminnanharjoittajan tulee edellyttää mahdollisilta urakoitsijoilta parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämistä.

Tarkkailu ja raportointi

29. Jätteiden käsittelyä on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Toiminnassa on noudatettava lupahakemukseen liitettyä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa. Mikäli käsiteltävän jätteen laatu tai määrä taikka käsittelyä koskevat järjestelyt muuttuvat, on toiminnanharjoittajan arvioitava suunnitelmaa ja tarvittaessa tarkistettava sitä. Mahdolliset muutokset suunnitelmaan tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle.

30. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava alueen hulevesiä ja alueelta johdettavien vesien laatua. Purkuojasta laskeutusaltaan jälkeen tulee ottaa vesinäyte kaksi kertaa vuodessa (keväisin ja syksyisin). Näytteistä tulee tuolloin määrittää ainakin pH, kiintoaine, sulfaatti, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, kokonaisfosfori, koliformiset bakteerit, kloridi, lyijy, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, sinkki, rauta ja öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on määritettävä näytteenottopaikan virtaama. Tarkkailupisteiden sijainti esitetään valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista. Näytteenottajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys ja tutkimukset on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle.

31. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta jätteenkäsittelyalueittain jaoteltuna. Kirjanpidosta on selvittävä ainakin seuraavat asiat:

-      alueella vastaanotetut jätteet (jätenimike, määrä ja alkuperä);

-      käsitellyt jätteet (jätenimike, määrä, alkuperä ja käsittelytapa);

-      vuoden vaihteessa varastossa olevat jätteet (jätenimike ja määrä);

-      alueelta lähteneet jätteet (jätenimike, määrä, laatu ja toimituspaikka);

-      toiminnasta mahdollisesti syntyneet jätteet (jätenimike, määrä sekä toimituspaikka ja -aika);

-      tiedot toiminnassa havaituista poikkeus- ja häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä vastaavien tilanteiden toistumisen estämiseksi tehdyt toimet;

-      tarkkailut ja niiden tulokset;

Vuosiyhteenveto edellisen vuoden toiminnasta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Edellä mainittu kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle ja se on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.

32. Vallien ja kenttärakenteiden rakentamisen aikana tulee valvontaviranomaiselle ilmoittaa vuosittain rakenteisiin käytetyn materiaalien määrä, laatu, ja arvioitu rakenteiden valmistuminen. Kun vallit ja kenttärakenteet ovat valmistuneet, tulee siitä tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Tarvittaessa alueelle tullaan suorittamaan tarkastuskäynti

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

33. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on jätteenkäsittelyalueilla aina oltava helposti saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja ensisammutusvälineitä. Alueella käytettävät työkoneet on pidettävä kunnossa. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- tai voiteluainepäästöt on puhdistettava viipymättä.

34. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa.

Toiminnan keskeyttäminen, muuttaminen tai lopettaminen

35. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin etukäteen.

36. Jätteenkäsittelyalueet on saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Jätteenkäsittelyalueet on siistittävä ja maisemoitava ja sinne ei saa jäädä jätteitä. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

Vakuus

37. Toiminnanharjoittajan on asetettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 115 000 euron vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuus on toimitettava kuukauden kuluessa päätöksen voimaan tulosta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. Vakuus palautetaan, kun jätteenkäsittelyalueiden kunnostus toiminnan loputtua on tehty hyväksyttävästi ja ympäristöluvan määräykset ovat täyttyneet.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Lupapäätöksen mukainen toimenpideluvan saaneiden kenttien rakentaminen ja rakentamisessa tarvittavien materiaalien välivarastointi toiminta-alueella voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen ja toiminnanharjoittajan asetettua hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Ennen toiminnan aloittamista hakijan on asetettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 5 000 euron suuruinen vakuus (YSL 199 §).

Päätöksen perustelut

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti GRK Suomi Oy:n jätteenkäsittelytoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Jätteenkäsittelytoiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan jätelain edellyttämä riittävä asiantuntemus toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Toiminnalle on vaadittu vakuus ja sen on katsottu olevan riittävä ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi.

Jätelain 120 §:n mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Hakemuksen liitteenä oleva jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma sisältää valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 41 §:ssä vaaditut tiedot.

  Vastaus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon

  Lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 4-7, 9-17, 23, 30 ja 32

  Vastaus A:n muistutukseen

  Muistutus on huomioitu lupamääräyksissä 10, 14, 25 ja 30.

  Vastaus A:n mielipiteeseen

  Mielipide on huomioitu lupamääräyksissä 14, 26 ja 30.

  Vastaus B:n mielipiteeseen

  Mielipide on huomioitu lupamääräyksissä 14, 26 ja 30.

  Vastaus C:n mielipiteeseen

Mielipide on huomioitu lupamääräyksissä 4, 14, 15, 17-18, 23-26, 30, 32, ja 35

Lupamääräysten perustelut

Jätteenkäsittelyalueilla vastaanotettavat, varastoitavat ja käsiteltävät jätteet ovat täydennetyn hakemuksen mukaisia. Jätteiden käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Jätteiden määrän rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte ei keräänny laitokselle aiheuttaen ympäristöhaittoja. Suurimmat kertavarastointimäärät on määrätty vuosittaisten vastaanottomäärien ja sallitun varastointiajan perusteella (lupamääräykset 1-3).

Hakemuksen mukaisesti toimitetaan alueiden rakentamisen jälkeen selvitys toimintojen sijoittumisesta alueelle. Tarkemmilla selvityksillä ja tiedoilla varmistetaan luvan edellytysten täyttyminen ja voidaan tarvittaessa arvioida lupamääräysten päivitystarve (lupamääräykset 4-5). Lupamääräyksessä 4 mainittu selvitys tankkaus-, huolto- ja koneiden ja öljyjen säilytyspaikoista voi luoda tarpeen öljynerottimien lisäämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta sekä jätteen soveltuvuudesta alueella käsiteltäväksi. Mikäli jätettä, jonka vastaanottoon toiminnanharjoittajalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin jätteen haltijalle, on toiminnanharjoittaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan (lupamääräys 6).

Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden varastointia ja käsittelyä koskevilla määräyksillä turvataan osaltaan jätteiden asianmukainen käsittely. Jätelain 15 §:n mukaisesti lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, jätelain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista (lupamääräys 7).

Hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätemateriaalien jatkuvalla kierrolla ehkäistään ylisuurten ja/tai kaatopaikaksi tulkittavien jätevarastojen muodostumista. Alueella ei saa olla sellaisia varastokasoja (yli kolmen vuoden varastointiaika), jotka voidaan luokitella kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n mukaan kaatopaikaksi (lupamääräys 8).

Lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 5 § mukaisesti toimijan on huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole EU:ssa tai kansallisesti haitallisiksi säädettyjä vieraslajeja, jotka tuotteen tai aineiston mukana voivat levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. (lupamääräys 9).

Hakijan toimittaman lupahakemuksen ja vastineen perusteella voidaan katsoa jätemateriaaleilla rakennettavilla rakenteilla olevan perusteltu käyttötarkoitus. Hakija on toimittanut 20.4.2023 riskiarvion, jolla on todettu materiaalien riittävä ympäristö- ja terveysturvallinen käyttö. Riittävällä laadunvalvonnalla pyritään varmistamaan jätemateriaalien käyttökelpoisuus rakenteissa. Seurannalla ja mahdollisilla toimenpiteillä varmistetaan, että ympäristölle ja terveydelle ei aiheudu vaaraa kyseisten materiaalien käyttämisestä rakenteissa (lupamääräys 10).

Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) 1 § mukaan jätteiden hyödyntämisen edellytykset tulee täyttyä, jolloin asetuksessa tarkoitettujen jätteiden käyttöön ei tarvita ympäristölupaa. Jätteiden hyödyntämisessä rakentamiskohteissa muualla täytyy tehdä asetuksen (843/2017) 5 § mukainen ilmoitus (lupamääräys 11).

Kyllästetty puutavara tulee varastoida tiiviillä alustalla peitettynä, jotta voidaan välttää kyllästysaineiden pääseminen ympäristöön ja sitä kautta ympäristön pilaantumisen vaara. (lupamääräys 12).

Jätelain 47 § mukaisesti tuottajalla on ensisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Muut toimijat saavat perustaa käytöstä poistettujen tuotteiden keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita vain, jos tämä tehdään yhteistyössä tuottajan kanssa. Jätelain 48 §:ssä on lueteltu tuottajavastuun piiriin kuuluvat tuotteet ja tuottajat (lupamääräys 13).

Määräys hulevesien johtamisesta on annettu, ettei niistä aiheutuisi vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle (lupamääräys 14).

Toiminnassa on otettava huomioon haitallisten vieraskasvilajien torjunta. Lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §:n mukaan vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön (lupamääräys 15).

Sulfaattimaiden käsittelyllä pyritään varmistamaan, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (lupamääräys 16).

Kiertotalousalueen ja vanhan kaatopaikan toiminnat eivät muodosta ympäristönsuojelulain 41 § tarkoitettua toiminnallista tai teknistä kokonaisuutta. Toimintojen ympäristövaikutuksia voidaan tarkkailla toisistaan erillisinä, eikä toiminnat ole riippuvaisia toisistaan. Suljetun kaatopaikan tarkkailulle ei saa aiheuttaa estettä eikä ympärysojille, tarkkailupisteille tai muillekaan rakenteille saa aiheutua haittaa toiminnanharjoittajan toiminta-alueen rakentamisen edetessä (lupamääräys 17).

Toiminta-ajan määrääminen on tarpeen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan haitan rajoittamiseksi. (lupamääräys 18).

Asiaton toiminta alueella ja sen aiheuttamat haitat voidaan estää valvonnalla ja tarvittaessa rakenteellisin keinoin, kuten aluetta aitaamalla ja pitämällä kulkureitti suljettuna (lupamääräys 19).

Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilö valvoo toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä valvontaviranomaisille. Tiedonkulun varmistamiseksi muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän opastuksen ja tiedon antamisesta työntekijöille, urakoitsijoille ja alueen muille käyttäjille, jotta toiminta alueella on turvallista ja luvan mukaista (lupamääräys 20).

Jätelain 29 §:n nojalla on annettu määräys luovuttaa toiminnassa syntyvä jäte ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin hyväksytyn toiminnanharjoittajan kuljetettavaksi. Tällä varmistetaan kuljetusten asianmukaisuus. Jätelaki määrittelee jätteet, joiden kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirja ja siirtoasiakirjan säilyttämisvelvollisuuden. Siirtoasiakirjan laatimisvelvollisuus koskee mm. rakennus- ja purkujätettä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua ja toteuttaa toiminnan valvontaa (lupamääräys 21).

Aloitustarkastuksella varmistutaan, että kiinteistöllä on luvan määräysten täyttämiseksi tarvittava valmius ja tarvittavat toimenpiteet on suoritettu ennen toiminnan aloittamista. Aloitustarkastus on tarpeen myös valvonnan toteuttamiseksi (lupamääräys 22).

Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta (lupamääräys 23).

Lupamääräykset 24 ja 25 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta lähimmille häiriintyville kohteille olisi mahdollisimman vähäinen. Määräys 24 on annettu pölyämisen estämiseksi ja määräys 25 on annettu toiminnasta aiheutuvan meluhaitan ehkäisemiseksi. Määräykset mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta tarpeen vaatiessa voidaan selvittää toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt ja melutaso.

Määräys hulevesien johtamisesta on annettu, ettei niistä aiheutuisi vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle (lupamääräys 26).

Hakemuksen mukaan alueella ei pääsääntöisesti varastoida polttoaineita. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi täytyy tehdä siten, että ne eivät aiheuta maaperän, pohja- ja pintavesien pilaantumista (lupamääräys 27).

Käyttämällä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa voidaan tehokkaimmin ehkäistä toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Luvan haltijan on tärkeää seurata jätteenkäsittelymenetelmien kehittymistä ja ottaa niitä tarvittaessa käyttöön (lupamääräys 28).

Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupamääräykset toiminnan tarkkailusta on annettu, koska ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee pitää ajan tasalla (lupamääräys 29).

Lupamääräys 30 hulevesien tarkkailusta on annettu, ettei niistä aiheutuisi haitallista kuormitusta tai muuta haittaa tai vahinkoa ympäristölle.

Kirjanpito- ja raportointimääräykset on annettu viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Saatujen tietojen perusteella voidaan paremmin valvoa laitoksen toimintaa, seurata toiminnan lainmukaisuutta ja päätöksessä annettujen määräysten noudattamista. Ympäristösuojelulain 62 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle säännöllisesti päästöjen tarkkailun tulokset ja muut valvontaa varten tarvittavat tiedot (lupamääräykset 31 ja 32).

Lupamääräykset 33 ja 34 on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittoja ympäristölle, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Haitallisten aineiden vuotamiseen on varauduttava ennalta ja alueella on oltava tarvittava välineistö vahinkojen korjaamiseen. Ympäristönsuojeluviranomaisen on tarpeen tietää pilaantumisen vaaraa aiheuttavista tilanteista ja tehdyistä torjuntatoimenpiteistä.

Toiminnan muutoksista ilmoittamisesta annettu määräys on tarpeen, jotta viranomaisella on ajantasainen tieto toiminnasta ja viranomainen voi arvioida muutosten vaikutusta ympäristöön ja tarvittaessa lupamääräyksiin tai uuden luvan tarpeeseen. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta on annettu määräys, jotta voidaan varmistua, että alueella on toteutettu tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten (lupamääräykset 35-36).

Jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavasta vakuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 59-61 §:issä. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden on oltava riittävä ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Hakija on esittänyt vakuuden suuruudeksi 115 000 euroa. Toiminnan luonne ja laajuus sekä tässä lupapäätöksessä annetut määräykset huomioiden hakijan ehdotus on katsottu riittäväksi vakuuden määräksi (lupamääräys 37).

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §).

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Päätöksen täytäntöönpano

Toimenpideluvan saaneiden kenttien rakentaminen ja rakentamisessa tarvittavien lupapäätöksen mukaisten materiaalien välivarastointi toiminta-alueella voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 §).

Muu tämän luvan mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun lupa on lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-8, 11-12, 14-17, 20, 22-24, 27, 29, 34-35, 39-41, 42-44, 48-49, 52-53, 58-62, 66, 83, 85, 87, 89, 94, 123, 134, 170, 172, 174, 190-191, 198, 199, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, 8 ja 11-15 §.

Jätelaki (646/2011) 2, 5-6, 8, 12-13, 15, 28-29, 47, 72-73, 118-123, 141 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 36, 40-41

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §.

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 2 §.

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3, 5 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymä ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksa

Asian valmistelija  Camilla Vihanta, vs. ympäristötarkastaja p. 050 395 0366

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (YSL 85 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Iin kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

GRK Suomi Oy

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Päätöksestä perittävä maksu

Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksellään 24.2.2022 § 20 hyväksymän ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 12. perusteella jätteiden ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn lupa-asian käsittelystä peritään 1 735,00 euroa.

Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

 Ympäristölautakunta päättää

1. ottaa asian käsiteltäväksi esityslistan ulkopuolisena ja
2. hyväksyä valmistelijan päätösesityksen

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.