Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 25.05.2023/Pykälä 45

OULYMP 25.05.2023 § 45  

1590/11.01.00/2023  

Asia 

Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaamiseen ja kiviainesten välivarastointiin Utajärven kunnan Utajärven kylässä, Teerikankaalla, tilalla Teerikangas 889-407-34-57.

Hakija 

Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy

 Yrityspuistontie 11

 90940 Oulu

 Y-tunnus 0873987-0

Valmistelija 

Brita Telenvuo, ympäristötarkastaja, p. 0500 282 946

Luvan hakemisperuste

 Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja kohdan 7 alakohdan e mukaan sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

 Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 alakohtien a ja b perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

 Hakemus on jätetty 27.1.2023. Hakemusta on täydennetty 8.3.2023, 13.3.2023 ja 14.3.2023.

Alueen sijainti  

 Suunniteltu ottamisalue on Utajärven kunnan Utajärven kylässä, Teerikankaalla, tilalla Teerikangas 889-407-34-57, noin 8 kilometriä Muhoksen keskustasta itään, valtatie (vt) 22:n eteläpuolella sijaitsevalla kallioalueella. Koordinaatit, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät ovat N: 7184320 I: 461920 ETRS-TM35FIN, N2000.

Luvat ja sopimukset

Edellinen maa-aineslupa (Oulunkaaren ympäristölautakunta, OULYMP § 22) kalliokiviaineksen ottamiseen sekä murskeasemaa ja murskeen välivarastointia koskeva ympäristölupa (OULYMP § 23) on myönnetty Kiimingin Sora Oy:lle 22.3.2012. Maa-aineslupa on päättynyt 31.3.2022. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy on osa Kiimingin Sora -konsernia.

 Suunnitellun ottamisalueen koko on yhteensä 8,0 hehtaaria, josta edelliset luvat on myönnetty vaiheelle 1, jonka koko oli 1,5 ha, määrälle 120 000 m3. Edellisen maa-ainesluvan mukaisista kiviaineksista on otettu noin 47 000 m3. Nyt haetaan lupaa vaiheen 1 vielä ottamattomien kiviainesten louhinnalle, eli toiminnan jatkamiselle. Louhinnalle ja murskaukselle haetaan ympäristölupaa samanaikaisesti. Toimintaa jatketaan välittömästi, kun luvat tulevat lainvoimaisiksi.

Kiimingin Sora Oy:llä on suunnitelmakarttojen mukaiselle 8,0 ha alueelle 21.11.2031 saakka voimassa oleva vuokrasopimus, johon sisältyy myös käyttöoikeus ja kunnossapitovelvoite alueelle johtavalla yksityistiellä.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa ottamisalueen kohdalla ei ole merkintöjä. Alueella ei ole muuta kaavoitusta.

 Kallion kiviaines on pääosin graniittia ja osittain siihen sisältyvää kiilleliusketta. Otto kohdistuu alueeseen, jossa kallion päällä on vain vähän irtomaapeitettä. Kallio on paikoin paljastuneena, suurimmalla osalla aluetta kallion päällä on 0,5-1 metrin moreeni-/turvekerros. Edellisen maa-ainesluvan aikana on syntynyt noin 0,5 ha louhos, joka on mukana haettavassa ottamisalueessa. Louhoksen länsipuolinen osa tilasta on ollut tukitoiminta-alueena ja sen pintamaat on kuorittu. Alueella on vielä tuotteiden varastokasoja.

 Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä eikä sen vaikutuspiirissä ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja. Lähin pohjavesialue, 2-luokan pohjavesialue 11494054 Karho-ojankangas, sijaitsee noin 6,6 km ottamisalueen länsilounaspuolella.

 Lähin asutus sijaitsee noin 1,7 km etäisyydellä ottamisalueen lounaispuolella.

 Suunnitelman kohteena olevalla alueella tai välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistoja tai muita suojeltavia kohteita. Lähin suojelualue, Muhos- ja Poikajoen alueet SACFI1102601 sijaitsee noin 2,3 km ottamisalueen lounaispuolella ja lähin muinaisjäännös n. 1,6 km ottamisalueen länsilounaspuolella.

 Hakemuksen mukaan ottamisalueella ei ole tavattu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottamistoimintaa rajoittamalla, koska pintamaat on poistettu jo aiemman toiminnan yhteydessä, eikä suojeltavaa kasvillisuutta tai eläimistöä voi esiintyä.

Toiminnan kuvaus 

 Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy hakee kiinteistölle Teerikangas RN:o 889-407-34-57 maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaamiseen ja kiviainesten välivarastointiin 21.11.2031 saakka. Suunnitelma-alueen koko on yhteensä 8,0 ha, josta ottamisalueen koko on 1,5 ha ja tukitoiminta-alueen koko 0,9 ha. Otettavan kalliokiviaineksen määrä on yhteensä 73 000 kiintokuutiometriä. Pohjaveden ylin korkeus on +83,4 (N2000). Haettava ottotaso on alimmillaan +76,4 (N2000) ja louhintasyvyys 8-12 metriä.

 Vuosittain otettava kiviainesmäärä on keskimäärin 8 000 kiintokuutiometriä. Toiminta-alueella tuotetaan mursketta ja louhetta keskimäärin 20 000 tonnia vuodessa, enimmillään arviolta 100 000 tonnia vuodessa.

 Ottamistoiminta

 Louhittavan kallion päällä olevat pintamaat on kuorittu jo aiemman toiminnan yhteydessä ja niitä käytetään tukitoiminta-alueen pohjarakenteisiin, suojavalleihin sekä maisemoinnissa luiskien rakentamiseen. Pintamaakerroksessa olevia lohkareita ja maarakentamiseen soveltuvia maa-aineksia voidaan käyttää murskeisiin tai suoraan työkohteisiin. Nyt haettavan vaiheen 1 ottamisalueen koko on jo otetun louhoksen sisältäen noin 1,5 ha. Itäpuoliseen naapuritilaan jätetään 30 metrin suojavyöhyke. Ottamisalueen länsipuolista aluetta käytetään tukitoiminta-alueena, jolle sijoitetaan varastokasat. Siirrettävä murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen.

 Louhinnan vaiheita ovat poraus, räjäytys, rikotus ja murskaus. Ulkopuoliset alan asiantuntijat suorittavat poraukset ja räjäytykset. Poraus- ja panostusmäärät perustuvat räjäytyssuunnitelmaan. Räjäytykset suunnitellaan siten, ettei toiminnasta aiheudu tärinähaittoja asutukselle. Räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkein ja varmistetaan, ettei ulkopuolisia liiku alueen läheisyydessä räjäytysten aikana. Räjäytyksiä suoritetaan 0-3 kertaa vuodessa, määrä vaihtelee kysynnän mukaan. Suurimmat lohkareet rikotetaan kaivinkoneen iskuvasaralla murskausta varten.

 Hakemuksen mukaan murskauslaitoksen sähkönkulutus on noin 2,2 kW tai 0,9 l polttoöljyä/tuotettu tonni. Toiminnan aikana tarvittava sähkö hankitaan aggregaatista. Murskaus suoritetaan siirrettävillä murskauslaitoksilla, joiden mallit ja merkit vaihtelevat. Murskausurakoitsijat käyttävät parasta mahdollista teknologiaa. Pölyä ja melua vähennetään mm. laitteistojen koteloinneilla sekä sijoittamalla murskauslaitos alas louhokseen, jolloin louhoksen reunat toimivat melu- ja pölysuojauksena. Murskattava kiviaines kulkee syöttimen kautta esimurskaimeen, josta kuljettimilla väli- ja jälkimurskaimiin. Seuloilla tuotteet säädellään haluttuihin raekokoihin ja erilaisiin lajitteisiin. Eri lajitteet säilytetään omissa varastokasoissaan, josta ne kuljetetaan kysynnän mukaan käyttökohteisiin. Varastointiaika on yleensä alle vuosi.

Kiviaineksia voidaan viedä alueelta murskeiden lisäksi myös louheena. Murskausta suoritetaan 1-3 viikkoa vuodessa. Kuljetuksia tehdään varastokasoista ympäri vuoden. Kiviainekset toimitetaan lähialueen maanrakennuskohteisiin kysynnän mukaan.

Mahdollisesti alueella säilytettävät polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa, ylitäytönestimillä ja laponestolla varustetuissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään tiiviiksi moreenilla sekä moreenin alle asennettavalla muovikalvolla.

Louhokseen kertyvät vedet johdetaan pumppaamalla aiemman toiminnan tapaan tilalle Teerikangas, ottoalueen länsipuoliseen, olemassa olevaan metsä- ja suo-ojitukseen. Tarvittaessa kaivetaan selkeytysallas esimerkiksi asemapiirroksessa esitettyyn paikkaan. Vedet on pumpattu ojituksen alkupään viereen, tukitoiminta-alueen reunaan murske-/louhepintaiselle alueelle pintavaluntana, jolloin kiintoaine suodattuu maakerrokseen jo ennen valumistaan ojitukseen. Maavallit estävät pintavesien pääsemistä louhokseen. Kivet ja murske estävät pintavalutusalueen erodoitumista.

Osa pintamaista jätetään väliaikaisesti louhoksen ympärille, jolla vähennetään pintavalumaa suoraan louhokseen. Ottokohde on ympäristöään ylempänä oleva, loiva kallioharjanne, joten louhokseen kertyvä vuosittainen vesimäärä on enimmäkseen sade- ja sulamisvettä ja jää pieneksi. Hakemuksen mukaan laskeutusaltaan koko - laskennallisen sadannan ja kalliorakojen kautta louhokseen kertyvän ennakolta arvioidun vesimäärän perusteella - tulee olla noin 30 m2. Vuotuinen sadanta on noin 600 mm eli 0,6 m/v/m2. Louhoksen suunniteltu pinta-ala on 1,5 ha eli 15 000 m2. Louhokseen sadannasta kertyvä vesimäärä on siten 0,6 m x 15 000 m2 = 9000 m3 vuodessa. Sopiva selkeytysaltaan koko voisi olla 30 m2 ja keskimääräinen vesisyvyys noin yksi metri, eli tilavuus noin 30 m3. Pumpattavan veden määrä on sadannan perusteella noin 1,0 m3 tunnissa, jolloin viipymä altaassa olisi noin 30 tuntia. Pumppausmäärää seurataan oton edetessä pumppujen tehojen perusteella. Kallion rakoilusta kertyvä vesi ei ennalta arvioiden lisää pumppauksen määrää oleellisesti.               

 Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

 Jotta louhos oheistoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville, louhos on suojattu maavalleilla ja lippusiimalla siten, ettei alueella liikkuvilla ole vaaraa pudota louhokseen. Maavallien näkyvyyttä voidaan tehostaa lohkareilla.

 Liikenne ottamisalueelle tapahtuu käyttämällä nykyistä kulkuyhteyttä. Alueelle johtavan tien varteen on sijoitettu riittävän kookkaat varoitustaulut louhosalueesta ja siellä tehtävistä räjäytystöistä. Louhoksesta on varoituskyltit molemmilla puolilla risteystä. Louhoksen ympärille on sijoitettu louhoksesta varoittavia kylttejä. Kulku alueelle tapahtuu pohjoispuolelta tieltä vt 22, jolle on louhoksen reunasta lähimmillään matkaa noin 140 metriä. Lähellä tietä vt 22 on lukittava puomi.

 Louhinnan ja murskauksen toteuttavat ulkopuoliset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy valvoo, että louhoksen reunat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuussäännösten mukaisia.

Hakemuksen mukaan yhteislupatoimintaan liittyvän raskaan liikenteen määrä on 0-20 käyntiä vuorokaudessa maarakennusurakoiden tarpeen mukaan. Tietä ei päällystetä, kastellaan tarvittaessa.

 Toiminnan ajankohta

 Murskaaminen, poraaminen ja rikotus tehdään maanantaista lauantaihin kello 6.00-22.00 välisenä aikana. Räjäyttäminen suoritetaan arkipäivinä klo 8.00-18.00 välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetusta tehdään maanantaista sunnuntaihin 24 tuntia vuorokaudessa. Hakemuksen mukaan keskimääräinen toiminta-aika on murskaamiselle 160 tuntia/vuosi, poraamiselle 32 tuntia/vuosi, rikotukselle 32 tuntia/vuosi, kuormaamiselle ja kuljetukselle 500 tuntia/vuosi.

 Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus

 Toiminnassa ja tuotannossa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointipaikka on esitetty taulukossa 1.

 Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointipaikka.

 Pölyämisen estoon tarvittaessa käytettävä vesi otetaan louhoksesta. Ennalta arvioiden ei tarvetta.

 Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

 Hakemuksen mukaan toiminnassa ei muodostu jäte- tai pesuvesiä. Kuivakäymälänä toimii bajamajat, jotka jätteenkeräysauto käy tyhjentämässä.Toiminnassa ja tuotannossa syntyvien jätteiden määrä, käsittely- ja hyödyntämistapa sekä toimituspaikka on esitetty taulukossa 2.

 Taulukko 2. Jätteiden määrä, käsittely- ja hyödyntämistapa ja toimituspaikka.

 Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 7000 m³-ktr, jotka hyödynnetään suojaukseen ja maisemointiin.

 Maisemointi ja alueen jälkikäyttö

 Louhoksen reunat luiskataan louheella ja alueelta kuorittavilla pintamailla kaltevuuteen 1:3 tasolle +81,4 (N2000), joka on kaksi (2) metriä syntyvän vesialtaan arvioidun lopullisen vesipinnan alapuolella. Humuspitoisia maita ei käytetä altaan vesipinnan alapuolisiin luiskiin. Ottamisalueen etelä- ja länsireuna louhitaan pystyinä, koska otto tulee laajenemaan näihin suuntiin. Mikäli ottoa ei tulla jatkamaan, luiskat rakennetaan vastaavalla tavalla. Lopputilanteessa alueelle syntyy vesiallas, jota voidaan käyttää virkistykseen.

Mikäli otto ei jatku seuraavien suunniteltujen ottamisvaiheiden alueelle, tukitoiminta-alueena käytetty alue metsitetään tai sen annetaan metsittyä levittämällä alueelle ottamisalueilta kuorittuja ja tarvittaessa myös muualta alueelle kasvukerrokseen tuotavia, lupaviranomaisilla hyväksytettäviä pintamaita.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

 Toiminta-alueella tuotettavan kiviaineksen murskaamisessa, lastauksessa ja varastoinnissa syntyy ilmaan päästöjä seuraavasti: hiukkaset 0,252 tonnia/vuosi, NOx 2,24 tonnia/vuosi, SO2 0,049 tonnia/vuosi ja CO2 149,8 tonnia/vuosi.

 Hakemuksessa annetut tiedot melusta ja tärinästä on esitetty taulukossa 3.

 Taulukko 3. Tiedot melusta ja tärinästä.

 Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia, koska toiminta on aiemman toiminnan jatkamista ja pintamaat on kuorittu koko ottamisalueelta ja länsipuoliselta tukitoiminta-alueelta jo aiemmin. Lähin asutus sijaitsee noin 1,7 kilometrin etäisyydellä louhoksesta, joten toiminnasta ei sille aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja. Mahdollista haitallista pölyämistä estetään tarvittaessa kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla. Vt 22:n puoleinen puusto säilytetään näkösuojaksi ja vähentämään melun leviämistä. Räjäytysmelu aiheuttaa yksittäisiä melupiikkejä, mutta ne ovat lyhytkestoisia ja tapahtuvat vain muutamia kertoja vuodessa. Räjäytysmelun kantautumiseen vaikuttaa mm. tuulen suunta. Toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.

Toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston 9.9.2010 kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman ns. Murausasetuksen (VNA 800/2010) periaatteita ja siinä annettuja ohjeita. Suunnitelman mukaisesti toimien ja alueen asutukseen nähden syrjäisen sijainnin vuoksi toiminnasta ei aiheudu raja-arvoja ylittäviä melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Ilmaan johtuvista päästöistä ei ole merkittävää haitallista vaikutusta ympäristölle.

Ottamistoiminnan seurauksena ottoalueelta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä alue huomioiden ei näiden poistumisesta ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Louhokseen kertyvät vedet johdetaan pumppaamalla aiemman toiminnan tapaan tilalle Teerikangas, ottoalueen länsipuoliseen, olemassa olevaan metsä- ja suo-ojitukseen. Ei merkittäviä haitallisia päästöjä veteen, louhittava kiviaines ei sisällä haitallisia mineraaleja tai alkuaineita. Kiintoaineen kulkeutuminen estetään tarvittaessa selkeytysaltaalla. Aiemman toiminnan yhteydessä kiintoaineen kulkeutumista ojitukseen ei ole havaittu. Lähin pohjavesialue, 2-luokan pohjavesialue 11494054 Karho-ojankangas, sijaitsee noin 6,6 km ottamisalueen länsilounaspuolella, joten toiminnalla ei ole siihen vaikutusta.

Riskeinä mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot, joihin varaudutaan öljyntorjuntakalustolla. Polttoaine- ja öljypäästöt torjuen ei toiminnasta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti. Häiriötilanteessa puhdistustoimiin ryhdytään välittömästi ja tehdään ilmoitus palo- ja pelastus- sekä lupaviranomaisille.

Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy käyttää louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo niiden toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten mukaiset vaatimukset. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään maarakentamiseen tai alueen maisemointiin. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin.

 Toiminnoilla ei ole haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Koska alue on tavanomaista metsä-/kalliomaastoa, ei suunnitelman mukaisella otolla jälkihoitotöineen ole haitallista vaikutusta alueen maisema-arvoon. Pohjoispuoliseen maantiehen 22 jätetään noin 140 metrin suojavyöhyke, joten metsä estää näkyvyyden maantieltä louhokselle.

 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltaminen

 Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista sekä murskauksessa syntyvästä pölystä. Päästöjä ilmaan vähennetään kaluston koteloinneilla, uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Kaikki koneet ja laitteet on valmistettu ja peruskorjattu normaalisti viiden vuoden sisällä, ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa.

 Melua syntyy kaikissa työvaiheissa louhoksessa, melu ei ohjearvoja ylittävästi ulotu häiriintyviin kohteisiin. Tuotekasat, pintamaavallit sekä murskauslaitoksen sijoittaminen alas louhokseen vähentävät melun leviämistä.

 Tarkkailu

 Tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, käytettävät raaka-aineet, vaaralliset jätteet, toimintahäiriöt ja niiden syyt kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- tai öljypäästöistä. Purkuveden laatua ojaston alkupäässä tarkkaillaan toiminnan aikana päivittäin silmämääräisesti purkuojaston alkupäässä. Louhoksesta pumpattavasta vedestä otetaan häiriötilanteessa (esim. polttoainevuoto) vesinäytteitä, jotka toimitetaan hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Häiriötilanteista ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille sekä lupaviranomaisille.

 Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kallion päältä poistetuilla puhtailla, humuspitoisilla pintamailla ja moreenilla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ei edellytä seurantaa tai tarkkailua toiminnan aikana ja sen päätyttyä.

Asian käsittely 

 Hakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Utajärven kunnan verkkosivuilla 23.3.-2.5.2023. Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös 23.3.2023 Tervareitti-lehdessä. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen omistajille.

 Lausunnot

 Hakemuksesta ei ole ollut tarpeen pyytää lausuntoja.

 Muistutukset ja mielipiteet

 Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Valmistelijan päätösesitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaamiseen ja kiviainesten välivarastointiin Utajärven kunnan Utajärven kylässä,Teerikankaalla, kiinteistöllä Teerikangas 889-407-34-57.

 Yhteislupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Yleiset määräykset

1. Kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on enintään 73 000 kiintokuutiometriä. Ottamisalueen pinta-ala on 1,5 hehtaaria. Alueella saa louhia ja murskata enintään 100 000 tonnia vuodessa alueelta otettavaa kiviainesta. Vain ottamisalueelta louhitun ja murskatun kiviaineksen välivarastointi on sallittu.

2. Kalliokiviaineksen otto saadaan ulottaa enintään tasoon +76,4 (N2000).

3. Luvan haltijan on nimettävä luvan mukaiselle toiminnalle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa- ja kiviainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

4. Ottamisalue on merkittävä selvästi maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä ja havaittavuudesta alueella koko ottamistoiminnan ajan.

5. Ottamisalueesta lähimpään naapurikiinteistöön tulee jättää vähintään 30 metrin suojaetäisyys ottamisalueesta.

6. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottamisalueella.

7. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että ottamisalue on turvallinen alueella liikkujille ottamistoiminnan aikana ja sen päätyttyä. Toiminnan aikana louhosalue on aidattava tai rajattava maa- ja lohkarevallilla ja merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi.

8. Murskaamista, poraamista ja rikotusta saa tehdä maanantaista lauantaihin kello 6.00-22.00. Räjäyttämistä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuorokauden.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

9. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

11. Toiminta kokonaisuudessaan on toteutettava siten, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pinta- tai pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

12. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

13. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet suojata valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia tai muuten huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Alueella saa säilyttää kerrallaan polttoaineita ja öljytuotteita vain sen määrän, minkä töiden suorittaminen edellyttää.

Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa, lukituissa säiliöissä. Valuma-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

14. Pintavesien pääsy louhosalueelle sen ulkopuolelta tulee estää. Louhoksesta pumpattavat vedet tulee johtaa hallitusti siten, että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta alapuoliseen ojastoon, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa ympäristölle. Alueelle tulee tehdä tarvittaessa sellainen laskeutusallas, joka täyttää tehtävänsä ja estää kiintoaineen kulkeutumisen. Laskeutusaltaan toimivuutta ja riittävyyttä louhoksesta pumpattavan veden sisältämän kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Laskeutusallas tulee tyhjentää kiintoaineesta tarvittaessa.

15. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla, sijoittamalla murskauskalusto louhoksen pohjalle ja alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Pölyntorjuntaan saa käyttää ainoastaan vettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

16. Räjähdysaineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai vahinkoa ulkopuoliselle omaisuudelle.

17. Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

18. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

19. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

20. Louhokseen kertyvän ja sieltä pumpattavan veden laadun tarkkailua tulee suorittaa jatkuvana tarkkailuna aistinvaraisesti. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä vesien tarkkailusta.

21. Erillisten toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava (esim. sähköpostitse) valvontaviranomaiselle.

22. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on raportoitava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus)

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden

  laatu, määrä ja toimituspaikka

- käytetyt raaka-aineet ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

23. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain, tammikuun 31. päivään mennessä, tehtävä ilmoitus edellisen vuoden otetun maa-aineksen laadusta ja määrästä sähköisesti NOTTO-tietojärjestelmään. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun ottamistoimintaa ei ole ollut. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi. Asiointiavaimen järjestelmään saa valvovalta viranomaiselta.

Toiminnan jälkihoitotyöt ja lopettaminen

24. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja alueelle muodostetaan mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta. Ottamistoiminnan ja jälkihoitotöiden aikana on huolehdittava, ettei louhos aiheuta missään toiminnan vaiheessa, eikä ottamisen päätyttyä vaaraa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle. Reunat on muotoiltava ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ja maisemallisesti ympäristöön soveltuvaksi. Louhoksen veden täyttymistason alapuolelle ei saa sijoittaa humuspitoisia maita. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jäädä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä.

25. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten ottamisen hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

26. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden kuukauden (6 kk:n) kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (maa-aineslaki 13 a §).

27. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

Päätöksen perustelut

Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta ja murskaaminen sekä kiviainesten välivarastointi toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta sekä kiviainesten välivarastointi täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Kalliokiviainesten ottamiselle ja välivarastoinnille ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Lupamääräysten perustelut

Kalliokiviaineksen ottomäärä, ottamisalue, vuosittainen murskausmäärä, alin ottotaso ja kiviainesten välivarastointi ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen kiviainesten ottamistoiminnan haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (määräykset 1-2).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista. (määräys 3).

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata. (määräys 4).

Suojaetäisyys ottamisalueesta lähimpään naapurikiinteistöön on määrätty jätettäväksi alueen turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi. (määräys 5).

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 6).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (määräys 7).

Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa ympäristöön. (määräys 8).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa (määräys 9).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 10).

Määräykset 11, 15 ja 16 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Määräykset 12 ja 13 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Määräys 14 on annettu louhoksen kuivatusvesien pumppauksesta ja johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 17).

Määräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pinta- tai pohjaveteen (määräys 19).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). (määräys 20).

Lupamääräykset 21-23 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 24, 25 ja 27).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 26).

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 21.11.2031 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Tämä päätös korvaa Oulunkaaren ympäristölautakunnan 22.03.2012 § 23 myöntämän ympäristöluvan Kiimingin Sora Oy:lle kiinteistöllä Teerikangas 889-407-34-57. Oulunkaaren ympäristölautakunnan 22.03.2012 § 23 päätös ympäristöluvasta raukeaa tällä päätöksellä.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Ennen ottamistoiminnan aloittamista hakijan on toimitettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle päätöksessä määrätty vakuus.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191, 199, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4 ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16 a, 19-21, 23 a ja 23 b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1, 7-10 ja 33 §.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun asetuksen muuttamisesta (314/2017).

Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 §.

Jätehuoltomääräykset Liminka, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi. Lakeuden Eko 2023.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Vakuus 

 Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.2.2022 § 20 maksutaulukon mukainen vakuus (maa-aineslaki 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

 1,5 ha x 1500 + 73 000 m³ x 0,04 = 5170 €.

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 21.5.2032 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut ja niiden perusteet

 Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 2151,00 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymää maksutaksaa, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn kokonaisottomäärän (73 000 k-m3) mukaan 10,68 €/1000 m3, kuitenkin vähintään 400 € ja enintään 5260 €. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä (779,64 €) ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskaamisen ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1 735,00 €.

Hakijalta peritään ilmoituskulut, jotka koskevat lupahakemusta ja -päätöstä koskevien kuulutusten julkaisemista lehti-ilmoituksilla. Ilmoituskulut hakemuksen kuulutuksen lehti-ilmoituksesta ovat 156,86 euroa.

Valvontamaksu

Lisäksi hakijan on maksettava jälkitöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen vuosittainen valvontamaksu. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen valvontamaksu on 7,74 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 335 € ja enintään 4000 €. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 265 €.

Muutoksenhaku 

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

 Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 §:n ja ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Utajärven kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Toiminnanharjoittaja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.