Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.06.2023/Pykälä 56

OULYMP 29.06.2023 § 56  

1575/11.01.00/2023  

Asia Morenia Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen louhimiseen ja murskaukseen sekä tuotteiden välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Sotkajärven kylälle tilalle Koiravaara 615-413-89-7.

 Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Morenia Oy

 Automaatiotie 1

 90460 OULUNSALO

 y-tunnus 3169375-1

Luvan hakemisperuste

 Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 alakohdan 7 c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja alakohdan 7 e mukaan luvanvaraista toimintaa on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään yhteensä 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 §:n kohdan 6 a ja b perusteella. Pudasjärven ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Asian vireilletulo

 Yhteislupahakemus on jätetty 24.1.2023 ja sitä on täydennetty 28.2.2023, 12.5.2023 ja 23.5.2023 pohjavesitiedoilla. Kyseessä on jatkolupa.

Alueen sijainti  

 Toiminta-alue sijaitsee Koiravaaran eteläpuolella Pudasjärven kaupungin Sotkajärven kylällä kiinteistöllä Koiravaara 615-413-89-7, noin 25 km Pudasjärven keskustasta itään Kuusamontien varressa.

Luvat ja sopimukset

 Kiinteistön omistaa Morenia Oy. Alueelle on Oulunkaaren ympäristölautakunnan 22.5.2014 § 40 päätöksellä myönnetty maa-aineslupa, joka on voimassa 30.6.2024 asti. Maa-aineslupa on myönnetty 80 000 m3 ottomäärälle. Notto -järjestelmän mukaan maa-aineksia on luvan aikana otettu 60 017 m³. Alueella on myös toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (3.5.2017 § 28) siirrettävälle asfalttiasemalle. Ympäristöluvalla on lupa valmistaa asfalttipäällysteitä enintään 25 000tn vuodessa, varastoida asfalttijätettä maksimissaan 5 000 tonnia vuodessa, ja murskata kierrätysasfalttia. Alueella on ollut voimassa Oulunkaaren ympäristölautakunnan 10.2.2012 § 13 myöntämä ympäristölupa murskeen valmistukseen ja välivarastointiin. Lupa on päättynyt 31.12.2021.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan alue on merkitty vedenhankitaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Hakemuksen mukaan kaavassa alue on merkattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella kasvaa sekametsää.

Suunniteltu toiminta-alue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle Poijula-Pintamo (11615106).

Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 650 metriä suunnitellusta toiminta-alueesta kaakkoon Kuusamontien varressa ja lähin vapaa-ajan asutus noin 700 metrin etäisyydellä kaakkoon.

Lähin muinaisjäännös, Pikku Kangaslampi (1000020675), sijaitsee noin 4,3 kilometriä suunnitellusta toiminta-alueesta koilliseen.

Lähin vesistö, Poijulanjärvi, sijaitsee suunnitellusta ottoalueesta noin 850 metrin etäisyydellä kaakkoon.

Kohde ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueella. Lähin luonnonsuojelualue, yksityisen mailla sijaitseva luonnonsuojelualue Heikkilän kosteikko (YSA207181), sijaitsee lähimmillään noin 7 kilometrin etäisyydellä länteen.

Toiminnan kuvaus 

 Morenia Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa kiviaineksen ottamiseen, murskeen valmistukseen ja välivarastointiin tilalle Koiravaara 615-413-89-7. Koiravaaran alue sijaitsee noin 25 km Pudasjärveltä itään Kuusamontietä. Tarkempi liittymä alueelle on Kuusamontie 2529. Alueen koordinaatit ETRS-TM35FIN-järjestelmässä ovat 521860, 7255485.

Otettava kiviaines käytetään alueen maanrakennuskohteisiin kuten tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen sekä muihin maanrakennuskohteisiin. Morenia Oy:llä on alueella voimassa oleva Oulunkaaren ympäristölautakunnan myöntämä maa-aineslupa 22.5.2014 § 40 kallion louhintaan. Lisäksi alueella on Oulunkaaren ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa siirrettävälle asfalttiasemalle 3.5.2017 § 28.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa 10.2.2012 § 13 murskeen valmistukseen ja välivarastointiin on päättynyt, minkä vuoksi haetaan uutta yhteislupaa. Hakemuksen mukaan ympäristöluvan voimassaolosta on ollut virheellinen käsitys/merkintä, jonka perusteella murskaustoimintaa on harjoitettu kaudella 2022. Voimassaolosta on ollut käsitys, että ympäristölupa on voimassa maa-ainesluvan voimassaolon. Kirjallinen selvitys murskauksesta on annettu Oulunkaaren ympäristöpalveluille 18.10.2022. Murskaus on ollut kertaluonteinen, eikä ympäristöluvan voimassaolon päätyttyä ole alueella murskattu muutoin. Tarkastuksella havaittu rikkomus ja murskaus on toteutettu loppuun viranomaisen luvalla. Luvan voimassaolosta on ollut virheellinen käsitys/tieto, että ympäristölupa on voimassa maa-ainesluvan loppuun. Määrä on ollut 21536,1tn ilmoituksen mukaan. Tuotannosta on raportoitu viranomaiselle vanhan ympäristöluvan määräysten mukaisesti.

Toiminnan jatkamiseksi alueelle haetaan uutta lupaa 10 vuodeksi.

Kalliokiviaineksen otto

Hakemuksen kohteena oleva tila on hakijan omistuksessa. Alue on aikaisemman luvan yhteydessä osittain avattu, ja varastoalueen pohjalta puut on pääosin poistettu.

Ottoalueen koko on noin 2,88 ha. Ottotaso on +157,0 (N2000) ja louhintasyvyys 1-13 metriä. Varastoalueen koko on noin 1 ha. Otettava ainesmäärä on n. 100 000 m3, ja arvioitu vuotuinen ottamismäärä on noin 10 000 k-m3. Otto suoritetaan nykyistä louhosta laajentaen vanhan rajauksen mukaisesti.

Suunniteltu otto on nykyisen louhoksen jatkamista vanhan ottoalueen rajauksen mukaisesti. Alueen koillisreunassa on murskaus- ja varastoalue, jota käytetään jatkossakin tukitoiminta-alueena. Varastoon tehdään eri murskelajikkeita tarpeen mukaan, ja niiden varastointiaika vaihtelee kysynnän mukaan. Muu osa ottoalueesta on kalliopaljastumaa / ohuen, noin 0,5 metriä paksun pintamaakerroksen peittämää kallioaluetta. Puustoa on vielä suunnitellun ottoalueen pohjoisosassa. Suunnitelmassa on käytetty lentomittauksen sekä maanmittauslaitoksen korkeustietoja. Tässä suunnitelmassa korkeusjärjestelmä on N2000 ja koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN.

Eteläpuolisella suoalueella vesipinta on ollut likimain tasolla +154,6(N2000) seurantaputken asennuksen yhteydessä. Koska nykyinen louhoksen poh-jataso on noin +157,0-157,5 (N2000), on louhos voitu ja voidaan jatkossakin pitää kuivana johtamalla vedet louhoksen eteläreunan kautta eteläpuoliselle suoalueelle. Alue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella 11615106 Poijula-Pintamo, kuitenkin pohjaveden muodostumisalueen

ulkopuolella. Ottoalueella ei ole havaittu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajoittamalla. Suunniteltu louhinta on jatkoa nykyiselle louhinnalle, eikä toiminnan jatkamisella ole haitallista vaikutusta alueen maisemalliseen arvoon.

Ottotoiminnan päätyttyä alueen jälkihoito suoritetaan siten, että se edesauttaa alueen mahdollista jatkokäyttöä metsätalousalueena. Suunnitelman mukaisella toiminnalla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisema-arvoon. Ottamistoiminta ei tule aiheuttamaan muutoksia pohjaveden valumaolosuhteisiin. Toiminta ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa, eikä alueella ole suojelualueita tai muinaisjäännöskohteita, jotka voisivat olla ottotoiminnan esteenä.

Louhinta ja murskaustoiminta

Alueella jalostetaan kalliokiviainesta. Pääosa louhitusta kiviaineksesta murskataan, seulotaan tai välpätään. Kallion louhintaporaus suoritetaan siirrettävillä porausvaunuilla. Räjäytysaineita ei varastoida alueella. Louheen murskaus suoritetaan siirrettävällä 2-3-vaiheisella murskauslaitoksella. Pääsääntöisesti laitteistona on esi-/leukamurskain, väli- ja jälkimurskaimet, kuljettimet ja seulastot. Murskauslaitoksen syöttöön käytetään tarpeen mukaan joko kaivin- tai pyöräkonetta ja valmiin murskeen vastaanotossa ja varastoinnissa pyöräkuormaajaa. Käyttöenergia murskalaitokselle tuotetaan aggregaateilla, joiden polttoaineena on kevyt polttoöljy. Toiminta ei ole jatkuvaa vaan tuotantojaksoina kysynnän mukaan. Keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa, toimintajaksojen pituuksien ollessa arviolta 1-4 viikkoa kerrallaan. Ylisuurien kivien rikotusta suoritetaan tarvittaessa. Kuormaus- ja kuljetustoiminta painottuu pääosin kesäaikaan. Alueelta louhittava ja murskattava kiviaineksen määrä on keskimäärin noin 28 000 t / vuosi ja maksimissaa 112 000t / vuosi.

Toimintaa harjoitetaan ympärivuotisesti, joka painottuu pääasiassa kesään, kuivankelinaikaan. Rikotus ja räjäyttäminen tehdään arkisin kello 8-18. Poraaminen tehdään arkisin klo 7-21. Murskaaminen tehdään arkisin klo 7-22 ja kuormaaminen ja kuljetus tehdään arkisin klo 6-22 ja lauantaisin klo 7-18.

Louhokseen kertyvät sadevedet johdetaan alueen eteläpuolelle pintavaluntana siten, että louhoksen pohja tehdään loivasti etelään viettäväksi, joten pumppauksia ei tarvitse suorittaa. Pohjan muotoilussa huolehditaan, ettei louhokseen jää pintavettä kerääviä painanteita. Veden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti. Saostusallasta louhoksesta johdettaville vesille ei rakenneta, koska ne kulkeutuvat suoalueen kautta ympäristöön ja hienoaines jää suoalueen turpeeseen.

Vähäiset puut poistetaan alueelta tarpeen mukaan ja otettavan kallioaineksen päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille. Kuorittua maata käytetään maisemointiin mahdollisuuksien mukaan myöhemmässä vaiheessa. Murskauslaitos toimii ottoalueen pohjalla irrotetun kalliokiviaineksen vierellä alimmillaan korossa +157,0 m. Tuotekasat sijoitetaan tukitoiminta-alueelle ja kasoja voidaan sijoitella väliaikaisesti myös ottoalueelle.

Luiskaus tehdään louheella ja pintamailla kaltevuudella 1:2-1:3. Viereisiin tiloihin jää vähintään 30 metrin suojavyöhyke. Tulevaisuudessa ottoa tullaan todennäköisesti jatkamaan. Eteläpuoliseen asutukseen jää vähintään 650 metrin suojaetäisyys ja asutuksen puoleista suojapuustoa säilytetään. Murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Tuotteiden varastokasat sijoitetaan louhokseen tai tukitoiminta-alueelle.

Mikäli alueella varastoidaan polttonesteitä, säilytetään ne kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueen pohja tehdään muovikalvolla ja maa-aineksilla vettä läpäisemättömäksi. Ajanjaksoina, jolloin alueella ei ole jatkuvaa toimintaa, siellä ei säilytetä mitään polttoaineita tai öljytuotteita.

Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt

Toiminnan aikana louhoksen reunat voivat olla pystysuorat, jotka suojataan tarvittaessa ulkopuolisten liikkumista estämään teräsverkkoaidalla ja varoituskylteillä ja/tai lippusiimalla ja maavalleilla sekä lohkareilla tai

muulla vastaavalla tavalla. Työmaa-alueella ulkopuolisten liikkumista estetään myös tulotien varressa varoitustauluin. Kiinteistön ja ottamisalueen rajat merkitään paaluttamalla. Alueella operointia ja kiviaineksen kuljetusta varten alueella on jo kulkureittien pohjat olemassa.

Työmaan tuotantotoiminta tilataan ulkopuolisilla urakoitsijoilla, jotka vastaavat itse omien työntekijöidensä työnjohdosta ja työturvallisuudesta hakijan valvoessa lupaehtojen noudattamista.

Keskimääräinen laskennallinen liikennemäärä kesäaikaan on noin 4-20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Toiminta-alueelle kulkeva metsätie kunnostetaan/pidetään toimintaan soveltuvassa kunnossa. Alue on pieni eikä sen sisälle synny selkeitä kuljetusteitä murskauslaitoksen paikan vaihdellessa oton mukana.

Jälkihoitotyöt ja maisemointi

Ottotoiminnan päätyttyä alueen reunat tasataan, luiskataan ja annetaan metsittyä tai metsitetään. Maisemointi suoritetaan 1:2-1:3 - luiskauksia käyttäen siten, että se on ympäröivään maastoon soveltuvaa eikä riko

maisemakuvaa.

Louhinnassa louhitaan jo louhimisvaiheessa tulevia luiskia vasten ns. portaat, jotta maisemoinnissa materiaalit pysyvät luiskassa eivätkä sadevesien yms. vaikutuksesta valu alas rinnettä. Luiskaukseen käytetään louhetta ja puhtaita kaivuumaita. Pintakerrokseksi jätetään kasvualustaksi humuspitoisia pintamaita, jotka on alueelta kuorittu oton edetessä suunnitelma-alueen reunalle. Maisemointiluiskausta tehdään jo ottotoiminnan aikana mahdollisuuksien mukaan.

Maisemointiin asti louhoksen reunat voivat olla jyrkkiä, jolloin ne suojataan metalliverkkoaidalla tai muulla vastaavalla. Maisemoinnin jälkeen toiminnan aikaiset aidat tai muut suojaukset puretaan pois.

Vaikutukset ympäristöön

 Toiminnan aikana polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai valuma-altaallisissa erillisissä suojakonteissa. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta ja

alueella on tuotantotoiminnan aikana öljynimeytysmateriaalia vahinkotilanteiden varalle. Huolellisella käsittelyllä polttoaineilla ei aiheuteta vaaraa ympäristölle. Toimintajaksojen ulkopuolella alueella ei säilytetä polttoaineita, mutta mikäli siellä tullaan pitämään lastauskäytössä käytettävää pyöräkuormaajaa, säilytetään tätä aina lukittuna tukitoiminta-alueella mahdollisen ilkivallan aiheuttaman ympäristövahingon ehkäisemiseksi.

Ottotoiminnan seurauksena ottoalueen laajennusosalta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä alue huomioiden ei näiden poistumisesta ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille.

Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Toiminnan käyttötarkkailuna suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- tai öljypäästöistä.

Melu, tärinä ja päästöt ilmaan

Louhinnassa ja murskauksessa sekä kiviaineksen lastauksessa ja kuljetuksissa syntyy kiviainespölyä ja melua. Louhintaräjäytykset aiheuttavat myös ajoittaista tärinää. Energian tuotannossa syntyy vähäinen määrä savukaasuja.

Toiminnasta ei aiheudu pöly- tai tärinähaittoja lähimpään asutukseen. Louhintaporauksessa syntyvän kiviainespölyn leviäminen estetään poravaunuun sijoitetun pölynkeräyslaitteiston avulla. Murskauksessa syntyvän pölyn määrää vähennetään tarvittaessa myös kastelemalla tai kuljettimia peittämällä. Ilmanlaatuasetuksen (VNA 711/2001) mukaisten pölyn raja-arvojen ylittyminen murskaustoiminnan vaikutuksesta on epätodennäköistä lähelläkin murskausaluetta. Pölyn osalta sallittu leijuma alitetaan käytettävillä murskauslaitteistoilla alle 300 metrin etäisyydellä ja käytännössä metsäkasvillisuuden ansiosta jo lyhyemmällä matkalla. Näin ollen haitat eläimille ja alueen virkistyskäytölle ja esimerkiksi metsästämiselle rajoittuvat ainoastaan louhosalueeseen, eikä näin ollen estä alueen muuta käyttöä poislukien siis toiminta-alue. Louhinnan ja murskauksen sekä niihin liittyvien toimintojen ennakoitavat ympäristövaikutukset tulevat olemaan vähäisiä ja rajoittuvat murskauslaitoksen välittömään läheisyyteen.

Tuotannosta syntyvillä murske- ja pintamaakasoilla pystytään ehkäisemään melun leviämistä. Melua vähentää huomattavasti Koiravaaran kallioseinämät, joiden suojaan murskauslaitos sijoitetaan. Vastaavanlaisissa kohteissa suoritettujen melumittausten perusteella voidaan todeta, että tuotannon melu ei tässä tapauksessa yllä lähellekään sille annettuja raja-arvoja. Melu on luonteeltaan tasaista, ei impulssimaista. Melua syntyy eniten murskauksessa ja sen vaikutuksia merkittävästi vähennetään sijoittamalla murskauslaitos kallioseinämien suojaan ja sijoittelemalla kasoja häiriintyvien kohteiden puolelle. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 25/2010 "Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa" on esitetty melumallinnus kuvitteellisella alueella, jolla on vastaavat toiminnot (murskaus, louhinta, rikotus) kuin Koiravaaran kallioalueella. Kyseisessä mallinnuksessa VNp 993/1992 asumiseen käytetyn Melun A-painotetun keskiäänitason (LAeq) ohjearvon 55 dB:n rajan etäisyys murskaus ja louhintatoiminnoista on esteettömästi etenevän melun tapauksessa n. 527 m ja kallioseinämän tai varastokasan ollessa välissä n. 330-340 m.

Koiravaaran olosuhteet eroavat mallinnettuihin kuvitteellisiin olosuhteisiin nähden siten, että Koiravaaran kallioseinämät ja tuotekasat tulevat osaltaan estämään melun leviämistä sekä myös pintamaiden varastointikasat. Mallinnuksessa ei ole myöskään huomioitu kasvillisuuden ja puuston melua heikentävää vaikutusta. Lisäksi mallinnuksessa oleva tilanne, jossa murskauslaitos, poravaunu ja rikotuskone ovat samanaikaisesti toiminnassa, on todella harvinainen. Koiravaaran olosuhteiden ollessa mallinnuksessa oleviin olosuhteisiin verrattuna melun vaimenemisen kannalta huomattavasti paremmat, voidaan riittävällä varmuudella olettaa, että lähimpään rakennukseen (etäisyys n. 650 m) ei aiheudu meluhaittaa eivätkä VNp 993/1992 määritellyt raja-arvot tule ylittymään eikä toiminnasta siis synny haittaa, joka ylittäisi Valtioneuvoston päätösten ylittäviä melu-, pöly- tai tärinähaittoja lähimpään asutukseen. Koneiden ja laitteiden suojauksista ja kunnosta huolehditaan, jotta vältetään tarpeeton melu.

Lähin asutus sijaitsee noin 650 metrin etäisyydellä louhoksesta. Suunnitellut murskausaseman paikat ovat yli

600 metrin etäisyydellä asutuksesta. Murskauslaitoksen sijoittaminen louhokseen, tukitoiminta-alueen varastokasat sekä suojapuuston jättäminen alueen eteläreunaan vähentävät melun leviämistä asutuksen suuntaan. Louhintamäärä on pieni, murskausta suoritetaan kysynnästä riippuen 1-5 viikon ajan vuosittain.

Toiminnasta aiheutuvat vuosipäästöt ovat keskimäärin:

Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista, sekä murskauksessa syntyvästä pölystä. Päästöjä ilmaan vähennetään kaluston uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla.

Päästöt veteen, maaperään ja pohjaveteen

Louhosalue on suunniteltu siten, että siihen ei kerry merkittäviä määriä sulamis- tai sadevesiä. Murskaustoiminnassa käytetään vettä tarvittaessa vähäisiä määriä pölyämistä ehkäisevään kasteluun. Vesi otetaan ottoalueelta tai sen läheisyydessä olevista ojista tai painanteista, joihin on kerääntynyt pintavettä. Näin ollen alueen vesienkäsittelyllä ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta alueen lähiympäristölle.

Toiminta-alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (11615106 Poijula-Pintamo). Toiminta sijoittuu kartalla pohjavesialueelle noin 60m etäisyydelle pohjaveden muodostumisalueen rajasta.

Koillisosassa harjuytimen päällä on suppakuoppia ja lampia, joiden vesipinta on noin kolme metriä pohjavedenpintaa ylempänä.

Muodostuman pituussuunnassa vedenläpäisevyys ja hydraulinen yhtenäisyys lienevät hyvät. Pohjaveden laatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset, joskin vesi on hieman hapanta. 8200m3/d arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on vain suuntaa-antava.

Hakijalla ei ole tiedossa, että alueen läheisyydessä sijaitsee talousvesikaivoja. ELY:n tietojen mukaan "toiminta-alue sijoittuu Poijula-Pintamo (11 615 106) pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle ja sen välittömään läheisyyteen. Poijula-Pintamo on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialueelle. Pohjavesialue muodostuu pitkästä selännemäisestä saumaharjusta. Muodostuman länsiosa on hiekkavaltainen, mutta muodostumassa esiintyy myös soraisia välikerroksia. Itäosassa aines on hyvin pyöristynyttä ja soravaltaista, käsittäen kivistä ja hiekkaista soraa. Lievealueiden aines on etupäässähiekkaa ja hienoa hiekkaa. Suurimmassa osassa aluetta pohjaveden päävirtaussuunta on länsilounaaseen. Pohjavesialueen tila on hyvä. Pohjavesialueelta on verrattaen vähän tutkittua tietoa. Alueen länsiosassa on vuonna 1995-1996 tutkittu vedenottamon paikka Poijulankangas 27. Kyseinen paikka sijoittuu noin 2 kilometriä länsilounaaseen Koiravaaran alueesta. Pohjavesialueella sijaitsee myös Pintamon vesiosuuskunnan vedenottamo (Kiviharju), jonne Koiravaarasta on matkaa lähes 6 kilometriä. Vuonna 1995-1996 tehdyn tutkimuksen mukaan Koiravaaran alueen kaakkois- ja eteläpuolella maaperä on lähinnä hienoa hiekkaa ja hiekkaa. Kyseisistä paikoista ei ole pohjavesipintaa tutkimuksen aikana havaittu."

Otto- ja toiminta-alueen maaperä on tiivistä ja kiinteää kallioperää, eikä ole pohjaveden muodostumiselle luontainen alue. Suonpinnan korkeus on mitattu asfalttiaseman yhteydessä suoritetun seurantaputken

asennuksen yhteydessä 2.7.2021 tasossa 154,6 N2000. Korko ei vastaa todellista pohjaveden korkeutta, vaan suoalueen vesipinnankorkeutta.

Kiviainesten otto tapahtuu pohjaveden yläpuolella, eikä alueelle kerry vesiä vaan valumavedet poistuvat luontaisesti alueelta. Kiviainestoiminnan maa-aines- ja ympäristöluvisssa pohjavedentarkkailuun ei ole ollut määräyksiä. Määräyksiä on annettu asfalttiaseman ympäristöluvassa. Asfalttiasema on toiminut alueella yhden kerran asennusvuonna 2021, jolloin on saatu suoalueelta vedenkorkeus ja vesinäyte asennetusta putkesta. Toiminta on pidetty kuivana, ja toimintaa on harjoitettu käyttäen parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Alueella on suoritettu pohjaveden tarkkailua asfalttiaseman ympäristölupamääräysten mukaisesti (Oulunkaaren ympäristölautakunta § 28, 3.5.2017) pykälän 16 mukaisesti asfalltiaseman ollessa. Putki on asennettu pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle. Putkea asennettaessa alueelta ei löydetty vaihtoehtoisia paikkoja pohjavesialueen virtaussuunnan alapuolelta, josta vesinäytteen tai korkeuden mittaaminen olisi ollut mahdollista, jonka vuoksi putki asennettiin nykyiseen paikkaan. Aluetta on koekaivettu, eikä vettä havaittu muualta.

Toiminta tullaan sijoittamaan alueella siten, että riskit pohjavesialueelle minimoidaan. Tämä varmistetaan sillä, että alueet, joissa polttoaineita ja öljyjä käsitellään, ovat tiiviitä ja suojattuja sekä että säiliöt ovat asianmukaiset (ibc-pakkauksia). Alueella ei pysyväisvarastoida polttoaineita, vaan vain toiminnan yhteydessä. Laitoksella on tarvittava määrä imeytystarvikkeita. Toiminnasta pidetään tavanomaista työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan vuoron tapahtumat, häiriöt ja poikkeamat. Öljynvaihtoja ja suuria huoltoja alueella ei tehdä. Alueella tulee kuitenkin voida suorittaa päivittäiset käyttötarkistukset ja käyttöhuollot, jotka ovat pakollisia ympäristöriskien minimoimiseksi. Pohjaveden tilaa tullaan seuraamaan toimintajakson päätyttyä alueen virtaussuunnan alapuolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta tai vastaavasta koepisteestä. Vedestä seurataan mm. öljyjakeita. Näyte tutkitaan akreditoidussa laboratoriossa ja tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Mahdollisista öljyvahingoista, jolloin öljyä tai muuta vedenlaadulle haitallista ainetta pääsee maaperään, ilmoitetaan välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulunkaaren ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnalla ei ole vaikutusta vesistöjen vesien laatuun.

Jätteet

Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään maarakentamiseen ja humuspitoiset pintamaat sekä pilaantumattomat ja pysyvät kaivannaisjätteet käytetään alueen maisemointiin.

Toiminnasta ei muodostu jätevesiä. 

Talousjätettä syntyy arviolta 200 kiloa vuodessa. Se kerätään kannellisiin  jäteastioihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Ongelmajätettä syntyy arviolta 100 kiloa vuodessa. Ne kerätään lukittaviin kontteihin tai säilöihin ja toimitetaan  ongelmajätelaitokselle yrityksen muun keräyksen yhteydessä.

Hakemuksen mukaan urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin.

Jäteöljyä syntyy arviolta 200 kiloa vuodessa vuodessa. Se kerätään lukittaviin kontteihin tai säilöihin ja toimitetaan puhdistettavaksi jäteöljykeräykseen tai ongelmajätelaitokselle. Tiedot vaarallisten jätteiden varastoinnista, kirjanpidosta, kuljetuksista ja jätteiden vastaanottajasta kirjataan työmaapäiväkirjaan.

Kaivannaisjätteet

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 9000m³-ktr sekä kantoja ja hakkuutähteitä 500 m³-ktr. Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin, sekä kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi.

Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaisuutta ja esitys vakuudeksi

Morenia Oy ehdottaa, että uuden vakuuden suuruus olisi 10 000 eur.

Aloitusvakuudeksi ennen toiminnan lainvoimaisuutta esitetään 5 000 eur. Haettava alue on vanhaa maa-ainestenottoaluetta, eikä toiminnan jatkaminen ennen lainvoimaa estä muutoksenhakua. Toiminnan aloittaminen ei aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön eikä toiminnasta aiheudu vahinkoa koskemattomalle ympäristölle eikä toiminnan jatkaminen ennen lainvoimaa estä muutoksenhakua. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöksiä ja niiden ehtoja. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Näillä perusteilla Morenia Oy hakee lupaa aloittaa toiminta vakuutta vastaan lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Asian käsittely 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 7.3.-13.4.2023. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun toiminta-alueen naapuritilojen omistajille.

 Lausunnot

 Hakemuksesta on pyyydetty lausunnot Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Pudasjärven paliskunnalta, ja Pintamon vesiosuuskunnalta 7.3.2023.

 Pintamon vesiosuuskunnan toimitti 1.4.2023 lausuntonaan otteen Pintamon vesiosuuskunnan hallituksen pöytäkirjasta:

 "Pintamon vesiosuuskunnan hallitus päätti, että vesiosuuskunnalla ei ole huomautettavaa maa-aines- ja ympäristölupahakemukseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää polttoaineitten varastointiin ja käsittelyyn pohjaveden saastumisvaaran ehkäisemiseksi."

 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimitti lausuntonsa hakemukseen 24.5.2023, jossa lausuttiin seuraavaa:

 "ELY-keskus katsoo, että alueelta voidaan ottaa maa-aineksia edellyttäen, että ottaminen tapahtuu maa-aineslain 3 § 4 mom. määräysten, ottosuunnitelman ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Lisäksi luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 §:n mukaiset lupamääräykset ja seuraavat näkökohdat tulee ottaa huomioon:

1. Pohjaveden tasoa on seurattava vähintään 4 kertaa vuodessa alueen

eteläpuolelle asennettavasta pohjavesiputkesta luotettavalla tavalla siten, että pohjavesipinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduiksi. Seuranta tulee toteuttaa luvan koko voimassa olo ajan vaikkei ottotoimintaa alueella koko ajan olisikaan. Havaintoputkea asennettaessa on varmistuttava, että putki ulottuu pohjavesipinnan alapuolelle. Havaintoputkikortti sekä tarkkailutulokset on toimitettava Pudasjärven kaupungin maa-ainesten ottamista valvovalle viranomaiselle ja ELY-keskukselle.

2. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, että missään vaiheessa ei pääse

syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tätä koskevat tarkemmat

määräykset on liitettävä maa-aines- ja ympäristölupaan.

3. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa.

4. Louhoksen reunat tulee muotoilla turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi. Ottamisalueen jälkihoidossa tulee myös muilta osin noudattaa voimassa olevaa ohjeistusta (Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24). Alueen jälkihoito ottamistoiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja ottamisalueen sopeuttamiseksi ympäröivään luontoon ja maisemaan, on tehtävä suunnitelman ja ympäristöministeriön ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että murskauslaitoksen sijoittamisessa luokitellulle pohjavesialueelle on noudatettava erityisen tarkkaa harkintaa ja murskauslaitokset tulee ensisijaisesti sijoittaa vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ulkopuolelle. Polttoöljyn käyttäminen energiantuotannossa ja öljyn varastoiminen pohjavesialueella aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä (YSL 11 §). Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto kieltää pohjaveden pilaamisen ja laadun vaarantamisen (YSL 17 §).

Kaikki pohjaveden ja maaperän pilaantumista mahdollisesti aiheuttavat toiminnot on tehtävä suojattuna siten, että pilaantumisen vaaraa ei ole. Murskaustoiminnassa tulee edellyttää sovellettavan parasta mahdollista ympäristönsuojelutekniikkaa, mihin liittyen toiminnanharjoittajan tulee ensisijaisesti käyttää voimanlähteenä verkkovirtaa. Mikäli verkkovirran käyttö ei ole mahdollista ja aggregaatin käyttö virranlähteenä katsotaan välttämättömäksi, tulee myös aggregaatin ja sen polttonestesäiliön alusta suojata nesteitä läpäisemättömäksi em. asetuksen vaatimalla tavalla, ellei niitä ole mahdollista sijoittaa suojatulle tukitoiminta-alueelle.

Toimenpiteiden kohteina olevat alueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, tulee se tehdä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on sijoitettu suoja-altaaseen, tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, vähintään säiliön tilavuutta vastaavaan katettuun suoja-altaaseen. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimin sekä laponestolla. Tankkauslaitteistoissa tulee olla lukittavat sulkuventtiilit. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat (tukitoiminta-alue) tulee tehdä nesteitä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti siten, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja, ja niiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Muutoinkin luvan saajan on noudatettava erityistä huolellisuutta näitä aineita käsiteltäessä ja varastoitaessa. Öljynvaihdot ja muut huoltotoimenpiteet tulee suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella.

Hakijan tulee järjestää valvontaviranomaisen kanssa tarkastus alueella jokaisen murskausjakson aloituksen ja lopetuksen yhteydessä. Suojausrakenteiden toimivuus on varmistettava siten, ettei haitallisten aineiden vuotoja pääse tapahtumaan. Toimintaan liittyvä kalusto, polttonestesäiliöt ja suojaukset tulee poistaa alueelta välittömästi toimintajakson päätyttyä.

Jos murskattavia aineksia tai kulkuväyliä on kasteltava pölyämisen estämiseksi, saa pölynsidontaan ja kasteluun pohjavesialueella käyttää ainoastaan pohjavettä.

Alueella ei tule murskata muualta tuotua maa-ainesta, sillä murskaustoiminta pyritään ensisijaisesti ohjaamaan pohjavesialueelta pois pohjaveden suojelemiseksi erityisesti vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla ja pohjaveden muodostumisalueella.

Luvan saajan tulee nimetä vastuuhenkilö, jolla on mahdollisuus suorittaa toiminnan jatkuvaa valvontaa murskausjaksojen aikana. Kaikista häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viivytyksettä valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Laitoksella on oltava saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet öljy- tai voiteluainepäästöt on puhdistettava viivytyksettä. Jos murskattavia aineksia tai kulkuväyliä on kasteltava pölyämisen estämiseksi, saa pölynsidontaan pohjavesialueella käyttää vain pohjavettä.

Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee tarkkailla vähintään kerran ottotoiminnan aikana ja ottotoiminnan päätyttyä toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsevasta pohjavesiputkesta sekä lisäksi jokaisen murskausjakson päätyttyä.Vedestä tulee analysoida ainakin polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Pohjaveden laadun havainnoinnissa käytetty pohjavesiputki tulee olla kairaamalla asennettu ja näytteenottoon soveltuva (muovinen, jonka siiviläosa on pohjavesikerroksessa).

ELY-keskus tarkastelee tässä lausunnossaan ympäristöluvanvaraista toimintaa lähinnä pohjavesien suojelun näkökulmasta. Lupaviranomaisen tulee lupaharkinnassaan ja ympäristöluvan määräyksiä laadittaessa huomioida kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (9.9.2010/800).

Lopuksi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus muistuttaa, että vaikka etukäteen arvioiden ei pinta- eikä pohjavesiin kohdistuvia haittoja tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisista vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin.

Lupapäätöksen antamisen jälkeen lupapäätös ja sen mukainen suunnitelma tulee lähettää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle (MAL 19 §). ELY-keskus pyytää lupaviranomaista täyttämään ja lähettämään maa-ainesten ottamislupaa koskevat tiedot sähköisesti maa-aineslupapäätöksen ilmoituslomakkeella: https://anon.ahtp.fi/_layouts/Lomake.ashx?LomakeID=10045

Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä. (MAL 23 a §, MAA 9 §). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake, mikäli mahdollista sähköisesti. Ilmoitus tehdään maa-ainestenotto -ilmoituslomakkeella, joka löytyy Internet-osoitteesta: https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/maa_ainesottoilmoitus.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi

Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty (MAA 7 §). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio tarkastuksesta, josta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen."

 Muistutukset ja mielipiteet

 Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

 Hakijan kuuleminen

 Morenia Oy on 9.6.2023 antanut vastineen ELY-keskuksen lausuntoon todeten seuraavaa:

 "Hakija esittää, että veden korkeutta seurataan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä(vesipinta ylimmillään ja kesäajan alin arvo). Talvella alueella ei ole pääsääntöisesti ollut toimintaa, joten kulku alueelle on haastavaa, mikäli tiestöä ei aurata.

Pohjaveden tilaa tullaan seuraamaan toimintajakson päätyttyä alueen virtaussuunnan alapuolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta tai vastaavasta koepisteestä. Uusi tarkkailuputki yritetään asentaa ottoalueen eteläpuolelle, mikäli se on mahdollista ja pohjavettä löydetään. Muussa tapauksessa

pohjaveden tarkkailupiste sovitaan viranomaisen kanssa.

Tarkkailuputkesta tutkitaan murskausjakson jälkeen polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Näyte tutkitaan akreditoidussa laboratoriossa ja tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Morenia käyttää toiminnassaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja alaan erikoistuneita urakoitsijoita. Morenia tulee selvittämään mahdollisuutta aseman tarvitseman sähkön ottamisesta verkosta, mutta tällä hetkellä ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Toiminta tullaan sijoittamaan alueella siten, että riskit pohjavesialueelle minimoidaan. Tämä varmistetaan sillä, että alueet, joissa polttoaineita ja öljyjä käsitellään, ovat tiiviitä ja suojattuja sekä että säiliöt ovat asianmukaiset (ibc pakkauksia). Alueella ei pysyväisvarastoida polttoaineita,vaan ainoastaan toiminnan yhteydessä. Myös laitoksella on tarvittava määrä imeytystarvikkeita.

Toiminnasta pidetään tavanomaista työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan vuoron tapahtumat, häiriöt ja poikkeamat. Öljynvaihtoja ja suuria huoltoja alueella ei tehdä. Alueella tulee kuitenkin voida suorittaa päivittäiset käyttötarkistukset ja käyttöhuollot, jotka ovat pakollisia ympäristöriskien minimoimiseksi. Mahdollisista öljyvahingoista, jolloin öljyä tai muuta vedenlaadulle haitallista ainetta pääsee maaperään, ilmoitetaan välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulunkaaren ympäristönsuojeluviranomaiselle."

Valmistelijan päätösesitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Morenia Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen ja välivarastointiin ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen Pudasjärven kaupungin Sotkajärven kylälle, tilalle Koiravaara 615-413-89-7.

Yhteislupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Kokonaisottomäärä, ottamisalue, kaivusyvyys

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 100 000 m³ ja ottamisalueen pinta-ala on noin 2,9 ha. Alueella saa louhia ja murskata maksimissaan 112 000 tonnia vuodessa alueelta peräisin olevaa kiviainesta.

2. Maa-ainestenotto saadaan ulottaa enintään tasoon +157,0 (N2000). Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä.

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Luvanhaltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4. Naapurikiinteistöön tulee jättää vähintään 30 metrin suojaetäisyys louhosalueesta.

5. Ottamisalueen reunat on luiskattava vähintään kaltevuuteen 1:3 turvallisuus huomioiden. Pintamaat tulee levittää kasvukerroksiksi luiskiin. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jättää vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä, eikä pohjalle pintavesiä kerääviä painanteita. Louhoksen maisemointia ja luiskausta tulee tehdä vaiheittain heti sen mahdollistuessa.

6. Toiminta-alue on saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

7. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottamisalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Toiminnan aikana louhosalue on aidattava tai rajattava maavallilla ja merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi.

Yleiset määräykset

8. Toiminnalla on oltava vastuuhenkilö, joka huolehtii mm. alueen käytöstä, valvonnasta ja lupamääräysten noudattamisesta. Vastuuhenkilön yhteystiedot ja mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

9. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava henkilökunnan perehdyttämisestä toimintaan sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa-ainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

11. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa tarkastus alueella jokaisen murskausjakson aloituksen ja lopetuksen yhteydessä. Toimintaan liittyvä kalusto, polttonestesäiliöt ja suojaukset tulee poistaa alueelta murskausjakson päätyttyä.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

12. Pohjaveden tasoa on seurattava vähintään neljä (4) kertaa vuodessa alueen eteläpuolelle asennettavasta pohjavesiputkesta luotettava tavalla siten, että pohjavesipinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduksi. Seurantaa tulee toteuttaa koko luvan voimassaolon ajan vaikkei alueella olisi ottotoimintaa. Havaintoputkea asennettaessa on varmistuttava, että putki ulottuu pohjavesipinnan alapuolelle, ja on näytteenottoon soveltuva. Havaintoputkikortti sekä tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle, sekä ELY-keskukselle.

Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee tarkkailla vähintään kerran ottamistoiminnan aikana ja ottamistoiminnan päätyttyä, sekä jokaisen murskausjakson päätyttyä. Pohjavedestä tulee analysoida ainakin polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Näytteenottajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys ja tutkimukset on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Analyysitulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle.

13. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä. Räjäytyksiä ja rikotusta saa harjoittaa ma-pe 8.00-18.00, murskaamista ma-pe klo 7.00-22.00 ja poraamista ma-pe 7.00-21.00 välisenä aikana. Kuormausta ja kuljetusta saa harjoittaa ma-pe 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

14. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 dB (LAeq) klo 7.00-22.00, eikä lähimpien loma-asuntojen pihalla päivällä klo 7.00-22.00 45 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

15. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Kasteluun saa käyttää ainoastaan pohjavettä. Lupaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

16. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

17. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti. Myös aggregaatin ja sen toimintaan kuuluvan polttonestesäiliön alusta tulee suojata asetuksen mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai autoja, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Öljynvaihdot ja muut huoltotoimenpiteet tulee suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella.

Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa ja suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöön ottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

18. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

19. Alueelta pois johdettavista vesistä ei saa aiheutua vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta pohjavesialueelle tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa ympäristölle.

20. Luvan haltijan on tarkkailtava silmämääräisesti pois johdettavan veden määrää ja laatua. Mikäli vedessä havaitaan jotain poikkeuksellista (esim. öljyä), on vedestä otettava välittömästi tarkkailunäyte, joka tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. Asiasta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle, jolle myös analyysitulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua.

21. Toiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enemmän pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

22. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

23. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

24. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on ilmoitettava helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot valvontaviranomaiselle:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus)

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

- käytetyn polttoaineen laatu ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

25. Luvan haltijan on vuosittain, tammikuun 31. päivään mennessä, tehtävä ilmoitus otetun maa-aineksen laadusta ja määrästä valvontaviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

26. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

27. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

28. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan alkaessa ja päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella tarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustaja.

Päätöksen perustelut

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta ja murskaus toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Morenia Oy on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eikä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Morenia Oy:n kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa eikä toiminnalle ole muutoinkaan kaavallisia esteitä.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineksen ottomäärä, ottamisalue ja vuosittainen murskausmäärä ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottoalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata (määräykset 1, 2 ja 3).

Suojaetäisyydet naapurikiinteistöihin on määrätty jätettäväksi alueen turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi (määräys 4).

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi, alueen turvallisuuden varmistamiseksi sekä maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi. Veden laadun turvaamisen vuoksi on annettu määräys estää pintavesien pääsy louhokseen (määräys 5 ja 6).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (määräys 7).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiksesi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava myös kouluttamalla henkilökuntaa toimiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja haitallisten seurausten rajoittamiseksi (määräykset 8 ja 9).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 10).

Murskausjakson aloitus- ja lopetustarkastuksilla varmistetaan suojausrakenteiden toimivuus, sekä alueen siistiminen toimintajaksojen päätyttyä (määräys 11).

Lupamääräys 12 on annettu, jotta voidaan tarkastella toiminnan vaikutuksia pohjaveteen, sekä varmistaa pohjaveden laatu.

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa ympäristöön (määräys 13).

Lupamääräykset 14 ja 15 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 16).

Määräykset 17-21 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi ja louhoksen vesien johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi.

Määräyksellä 22 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 23).

Lupamääräykset 24 ja 25 on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty (määräykset 26, 27 ja 28).

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 30.6.2033 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Tämä päätös korvaa Oulunkaaren ympäristölautakunnan 22.5.2014 § 40 maa-ainesluvan.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta (MAL 21 § ja YSL 199 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191, 199 ja 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3-7, 10-16, 19-21 §, 23a ja 23b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (JL 646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1993/1992) 2 §

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (24.2.2022 § 20) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Asian valmistelija Vs. ympäristötarkastaja Camilla Vihanta p. 050 395 0366.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §).

Vakuus Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi vakuus (MaL 12 §). Oulunkaaren ympäristölautakunta hyväksyy hakemuksessa esitetyn vakuuden suuruuden.

 Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on: 

10 000 euroa

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 30.6.2034 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Luvan hakijan tulee jättää maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen vakuus, jotta lupapäätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. Oulunkaaren ympäristölautakunta hyväksyy hakemuksessa esitetyn vakuuden, jonka suuruus on 5000 euroa. Tämä vakuus palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman ja tässä lupapäätöksessä määrätty MaL 12 §:n mukainen vakuus on asetettu.

Maksut

 Lupahakemuksen käsittelymaksu

 Tämän luvan käsittelymaksu on

 1068,00 € + (1735,00 € - 520,50 €) = 2282,50€

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-ainesluvan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 10,68€/1000 m³, kuitenkin vähintään 400,00 € ja enintään 5260,00 €. Yhteisen maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu lasketaan maa-aines- ja ympäristölupataksan mukaan. Maa-ainesluvan maksuun lisätään ympäristölupataksassa kyseiselle toiminnalle määrätty maksu, johon on tehty 30 % alennus.

Valvontamaksu

Lisäksi hakijan on maksettava jälkitöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen vuosittainen valvontamaksu. Valvontamaksu on tällä hetkellä 7,74 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 335,00 € ja enintään 4000,00 € vuodessa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 265 €.

Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Valitusoikeus on myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Liitteenä valitusosoitus.

Jakelu Ote pöytäkirjasta

 Morenia Oy

 Pintamon vesiosuuskunta

 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus

Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys:

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.