Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 28.09.2023/Pykälä 70

OULYMP 28.09.2023 § 70  

1926/11.02.00/2023  

Asia Muhojoen Murske Oy:n maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Iin kunnan Pohjois-Iissä kiinteistöllä Uiskari RN:o 139-403-7-122.

Hakija Muhojoen Murske Oy

 y-tunnus 2499745-8

 Hakijan osoitetiedot ovat päätöksen liitteessä 1, jota ei julkaista verkkosivuilla.

Asian valmistelija Camilla Vihanta, ympäristötarkastaja p. 050 395 0366

Luvan hakemisperuste

 Maa-aineslain (555/1981) 4 §.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta

 Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

 Maa-aineslupahakemus on jätetty 11.5.2023 ja sitä on täydennetty 26.7.2023.

Alueen sijainti  

 Suunniteltu maa-ainesten ottopaikka sijaitsee Iin kunnan Pohjois-Iissä noin 11 kilometriä Iin keskustaajamasta koilliseen kiinteistöllä Uiskari RN:o 139-403-7-122.

Luvat ja sopimukset

 Muhojoen Murske Oy:llä on ollut kiinteistöllä Uiskari RN:o 139-403-7-122 Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksellään 30.1.2013 § 4 myöntämä maa-aineslupa. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut asiasta ratkaisun 29.7.2014 ja korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta ratkaisun 24.6.2015. Maa-aineslupa on päättynyt 31.3.2023. Alueella ei ole hakemuksen mukaan otettu kiviaineksia.

Muhojoen Murske Oy:llä on kiinteistöllä Uiskari RN:o 139-403-7-122 voimassa oleva Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksellään 30.1.2013 § 3 myöntämä ympäristölupa kallion louhinnalle ja siirrettävälle murskaamolle. Päätös on voimassa toistaiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on antanut asiasta ratkaisun 5.11.2014 ja korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta ratkaisun 24.6.2015.

 Hakija omistaa kiinteistön Uiskari RN:o 139-403-7-122.

 Ottoalueen länsipuolella sijaitsevan kiinteistön --------------------- omistaja on antanut suostumuksensa sille, että maa-ainesten otto voidaan ulottaa 10 metrin päähän kiinteistöstä -------.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Lähin vakituinen asutus sijaitsee yli 4 kilometrin etäisyydellä alueen länsipuolella. Ottoalue on aiemman luvan mukaisesti rajattu vähintään 300 metrin päähän pohjoispuolella sijaitsevasta vapaa-ajan rakennuksesta.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (1139010 Seljänharju), sijaitsee noin 4,1 km etäisyydellä luoteeseen. Oton vaikutuspiirissä ei ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja.

Ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistoja tai muita suojeltavia kohteita. Lähin muinaismuisto (139010024 Muhojoen eteläranta) sijaitsee noin 680 m etäisyydellä ottoaluuesta koilliseen.

Lähin suojelualue, yksityisen mailla oleva luonnonsuojelualue (YSA253775 Kangaslamminkangas), sijaitsee noin 4,5 km etäisyydellä pohjoiseen. Lähimmät Natura-alueet ovat noin 9 km päässä sijaitseva Iijoen suisto (SACFI1100601) sekä n. 10 km päässä sijaitseva Kusisuo (SACFI/SPAFI1106401).

Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa (karttalehti 2) alueella ei ole merkintöjä. Alueella ei ole muuta kaavoitusta.

Ottovaihe 1 rajautuu länsireunastaan Maanrakennus J Päkkilä Oy:n maa-ainesten ottoalueeseen.

Toiminnan kuvaus 

 Maa-aineksen otto

 Muhojoen Murske Oy hakee lupaa kallion louhinnalle tilalla Uiskari 139-403-7-122 Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä, Palosuon alueella. Tilan omistajat ------------- ja ------------- kuuluvat Muhojoen Murske Oy:n omistajiin.

Ottoalueen koko on yhteensä 3,5 ha, josta nyt haetaan lupaa vaiheelle 1, jonka koko on 1,9 ha. Louhittavan kiviaineksen määrä on vaiheessa 1 noin 180 000 m3 ja toiminta-aika 10 vuotta.

Toiminnalle on myönnetty maa-ainesten ottolupa sekä ympäristölupa 30.1.2013, mutta alueelta ei ole otettu kiviaineksia. Maa-aineslupa on päättynyt 31.3.2023. Nyt haetaan uutta maa- aineslupaa vanhojen lupaehtojen mukaisesti. Itä- ja pohjoispuolisiin tiloihin jätetään 30 metrin suojavyöhykkeet (aiemmin itäpuoliseen 10 m ja pohjoispuoliseen 20 m), mikä pienentää haettavaa ottomäärää aiemmasta 220 000 m3:stä. Uutta ympäristölupaa ei ole tarvetta hakea, koska se on voimassa toistaiseksi ja toiminnot ja vuosittaiset murskausmäärät pysyvät samoina.

Suunnitelman kohteena oleva alue on noin 4,5 kilometriä nelostien itäpuolella sijaitseva kallioalue. Otto kohdistuu alueeseen, jossa kallion päällä on vain vähän irtomaapeitettä. Kallio on ottovaiheen 1 luoteisosassa paikoin paljastuneena, suurimmalla osalla aluetta kallion päällä on 0,5 - 1,5 metrin hiekka- / turvekerros. Kallion kiviaines on pääosin gneissiä ja osittain siinä kapeina vyöhykkeinä esiintyvää diabaasia. Alueella on tehty pieni koeräjäytys, jotta kiviaineksista on saatu tehtyä laatumäärityksiä kiviaineslaboratoriossa. Sekä diabaasi että gneissi ovat erittäin hyvälaatuisia maarakennukseen.

Koska alue on tavanomaista metsä-/kalliomaastoa, ei suunnitelman mukaisella otolla jälkihoitotöineen ole haitallista vaikutusta alueen maisema-arvoon. Pohjoispuoliseen yksityistiehen jätetään noin 20 metrin suojavyöhyke. Tien ja louhoksen väliin rakennetaan alueelta kuorittavista pintamaista suojavalli. Ottoalue on merkitty maastoon paaluilla ja maanpinnan korkotaso on merkitty kallioon maalilla. Hakemusasiakirjoissa käytetty korkeusjärjestelmä on päivitetty aiemmasta N60-järjestelmästä korkeusjärjestelmään N2000 lisäämällä korkotasoihin 40 cm, mikä huomioidaan kun louhintaa valmistellaan.

Louhittavan kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan ja käytetään tukitoiminta-alueen pohjarakenteisiin, suojavalleihin sekä maisemoinnissa luiskien rakentamiseen. Pintamaakerroksessa olevia lohkareita ja maarakentamiseen soveltuvia maa-aineksia voidaan käyttää murskeisiin tai suoraan työkohteisiin.

Ottotoiminta

Nyt haettavan vaiheen 1 ottoalueen koko on 1,9 ha. Ottoalueen eteläpuolista aluetta, jolle haetaan ottolupaa myöhemmin vaiheessa 2, käytetään tukitoiminta-alueena, jolle sijoitetaan varastokasat sekä murskauslaitos oton alkuvaiheessa. Tilan salliessa murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen. Ottomäärä on 180 000 m3, ottotaso +13,4(N2000) ja louhintasyvyys 10-14 metriä. Ottoaika on kymmenen (10) vuotta. Myöhemmin haettavan ottovaiheen 2 kiviaineksen määrä on noin 140 000 m3.

Länsipuoliseen tilaan --------------------- jätetään 10 metrin ja itäpuoliseen tilaan ------------------------- 30 metrin suojavyöhykkeet, joille rakennetaan myös lopputilanteessa suojauksena toimiva maavalli ja/tai isoja lohkareita. Pohjoispuoliseen yksityistiehen jätetään vähintään 20 metrin sekä tilaan ------------------- 30 metrin suojavyöhyke, jolle rakennetaan n. 4 m korkea suojavalli, joka toimii myös meluesteenä. Louhinnan vaiheita ovat poraus, räjäytys, rikotus ja murskaus. Ulkopuoliset alan asiantuntijat

suorittavat poraukset ja räjäytykset. Poraus- ja panostusmäärät perustuvat räjäytyssuunnitelmaan. Panostusmäärät mitoitetaan siten, ettei asutukselle tai loma-asutukselle aiheudu haittoja. Suurimmat lohkareet rikotetaan kaivinkoneen iskuvasaralla murskausta varten tai louheena

alueelta toimitettavaan raekokoon. Murskaus suoritetaan siirrettävillä murskauslaitoksilla, joiden mallit ja merkit vaihtelevat.

Murskausurakoitsijat käyttävät parasta mahdollista teknologiaa. Pölyä ja melua vähennetään mm. laitteistojen koteloinneilla sekä sijoittamalla murskauslaitos heti tilan salliessa alas louhokseen, jolloin louhoksen reunat toimivat melu- ja pölysuojauksena. Murskattava kiviaines

kulkee syöttimen kautta esimurskaimeen, josta kuljettimilla väli- ja jälkimurskaimiin. Seuloilla tuotteet säädellään haluttuihin raekokoihin ja erilaisiin lajitteisiin.

Mahdollisesti alueella säilytettävät polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään nesteitä läpäisemättömiksi maa-aineksilla ja muovikalvolla. Todennäköisesti alueella säilytetään polttoaineita vain murskausjaksojen aikana murskauslaitosta varten. Työkoneiden tankkaus suoritetaan liikkuvasta tankkauskalustosta, jonka suojaukset ovat asianmukaisia.

Louhokseen kertyvät vedet johdetaan syvennettävää tienvarsiojitusta pitkin itään noin 120 metrin päässä tien alittavaan kanavaan, joka johtaa pohjoispuoliseen Muhojokeen. Vaihtoehtoisesti vedet voidaan johtaa länsipuolisen, Maanrakennus J Päkkilä Oy:n maa-ainesten ottoalueen länsireunan ojitukseen, joka johtaa myös Muhojokeen. Vesien johtamisesta sovitaan naapuritilojen maanomistajien kanssa.

Osa pintamaista jätetään väliaikaisesti louhoksen ympärille, jolla vähennetään pintavalumaa suoraan louhokseen. Ottokohde on ympäristöään ylempänä oleva, loiva kallioharjanne, joten louhokseen kertyvä vuosittainen vesimäärä on enimmäkseen sade- ja sulamisvettä ja jää pieneksi. Vedet johdetaan kaivettavan laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaan koko - laskennallisen sadannan ja kalliorakojen kautta louhokseen kertyvän ennakolta arvioidun vesimäärän perusteella - tulee olla noin 30 m2.

Vuotuinen sadanta on noin 600 mm eli 0,6 m/v/m2. Ottovaiheen 1 suunniteltu pinta-ala on 24 500 m2. Louhokseen sadannasta kertyvä vesimäärä on siten 0,6 m x 19 045 m2 = 11 400 m3 vuodessa. Suunnitellun laskeutusaltaan koko on 30 m2 ja keskimääräinen vesisyvyys noin yksi metri, eli tilavuus noin 30 m3. Pumpattavan veden määrä on sadannan perusteella noin 1,3 m3 tunnissa, jolloin viipymä altaassa on noin 23 tuntia. Ympäristöministeriön suositus laskeutusaltaiden minimiviipymäksi on yksi (1) tunti. Pumppausmäärää seurataan oton edetessä pumppujen tehojen perusteella. Kallion rakoilusta kertyvä vesi ei ennalta arvioiden lisää pumppauksen määrää oleellisesti. Toisessa ottovaiheessa tai mitattujen pumppausmäärien perusteella laskeutusaltaan kokoa voidaan suurentaa ottoalueen kasvaessa.

 Maisemointi

Louhoksen reunat luiskataan alueelta kuorittavilla pintamailla kaltevuuteen 1:3 tasolle +21,9(N2000), joka on 2 metriä tulevan altaan lopullisen vesipinnan alapuolella. Vesipinta on arvioitu ympäristön soiden korkeusaseman ja tien pohjoispuolisen vanhan montun vesipinnan perusteella. Humuspitoisia maita ei käytetä altaan vesipinnan alapuolisiin luiskiin. Lopputilanteessa alueelle syntyy vesiallas, jota voidaan käyttää virkistykseen.

 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

 Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 20 0000- 30 0000 m³-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 2-5 m³-ktr. Pintamaat käytetään ottamisalueiden suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin ja kannot ja hakkuutähteet kuljetetaan energiahakkeeksi.

Vaikutukset ympäristöön

 Jotta louhos oheistoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville, louhos suojataan maavalleilla ja lippusiimalla siten, ettei alueella liikkuvilla ole vaaraa pudota louhokseen. Maavallien näkyvyyttä voidaan tehostaa lohkareilla. Lopputilanteen suojaus tehdään maavalleilla ja/tai lohkareilla siten, että turvallisuus säilyy, eikä suojaus vaadi kunnossapitoa.

Alueelle johtavan tien varteen sijoitetaan riittävän kookkaat varoitustaulut louhosalueesta ja siellä tehtävistä räjäytystöistä. Räjäytyksistä varoitetaan äänimerkein ja huolehditaan, ettei lähialueella ole liikkujia niiden aikana. Louhoksen ympärille sijoitetaan louhoksesta varoittavia kylttejä. Kulku alueelle tapahtuu pohjoispuoliselta yksityistieltä ja/tai viereisen ottoalueen kautta naapuritilojen omistajien kanssa sovittavalla tavalla. Louhinnan ja murskauksen toteuttavat ulkopuoliset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Muhojoen Murske Oy valvoo, että louhoksen reunat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuussäännösten mukaisia.

Toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston 9.9.2010 kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman ns. Murausasetuksen (VNa 800/2010) periaatteita ja siinä annettuja ohjeita. Suunnitelman mukaisesti toimien toiminnasta ei aiheudu raja-arvoja ylittäviä melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Mahdollista haitallista pölyämistä estetään tarvittaessa kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla. Eri toimintojen toiminta-ajat on määritelty nykyisessä ympäristöluvassa ja niitä noudatetaan.

Ottoalueelta on poistettu puusto ja pintamaat on poistettu noin yhden hehtaarin alueelta aiemman maa-ainesluvan aikana. Laji.fi-sivuston mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei tehty havaintoja suojeltavista tai uhanalaisista kasvi- tai eläinlajeista.

Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti. Polttoaineiden säilytysalueet ja tankkausalueet suojataan muovikalvolla, jonka päälle sijoitetaan maa-ainesta muovikalvon rikkoontumisen estämiseksi.

Muhojoen Murske Oy käyttää louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo niiden toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten mukaiset vaatimukset.

Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään maarakentamiseen tai alueen maisemointiin. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen liitteenä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin.

Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Tukitoiminta-alueelle tai työkoneisiin varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Häiriötilanteista ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastus- sekä lupaviranomaisille.

Asian käsittely 

 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Iin kunnan verkkosivuilla 2.8. - 8.9.2023. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen omistajille.

 Lausunnot

 Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

 Muistutukset ja mielipiteet

 Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.  

Valmistelijan päätösesitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Muhojoen Murske Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen Iin kunnan Pohjois-Iissä kiinteistölle Uiskari RN:o 139-403-7-122.

 Maa-aineslain mukainen lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 180 000 m³ ja ottoalueen koko on 1,9 ha.

2. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella koko ottamistoiminnan ajan.

3. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella.

4. Maa-ainestenotto saadaan ulottaa enintään tasoon +13,4 (N2000).

5. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. 

6. Naapurikiinteistöihin tulee jättää vähintään 30 metrin suojaetäisyys. Länsipuolella sijaitsevaan kiinteistöön -------------------------- voidaan jättää sopimuksen mukaisesti 10 metrin suojaetäisyys. Pohjoispuoliseen tiehen tulee jättää vähintään 20 metrin suojaetäisyys tien keskilinjasta. Kiinteistön pohjoispuolella sijaitsevaan vapaa-ajan rakennukseen tulee jättää 300 metrin suojaetäisyys.

7. Ottamistoiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

8. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 dB (LAeq) eikä lähimpien loma-asuntojen pihalla 45 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

9. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla kulkuväyliä ja maa-aineksia sekä alentamalla ajonopeuksia. Pölyntorjuntaa tulee tehdä erityisesti kuivana kevät- ja kesäaikana. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

10. Alueella tulee olla nesteitä läpäisemätön työkoneiden tankkaus- ja säilytysalue, joka on suojattu esimerkiksi muovikalvolla ja sen päällä olevalla tiiviillä maa-aineskerroksella. Alueella ei saa käyttää vuotavia tai muuten huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, tulee polttoaineet säilyttää kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

11. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

12. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottoalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Toiminnan aikana ottoalueen jyrkät rinteet on aidattava tai rajattava maavalleilla, sekä merkittävä lippusiimalla vahinkojen estämiseksi. Alueelle tulee sijoittaa varoituskylttejä, jossa varoitetaan louhosalueesta. Ottamistoiminnan päätyttyä alueen reunoille tulee jättää isoja kiviä ja maavalli, jotta vahingot estetään myös ottamisajan päätyttyä.

13. Tieyhteyksistä ja kulkemisesta ottamisalueelle tulee sopia maanomistajien kanssa.

14. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

15. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava 1:3 kaksi metriä luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle. Louhoksen veden täyttymistason alapuolelle ja sen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa humuspitoisia maita. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jättää vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä.

16. Louhoksesta pumpattavat ja johdettavat vedet tulee johtaa siten, että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta ojaan, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa ympäristölle. Vesien johtamisesta tulee sopia naapuritilojen omistajien kanssa. Laskeutusaltaiden toimivuutta ja riittävyyttä kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Laskeutusaltaat tulee tyhjentää kiintoaineesta tarvittaessa.

17. Luvan haltijan on tarkkailtava silmämääräisesti louhoksesta pois pumpattavan veden määrää ja laatua. Mikäli vedessä havaitaan jotain poikkeuksellista (esim. öljyä), on veden pumppaaminen keskeytettävä välittömästi ja otettava näyte vedestä. Asiasta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä veden laadun seurannasta.

18. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

19. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen.

20. Luvan haltijan on huolehdittava urakoitsijoiden ja mahdollisten aliurakoitsijoiden perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin.

21. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

22. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

Päätöksen perustelut

Maa-ainesten ottaminen toteutettuna lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Ottaminen tai sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Maa-ainestenotolle ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Lupamääräyksen 6 mukainen määräys koskien 300 metrin suojaetäisyyttä lähimpään vapaa-ajan rakennukseen on annettu hakemuksen, ja korkeimman hallinto-oikeuden 24.6.2015 antaman ratkaisun perusteella.

Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 30.9.2033 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Maa-ainesluvan OULYMP 30.1.2013 § 4, jonka voimassaoloaika on päättynyt 31.3.2023, mukaiset jälkihoitovelvoitteet siirtyvät tämän lupapäätöksen mukaisiin jälkihoitovelvoitteisiin.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten otto voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi (MAL 21 §).             

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/198) 3-7 §, 10-13 §, 16 a §, 19-21 §, 23 § ja 23a §. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-3 §

ja 6-9 §.

  Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymä ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksa

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 § 11

Vakuus

 Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymän ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksan 12.3 §:n mukaan maa-ainesten ottamisluvan hakijan on ennen ainesten ottamista annettava hyväksyttävä vakuus maa-aineslain 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta maa-aineslain 12 §:n mukaisesti. Taksan mukaan vaadittavan vakuuden määrä on ottamisalueen pinta-alan mukaan 1500 € / ha ja jokaista luvassa myönnettyä kiintokuutiota kohti 0,04 €. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

  1,9 ha x 1 500 €/ha + 180 000 m³ x 0,04 €/m3 = 10 050 €

  Vakuuden on oltava voimassa vähintään 30.9.2034 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

 Lupahakemuksen käsittelymaksu

 Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 1922,40 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymää ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksaa, jonka mukaan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 10,68 € / 1000 m³, kuitenkin vähintään 400 euroa ja enintään 5 260 euroa.

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,74 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 335 euroa ja enintään 4000 euroa.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan Pudasjärven kaupungin ja Iin kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Hakija

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.