Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.10.2023/Pykälä 79

OULYMP 26.10.2023 § 79  

1827/11.01.00/2023  

Asia Kuljetus Sampo Puurunen Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus hiekan ja soran ottamiseen ja murskaukseen valmistukseen sekä tuotteiden välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Aittojärven kylälle tilalle Korkeamaa 615-407-25-54.

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Kuljetus Sampo Puurunen Oy

y-tunnus 1027774-0

Luvan hakijan yhteystiedot ovat liitteessä 1 jota ei julkaista verkkosivuilla.

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 alakohdan 7 e mukaan luvanvaraista toimintaa on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään yhteensä 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 §:n kohdan 6 b perusteella. Pudasjärven ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Asian vireilletulo

Yhteislupahakemus on jätetty 13.4.2023 ja sitä on täydennetty 14.6.2023 ja 13.7.2023. Lisäksi hakija täydensi hakemusta 11.8.2023 hakemuksella aloittaa toiminta ennen luvan päätösvoimaisuutta. Kyseessä on jatkolupa.

Alueen sijainti  

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Aittojärven kylässä tilalla Korkeamaa 615-407-25-54, noin 16 kilometriä Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Ottamisalueen koordinaatit ovat E: 484120 N: 7255600 (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Hakija omistaa hakemuksen kohteena olevan kiinteistön. Alueella on ollut aikaisemmin Oulunkaaren ympäristölautakunnan 4.4.2013 § 10 myöntämä maa-aineslupa Kuljetus Sampo Puurunen Oy:lle sekä 22.5.2014 § 37 myöntämä ympäristölupa Kuljetuspudas Oy:lle. Molemmat luvat ovat päättyneet 31.5.2023. Maa-aineslupa on myönnetty 60 000 m3 ottomäärälle. Notto-järjestelmän mukaan maa-aineksia on luvan aikana otettu yhteensä 41 100 m3. Ympäristölupa on ollut murskeen valmistukseen ja välivarastointiin.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaan alue on merkitty pohjavesialueeksi ja arvokkaaksi harjualueeksi (MY-hs). Ottamisalue on kuitenkin merkitty aukoksi harjualueeen sisälle. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ottamisalue sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk-1 Iijokilaakso) sekä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisun "arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla" mukaan "maisema-alueeseen kuuluvat Aittojärvi ja sen pohjoisrannalla sijaitseva Aittojärven kylä, Aittojärven eteläpuolella sijaitsevat viljelysalueet ja asutus, Ypykkäjärvi ja sen ympärillä sijaitsevat viljelysalueet ja asutus sekä Livojoen varrella sijaitseva Kynkään kylä. Maisema-aluekokonaisuuteen on rajattu mukaan taustamaisemina merkittäviä selännealueita."

Suunniteltu toiminta-alue sijoittuu muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle Siliäkangas (11615103).

Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 820 metriä suunnitellusta toiminta-alueesta itään ja lähin vapaa-ajan asutus noin 700 metrin etäisyydellä kaakkoon, Aittojärven rannalla.

Lähin muinaisjäännös, Välitalokangas (615010093), sijaitsee noin 100 metrin päässä ottamisalueen itäpuolella.

Lähin vesistö, Aittojärvi, sijaitsee lähimillään noin 730 metrin päässä ottamisalueen itäpuolella.

Kohde ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueella. Lähin luonnonsuojelualue, Tyräsuo (SPAFI1103808), sijaitsee lähimmillään noin 2,2 kilometrin etäisyydellä luoteeseen.

Ottoaluetta ympäröivä alue on metsätalouskäytössä olevaa, tyypillistä harjualueen mäntykangasta. Alueella ei ole erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää, koska otto kohdistuu vanhaan ottoalueeseen, jonka pintamaat on poistettu. Törmäpääskyille on järjestetty oma pesintäpaikka, johon jätetään etäisyyttä pienentämällä ottoaluetta länsiosassa.

Toiminnan kuvaus 

Kuljetusliike Sampo Puurunen Oy hakee maa-aineslupaa omistamalleen tilalle Korkeamaa 615-407-25-54 Pudasjärven Aittojärvellä. Hakijalle on myönnetty maa-ainesten ottolupa pohjavesipinnan yläpuoliselle otolle kyseiselle ottoalueelle 4.4.2012 kymmeneksi vuodeksi määrälle 60 000 m3. Alueelle on myös myönnetty ympäristölupa soran murskaukselle 22.5.2014. Lupa on myönnetty Kuljetuspudas Oy:lle. Molemmat luvat päättyvät 31.5.2023. Nyt haetaan uusia lupia yhteislupahakemuksella.

Uutta maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi määrälle 60 000 m3, mikä vastaa alueellista tarvetta. Haettava ottamisalueen koko on n. 3,4 ha ja koko suunnitelma-alueen pinta-ala noin 5,0 ha. Tilan länsiosassa on pieni, erillinen monttu, jota ei maisemoida, vaan sitä pidetään törmäpääskyjen pesimäpaikkana, koska se on toiminut sellaisena jo vuosia.

Vuosittain otettava kiviainesmäärä on keskimäärin 6 000 kiintokuutiometriä. Toiminta-alueella tuotetaan mursketta ja louhetta keskimäärin 10 000 tonnia vuodessa, enimmillään arviolta 25 000 tonnia vuodessa.

Ottamistoiminta

Nykyinen ottotilanne on kartoitettu Geopudas Oy:n toimesta GPS mittauksin 2.11.2022. Päivitetty ottotilanne on esitetty suunnitelmakartalla. Haettavan ottoalueen koko on noin 3,43 ha ja se sijoittuu kokonaisuudessaan jo otetulle alueelle, tai alueelle jolta pintamaat on kuorittu. Ottoalueen eteläreuna on jo luiskattu nykyisen montun pohjatasolle, n. tasolle +120,0 (N2000) ja metsittymässä. Maa-aines vaihtelee hiekasta kiviseen soraan. Ottoa jatketaan montun keskiosasta itään päin ottamalla murskauskelpoista, soraista ainesta sekä länsipäästä ottamalla hiekkaa. Alueella on nykyisen toiminnan aikaisia tuotekasoja sekä seulottuja kiviä. Tällä hetkellä varastokasoissa on noin 20 000 tonnia soramurskeita ja noin 10 000 tonnia hiekkaa. Jatkossa varastointimäärät pysyvät maksimissaan samoina, vaihtelu voi olla suurtakin maanrakennushankkeista riippuen. Varastointiaika on 1-2 vuotta.

Otto- ja kaivualueen rajaus sekä tuleva tilanne on esitetty suunnitelmapiirroksina ja poikkileikkauksina. Suunnitellun ottoalueen koko on noin 3,43 ha ja ottomäärä 60 000 m3. Ottotaso on +115,30 (N2000), mikä jättää neljän metrin suojakerroksen pohjaveteen. Pohjavesipintaa tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa, kevät- ja syysmaksimit huomioiden. Pohjavesipinnan ylimmän havainnon mukaisesti ottotasoa nostetaan siten, että neljän metrin suojakerros säilyy. Murskausjaksojen jälkeen otetaan vesinäyte öljyhiilivesipitoisuuksien analysointiin. Ottoalueen kaakkoisosaan asennetaan uusi havaintoputki tätä tarkoitusta varten. Nykyisestä havaintoputkesta otettiin vesinäyte 2.11.2022. Vesi oli hyvälaatuista, eikä sisältänyt öljyjä.

Otettava aines on hiekkaa ja soraa, paikoin kivistä soraa, minkä vuoksi alueelle haetaan jatkolupaa myös murskaukselle. Kaivettavia aineksia varastoidaan ottoalueelle ennen niiden toimittamista kulutuskohteisiin.

Kulku alueelle tapahtuu nykyistä reittiä Venkaantieltä. Raskasta liikennettä on 0-10 käyntiä vuorokaudessa, kysynnän mukaan.

Ottoalueen pohjois-, itä- ja eteläreunoilla naapuritiloihin jätetään 10 metrin suojavyöhyke. Länsipäässä naapuritilaan jää etäisyyttä noin 80 metriä. Luiskaukset tehdään kaltevuudella 1:3. Eteläreuna on jo luiskattu nykyiselle ottotasolle. Länsipäässä on erillinen, pieni, jyrkkäseinäinen monttu. Sitä ei maisemoida, koska siellä pesii vakituisesti törmäpääskyjä.

Toiminnan ajankohta

Kuormaamista ja kuljetusta tehdään ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Murskausta suoritetaan touko-lokakuun aikana maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Keskimääräinen toiminta-aika murskaamiselle on 100 tuntia vuodessa.

Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus

Toiminnassa ja tuotannossa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus

Hakemuksen mukaan kevyt polttoöljy varastoidaan otto- ja tukitoiminta-alueella. Pölyämisen estoon tarvittaessa käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöissä. Ennalta arvioiden ei tarvetta.

Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

Hakemuksen mukaan toiminnassa ei synny jätevesiä. Talousjätettä syntyy arviolta 30 kiloa vuodessa ja se viedään alueelta päivittäin ja toimitetaan urakoitsijoiden jätekeräyksen kautta eteenpäin.

Hakemuksen liitteenä toimitetun kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueella ei synny kaivannaisjätteitä. Pintamaat on kuorittu aiemman toiminnan yhteydessä ja käytetty luiskien kasvukerrokseen.

Maisemointi ja alueen jälkikäyttö

Maisemointi suoritetaan vaiheittain toiminnan edistyessä ensin luiskien osalta. Maisemointi ja jälkihoitotyöt suoritetaan ympäristöministeriön ohjeistuksen (maa-ainesten ottaminen, opas ainesten kestävään käyttöön, 2020:24) mukaisesti. Koko alueen metsitys tehdään ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti istuttamalla 2500 männyn ja 500 koivun taimea / hehtaari.

Tarvittaessa ottoalueelle tuodaan kasvualustaksi muulta puhtaita pinta- ja kaivumaita, joiden puhtaus varmistetaan.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Venkaantiehen on etäisyyttä lähimmillään noin 280 metriä, ja välissä on myös korkea harjanne, joten ottoalue ei näy asutukselle tai yleisille teille. Hakemuksen mukaan suunnitellulla otolla ei ole nykyistä suurempaa haitallista vaikutusta alueen maisemaan. Muotoilemalla luiskat kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi alue saadaan sopeutettua ympäröivään maisemaan.

Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta lähimpään, n. 2,2 km päässä sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen SPAFI/SACFI1103808 Tyräsuo. Itäpuolisella harjanteella, heti tilarajan takana sijaitsevaan muinaisjäännökseen 615010093 Välitalonkangas ei myöskään kajota. Toiminnoilla ei ole haitallista vaikutusta luonnon- suojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön.

Päästöt ilmaan, melu ja tärinä

Hakemuksen mukaan murskauslaitoksesta ja työkoneista syntyy päästöjä ilmaan seuraavasti: hiukkaset 0,04 tonnia/vuodessa, SO2 0,007 tonnia/vuodessa, NOx 0,32 tonnia/vuodessa ja CO2 21,4 tonnia vuodessa. Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista sekä murskauksessa syntyvästä pölystä. Päästöjä vähennetään kaluston uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Kaikki koneet ja laitteet on valmistettu ja peruskorjattu normaalisti viiden vuoden sisällä, ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa.

Toiminnassa käytettävien laitteiden melutasot ja arvioidut tärinävaikutukset on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Laitteiden ja toimintojen melutasot ja arvioidut tärinävaikutukset.

Melua syntyy kaikissa työvaiheissa, melu ei ohjearvoja ylittävästi ulotu häiriintyviin kohteisiin. Tuotekasat, montun reunat, itäpuolinen harjanne ja metsä vähentävät melun kulkeutumista.

Päästöt veteen, maaperään ja pohjaveteen

Suunniteltu ottoalue sijaitsee 2-luokan pohjavesialueella 11615103 Siliäkangas. Päättyneen luvan ottotaso on ollut +114,0(N60), jolloin suojavahvuus pohjaveteen on ollut 4 metriä arvioidusta pohjavesipinnasta +110,0(N60). Alueen luoteisosaan on asennettu pohjaveden havaintoputki. Geopudas Oy mittasi putken pään sekä pohjavesipinnan korkeudet maastokäynnillä 2.11.2022. Samalla otettiin lupamääräysten mukainen vesinäyte. Tässä hakemuksessa on siirrytty käyttämään korkeusjärjestelmää (N2000). Pohjavesipinta oli tasolla +111,30(N2000), joka on yhden metrin aiemmin arvioitua ylemmällä tasolla. Haettava ottotaso on +115,30(N2000), mikä jättää neljän metrin suojakerroksen. Suunnitelman mukaisesti toteutettu ottotoiminta ei alenna alueen pohjavesipintaa.

Pohjavesialue koostuu saumamuodostumasta, jonka aines keskiselänteessä on etupäässä karkeaa soraa ja hiekkaa. Lieveosista aines on hienoa hiekkaa. Pohjavettä purkautuu melko runsaasti reuna alueiden soille. Päävirtaussuunta länsiosassa on ilmeisesti länteen. Muodostuman keski- ja itäosassa pohjavedenvirtaus on kaakkoon. Hakemusalue on pohjavesimuodostuman länsipäässä, joten pohjaveden virtaus suuntautuu länteen, kohti Aittojärveä. Tätä oletusta vahvistaa havainto, että vettä purkautuu ainakin keväisin Aittojärveen, mikä on ollut havaittavissa rantaviivan tuntumassa. Muita lähteitä ei ole ottoalueen vaikutuspiirissä havaittu. Hakijan tiedon mukaan lähimmissä asutuksissa ei ole talousvesikaivoja, vaan ne ovat vesijohdon piirissä. Pohjavesialue on 2 luokan pohjavesialue, eikä sillä sijaitse vedenottamoita. Suojelusuunnitelmaa ei ole tehty, eikä lähi- tai kaukosuojavyöhykkeitä määritetty. ELY:n lausunnossa antamien tietojen mukaan pohjavesialueella on kolme (3) tutkittua vedenottamon paikkaa ja kolme (3) alustavasti tutkittua vedenottamon paikkaa. Tutkituista vedenottamon paikoista lähin (Siliäkangas 17/37) sijaitsee pari sataa metriä hakemuksen mukaisesta maa-aineksen ottopaikasta.

Vettä pilaavia aineita ei missään vaiheessa päästetä maaperään tai pohjaveteen Ottoalueelle ei ottotoimintaan liittyen varastoida poltto- tai voiteluaineita. Tankkaukset tehdään liikkuvasta kalustosta. Murskausten yhteydessä käytetään kaksoisvaipallisia, ylitäytönestimellä ja laponestolla varustettuja säiliöitä, jotka sijoitetaan vähintään säiliön tilavuutta vastaavaan, nestetiiviiseen kaukaloon. Tankkauspaikka ja murskauslaitoksen polttoainesäiliöiden sijoituspaikka suojataan muovittamalla.

Otolla ei päättyneen luvan neljän metrin suojakerroksella ole katsottu olevan haitallista vaikutusta pohjaveteen. Haettavan luvan mukaisen oton suojakerros pohjaveteen on nykyisten pohjavesialueille sovellettavien vaatimusten mukainen neljä metriä, joten otolla ei ole jatkossakaan haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun tai määrään. Onnettomuustilanteista ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaisille ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Pohjaveden havaintoputkista tai maaperästä otetaan häiriötilanteissa tarvittaessa näytteet, jotka toimitetaan analysoitavaksi hyväksyttyyn laboratorioon.

Tarkkailu

Tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, käytettävät raaka-aineet, vaaralliset jätteet, toimintahäiriöt ja niiden syyt kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- tai öljypäästöistä.

Pohjavesipintaa tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa, kevät- ja syysmaksimit huomioiden. Pohjavesipinnan ylimmän havainnon mukaisesti ottotasoa nostetaan siten, että neljän metrin suojakerros säilyy. Murskausjaksojen jälkeen otetaan vesinäyte öljyhiilivesipitoisuuksien analysointiin. Ottoalueen kaakkoisosaan asennetaan uusi havaintoputki tätä tarkoitusta varten.

Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaisuutta ja esitys vakuudeksi

Hakemuksella haetaan lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Lupaa aloittaa toiminta ennen päätösvoimaisuutta haetaan, koska ainakin hiekoitushiekkaa on tärkeää saada tehtyä varastoon ennen kuin sille tulee syksyllä tarvetta. Hakija ei esittänyt vakuutta toiminnan aloittamiselle ennen lainvoimaisuutta.

Asian käsittely 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 20.7.-28.8.2023. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun toiminta-alueen naapuritilojen omistajille.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyyydetty lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjois-Pohjanmaan museolta, Kollajan paliskunnalta ja Pohjois-Pohjanmaan liitolta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimitti lausuntonsa hakemukseen 28.9.2023 jossa lausuttiin seuraavaa:

"Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että vaikka kyseinen pohjavesialue sijoittuu arvokkaalle harjualueelle, ei kuitenkaan nyt haettavana oleva maa-aineksen ottoalue ole luonnontilaista jo aiemmin tapahtuneesta ottotoiminnasta seurauksena. Alue sijoittuu Poski-hankkeessa inventoidun arvokkaan harjualueen osaan, joka on jo inventoinnin aikaan ollut ottotoiminnan piirissä. Tämän vuoksi ELY-keskuksen käsityksen mukaan voidaan alueelta ottaa maa-aineksia edellyttäen, että ottaminen tapahtuu maa-aineslain 3 § 4 mom. määräysten, ottosuunnitelman ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Lisäksi luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 §:n mukaiset lupamääräykset ja seuraavat näkökohdat tulee ottaa huomioon:

1. Ottamisen yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luonnontilaisen pohjavesipinnan yläpuolelle jää vähintään neljän (4) metrin rikkomaton suojamaakerros. Tätä varten on alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta ja uudesta ottoalueen itäosaan asennettavasta pohjavesiputkesta seurattava pohjavesipintaa vähintään neljä kertaa vuodessa, niin että pohjavesipinnan syysja kevätmaksimit tulevat havaituiksi. Uusi pohjavesiputki tulee asentaa kairaamalla ja se tulee olla asennettuna ennen ottotoiminnan jatkamista alueella, sillä nykyistä pohjavesiputkea ei voida pitää luotettavana sen asennustavan vuoksi. Pinnankorkeustiedot on vuosittain lähetettävä ottotoimintaa valvovalle viranomaiselle sekä pyydettäessä ELY keskukselle. ELY-keskus huomauttaa, että hakijan esittämä alin ottotaso on liian alhaalla, jolloin neljän metrin koskematonta suojakerrospaksuutta ei saavuteta ylimmän pohjavesipinnan aikaan.

2. Ottoalueella on oltava kiinteät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa ottamistoiminnan edistymistä ja suojamaakerroksen riittävyyttä. Korkomerkit tulee olla havaittavissa koko ottamisajan.

3. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-aineksen ottolupaan.

4. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa.

5. Alueen jälkihoito ottamistoiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja ottamisalueen sopeuttamiseksi ympäröivään luontoon ja maisemaan, on tehtävä alueelle laaditun YVA:n, maisemointisuunnitelman ja ympäristöministeriön ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen.

ELY-keskus huomauttaa vielä, että maa-aineksen ottotoimintaa ei voitane laajentaa nyt haettavana olevalta ottoalueelta ilman että siitä seuraisi maa-aineslain 3§:n mukaisia seurauksia.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että murskauslaitoksen sijoittamisessa luokitellulle pohjavesialueelle on noudatettava erityisen tarkkaa harkintaa ja murskauslaitokset tulee ensisijaisesti sijoittaa vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ulkopuolelle. Polttoöljyn käyttäminen energiantuotannossa ja öljyn varastoiminen pohjavesialueella aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä (YSL 11 §). Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto kieltää pohjaveden pilaamisen ja laadun vaarantamisen (YSL 17 §). Mikäli vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia ei ole, tulee lupaharkinnassa ja -määräyksissä kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden ja maaperän suojeluun.

Kaikki pohjaveden ja maaperän pilaantumista mahdollisesti aiheuttavat toiminnot on tehtävä suojattuna siten, että pilaantumisen vaaraa ei ole. Murskaustoiminnassa tulee edellyttää sovellettavan parasta mahdollista ympäristönsuojelutekniikkaa, mihin liittyen toiminnanharjoittajan tulee ensisijaisesti käyttää voimanlähteenä verkkovirtaa. Mikäli verkkovirran käyttö ei ole mahdollista ja aggregaatin käyttö virranlähteenä katsotaan välttämättömäksi, tulee myös aggregaatin ja sen polttonestesäiliön alusta suojata nesteitä läpäisemättömäksi em. asetuksen vaatimalla tavalla, ellei niitä ole mahdollista sijoittaa suojatulle tukitoiminta-alueelle.

Toimenpiteiden kohteina olevat alueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, tulee se tehdä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on sijoitettu suoja-altaaseen, tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, vähintään säiliön tilavuutta vastaavaan katettuun suoja-altaaseen. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimin sekä laponestolla. Tankkauslaitteistoissa tulee olla lukittavat sulkuventtiilit. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat (tukitoiminta-alue) tulee tehdä nesteitä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti siten, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja, ja niiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Muutoinkin luvan saajan on noudatettava erityistä huolellisuutta näitä aineita käsiteltäessä ja varastoitaessa. Öljynvaihdot ja muut huoltotoimenpiteet tulee suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella.

Hakijan tulee järjestää valvontaviranomaisen kanssa tarkastus alueella jokaisen toimintajakson aloituksen ja lopetuksen yhteydessä. Suojausrakenteiden toimivuus on varmistettava siten, ettei haitallisten aineiden vuotoja pääse tapahtumaan. Toimintaan liittyvä kalusto, polttonestesäiliöt ja suojaukset tulee poistaa alueelta välittömästi toimintajakson päätyttyä.

Luvan saajan tulee nimetä vastuuhenkilö, jolla on mahdollisuus suorittaa toiminnan jatkuvaa valvontaa murskausjaksojen aikana. Kaikista häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viivytyksettä valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Laitoksella on oltava saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet öljy- tai voiteluainepäästöt on puhdistettava viivytyksettä. Jos murskattavia aineksia tai kulkuväyliä on kasteltava pölyämisen estämiseksi, saa pölynsidontaan pohjavesialueella käyttää vain pohjavettä.

Mikäli toiminta sijoitetaan lupahakemuksen mukaisesti pohjaveden muodostumisalueelle, tulee toiminnan pohjavesivaikutuksia tarkkailla esimerkiksi joka murskausjakson jälkeen pohjavesinäytteenotoin toiminta alueen läheisyydestä, pohjaveden virtaussuunnassa toiminnan alapuolelta sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Vedestä tulee analysoida ainakin polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Laajempi tarkkailu on tehtävä vähintään ennen toiminnan jatkamista, kerran ympäristöluvan alkuaikana ja ennen luvan päättymistä. Määrityksen on hyvä sisältää lämpötila, haju, maku, sameus, väri, pH, happi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt sekä mineraaliöljyt. Pohjaveden laadun havainnoinnissa käytetty pohjavesiputki tulee olla näytteenottoon soveltuva (muovinen, jonka siiviläosa on pohjavesikerroksessa) ja kairaamalla asennettu.

Mikäli murskaustoiminta sijoitetaan lupahakemuksen mukaisesti Siliäkankaan pohjavesialueelle, ei siellä tule murskata muualta tuotuja maa-aineksia.

ELY-keskus tarkastelee tässä lausunnossaan ympäristöluvanvaraista toimintaa lähinnä pohjavesien suojelun näkökulmasta. Lupaviranomaisen tulee lupaharkinnassaan ja ympäristöluvan määräyksiä laadittaessa huomioida kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (9.9.2010/800).

Lopuksi Lupapäätöksen antamisen jälkeen lupapäätös ja sen mukainen suunnitelma tulee lähettää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle (MAL 19 §). ELY-keskus pyytää lupaviranomaista täyttämään ja lähettämään maa ainesten ottamislupaa koskevat tiedot sähköisesti maa aineslupapäätöksen ilmoituslomakkeella: https://anon.ahtp.fi/_layouts/Lomake.ashx?LomakeID=10045

Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä. (MAL 23 a §, MAA 9 §). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake, mikäli mahdollista sähköisesti. Ilmoitus tehdään maa-ainestenotto -ilmoituslomakkeella, joka löytyy Internet-osoitteesta:

https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/maa_ainesottoilmoitus.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi

Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty (MAA 7 §). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio tarkastuksesta, josta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen."

Pohjois-Pohjanmaan museo toimitti lausuntonsa hakemukseen 16.8.2023, jossa lausuttiin seuraavaa:

"Oulunkaaren ympäristöpalvelut / Nina Keränen on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museolta lausuntoa koskien Kuljetus Sampo Puurunen Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemusta Pudasjärven kaupungin alueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Lupaa haetaan 10 vuoden ajalle. Tämä lausunto koskee arkeologista kulttuuriperintöä.

Toiminta sijoittuu Pudasjärven Aittojärvelle, kiinteistölle Korkeamaa RN:o 615-407-25-54. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee noin 16,5 kilometriä Pudasjärven keskustasta luoteeseen.  Lupaa haetaan soran ja hiekan ottamiseen, murskeen valmistukseen ja välivarastointiin. Hakemuksen mukainen maa-ainesten kokonaisottomäärä on 60 000 k-m3 ja lupaa haetaan 10 vuodeksi. Suunnitelma-alueen pinta-ala on 5,0 ha, josta ottamisalueen pinta-ala on noin 3,4 ha. Alueella murskataan soraa keskimäärin 10 000 tonnia vuodessa ja enintään 25 000 tonnia vuodessa. Kyseiselle ottoalueelle on myönnetty maa-ainesten ottolupa (Museoviraston aiempi lausunto, dnro 471/304/2012) sekä ympäristölupa soran murskaukselle jo aiemmin. Nyt alueelle haetaan uusia lupia yhteislupahakemuksella.

Ottoalueen itäpuolella, kiinteistön Välitalo 615-407-25-38 luoteisosassa sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) suojeltu kiinteä muinaisjäännös Välitalonkangas (muinais-jäännöstunnus 615010093), joka koostuu useammasta ajoittamattomasta kivirakenteesta. Kohteen muinaisjäännösalueen rajaus sijaitsee noin 15 metriä kaakkoon hakemuksessa esitetystä ottamisalueesta. Kohde on otettu huomioon nyt tarkastelun kohteena olevassa maa-ainesten ottosuunnitelmassa. Koska kohteeseen ei tulla kajoamaan ja ko. ottamis-suunnitelma sijoittuu kokonaisuudessaan jo aikaisemmin otetulle alueelle tai alueelle jolta pintamaat on kuorittu, ottamistoiminnan jatkaminen Korkeamaan alueella ei muuta alueella jo vallitsevaa tilannetta muinaisjäännöksen kannalta.

Maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen myöntämiselle sekä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole muinaismuistolain mukaista estettä. Museo kuitenkin muistuttaa, että mikäli esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä tavataan merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai irtaimia muinaisesineitä, tulee työ muinaismuistolain 14 § sekä 16 § mukaisesti keskeyttää ja viipymättä ilmoittaa asiasta Pohjois-Pohjanmaan museoon (kulttuuriymparisto.ppm@ouka.fi). Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole muuta huo-mautettavaa lupahakemuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta."

Kollajan paliskunta toimitti lausuntonsa hakemukseen 28.8.2023, jossa lausuttiin seuraavaa:

"Kollajan paliskunta toteaa, että kyseinen maa-alue on paliskunnan kannalta tärkeällä ja keskeisellä syys- ja talvilaidun alueella. Samalta kiinteistöltä on käsittääksemme otettu maa-ainesta aiemmin eikä siitä ole aiheutunut haittaa paliskunnalle. Paliskunnan puolesta lupa maa-ainesten ottoon voidaan myöntää kunhan toiminnasta ei aiheudu vaaraa poroille,eikä kustannuksia tai muita velvotteita paliskunnalle. Esimerkiksi mahdollinen aitaaminen jää toimijan vastuulle, jos porojen pääsy alueelle halutaan estää."

Pohjois-Pohjanmaan liitto toimitti lausuntonsa hakemukseen 13.10.2023, jossa lausuttiin seuraavaa:

"Pohjois-Pohjanmaalla on neljä lainvoimaista maakuntakaavaa, joista luvituksessa olevalla maa-ainesten ottoalueella on voimassa 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavat. Ensimmäinen ja toinen vaihemaakuntakaava saivat

lainvoiman vuonna 2017. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin mm. energiantuotantoa ja -siirtoa, luonnonympäristöä, liikennejärjestelmää ja logistiikkaa. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin mm. kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet, materiaalikeskukset ja puolustusvoimien alueet. Lainvoiman vuonna 2022 saaneessa kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin mm. pohjavesi- ja kiviainesalueita, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueita sekä tehtiin Vaalan ja Himangan osalta kaavamerkintöjen tarkistukset.

Suunnittelualue kuuluu Iijokilaakson kehittämisvyöhykkeeseen (mk-1). Lupahakemus kohdistuu maakuntakaavoissa esitetylle pohjavesialueelle ja se erikseen osoitettu tärkeänä pohjavesivyöhykkeenä. Suunnittelumääräyksen mukaan pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävin vesiensuojelutoimenpitein. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta. Tärkeällä pohjavesivyöhykkeen merkinnällä osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten.

Ottoalueen ympäristö on vähintään seudullisesti arvokasta harjualuetta (MY-hs), johon on aiemmin alkaneen maa-ainesten oton vuoksi jätetty aukko. Maa-ainesaluetta ympäröivällä alueella on arvokasta harjualuetta koskeva kaavamääräys, jonka mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja, erikoisia luonnonesiintymiä tai muinaisjäännöksiä tuhota eikä

luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia.

Suunnitellun ottoalueen välittömässä läheisyydessä on kiinteä muinaisjäännösalue (615010093 Välitalonkangas). Suunniteltu ottoalue kuuluu Valtioneuvoston (YM/2021/70) päätöksellä valtakunnallisen Aittojärven ja

Livojokivarren kulttuurimaisemat alueeseen (nro 137), joka on osoitettu voimassa olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa vielä Ympäristöministeriön nimeämän Mapio-työryhmän esityksenä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021) korvaa valtioneuvoston 5.1.1995 periaatepäätöksen mukaisen aiemman inventoinnin. Sen avulla pyritään sekä turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen

että herättämään kiinnostusta maisemanhoitoa kohtaan. Inventointi vastaa myös Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen (2000/2006) tavoitteisiin. Kaavamääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueen ominaispiirteet sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Alueen suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Maisema-alueella tulee edistää peltojen,

niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeutumiseen sijainniltaan ja rakennustavaltaan maisemaan.

Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota kaavaselostuksen luvussa 3.2.1. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet esitetyissä aluekuvauksissa selostettujen ominaispiirteiden ja arvojen

säilymiseen.

Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo, että lainvoimaisten maakuntakaavojen mukaan maa-ainesten ottotoiminta ja ympäristöluvan myöntäminen suunnittelualueella on mahdollista, koska tässä tapauksessa ottotoimintaa

kohdentuu jo aiempaan ottoalueeseen. Mahdollisessa tulevassa ottotoiminnassa tulee kuitenkin huomioida alueen erityisarvot. Mahdollinen ottotoiminta ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaamis- ja muuttumisriskiä eli

suojapaksuuden pitää olla riittävä sekä ottotoiminnan vastuullista. Suunnitellun ottoalueen ympäröivän alueen harjujensuojelun tavoitteita ja samalla myös naapuritilojen rajoja tulee kunnioittaa, joten suojaetäisyyksien tulisi

olla riittävän laajat, koska ilmakuvamateriaalien perusteella ottotoiminnan kohteena olevan alueen rajoilla näyttää tapahtuneen jonkinasteisia maanvyörymiä. Lupahakemuksessa on esitetty noin 15 m suojaetäisyys

kiinteään muinaisjäännökseen, niin mahdollista päätöstä tehtäessä on syytä huomioida Muinaismuistolain (295/1963) vaatimukset, jotka kieltävät mm. kiinteän muinaisjäännöksen muuttamisen tai vahingoittamisen.

Vaikka suunniteltu ottoalue onkin valtakunnallisena maisema-alueen reunalla, niin alueen maisemointiin tulee kiinnittää erityishuomiota. VAMA 2021 inventoinneissa on huomioitu, että "perinteisten maatalouselinkeinojen

ohella alueen maisemaa ovat muokanneet Siliäkankaan louhosalue sekä sen eteläpuolella maisema-alueen tuntumassa sijaitseva turvetuotantoalue". Hakemuksen liitteenä olevassa ottosuunnitelmassa on esitetty tulkinta,

että "arvotettua aluetta on nimenomaan ranta-alue, ei ottoalue" ei siis pidä paikkaansa vaan kyse on laajemmasta maisemakokonaisuudesta. Koska törmäpääsky on luokiteltu vuonna 2019 erittäin uhanalaiseksi lajiksi, niin

kiinteistön länsipään jyrkkäseinäinen monttu on syytä jättää maisemoimatta siellä pesivän törmäpääskyyhdyskunnan vuoksi."

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Hakijan kuuleminen

Kuljetus Sampo Puurunen Oy on on 17.10.2023 antanut sähköpostitse vastineen annettuihin lausuntoihin todeten seuraavaa:

" Kuljetus Sampo Puurunen Oy:llä ei ole huomauttamista annettuun mielipiteeseen, eikä vastineisiin."

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Kuljetus Sampo Puurunen Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan soran ja hiekan ottamiseen ja välivarastointiin ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan soran murskaamiseen Pudasjärven kaupungin Aittojärven kylälle, tilalle Korkeamaa 615-407-25-54.

Yhteislupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Yleiset määräykset

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 60 000 m3 ja ottamisalueen pinta-ala on 3,43 ha. Alueella saa murskata maksimissaan 25 000 tonnia vuodessa alueelta peräisin olevaa maa-ainesta.

2. Maa-ainestenotto saadaan ulottaa enintään tasoon +115,71 (N2000), kuitenkin siten, että havaitun luonnollisen pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään neljän (4) metrin koskematon suojamaakerros. Niillä alueilla, joilla maa-ainestenotto on ulottunut nykyistä ottotasoa syvemmälle, tulee aluetta korottaa niin, että neljän metrin suojakerros pohjaveteen toteutuu. Pohjan korotuksissa ei saa käyttää eloperäisiä aineksia (esim. pintamaita) eikä muualta tuotavia ylijäämämaita.

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4. Naapurikiinteistöihin tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys. Ottamistoiminta ja jälkihoitotyöt on toteutettava siten, ettei ottamisalueen itäosassa sijaitseva muinaisjäännös vahingoitu. Hakemuksessa on esitetty, että muinaisjäännösalueen rajaus on 15 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Kyseinen etäisyys on säilytettävä suojaetäisyytenä muinaisjäänösalueen rajaukseen. Mikäli kaivutöiden yhteydessä tavataan merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai irtaimia muinaisesineitä, tulee työ muinaismuistolain 14 § sekä 16 § mukaisesti keskeyttää ja viipymättä ilmoittaa asiasta Pohjois-Pohjanmaan museoon.

5. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella

6. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa- ja kiviainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

7. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottoalue on turvallinen alueella liikkuville ihmisille ja eläimille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Ottamisalueen jyrkät rinteet on aidattava tai rajattava maavallilla tai isoilla kivillä ja merkittävä ne varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

8. Alueelle on ennen ottamistoiminnan aloittamista asennettava vähintään yksi uusi pohjaveden tarkkailuputki alueen itäosaan. Uusi pohjavesiputki tulee asentaa kairaamalla ja se tulee olla asennettuna ennen ottotoiminnan jatkamista alueella. Uuden putken tulee olla näytteenottoon soveltuva (muovinen, jonka siiviläosa on pohjavesikerroksessa).

Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla luotettavasti neljä (4) kertaa vuodessa siten, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat havaituiksi. Tarkkailua tulee suorittaa luvan koko voimassaolon ajan vaikkei alueella olisi toimintaa. Tulokset on kirjattava ja toimitettava valvontaviranomaiselle maa-aineksen ottoa koskevan vuosi-ilmoituksen yhteydessä ja pyydettäessä ELY-keskukselle.

9. Pohjaveden laatua on tarkkailtava pohjavesiputkesta otettavilla näytteillä ennen toiminnan jatkamista, kerran luvan alkuaikana sekä ennen luvan päättymistä. Vesinäytteistä tulee määrittää lämpötila, haju, maku, väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, kovuus, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, typpiyhdisteet, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt sekä mineraaliöljyt. Lisäksi toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tulee tarkkailla jokaisen murskausjakson päätyttyä. Näytteestä tulee analysoida vähintään polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Näytteenottajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys ja tutkimukset on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Analyysitulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistuttua.

10. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä. Maa-ainesten ottamistoimintaa, kuormaamista ja kuljetusta saa harjoittaa alueella maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Murskaamista saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

11. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 dB (LAeq) klo 7.00-22.00 ja 50 dB (LAeq) klo 22.00-7.00 eikä lähimpien loma-asuntojen pihalla päivällä klo 7.00-22.00 45 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22.00-07.00 40 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

12. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Pölyntorjuntaan saa käyttää ainoastaan pohjavettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

13. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

14. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti. Myös aggregaatin ja sen toimintaan kuuluvan polttonestesäiliön alusta tulee suojata asetuksen mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Öljynvaihdot ja muut huoltotoimenpiteet tulee suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella.

Polttoaineet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, katettuun suoja-altaaseen. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin, laponesto ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

15. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

16. Maa-aineskaivantojen rintauksiin ja varastokasoihin voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen pesintäkauden aikana on kielletty.

Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdolliset poikkeukselliset maisemointitarpeet. Tarkastuksessa selvitetään mm. tarve mahdollisten törmäpääsky-yhdyskuntien säilyttämiseen.

17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

18. Toiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

19. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

20. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

21. Erillisten murskauksen toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Hakijan tulee järjestää valvontaviranomaisen kanssa tarkastus alueella jokaisen murskauksen toimintajakson aloituksen ja lopetuksen yhteydessä.

22. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on ilmoitettava helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot valvontaviranomaiselle:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain

- murskatun kiviaineksen määrä ja laatu

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

- käytetyn polttoaineen laatu ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

23. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

Toiminnan jälkihoitotyöt ja lopettaminen

24. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (vähintään 1:3) ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen.

25. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

26. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

27. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen edustaja. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

Päätöksen perustelut

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Maa-ainesten ottaminen ja murskaus toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Ottaminen tai sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Kuljetus Sampo Puurunen Oy:n maa-ainesten otto- ja murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa eikä toiminnalle ole muutoinkaan kaavallisia esteitä.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineksen ottomäärä, ottamisalue ja vuosittainen murskausmäärä ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Alin ottotaso on määritelty hakemuksessa esitettyjen pohjaveden korkeuksien perusteella niin, että neljän metrin koskematon suojakerrospaksuus täyttyy. Edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (määräykset 1-2)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata. (määräys 3).

Suojaetäisyys ottamisalueesta lähimpään naapurikiinteistöön on määrätty jätettäväksi alueen turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi. Muinaismuistolain (295/1963) 1 §:n mukaisesti kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty ilman kyseisen lain nojalla annettua lupaa. (määräys 4).

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 5).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista. (määräys 6).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Ottamisalue sijaitsee poronhoitolain mukaisella poronhoitoalueella ja Kollajan paliskunnan lausunnon mukaan lähistöllä sijaitsee poronhoidon kannalta tärkeitä ja keskeisiä syys- ja talvilaitumia. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. (määräys 7).

Lupamääräykset 8 ja 9 on annettu, jotta voidaan tarkastella toiminnan vaikutuksia pohjaveteen, sekä varmistaa pohjaveden laatu.

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa ympäristöön. (määräys 10).

Lupamääräykset 11, 12 ja 18 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 13).

Määräykset 14 ja 15 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:n mukaisesti rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kiellettyä (lupamääräys 16).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 17).

Määräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 20).

Lupamääräykset 21-23 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 24, 25 ja 27).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 26).

Vastaus hakemuksesta esitettyihin lausuntoihin

Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 1- 3, 8, 9, 12-15, 21, 23, 24 ja 27.

Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto on huomioitu lupamääräyksessä 4.

Kollajan paliskunnan lausunto on huomioitu lupamääräyksessä 7.

Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunto on huomioitu 2, 4, 16, 18, 24

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.10.2033 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta (MAL 21 § ja YSL 199 §).

Koska maa-ainesten ottamistoiminta sijoittuu olemassa olevalle maa ainesten ottamisaluelle, lupaviranomainen katsoo, että toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Ennen toiminnan aloittamista tulee asettaa päätöksessä määrätyt vakuudet.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191, 199 ja 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3-7, 10-16, 19-21 §, 23a ja 23b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (JL 646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1993/1992) 2 §.

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 70 §.

Muinaismuistolaki 1 §, 14 §, 16 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (24.2.2022 § 20) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 §11.

Asian valmistelija Nina Keränen, ympäristötarkastaja p. 040 186 5409

Vakuus Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.2.2022 § 20 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

3,43 ha x 1500 + 60 000 m³ x 0,04 = 7545,00 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 30.04.2034 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymän maksutaksan 12.3 §:n mukaan silloin kun maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen on myönnetty lupa ennen luvan lainvoimaisuutta, vaaditaan lisävakuutena siltä ajalta kun ottaminen tapahtuu ennen luvan lainvoimaisuutta, MAL 12 §:n mukaisen vakuuden kiintokuutiokohtaista osuutta lisää 50 %.

Luvan haltijan tulee jättää maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen 1200 euron lisävakuus, jotta lupapäätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tämä vakuus palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman.

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on

640,80 € + (1735,00 € - 520,50 €) = 1855,30 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymää maksutaksaa, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn kokonaisottomäärän (k-m3) mukaan 10,68 €/1000 m3, kuitenkin vähintään 400 € ja enintään 5260 €. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maa- aineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskaamisen ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1 735,00 €.

Valvontamaksu

Lisäksi hakijan on maksettava jälkitöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen vuosittainen valvontamaksu. Valvontamaksu on tällä hetkellä 7,74 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 335,00 € ja enintään 4000,00 € vuodessa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 265 €.

Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §).

Ote pöytäkirjasta:

Kuljetus Sampo Puurunen Oy

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan museo

Kollajan paliskunta

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.