Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.02.2024/Pykälä 11

OULYMP 29.02.2024 § 11  

2323/11.02.00/2023  

Asia 

Metsähallitus Metsätalous Oy:n maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Utajärven kunnan Tervavaarassa tilalle Utajärven valtionmaa 889-893-10-1.

Hakija 

Metsähallitus Metsätalous Oy

 Lentiirantie 342 D

 88900 KUHMO

 y-tunnus 2752751-5

Valmistelija  

Ida-Maria Isoherranen, ympäristötarkastaja p. 040 637 6635

Luvan hakemisperuste

 Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

Toimivaltainen viranomainen

 Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

 Maa-aineslupahakemus on jätetty 22.9.2023 ja sitä on täydennetty 2.10.2023 ja 6.10.2023 tarkennetulla ottosuunnitelmalla, pohjavesitiedoilla ja murskauksen toiminta-ajalla sekä 16.11.2023 ja 21.11.2023 lisäalueen osalta.  

Alueen sijainti  

 Suunniteltu maa-ainesten ottopaikka sijaitsee Utajärven kunnan Tervavaarassa tilalla Utajärven valtionmaa 889-893-10-1 noin 45 kilometriä Utajärven keskustasta koiliseen.

Luvat ja sopimukset

 Alueella on 31.9.2023 saakka voimassa ollut Oulunkaaren ympäristölautakunnan 11.7.2013 § 55 päätöksellään myöntämä maa-aineslupa, joka on myönnetty 45 000 m³ ottomäärälle 1,59 hehtaarin alueelle. Maa-aineslain 23 a §:n mukaisten ilmoitusten mukaan maa-aineksia on otettu yhteensä 6250 m³. Alueella on ollut maa-ainestenottoa myös vuosina 2009-2013, jolle Oulunkaaren ympäristölautakunta on myöntänyt päätöksellä 3.8.2009 § 78 maa-aineksenottoluvan. Alueelta on hyödynnetty kyseisen luvan mukainen ottomäärä 25 000 m3. Alueella on ollut maa-aineksen ottotoimintaa myös ennen tätä, aikaisempi lupa päättyi vuonna 2006. Haettu maa-aineksen otto tapahtuu 31.9.2023 saakka voimassa olleen luvan mukaista maanottoaluetta laajentamalla. Vanha ottoalue toimii tukitoiminta-alueena.

 Hakija omistaa hakemuksen kohteena olevan tilan.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa eikä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueelle ole osoitettu merkintää. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaavan mukaan ottoalue on matkailun vetovoima-alueen/ matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen rajalla. Kaava merkinnän mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön. Erityisesti kyseisen alueen kohdalla virkistyskäytön kehittäminen perustuu suoluontoon ja se pyritään toteuttamaan alueen luonteeseen soveltuvana kansallispuistona.

 Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita, vesistöjä tai luonnonsuojelun kannalta merkittäviä alueita tai kohteita.

Lähin pohjavesialue Kälväsvaara (11889017) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E) sijaitsee suunnitellusta ottoalueesta noin 2,7 kilometriä pohjoiseen.

Lähin vesistö Marttisjärvi sijaitsee suunnitellusta ottoalueesta noin 2 kilometriä luoteeseen.

Lähin Natura 2000-alue Olvassuo sijaitsee 900 metriä suunnitellusta ottoalueesta itään.

Lähin muinaisjäännös Karhusaari 1 (1000029187) työ- ja valmistuspaikat, tervahauta, sijaitsee  suunnitellusta ottoalueesta noin 2 kilometriä pohjoiseen.

Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 3 kilometrin ja lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 1,8 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta luoteeseen.  

Alue on vanhaa soranottoaluetta, mikä on osittain metsittymässä. Suunniteltavalla ottoalueella kasvaa sekametsää. Alueella ei esiinny suojeltavia luonnon eläimiä tai kasveja.

Toiminnan kuvaus 

 Metsähallitus Metsätalous Oy hakee lupaa ottaa noin 2,95 ha:n suuruiselta ottamisalueelta hiekkaa ja soraa yhteensä 54 500 m³ kymmenen vuoden aikana, jolloin vuotuinen keskimääräinen ottomäärä on 5 450 m3ktr ottosyvyyden ollessa keskimäärin noin 3,3 metriä. Ottamisalue sisältää 1,55 ha ottoalueen, 0,20 ha lisäalueen ja 1,20 ha tukitoiminta-alueen.

Maa-ainesten otto 1,55 ha ottoalueella on tarkoitus ulottaa tasolle +130,5 (N2000), mikä on noin 2,5 m mitattua pohjavesitasoa ylempänä ja noin 0,5 m vanhan ottoalueen ottotasoa korkeammalla. Ottoalueesta noin 700 metrin etäisyydellä olevasta 0,20 ha lisäalueelta otetaan hienoa hiekkaa 2500 m3ktr murskeen sideaineeksi. Hakemuksen leikkauskuvien mukaan lisäalueen otto ulotetaan tasolle +129.00 (N2000), pohjaveden tason ollessa +128.00.  Maa-aineksen ottopaikalle tuodaan jokaista murskauskertaa varten lisäalueelta tarvittava määrä hienoainesta tehtävän murskeen sekaan, johtuen maa-ainespaikan maalajin runsaskivisyydestä. Ottosuunnitelman mukaan tarvittava määrä hienoainesta on noin 5 % murskaukseen käytettävästä maa-aineksesta. Eri murskelajikkeita murskataan vaihtelevasti tarpeen mukaan. Ottosuunnitelmassa on todettu, että lupa-aikana murskauspäiviä on alle 50 päivää.

 Maa-aineksen ottamisalue on kartoitettu ja vaa'ittu Trimble GNSS-paikantimen avulla. Saatava maa-aineksen määrä on laskettu Terra Modeler Field maastomalli- / massalaskentaohjelmalla. Lisäksi apuna on käytetty Maanmittaushallituksen laserkeilausaineistoa. Korkeustasona on käytetty valtakunnallista N2000 -korkeusjärjestelmää (vanha suunnitelma N60- järjestelmässä). Koordinaattijärjestelmänä on käytetty ETRS-TM35.

Metsähallitus Metsätalous Oy on tehnyt hallinnassaan olevalle tieverkolle tieverkkosuunnitelman, jonka tavoitteeksi on asetettu tieverkon kantavuuden parantaminen ja ylläpito. Paikallisen tieverkkosuunnitelman tavoitteiden mukaisen valmiin tieverkon jatkuva ylläpito vaatii tieverkon jatkuvaa hoitoa, ja kattava maa-ainespaikkojen verkosto on tässä avainasemassa. 10 vuoden maa-ainesluvilla pystytään varmistamaan parempi alueittainen sijoitussuunnittelu myös tieverkon ylläpidossa. Tervavaaran maa-ainespaikka sijaitsee keskeisellä paikalla Metsätalous Oy:n hallinnoimia maa-alueita, ja sen vaikutusalueella sijaitsee runsaasti Metsähallituksen omia teitä ja lisäksi suuri määrä osakkuusteitä joiden kunnostuksissa myös mahdollisesti hyödynnetään ko. paikan maa-ainesvarantoa. Maa-aineksen ottoalueiden välissä kulkeva metsäautotie on Metsähallituksen omistama ja ylläpitämä. Tie on rakennettu siten että tie kestää maa-aineksen otosta aiheutuvan kulumisen. Tarvittaessa tienpitäjä (maa-aineksen ottoluvan hakija Metsähallitus) korjaa tielle aiheutuvat vauriot.

 Pohjavesi

 Ottoalueelle on edellisen luvan aikana asennettu pohjavesiputki pohjaveden pinnan korkeuden seuraamiseksi. Hakijaa on määrätty luvassa seuraamaan pohjaveden korkeutta vuosittain keväällä ja syksyllä. Hakemuksen mukaan ylin pohjavesihavainto on 128,40 (N2000) ja keskimääräinen 128,01 (N2000). Maastomitauksessa 9.11.2022 mitattu vesipinta oli 128,0 (N2000).

 Ottamistoiminta

Hakemuksen mukaan maa-aineksen ottoalueella on toimintaa 1-2 vuoden välein ja toiminta tapahtuu sillon viikonpäivästä riippumatta kellon ympäri.

Kulku ottoalueelle tapahtuu olemassa olevaa tiestöä pitkin, Salontien ja paikallisen metsäautotieverkoston kautta. Ottoalue merkitään maastoon puupaaluilla ennen ottotoiminnan alkua. Ottotoiminta tullaan suorittamaan etenemällä nykyisiä rintauksia kohti länttä.

Hakemuksessa on esitetty, että poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle vaarallisten aineiden säiliöissä tulee olla niiden tilavuutta vastaavat, katetut suoja-altaat sekä ylitäytön estimet ja lukot. Polttoainesäiliöiden suojarakenteiden tulee olla sellaiset, ettei koneiden ja autojen tankkauksen yhteydessä öljyä pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen. Alueella ei varastoida jätteitä, öljyjä ja voiteluaineita louhinta- ja murskausajankohtien ulkopuolella.

Työkoneiden osalta on valvottava, ettei niistä pääse vuotamaan maahan poltto- ja voiteluaineita eikä hydrauliikkanesteitä. Ottotoiminnan aikana työkoneita säilytetään tukitoiminta-alueella.

Ottotoiminnan aikana on huolehdittava alueen siisteydestä ja jätehuollosta. Jätteitä ei saa säilyttää siten, että siitä aiheutuu naapurikiinteistöille likaantumisvaaraa. Toiminta-alueella jätteiden varastointi tulee olla jätelainsäädännön mukaista. Jätteet on varastoitava siten että mahdolliset vuodot astioista eivät aiheuta valumia maaperään. Poltettavat -, kaatopaikka-, vaaralliset- ja hyödynnettävät jätteet varastoidaan erillisissä kannellisissa jäteastioissa. Jäteöljyt varastoidaan lukittavissa konteissa tai säiliöissä.

Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä.

Ottoalueelta vapautuvat vähäiset valumavedet ohjataan pintavalutuksena kohti pohjoista metsäojiin. Ottotoiminnan päätyttyä otetaan ottoalue metsätalouskäyttöön.

 Maisemointi

 Ottoalueen siisteydestä huolehditaan toiminnan ajan ja lopullinen ympäristön siistiminen tehdään heti ottamistoiminnan päätyttyä. Luontoon kuulumattomat rakenteet, romut ja jätteet viedään asiaan kuuluviin keräilypaikkoihin. Ylijäämä maa- ja kiviainekset käytetään soveltuvin osin alueen jälkihoitoon. Viimeistelytyö saatetaan loppuun ottamistoiminnan päätyttyä. Ottotoiminnan päätyttyä varastoidut pintamaat levitetään ottoalueelle, ottoalueen annetaan metsittyä luontaisesti ja se otetaan metsätalouskäyttöön. Mikäli luontainen metsittyminen ei tuota tarvittavaa taimitiheyttä, alueelle istutetaan männyn taimia 1800 kpl/ha.

 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

 Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 900 m³-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 500 m³-ktr sekä seulontakiviä ja lohkareita 100 m³-ktr.

Suunnitelman mukaan kaivannaisjätteet ovat ns. pilaantumatonta eli luonnontilaista maa-ainesta, joka ei sisällä haitallisia aineita, joista aiheutuisi ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pintamaat ja kannot läjitetään ottoalueen laidoille vaiheittain ottamisen edistyessä.

Mahdolliset ympäristövaikutukset liittyvät pintamaiden poiston yhteydessä tapahtuvaan ja läjityskasojen pölyämiseen tuulisella säällä. Pintamaiden pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla puhtaalla vedellä. Pintamaakasoihin syntyy nopeasti kasvillisuutta, joka sitoo ainesta ja ehkäisee pölyämistä.

 Toiminnan aikana kaivannaisjätteiden varastointi ei aiheuta erityistarkkailua lukuun ottamatta mahdollista pintamaakasojen pölyämistä, jota tarkkaillaan aistinvaraisesti. Kaikki kaivannaisjätteet hyödynnetään ottoalueen maisemoinnissa.

Vaikutukset ympäristöön

 Hakijan mukaan toiminnan luonne on pienimuotoista, joten ottotoiminnalla ei ole vaikutusta ympäristöön ja toiminnan riskit ovat myös vähäisiä. Mahdolliset riskitekijät liittyvät pääsääntöisesti työkoneisiin esimerkiksi mahdollisiin vuotoihin. Mahdollisen vahingon sattuessa tulee tilanteen paheneminen estää ja ryhtyä toimenpiteisiin pilaantuneen maan poistamiseksi. Luvan hakijan tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen (112), ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselle.

Asian käsittely 

 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Utajärven kunnan verkkosivuilla 16.10. - 22.11.2023 ja 27.11.2023-8.1.2024 hakemuksen lisäalueen täydennyksistä johtuen. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen omistajille 17.10.2023 ja 27.11.2023.

 Lausunnot

 Hakemuksesta ei ole ollut tarpeen pyytää lausuntoja.

 Muistutukset ja mielipiteet

 Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

 Tarkastukset

 Alueelle on tehty tarkastus 23.8.2023 koskien edellisen luvan (OULYMP 11.07.2013 § 55) määräaikaistarkastusta. Tarkastuksella todettiin, että otto on ulottunut osittain alle 2 metrin etäisyydelle pohjavedenpinnasta. Kyseiset alueet on kehotettu täyttämään alueen omilla puhtailla maa-aineksilla niin, että havaitun vesipinnan yläpuolelle jää vähintään 2 metrin suojamaakerros.

Valmistelijan päätösesitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan soran ja hiekan ottamiseen Utajärven kunnan Tervavaaran alueelle, tilalle Utajärven valtionmaa 889-893-10-1.

 Maa-aineslain mukainen lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja 21.11.2023 päivätyn ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Maa-aineksen ottomäärä on yhteensä enintään 54 500 m³ ja ottamisalueen koko on 2,95 ha. 1,55 ha ottoalueelta saa ottaa enintään 52 000 m3 ja 0,20 ha alueelta 2500 m3 maa-aineksia.

2. Ottoalueet on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottoalueille on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueilla.

3. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueille. Tarkastuksella todetaan myös edellisen maa-ainesluvan lupaehtojen toteutuminen, muun muassa ottotaso ja maisemointi.

4. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viimeistään alkutarkastuksen yhteydessä.

5. Maa-ainestenotto saadaan ulottaa 1,55 ha ottoalueella enintään tasoon +130,5 (N2000) ja 0,20 ha ottoalueella otto saadaan ulottaa enintään tasoon +129.00 (N2000) kuitenkin siten, että havaitun luonnollisen pohjavesipinnan yläpuolelle tulee jättää vähintään yhden (1) metrin koskematon suojamaakerros.

Edellisen luvan (OULYMP 11.7.2013 § 55) mukaisilla alueilla, joilla maa-ainestenotto on ulottunut alle 2 metrin etäisyydelle pohjavedenpinnasta, tulee maata korottaa niin, että havaitun vesipinnan yläpuolelle jää vähintään 2 metrin suojamaakerros. Pohjan korotuksissa ei saa käyttää eloperäisiä aineksia (esim. pintamaita) eikä muualta tuotavia ylijäämämaita tai pilaantuneita maita.

6. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla luotettavasti alueelle asennetusta pohjavesiputkesta siten, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat havaituiksi. Tulokset on kirjattava ja toimitettava valvontaviranomaiselle maa-aineksen ottoa koskevan vuosi-ilmoituksen yhteydessä.

7. Ottamistoiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ottoalueilla ei saa varastoida työkoneita, polttoaineita tai muita vettä pilaavia aineita.

8. Mikäli alueella säilytetään väliaikaisesti koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi. Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

9. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

10. Mikäli alueella suoritetaan murskausta, tulee murskauksesta tehdä ympäristösuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Mikäli luvan voimassaoloaikana alueella tehtävien murskausten kokonaiskesto on yhteensä vähintään 50 päivää, tulee toiminnalle hakea ympäristölupa.

11. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 dB (LAeq) klo 7.00-22.00 ja 50 dB (LAeq) klo 22.00-7.00 eikä lähimpien loma-asuntojen pihalla päivällä klo 7.00-22.00 45 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22.00-07.00 40 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

12. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueille. Ottamisalueilla ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

13. Maa-aineskaivantojen rintauksiin ja varastokasoihin voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen pesintäkauden aikana on kielletty.

Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdolliset poikkeukselliset maisemointitarpeet. Tarkastuksessa selvitetään mm. tarve mahdollisten törmäpääsky-yhdyskuntien säilyttämiseen.

14. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueiden reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (vähintään 1:3) ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Ottoalueen pohjaa muotoiltaessa tulee huomioida alueen sade- ja sulamisvesien johtaminen pois alueelta.

15. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

16. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus valvontaviranomaisen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee varata tilaisuus olla mukana lopputarkastuksessa.

17. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

18. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

Päätöksen perustelut

Maa-ainesten ottaminen toteutettuna lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Ottaminen tai sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Hakemuksessa esitetystä poiketen Pohjois-Pohjanmaan kolmannessa vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä ottamisalueen kohdalla. Maa-ainestenotolle ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi.

Luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:n mukaisesti rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kiellettyä.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 28.2.2034 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi (MAL 21 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 3-7 §, 10-13 §, 19-21 §, 23 § ja 23a §. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 § ja 6-9 §.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 70 §.

Jätehuoltomääräykset Liminka, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi. Lakeuden Eko 2023.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Vakuus 

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.2.2022 § 20 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

 2,95 ha x 1500 + 54 500 m³ x 0,04 = 6605 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 1.9.2034 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

 Lupahakemuksen käsittelymaksu

 Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 582,06 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan käsittelymaksu, jonka mukaan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 10,68/1000 m³, kuitenkin vähintään 400 euroa ja enintään 5260 euroa.

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,74 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 335 euroa ja enintään 4000 euroa.

Muutoksenhaku 

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 §).

Ote pöytäkirjasta:

Metsähallitus, Metsätalous Oy

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.