Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.08.2024/Pykälä 54

OULYMP 29.08.2024 § 54  

2982/11.01.00/2024  

Asia Kivarin yhteismetsän maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen louhintaan, murskeen valmistukseen ja välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Pudasjärven kylälle tilalle Kivarin yhteismetsä 615-874-1-0.

Hakija Kivarin yhteismetsä

Toritie 1

93100 Pudasjärvi

y-tunnus 0552229-7

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 alakohdan 7 c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja alakohdan 7 e mukaan luvanvaraista toimintaa on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään yhteensä 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 §:n kohdan 6 a ja b perusteella. Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Asian vireilletulo

Yhteislupahakemus on jätetty 19.4.2024 ja sitä on täydennetty 2.7.2024 ottamisalueen pinta-alan, poikkileikkausten ja suojelualueiden osalta.

Alueen sijainti  

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Pudasjärven kylällä tilalla Kivarin yhteismetsä 615-874-1-0, noin 15 kilometriä Pudasjärven keskustasta koilliseen. Ottamisalueen koordinaatit ovat E: 508340 N: 7261250 (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Kyseessä on uusi toiminta. Hakija omistaa hakemuksen kohteena olevan tilan.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ottamisalueen läheisyydessä on merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeästä suojelualueesta (luo-1) ja luonnonsuojelualueesta (SL).

Alue sijoittuu Kivarin tuulivoimapuiston alueelle. YVA-selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2024 aikana. Pudasjärven kaupunginhallitus on 25.08.2020 § 252 päättänyt ryhtyä laatimaan Yhteistuuli Kivarin ja Yhteistuuli Pärjän osayleiskaavoja. Yleiskaavat laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukaisena suoraan tuulivoimalan rakennuslupaan oikeuttavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavaluonnokset on asetettu nähtäville päätöksellä KH 11.06.2024 § 188. Piiruanharjun maa-ainesten ottamisalue sijoittuu Kivari Etelä -kaavoitusalueelle, kaavaluonnoksessa osoitetutulle tv-1 tuulivoimalan alueelle.

Suunniteltu toiminta-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue Pikku Ohtavaara (11615156) sijaitsee noin 7,3 kilometriä ottamisalueesta itään. Ottamisalueen vaikutuspiirissä ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja.

Lähin vesistö on 750 metriä ottamisalueen koillispuolella sijaitseva Koivuoja.

Lähin asutus sijaitsee noin 5,6 kilometrin etäisyydellä ottoalueen koillispuolella. Lähin naapuritila on lähes 1,2 kilometrin etäisyydellä. Murtosuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 2,5 kilometriä alueen luoteispuolella.

Lähin luonnonsuojelualue, Natura-alue Ohtosensuo (SPAFI1103802), sijaitsee noin 1,7 kilometriä ottoalueen itäpuolella.

Lähin muinaisjäännös, tervahauta Koivujaoja 1 sijaitsee noin 800 metriä ottamisalueen pohjoispuolella.

Metsälain 10 § mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (suoelinympäristö), sijaitsee noin 300 metriä ottamisalueen eteläpuolella.

Toiminnan kuvaus 

Kivarin yhteismetsä hakee maa-aines- ja ympäristölupaa kallion louhinnalle tilalla Kivarin yhteismetsä 615-874-1-0 Pudasjärven kunnan kylässä yhteismetsät, Piiruanharjujen alueella. Alueella ei ole aiempaa maa-ainesten ottamistoimintaa tai myönnettyjä lupia. Maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan yhteislupana. Haettava ottomäärä on 100 000 m3. Ottamisaika on 10 vuotta.

Suunnitelman kohteena oleva alue on noin 13 kilometriä Kuusamon tieltä Kivarintien ja siltä itään kääntyvän metsäautotien kautta pohjoiseen sijaitseva kallioalue. Otto kohdistuu alueeseen, jossa kallion päällä on vain vähän irtomaapeitettä. Alue ympäristöineen on metsätalouskäytössä.

Maa-aineksen otto

Louhittavan kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille ja niitä käytetään suojavalleihin sekä jossakin määrin maisemoinnissa luiskien rakentamiseen. Pintamaakerroksessa olevia lohkareita ja maarakentamiseen soveltuvia maa-aineksia voidaan käyttää murskeisiin tai suoraan työkohteisiin.

Ottamisalueen koko on n.1,8 ha. Kaakkoispuolisen tukitoiminta-alueen koko on noin 1,0 ha. Ottamis- ja tukitoiminta-alueet sisältävän suunnitelma-alueen koko on n. 3,2 ha. Ottamisalueen ulkopuolelle jäävälle, n. 0,4 ha alueelle voidaan tarvittaessa sijoittaa kuorittavia pintamaita.

Siirrettävä murskauslaitos sijoitetaan heti tilan salliessa alas louhokseen. Ottomäärä on 100 000 m3, ottotaso +136,0 (N2000) ja louhintasyvyys 6-12 metriä. Ottoaika on 10 vuotta.

Louhinnan vaiheita ovat poraus, räjäytys, rikotus ja murskaus. Ulkopuoliset alan asiantuntijat suorittavat poraukset ja räjäytykset. Poraus- ja panostusmäärät perustuvat räjäytyssuunnitelmaan. Koska lähin asutus sijaitsee n. 5,6 km päässä, ei tärinähaittoja ole odotettavissa. Suurimmat lohkareet rikotetaan kaivinkoneen iskuvasaralla murskausta varten.

Murskaus suoritetaan siirrettävillä murskauslaitoksilla, joiden mallit ja merkit vaihtelevat. Murskausurakoitsijat käyttävät parasta mahdollista teknologiaa. Pölyä ja melua vähennetään mm. laitteistojen koteloinneilla sekä sijoittamalla murskauslaitos alas louhokseen, jolloin louhoksen reunat toimivat melu- ja pölysuojauksena. Murskattava kiviaines kulkee syöttimen kautta esimurskaimeen, josta kuljettimilla väli- ja jälkimurskaimiin. Seuloilla tuotteet säädellään haluttuihin raekokoihin ja erilaisiin lajitteisiin. Eri lajitteet säilytetään omissa varastokasoissaan, josta ne kuljetetaan kysynnän mukaan käyttökohteisiin. Varastointiaika on yleensä alle vuosi. Murskauslaitoksen sähkönkulutus on noin 2,2 kW tai 0,9 l polttoöljyä/ tuotettu tonni. Alueelta louhittava ja murskattava kiviaineksen määrä on keskimäärin noin 30 000 t / vuosi ja enimillään 150 000 t / vuosi.

Suunnitellut toiminta-ajat ovat murskaamiselle ma-pe klo 6.00-22.00 ja la klo 7.00-18.00, poraamiselle arkipäivinä klo 7.00-22.00, rikotukselle ja räjäyttämiselle arkipäivinä klo 8.00-18.00 ja kuormaamiselle ja kuljetukselle ma-pe klo 6.00-22.00 ja la klo 7.00-18.00.

Suhteuttamalla haettava kiviainesmäärä haettavaan ottamisaikaan, 10 vuotta, alueella tuotetaan keskimäärin 27 000 tonnia kalliokiviaineksia vuodessa. Murskausta suoritetaan arviolta 2-5 viikkoa vuodessa. Kuljetuksia tehdään varastokasoista ympäri vuoden.

Mahdollisesti alueella säilytettävät polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa, ylitäytönestimellä ja laponestolla varustetuissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään tiiviiksi moreenilla sekä moreenin alle asennettavalla muovikalvolla. Tankkaukset suoritetaan todennäköisemmin liikkuvasta tankkauskalustosta, joten alueella säilytettäneen vain murskauslaitoksen polttoaineita murskausjaksojen aikana. Alueella tai työkoneissa säilytetään öljyntorjuntakalustoa, imeytysturvetta tai -mattoja.

Toiminnassa käytettävät polttoaineet ja muut aineet:

Louhokseen kertyvät vedet johdetaan pumppaamalla hakemuksen kohteena olevalle tilalle, ottoalueen länsipuoliseen, olemassa olevaan metsä- ja suo-ojitukseen. Vesien johtamista varten metsäautotien alitse kaivetaan riittävän kokoinen tierumpu. Tarvittaessa kaivetaan laskeutusallas esim. asemapiirroksessa esitettyyn paikkaan.

Osa pintamaista jätetään väliaikaisesti louhoksen ympärille, jolla vähennetään pintavalumaa suoraan louhokseen. Ottokohde on länteen viettävä, loiva kallioharjanne, joten louhokseen kertyvä vuosittainen vesimäärä on enimmäkseen sade- ja sulamisvettä ja jää pieneksi. Laskeutusaltaan koko - laskennallisen sadannan ja kalliorakojen kautta louhokseen kertyvän ennakolta arvioidun vesimäärän perusteella - tulee olla noin 30 m2. Vuotuinen sadanta on noin 600mm eli 0,6 m/v/m2. Louhoksen suunniteltu pinta-ala on n. 1,8 ha, 18 060 m2. Louhokseen sadannasta kertyvä vesimäärä on siten 0,6 m x 18 060 m2 = 10 840 m3 vuodessa, eli 29,7m2/d. Sopiva selkeytysaltaan koko voisi olla 30 - 50 m2 ja keskimääräinen vesisyvyys noin yksi metri, eli tilavuus noin 30 - 50 m3. Pumpattavan veden määrä on sadannan perusteella noin 1,2 m3 tunnissa, jolloin viipymä altaassa olisi 24 - 40 tuntia. Pumppausmäärää seurataan oton edetessä pumppujen tehojen perusteella. Pintavalunta tapahtuu nykyiseen tapaan rinteen suuntaisesti pohjoiseen. Alue on luonnontilaisestikin lähes kokonaan kalliopaljastumia, joten toiminnalla ei ole vaikutusta pintavalunnan määrään. Pohjavesi on alueella kallion rakoilussa. Lopputilanteessa louhos täyttyy vedellä arviolta tasolle +142,0(N2000), joka on ottamisalueen alin maanpinnan taso sen läntisimmässä kulmassa. Kallion rakoilusta kertyvä vesi ei ennalta arvioiden lisää pumppauksen määrää oleellisesti.

Toiminnassa syntyy vuodessa arviolta 500 kg talousjätettä, 200 kg jäteöljyä ja 50 kg ongelmajätettä. Jätteitä ei säilytetä alueella, vaan toimitetaan jätteenkeräykseen, jäteöljynkeräykseen ja ongelmajätelaitokselle.

Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

Jotta louhos oheistoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville, louhos on suojattu maavalleilla. lohkareilla ja lippusiimalla siten, ettei alueella liikkuvilla ole vaaraa pudota louhokseen.

Alueelle johtavan tien varteen sekä louhoksen ympärille sijoitetaan riittävän kookkaat varoitustaulut louhosalueesta ja siellä tehtävistä räjäytystöistä. Räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkein ja varmistetaan, ettei ulkopuolisia liiku alueen läheisyydessä räjäytysten aikana.

Louhinnan ja murskauksen toteuttavat ulkopuoliset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Hakija sekä alueella toimivat urakoitsijat valvovat, että louhoksen reunat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuussäännösten mukaisia.

Maisemointi

Louhoksen reunat luiskataan louheella ja alueelta kuorittavilla pintamailla kaltevuuteen 1:3 tasolle +140,0 (N2000), joka on 2 metriä syntyvän vesialtaan arvioidun lopullisen vesipinnan alapuolella. Humuspitoisia maita ei käytetä altaan vesipinnan alapuolisiin luiskiin. Lopputilanteessa alueelle syntyy vesiallas, jota voidaan käyttää virkistykseen, joskin sijainti on syrjäinen. Tukitoiminta-alue metsitetään tai sen annetaan metsittyä luontaisesti.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 1000 - 3000 m3-ktr ja ne käytetään ottamisalueen suojaamiseen ja maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä syntyy 5 - 10 m3-ktr ja ne käytetään pintamaihin ja energiahakkeeksi.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kallion päältä poistettavilla puhtailla, humuspitoisilla pintamailla ja maa-aineksilla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Osa pintamaista käytetään louhoksen suojarakenteisiin, osa maisemointiin ottosuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Määrä on hyvin vähäinen alueen kokoon nähden. Toiminta alueelle ei tule erillistä jätealuetta, reunoille kuorittavat pintamaat käytetään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjiin sekä kasvukerrokseen maisemointivaiheessa.

Vaikutukset ympäristöön

Lähin asutus sijaitsee noin 5,63 kilometrin etäisyydellä louhoksesta, joten toiminnasta ei sille aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja. Mahdollista haitallista pölyämistä estetään tarvittaessa kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla.

Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista sekä murskauksessa syntyvästä pölystä. Päästöjä ilmaan vähennetään kaluston koteloinneilla, uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Kaikki koneet ja laitteet on valmistettu ja peruskorjattu normaalisti viiden vuoden sisällä, ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa. Melua syntyy kaikissa työvaiheissa louhoksessa, melu ei ohjearvoja ylittävästi ulotu häiriintyviin kohteisiin. Tuotekasat sekä murskauslaitoksen sijoittaminen louhokseen vähentävät melun leviämistä. Räjäytys- ja porausmelu aiheuttavat yksittäisiä melupiikkejä, mutta ne ovat lyhytkestoisia, tapahtuen muutamia kertoja vuodessa. Melun kantautumiseen vaikuttaa mm. tuulen suunta. Toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.

Lähin suojelualue, Natura-alue SACFI / SPAFI 1103802 Ohtosensuo, sijaitsee noin 1,7 km ottoalueen itäpuolella ja lähin muinaisjäännös, tervahauta n. 800 m sen pohjoispuolella. Metsälain 10 § mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (suoelinympäristö), sijaitsee n. 300 m ottoalueen eteläpuolella. Toiminnalla ei ole näihin vaikutuksia, kuten ei myöskään rakennettuun ympäristöön. Ottoalueella ei tavattu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajoittamalla, koska pintamaat on poistettu jo aiemman toiminnan yhteydessä, eikä suojeltavaa kasvillisuutta tai eläimistöä voi esiintyä. Laji.fi-sivustonkaan mukaan näitä ei esiinny.

Koska alue on tavanomaista metsä-/kalliomaastoa, joka ei näy asutukselle tai yleisille teille, ei suunnitelman mukaisella otolla jälkihoitotöineen ole haitallista vaikutusta alueen maisemaarvoon.

Toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston 9.9.2010 kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman ns. Murausasetuksen (VNa 800/2010) periaatteita ja siinä annettuja ohjeita. Suunnitelman mukaisesti toimien ja alueen asutukseen nähden syrjäisen sijainnin vuoksi toiminnasta ei aiheudu raja-arvoja ylittäviä melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Eri toimintojen toiminta-ajat on määritelty samanaikaisesti tämän hakemuksen kanssa louhinnalle ja murskaukselle haettavassa ympäristölupahakemuksessa.

Ottotoiminnan seurauksena ottoalueelta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä alue huomioiden ei näiden poistumisesta ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille.

Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti. Lisäksi tarkkaillaan poistoveden laatua. Alueella säilytetään öljyntorjuntakalustoa, esim. imeytysmattoja. Häiriötilanteessa puhdistustoimet aloitetaan välittömästi ja asiasta ilmoitetaan palo- ja pelastus-, sekä valvontaviranomaisille. Mikäli häiriötilanteessa epäillään vuodon levinneen alueen ulkopuolelle, länsipuolisen ojaston vedestä voidaan ottaa vesinäytteitä, jotka toimitetaan hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, käytettävät raaka-aineet, vaaralliset jätteet, toimintahäiriöt ja niiden syyt kirjataan käyttöpäiväkirjaan.

Louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa käytetään ulkopuolisia urakoitsijoita, jotka huolehtivat toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten mukaiset vaatimukset. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään maarakentamiseen tai alueen suojaukseen ja maisemointiin. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen liitteenä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin.

Asian käsittely 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 3.7.-9.8.2024. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti niiden kiinteistöjen omistajille, joiden tilojen kautta kulku ottamisalueelle tapahtuu.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pudasjärven kaupungilta, Pudasjärven paliskunnalta, Puhuri Oy:ltä, Suomen metsäkeskukselta ja Pohjois-Pohjanmaan museolta.

Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristölautakunta toimielimenään toimii Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena. Lupahakemuksen sisällöstä on keskusteltu ympäristöterveydenhuollon ympäristötarkastajan kanssa.

Suomen metsäkeskus toimitti lausuntonsa 9.7.2024, jossa lausuttiin seuraavaa:

"Alueesta etelään noin 250 metriä Metsäkeskuksen tiedossa oleva metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, kitumaan suo. Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan mainitulle kohteelle ei aiheudu merkittävää haittaa maaaines- ja ympäristölupahakemuksessa esitetyistä toimenpiteistä.

Metsälain 3 §:n mukaan metsälaki ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön."

Pohjois-Pohjanmaan museo toimitti lausuntonsa hakemukseen 25.7.2024, jossa lausuttiin seuraavaa:

"Suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita. Hankealue on kuulunut arkeologisen inventoinnin piiriin vuonna 2020 (Pudasjärvi 2020, Yhteistuuli Kivarin ja Pärjänsuon tuulivoimahankkeen arkeologinen inventointi / Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu). Lähin muinaisjäännös Koivuoja 1 (muinaisjäännöstunnus 1000045583) sijaitsee noin 800 metriä suunnittelualueesta pohjoiseen. Kohde on huomioitu Maa-ainesten ottamissuunnitelman luvussa 5. Toimet ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Pohjois-Pohjanmaan museo arvioi, että maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämiselle ei ole muinaismuistolain mukaista estettä."

Pudasjärven kaupungin tekninen- ja ympäristötoiminta toimitti lausuntonsa 8.8.2024, jossa lausuttiin seuraavaa:

"Maa-aineslupahakemuksesta tulee kuulla tuulivoimahankkeen hanketoimijaa ja sekä kaavasuunnittelijaa."

"Pudasjärven kaupunki toteaa lausuntona että maa-ainesten otto kyseisellä alueella ei saa haitata tai estää tuulivoima-alueen kaavoitusta tai mahdollisesti toteutuvan kaavan mukaisen tuulivoimalan rakentamista kyseiselle alueelle."

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Hakijan kuuleminen

Kivarin yhteismetsän toimeksiannosta Geopudas Oy on antanut sähköpostitse vastineen annettuihin lausuntoihin todeten, että hakijalla ei ole huomautettavaa annettuihin lausuntoihin.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Kivarin yhteismetsälle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen ja välivarastointiin ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen Pudasjärven kaupungin Pudasjärven kylälle, tilalle Kivarin yhteismetsä 615-874-1-0 palstalle 1.

Lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 100 000 m³ ja ottoalueen koko on 1,8 ha. Alueella saa louhia ja murskata keskimäärin 30 000 tonnia vuodessa ja enintään 150 000 tonnia vuodessa alueelta peräisin olevaa kiviainesta.

2. Maa-ainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +136,00 (N2000).

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella.

5. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle.

6. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa- ja kiviainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

7. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

8. Räjäytyksiä ja rikotusta saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 8:00-18:00, poraamista maanantaista perjantaihin klo 7:00-22:00, murskaamista maanantaista perjantaihin klo 6:00-22:00 ja lauantaina klo 7.00-18.00, sekä kuormaamista ja kuljetusta maanantaista perjantaihin klo 6:00-22:00 ja lauantaisin klo 7:00-18:00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee ilmoittaa etukäteen valvontaviranomaiselle.

9. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottoalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. Toiminnan aikana louhosalue on aidattava ja merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

10. Ottamistoiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

11. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla kulkuväyliä ja kiviaineksia, sijoittamalla murskauskalusto louhoksen pohjalle ja alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

12. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

13. Mikäli alueella säilytetään väliaikaisesti koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti. Myös aggregaatin ja sen toimintaan kuuluvan polttonestesäiliön alusta tulee suojata asetuksen mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Polttoaineet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, katettuun suoja-altaaseen. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin, laponesto ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista.

14. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

15. Alueelta pois johdettavista vesistä ei saa aiheutua vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta ojiin, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa ympäristölle. Mikäli hankkeessa otettavan ja pois johdettavan veden määrä ylittää 100 m3/vrk, on hakija vesilain 2 luvun 15 §:n kohdan 3 mukaisesti velvollinen ilmoittamaan ELY-keskukselle vesien pumppaamisesta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista. Laskeutusaltaiden toimivuutta ja riittävyyttä kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Laskeutusaltaat tulee tyhjentää kiintoaineesta tarvittaessa.

16. Luvan haltijan on tarkkailtava silmämääräisesti pois johdettavan veden määrää ja laatua. Mikäli vedessä havaitaan jotain poikkeuksellista (esim. öljyä), on vedestä otettava välittömästi tarkkailunäyte. Asiasta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä veden laadun seurannasta.

17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

18. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

19. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

20. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on ilmoitettava helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot valvontaviranomaiselle:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja laatu

- varastossa olevien maa-ainesten ja tuotteiden määrät

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

- käytetyn polttoaineen laatu ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö

- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

- mahdolliset tarkkailutulokset

21. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

22. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava 1:3 kaksi metriä luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle. Louhoksen veden täyttymistason alapuolella ja lammen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa humuspitoisia maita. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jättää vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Alueelle tulee jättää toiminnan päätyttyä ajoluiska turvallisuusluiskaksi. Louhosalueen reunoille tulee jättää isoja kiviä tai rajata alue maavallilla tai aidalla.

23. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

24. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

25. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

26. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustaja.

Päätöksen perustelut

Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta ja murskaus toteutettuna lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräystenmukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eikä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Kivarin yhteismetsän kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta täyttävät ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Suunniteltu ottamisalue ei ole ristiriidassa Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan kanssa eikä ottamistoiminta ennalta arvioiden haittaa tai estä Yhteistuuli Kivarin tuulivoima-alueen osayleiskaavan kaavoitusta tai mahdollisesti toteutuvan kaavan mukaisen tuulivoimalan rakentamista. Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Toiminta-alueen etäisyys asutukseen ja esitetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu melu- tai pölyhaittaa asutukselle.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineksen ottomäärä, ottotaso, ottamisalue ja vuosittainen louhinta- ja murskausmäärä ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata. (Määräykset 1, 2, 3)

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 4).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennaltavarautumista. (Määräykset 5 ja 6)

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa haittaa ympäristöön. (Määräykset 7 ja 8)

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan ulkopuolisten pääsy toimintaalueelle on estettävä. Ottamisalue sijaitsee poronhoitolain mukaisella poronhoitoalueella. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. (Lupamääräys 9)

Määräykset 10, 13,14 ja 23 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Lupamääräys 11 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarvittavat määräykset mm. jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 12)

Määräykset 15 ja 16 on annettu louhoksen kuivatusvesien pumppauksesta ja johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi. Hakija on vesilain mukaisesti ilmoitusvelvollinen, mikäli hankkeessa otettavan ja pois johdettavan veden määrä ylittää 100 m3/vrk.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 17)

Määräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen. (Määräys 19)

Lupamääräykset 20 ja 21 on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvä määräys on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi, alueen turvallisuuden varmistamiseksi sekä maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Louhoksen luiskaamismääräys täyttymisvesipinnan alapuolisilta osilta käyttäen kiviainesta on annettu luiskien pysyvyyden ja syntyvän vesialtaan veden laadun turvaamiseksi. (Määräys 22)

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamista ja lopputarkastusta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (Määräykset 24 ja 26)

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (Määräys 25)

Vastaus Pudasjärven kaupungin lausuntoon

Ennalta arvioiden maa-ainesten otto ei haittaa eikä estä tuulivoima-alueen kaavoitusta tai mahdollisesti toteutuvan kaavan mukaisen tuulivoimalan rakentamista. Hanketoimijalla ei ollut huomautettavaa haettavaan maa-aineslupaan.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.8.2034 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi (MAL 21 § ja YSL 198 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 62, 66, 70, 83, 85-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191, 198, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4 ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3-7, 10-14, 16a, 19-21, 23a ja 23b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 28-29, 72, 91 ja 118-123 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Vesilaki (587/2011) 2 luku 15 §

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (24.2.2022 § 20) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (25.4.2024 § 28) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 § 11.

Asian valmistelija Nina Keränen, ympäristötarkastaja, p. 040 186 5409

Vakuus Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.2.2022 § 20 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

1,8 ha x 1500 €/ha + 100 000 m³ x 0,04 €/m3 = 6700 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.3.2035 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 2282,50 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-ainesluvan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 10,68€ / 1000m³, kuitenkin vähintään 400,00 € ja enintään 5260,00 €. Yhteisen maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu lasketaan maa-aines- ja ympäristölupataksan mukaan. Maa-ainesluvan maksuun lisätään ympäristölupataksassa kyseiselle toiminnalle määrätty maksu, johon on tehty 30 % alennus.

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 345 euroa ja enintään 4120 euroa.

Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Kivarin yhteismetsä

Pudasjärven paliskunta

Pudasjärven kaupunki, tekninen ja ympäristötoiminta

Puhuri Oy

Suomen metsäkeskus

Pohjois-Pohjanmaan museo

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi  päätösesityksen yksimielisesti.

--

Merkitään pöytäkirjaan, että Juhani Jurmu ilmoitti esteellisyytensä hallintolain 28 § osallisuujäävi perusteella. Hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.