Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.08.2024/Pykälä 55

OULYMP 29.08.2024 § 55  

1967/11.02.00/2023  

Asia

Kuljetus Häkkilä Oy:n maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Iin kunnan Pohjois-Iin kylälle tilalle Ketola 139-403-29-30.

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija

Kuljetus Häkkilä Oy
y-tunnus: 2989714-9

Hakijan osoitetiedot ovat päätöksen liitteessä 1, jota ei julkaista verkkosivuilla.

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Maa-aineslupahakemus on jätetty 23.5.2023 ja sitä on täydennetty 22.6.2023 kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla, karttakuvilla ja maa-ainesten ottamissuunnitelmalla, 4.8.2023 maanomistajan suostumuksella, pohjavesitiedoilla, ottamisalueen rajakiinteistöillä, toiminta-ajoilla ja  toiminnan ympäristövaikutuksilla, 16.1.2024 sulfidimaa- ja korroosiotutkimusraportilla, 8.3.2024 maa-ainesten ottamissuunnitelmalla, 30.4.2024 kartta- ja poikkileikkauskuvilla, 3.5.2024 pintamaiden säilytyssopimuksella ja naapurikiinteistöjen suostumuksilla, sekä 6.5.2024 perusteluilla toiminnan aloittamiseksi ennen lainvoimaisuutta ja tiedoilla alueen vesitilanteesta.

Alueen sijainti  

Suunniteltu maa-ainesten ottopaikka sijaitsee Iin kunnan Pohjois-Iin kylällä tilalla Ketola 139-403-29-30. Ottamisalueen koordinaatit ovat E: 426730 N: 7254852 (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Kyseessä on uusi toiminta. Lupahakemuksen mukaisella alueella on Oulunkaaren ympäristölautakunnan 29.8.2019 § 55 myöntämä maa-aineslupa 3,0 ha ottamisalueelle. Maa-aineslupa on voimassa 30.9.2029 saakka.

Hakija on tehnyt vuokrasopimuksen pintamaiden säilytystä varten kiinteistölle ----------------------------. Sopimus on voimassa vuoteen 2029 saakka.

Hakijalla on kirjalliset suostumukset maa-ainesten oton ulottamiseen kiinteistöjen rajalle kiinteistöjen --------------------------- ja --------------------------- omistajilta.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Seljänharju (11139010) sijaitsee noin 2,2 kilometriä suunnitellusta ottamisalueesta luoteeseen.

Lähin vakituinen asutus sijaitsee Keihäskankaantien varrella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ottamisalueesta luoteseen. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 1,6 kilometriä ottamisalueesta luoteeseen.

Lähin muinaisjäännös, Muhojoen eteläranta, sijaitsee noin 3,3 kilometriä suunnitellusta toiminta-alueesta koilliseen.

Lähin vesistö, Muhojoki, sijaitsee suunnitellulta ottamisalueelta noin 1 kilometrin etäisyydellä pohjoiseen.

Kohde ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueella. Lähin yksityisen mailla oleva luonnonsuojelualue, Riekki (YSA254315) sijaitsee noin 3,3 kilometriä ottoalueesta lounaaseen. Lähin Natura-alue, Iijoen suisto (SACFI1100601) sijaitsee noin 6,6 kilometriä ottoalueesta lounaaseen.

Toiminnan kuvaus 

Maa-aineksen otto
 

Alueelta saadaan laskennallisesti hiekkaa yhteensä noin 385 000 m3. Arvioitu vuosittainen ottamismäärä on hakemuksen mukaan noin 38 500 k-m3. Ottomäärä sisältää myös nykyisen ottoalueen ottomäärän, joka on noin 60 000 m3. Hiekan ottamissyvyys on noin 1-6 m, riippuen hiekkakerroksen paksuudesta. Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodelle. Hiekan nosto tapahtuu osittain pintaveden alta.
 

Suunniteltu maa-aineksen ottopaikka sijaitsee Iin kunnassa, tilalla 139-403-29-30. Tilan omistaa luvan hakija. Suunniteltu maa-aineksen ottoalue sijaitsee nykyisen ottoalueen rinnalla. Suunniteltu ottoalue on yhteensä noin 4 hehtaaria. Suunnitellun ja nykyisen ottoalueen kokonaispinta-ala on noin 7 hehtaaria. Hakemuksen mukaan ottamisalueen pinta-ala on 7,5 ha. Lupaa haetaan nykyisen ottoalueen laajennukseen. Nykyinen ottoalue on ollut käytössä vuodesta 2019 alkaen. Ottoalueen ympäristössä on metsää ja peltoa. Lähiympäristössä ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitsee valtatien 4 läheisyydessä, noin 1,6 km päässä ottoalueesta (etäisyys linnuntienä). GTK aineiston perusteella alueella ei ole suojelualueita tai suojeltavia luonnonmuodostumia. Otettava maa-aines käytetään teiden rakentamiseen ja ylläpitoon, sekä kiinteistörakentamiseen ja energiarakentamiseen.
 

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) karttapalvelun perusteella maa-aineksen ottoalueen maalaji on hiekkaa. Alueelta on otettu maanäytteitä, joista on määritetty maalajit, rakeisuudet ja rakennekelpoisuudet. Lisäksi nykyisen maaottoalueen ympäröiviä vesiä on tutkittu ja seurattu koko maa-aineksen ottotoiminnan ajan. Maa- ja vesinäytteitä on tutkinut Pohjatutkimus- ja Mittauspalvelu Oy ja Mitta Oy. Maa- ja vesinäytteiden lisäksi nykyisen ottoalueen alueelle on tehty mittavat ja laajat sulfaattitutkimukset vuonna 2022. Tutkimustulosten perusteilla näytteistä ei löytynyt poikkeamia. Näytetulokset toimitettu aiemmin ELY-keskukselle ja ympäristötarkastajalle. GTK:n aineiston perusteella maa-aineksen ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Seljänharjun pohjavesialue) sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta.

Toiminta-ajat arkipäivinä normaalisti tavaratoimitusten työajan mukaan, yleensä 6.00 - 18.00. Kiireaikana poikkeuksellisesti klo 22.00 asti. Toiminta on hyvin hiljaista, eikä lähistöllä ole asutusta eikä kesämökkejä. Vain työssä käytettävät koneet on paikalla, ja siirtyvät töiden mukana viereiselle kalliomontulle lähes päivittäin. Koneita säilytetään tiekeskuksen käännöspaikalla.

Pohjavesi ja pintavesi

Pohjaveden korkeudesta ei havaintoa. Mitta Oy on kaivanut 6 metriin, ei pohjavettä. Itse olemme kaivaneet 8 metriin, ei pohjavettä. Koekuopat näkyvät selvästi Google Maps satelliittikartassa, koska syvä kaivanto täytyy tehdä laajasti.

Ottoalueelle tuleva vesi on puhdasta vettä, jota on tutkittu laajalti. Myös ympäröivät metsäojat ovat tutkittu ja vesinäytteet ovat olleet moitteettomia.

Vesistön suotuminen on mahdotonta koska vettä tulee niin syvästi että kasvustoa ei ala kasvamaan kuin reunoilla. Kasvustoa on jo reunoilla joka on pääosin heinää. Vedenpinnan taso vaihtelee hieman riippuen sadekausista. Pitkistä hellejaksoista huolimatta monttu ei ole koskaan kuiva ellei sitä erikseen pumppaa kuivaksi. Veden pinta vain laskee

hieman. Vettä voisi päästää pois ottoalueelta kaivamalla yhdysoja viereiseen veto-ojaan mutta emme nää tätä järkeväksi. Montun saa pidettyä kuivana erinäisillä vesipumpuilla mutta vettä tulee otto-alueelle hiljattain lisää.

Vesi ottoalueelle tulee sekä orsivetenä että maavetenä.

Orsiveden määritelmä: maassa kyllästyneessä kerroksessa oleva maankamaran vesi, joka on kertynyt reilusti pohjaveden yläpuolelle heikosti vettä läpäisevän kerroksen päälle.

Maaveden määritelmä: tietyllä alueella maaperään varastoitunut vesi.

Alueen hiekka on hyvin hienojakoista. Tämä kun on tiiviisti jääkauden jäljiltä niin se hidastaa veden imeytymisen maaperään.

Ottoalue täyttyy hiljattain vedellä. Vesi on niinkuin mikä tahansa järvi tai jokivesi mutta ei pohjavettä. Alueen reunalta voi tulla hiljattain vettä mutta ottoalueelle (uudelle että vanhalle) olemme kaivaneet useamman yli 5 metrin koekuopan ja vettä ei ole havaittu. Vettä ei myöskään havaittu aiemmassa vesinäytteiden otossa jossa käytimme apuna kaivinkonetta. Pohjaveden ja ympäröivien vesien tutkimukset suoritti Mitta Oy.

Jos ajattelee ottoalueen suuressa poikkileikkaus kuvassa niin ympärillä oleva maasto on samassa ja hieman korkeammalla kuin ottoalue. Ja kuin ottoalueesta syntyy monttu valuu maa,- ja orsivesi pikkuhiljaa monttuun. Tämä siis on parempi ympäröivään maastoon metsätalouden virkistyskäytön kannalta. Veden saisi pidettyä pois mutta se ei ole mielestäni kannattavaa taloudellisesti saatika ympäristöä ajatellen.

Ottoalue kannattaisi jättää vesistöksi sillä sen jälkikäyttöaste olisi silloin parempi mm. vesilinnuille ja kahlaajille.
 

Maisemointi

Ottoalueen pinnasta poistettava pintamaa varastoidaan ottoalueen reunalle. Pintamaa hyödynnetään ottotoiminnan päätyttyä maisemoinnissa ja jälkihoidossa. Pintamaita läjitetään ottoalueen vieressä olevalle tilalle, joka on vuokrattu 10 vuoden ajaksi. Alueesta tehty vuokrasopimus on toimitettu ympäristötarkastajalle.

Toiminnon päätyttyä mahdolliset koneet ja laitteet/tavarat viedään alueelta pois. Maaottoalueen reunat loivennetaan/muotoillaan. Muotoilussa ja maisemoinnissa huomioidaan mahdollinen yleinen virkistyskäyttö. Maisemoinnissa ja alueen jälkihoidossa hyödynnetään alueen ylijäämämaita.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 9000 m³-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 300 m³-ktr. Pintamaat hyödynnetään kasvualusta tuotantoon, ja ne seulotaan. Kannot ja hakkuutähteet hyödynnetään energiaksi.

Hakemuksen liitteenä on hakijan ja kiinteistön ---------------------------- omistajan kanssa tehty vuokrasopimus, jossa sovitaan pintamaiden säilyttämisestä kiinteistöllä --------.

Vaikutukset ympäristöön

Ottoalueella ei säilytetä polttoaineita mahdollisen ilkivallan ja polttoainevuotojen vuoksi. Vain työssä käytettävät koneet on paikalla, ja siirtyvät töiden mukana viereiselle kalliomontulle lähes päivittäin. Koneita säilytetään tiekeskuksen käännöspaikalla. Tankkaus on asemilla ja peräkärryssä olevasta virallisesta pumppaussäiliöstä, jota ei säilytetä alueella. Koneissa ja autoissa on imeytysmattoja mahdollisen vuodon varalta. Tiestö on huippukuntoinen murskepintainen tie, joka kestää raskastakin kuljetusta.

Vieressä virtaaviin ojiin on kaivettu selkeytysaltaita. Ottotoiminnalla ei ole vaaraa luonnolle eikä vesistölle. Lähin Seljänharjun pohjavesialue on 2,5 kilometrin päässä. Maanottopaikka on syrjässä, eikä näy millekään tielle.

Liikennöinti tapahtuu Keihänkankaan tietä ja vanhaa monttutietä pitkin. Hiekan ottoalueelle on olemassa oleva hyväkuntoinen kunnostettu tieyhteys, jota kunnossapidetään maa-aines kuljetusten yhteydessä. Pölynsidonnassa käytetään suolaa ja vettä. Maa-aineksen kuljetus sijoittuu aikavälille 6.00-21.00.

Sulfidimaa- ja korroosiotutkimus

Hakemuksen liitteenä on Mitta Oy:n 2.11.2022 teettämä sulfidimaa- ja korroosiotutkimusraportti.

Alueella on toteutettu näytteenottoa koekuopista ja vesinäytteenotolla kesällä-syksyllä 2022. Maanäytteistä tutkittiin sulfaatti, rikki, sähkönjohtavuus, kloridi ja pH. Vesinäytteistä tutkittiin sulfaatti, rikki, sähkönjohtavuus, kloridi, pH ja liukoiset metalli. Maa-aines on hieno-keskirakeista hiekkaa. Välillä 3-5 m on joitain ohuita

savisempia kerroksia. Syvin koekuoppa oli noin 5 m. Koekuoppaan ei virrannut vettä vaan se pysyi kuivana koko näytteenoton ajan. Alueella on kaksi noin 30 x 30 m lampea. Yksi oja kulkee alueen läpi ja toinen kiinteistön pohjoislaidalla alueen suuntaisesti.

Sulfaattimaatutkimuksessa sovelletaan liikenneviraston julkaisun 13/2017,

Geotekninen suunnittelu NCC17 Liitteen 5 taulukkoa 1. Taulukossa on määritelty tietyt maaperän ominaisuudet, joita tutkimalla voidaan selvittää

maaperän korroosio-ominaisuuksia. Tutkimuksessa ei havaittu julkaisun 13/2017 maaperän korroosioominaisuuksien raja-arvojen ylityksiä tai sulfaatin esiintymistä.

Vesinäytteiden tulosten perusteella ei saatu viitteitä siitä, että maa-aineksen otolla olisi ollut vaikutusta alueen pintavesien laatuun. Koekuoppa 4 kaivettiin tutkimuksessa 5 metrin syvyyteen saakka ja kuoppaan ei kertynyt pohjavettä. Maa-ainesta on asiakkaan mittausten mukaan otettu luvan mukaisesti 2 metrin syvyyteen saakka. Koekuoppatutkimuksen perusteella maa-aineksen kaivu ei aiheuta nykytilanteessa riskiä pohjavedelle.

Hakemus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta

Lupa aloittaa ottotoiminta heti luvan saatua mahdollistaisi sen, että jos saamme isomman hiekan toimituksen ja nykyinen varanto ei riittäisi niin voisimme ottaa uudelta alueelta. Tämä on epätodennäköistä mutta haluamme ottaa kuitenkin huomioon. Vakuus asetetaan jos tarpeen.

Asian käsittely 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Iin kunnan verkkosivuilla 15.5. - 24.6.2024. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen omistajille.

Lausunnot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen 24.6.2024 mennessä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ilmoitti sähköpostitse 12.6.2024, ettei ELY-keskuksella ole lausuttavaa hakemuksesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Tarkastukset

Alueelle on tehty maa-ainesluvan 29.8.2019 § 55 määräaikaistarkastus 26.10.2023.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Kuljetus Häkkilä Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan hiekan ottamiseen Iin kunnan Pohjois-Iin kylälle, tilalle Ketola 139-403-29-30. Maa-aineslain mukainen lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 385 000 k-m³ ja ottamisalueen koko on 7,5 ha.

2. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella koko ottamistoiminnan ajan.

3. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottamisalueella.

4. Maa-ainestenotto saadaan ulottaa enintään tasoon +6,0 (N2000).

5. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viimeistään alkutarkastuksen yhteydessä.

6. Naapurikiinteistöihin tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys. Kiinteistöihin --------------------------- ja --------------------------- voidaan jättää vähintään 1 metrin suojaetäisyys.

7. Ottamistoiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Humuspitoisten pintavesien pääsy pohjavesilammikkoon tulee estää. Alueelta ei saa johtaa pois vesiä. Alueen poikki kulkeva, vesialtaiden väliin muodostunut oja tulee säilyttää ja luvan haltijan tulee tarvittaessa vahvistaa ojan reunoja. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä vesienhallintaan liittyen.

8. Pohjavesilammikot tulee kaivaa riittävän syväksi vähintään kolmen (3) metrin syvyiseksi, veden laadun turvaamiseksi. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa luvan poiketa lupamääräyksestä 4, jotta voidaan varmistaa pohjavesilammikon riittävä syvyys.

9. Toiminnanharjoittajan tulee seurata muodostuvan pohjavesilammikon pinnan tasoa säännöllisesti.

10. Maa-ainesten ottamistoimintaa (sisältäen maa-ainesten kuormaamisen ja kuljettamisen) saa harjoittaa alueella arkipäivisin klo 6:00-22:00. Mahdollisista poikkeusaikatauluista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

11. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla kulkuväyliä ja maa-aineksia sekä alentamalla ajonopeuksia. Pölyntorjuntaa tulee tehdä erityisesti kuivana kevät- ja kesäaikana. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta

12. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

13. Mikäli alueella säilytetään tai tankataan työkoneita, tulee alueella olla nesteitä läpäisemätön työkoneiden tankkaus- ja säilytysalue, joka on suojattu esimerkiksi muovikalvolla ja sen päällä olevalla tiiviillä maa-aineskerroksella. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, tulee polttoaineet säilyttää kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

14. Humuspitoisia pintamaita ei saa sijoittaa pohjavesipinnan alapuolelle eikä myöskään liian lähelle muodostuva pohjavesilammikkoa. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia Iin kunnan jätehuoltomääräyksiä.

15. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottamisalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi pohjavesipinnan yläpuolisilta osilta ja kaksi (2) metriä pohjavesipinnan alapuolisilta osilta. Tätä syvemmällä reunat tulee luiskata riittävän loivasti niin, ettei reunoille synny sortumavaaraa. Muodostuvan pohjavesilammikon reunat on muotoiltava luonnollisiksi. Mikäli pohjaveden pinnan yläpuolinen luiskaus on vaarassa vyöryä, tulee luiskausta tukea kasvi-istutuksilla. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa.

16. Luvan haltijan on huolehdittava urakoitsijoiden ja mahdollisten aliurakoitsijoiden perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin.

17. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto-rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

18. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja ELY-keskuksen edustaja.

19. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

20. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

Päätöksen perustelut

Maa-ainesten ottaminen toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Ottaminen tai sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Maa-ainestenotolle ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä. Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi.

Määräyksellä koneiden säilyttämisestä ja tankkaamisesta suojatulla alustalla vähennetään merkittävästi pohjaveden ja  maaperän pilaantumisvaaraa.

Kun otetaan huomioon ottamissuunnitelma ja annetut lupamääräykset, voidaan ottotoiminta järjestää paikalla siten, että siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n 4 momentissa mainittua vaaraa asutukselle tai ympäristölle tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.8.2034 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksellään OULYMP 29.8.2019 § 55 myöntämän maa-ainesluvan.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta (MAL 21 §).

Koska maa-ainesten ottamistoiminta sijoittuu osittain olemassa olevalle maa-ainesten ottamisaluelle, lupaviranomainen katsoo, että toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvanhakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 3-7 §, 10-13 §, 19-21 §, 23 § ja 23a §. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 §

ja 6-9 §.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymä ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksa

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 § 11

Asian valmistelija Camilla Vihanta, ympäristötarkastaja p. 050 395 0366

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan Pudasjärven kaupungin ja Iin kunnan verkkosivuilla.

Vakuus Luvan haltijan tulee jättää maa-aineslain 21 §:n mukainen 13 325 euron vakuus, jotta lupapäätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tämä vakuus palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman ja MAL 12 §:n mukainen vakuus on asetettu.

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.2.2022 § 20 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

 7,5 ha x 1500 + 385 000 m³ x 0,04 = 26 650 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 28.2.2035 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

 Lupahakemuksen käsittelymaksu

 Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 4111,8 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymää ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksaa, jonka mukaan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 10,68 € / 1000 m³, kuitenkin vähintään 400 euroa ja enintään 5 260 euroa.

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 345 euroa ja enintään 4120 euroa.

Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.