Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 28.01.2025/Pykälä 36

VIRANOMA 25.11.2024 § 72 

Valmistelija  Johtava rakennustarkastaja, Outi Riihikankare 040 156 2483

Rakennusjärjestyksen uusimistyö on tullut ajankohtaiseksi, kun Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) kumoutuu ja jakautuu Rakentamislaiksi ja alueidenkäyttölaiksi. Uusi Rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025.

 Suomen hallitus ja eduskunta ovat halunneet keventää rakentamisen               hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttää valitusoikeutta.               Lain muutoksella on tarkoitus torjua ilmaston muutosta, edistää                             kiertotaloutta, sujuvoittaa rakentamista ja tukea rakennetun ympäristön               digitalisaatiokehitystä.

 Rakentamisen lupakäytännöt muuttuvat siirryttäessä yhteen                lupamuotoon, rakentamislupaan, toimenpidelupien ja ilmoitusten                             poistuttua käytöstä. Uuden lain myötä mm. alle 30 m2 rakennukset               ja rakennelmat mm. varastot, saunat ja vierasmajat vapautuvat                             luvanvaraisuudesta kuten myös alle 50 m2 katokset. Lisäksi                             rakentamisen valvonta tulee enenevässä määrässä painottumaan               enemmän sattumanvaraisiin tarkastusmenettelyihin rakentamisluvassa               määrättyjen katselmusten lisäksi.

 Luvanvaraisuudesta vapautettuja rakennuksien rakentamista ei                myöskään saa rajoittaa tai määrätä esim. koosta, lukumäärästä tai               muodosta rakennusjärjestyksessä. Kaavoituksella voidaan vastedes               määrätä tai rajoittaa rakentamisluvasta vapautettujen rakennusten ja               rakennelmien kokoa, mallia, sijoittelua tai lukumäärää tontilla.

 Tästä syystä nykyinen 5.1.2018 voimaan tullut rakennusjärjestys tulee               uusia vastaamaan Rakentamislakia. Uusi rakennusjärjestys                             pohjautuu suoraan Kuntaliiton rakennusjärjestys-mallipohjaan.                             Rakennusjärjestyksessä annetaan lisäksi paikallisia ohjeita ja                             määräyksiä, jotka pohjautuvat pitkätii edellisen rakennusjärjestyksen               ohjeisiin ja määräyksiin.

 Rakennusvalvonnan henkilöstö on tehnyt rakennusjärjestyksen                uusimistyön Kuntaliiton mallijärjestyksen pohjalta omana työnään.               Luonnoksesta on pyydetty ennakkokommentoinnit Oulunkaaren                            ympäristöpalvelujen Pudasjärven ympäristötarkastajalta sekä                            maankäytöstä.

 Tavoitteena on saada uusi rakennusjärjestys voimaan keväällä 2025.

Johtavan rakennustarkastajan esitys

 Pudasjärven viranomaislautakunta päättää asettaa liitteenä olevan rakennusjärjestysehdotuksen nähtäville kuntalaisten kommentoitavaksi. Viranomaislautakunta lähettää lausuntopyynnöt mm. naapurikunnille, ELY:lle, maakuntaliitolle, museovirastolle, Oulunkaaren ympäristölautakunnalle.

Päätös Muutetaan kohta 26.2, 3)  lasitettavan terassin tai parvekkeen pinta-ala on alle 25m2.
Pudasjärven viranomaislautakunta päättää asettaa liitteenä olevanrakennusjärjestysehdotuksen nähtäville kuntalaisten kommentoitavaksi. Viranomaislautakunta lähettää lausuntopyynnöt mm. naapurikunnille, ELY:lle, maakuntaliitolle, museovirastolle, Oulunkaaren ympäristölautakunnalle. Viranomaislautakunta päättää pitää voimassa rakennusjärjestyksen liitekartan, suunnittelutarve- ja poikkeamisalueista.

Jakelu 

VIRANOMA 22.01.2025 § 7 

Valmistelija Johtava rakennustarkastaja, Outi Riihikankare 040 1562483

Rakennusjärjestysehdotus on ollut nähtävillä ja kuntalaisten kommentoitavissa 31.12.2024 saakka.

Lausuntopyynnöt lähetetiin edellisen päätöksen mukaisesti.

Rakennusjärjestysluonnokseen on saatu määräaikaan mennessä yhteensä viisi kommenttia tai lausuntoa. Lausunnot tai kommentit luetaan kokonaisuudessaan kokouksessa.

Lausuntojen ja huomioiden lisäksi lisätään rakennusvalvonnan itse huomaama puuttuva kohta; 5.4 Rakennusoikeus asemakaava-alueilla.

Rakennusoikeuden määritykset asemakaava-alueella oli jäänyt epähuomiossa pois rakennusjärjestyksestä. Muiden alueiden rakennusoikeudet ovat määritelty ehdotuksessa normaalisti. Käytetään voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisia, käytössä olevia tehokkuuksia asemakaavan kiinteistöillä, joiden tehokkuuslukuja tai rakennusoikeuksia ei ole määritelty suoraan kaavassa.

Omakoti tai paritalo (AO) rakennusoikeus voi olla enintään 25 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0.25).

Asuinkerrostalon (AK), liikerakennuksen (AL) tai yhdistetyn liike- ja asuinkerrostalon (ALK) varten tarkoitetulla rakennuspaikalla rakennusoikeus on enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta eli tehokkuusluku 0.60 ja rakennuspaikan pinta-alasta rakennukset saavat peittää enintään 20 %.

Rivitalon tai muun kytketyn rakennuksen (AR) rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 40 % (e=0.40) rakennuspaikan pinta-alasta ja peitto enintään 20 %.

Lausunnot tai kommentit

1.       Pohjois-Pohjanmaan ELY – keskus

ELY-keskuksella ei ollut kommentoitavaa tai huomautettavaa rakennusjärjestysehdotuksesta.

2.       Suomussalmen kunta

Suomussalmen kunnan hallituksen lausunnossa todetaan, että rakennusjärjestysehdotus on uuden rakentamislain hengen mukainen ja ehdotuksessa on otettu riittävästi kantaa paikallisiin määräyksiin ja ohjeisiin. Suomussalmen kunnalla ei ole huomauttamista rakennusjärjestysehdotuksesta.

3.       Pohjois-Pohjanmaan museo/arkeologia

Lausunnossa todetaan, että Pudasjärvellä tunnetaan tällä hetkellä 375 kiinteää muinaisjäännöstä. Näiden lisäksi on mahdollisia muinaisjäännöksiä, löytöpaikkoja ja kulttuuriperintökohteita. Museovirasto on laatinut valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteisen inventoinnin (VARK), joka tulee voimaan 1.3.2025. Pudasjärveltä on valittu kolme VARK-aluetta.

Rakennuspaikan ja suojelukohteen etäisyyden riittävyyttä arvio tapauskohtaisesti museoviranomainen ja näiden kohteiden läheisyyteen rakennettaessa tulee pyytää lausunto alueelliselta vastuumuseolta (Pohjois-Pohjanmaan museo).

Arkeologi esittää lausunnossa, että rakennusjärjestyksen luvussa 16.2.§ Selvitysvaatimukset, tulisi täydentää lausunnossa esitetyllä tekstillä:

”Kulttuuriympäristön lisäksi on huomioitava arkeologinen kulttuuriperintö, eli rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevat muinaismuistolain nojalla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset, sekä muut arkeologiset kohteet………………… …………………………………………. Ajantasaisin tieto kiinteistä muinaisjäännöksistä löytyy Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta osoitteesta www.kyppi.fi -> Arkeologiset kohteet. VARK-kohteet löytyvät osoitteesta www.kyppi.fi -> Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset alueet.”

Pohjois-Pohjanmaan museon arkeologilla ei ollut muuta lausuttavaa tai huomautettavaa.

4.       Pohjois-Pohjanmaan museo/rakennettu kulttuuriympäristö

Lausunnon mukaan rakennusjärjestysehdotuksessa on kattavasti huomioitu arvokkaaseen ympäristöön tai suojelukohteeseen kohdistuvat alueidenkäytölliset, rakentamis- ja korjaus- ja purkutoimenpiteet ja niitä on käsitelty useissa pykälissä.

Museo esittää Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset koskevaan pykälään 16.2 § Selvitysvaatimukset seuraavaa lisäystä:

Korjauskohteena olevan rakennuksen mahdollisen suojelun tai inventointitilanteen voi selvittää alueelliselta vastuumuseolta (Oulun museo- ja tiedekeskus/Pohjois-Pohjanmaan museo).

Museo esittää rakennuksen tai sen osan purkamista koskevaan pykälään 47.2 Selvitysvaatimukset seuraavaa lisäystä ensimmäisen ehdotuksessa olevan kappaleen jatkoksi: Selvitykset tulee pyytää alueelliselta vastuumuseolta (Oulun museo- ja tiedekeskus/Pohjois-Pohjanmaan museo).

Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkijalla ei ollut muuta huomautettavaa tai lisättävää rakennusjärjestysehdotukseen.

Kiittää mahdollisuudesta kommentoida valmisteilla olevaa rakennusjärjestysehdotusta.

1) Tehnyt huomioita, joita pitää tarpeettomina tai tiukennuksina. Huomiot kohdistuvat pääsääntöisesti piharakentamiseen ranta-alueilla oleviin kohtiin rantarakentamiseen liittyen kohdissa 17.3 §, 33.2 § ja 36.2 §, joissa on kyseessä puustoisesta ja rakentamattomasta rantavyöhykkeestä rantaan varaavilla kiinteistöillä. 

Hänen mielestään maininta vesistöjen rantaan jätettävästä 15 puustoisesta ja rakentamattomasta rantavyöhykkeestä on tiukennus aikaisempaan rakennusjärjestykseen.

”Ranta on vapaa-ajan asutuksessa kuin pysyvässäkin asutuksen kyseessä ollessa merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä asumisessa………………………………... Puustoista rantavyöhykettä ei ole kannattavaa vaatia, mutta sanamuoto ”mahdollisimman luonnontilainen rantavyöhyke” turvaisi mielestäni riittävästi rannan ekosysteemejä, mutta antaisi myös mahdollisuuden nauttia rannasta.”

2) Toinen kohta, josta haluaa mainita, on 28.3 § Jätevesijärjestelmät ranta-alueilla, jossa sanotaan seuraavasti; Ranta-alueilla sekä luokitelluilla pohjavesialueilla jätevedet tulee pääsääntöisesti johtaa umpisäiliöön, ellei käsittelyä voida kohtuudella suorittaa pohjavesi-alueen ulkopuolella tai käsiteltyjä jätevesiä ei voida johtaa pohjavesialueen tai ranta-alueen ulkopuolelle.

Perusteluina esittää, että umpikaivovaatimus rantaa-luiden jätevesien käsittelyssä on ylimitoitettua ja aiheuttaa sakokaivolietteen ajomäärien suhteetonta nousua laajassa kaupungissamme. Hän on suunnitellut jätevesijärjestelmiä yli 20 vuotta. Hänen mielestään ja tutkimusten perusteella maasuodattamo on toimiva ja riittävä jätevesien käsittelyjärjestelmä ranta-alueilla, joissa on tilaa maasuodattamon rakentamiseen. Umpikaivoon joudutaan turvautumaan, kun tontin koko on pieni eikä maasuodattamolle ole tilaa. Umpikaivo on koko elinkaari huomioon ottaen kallein jätevesienkäsittelyjärjestelmä haja-asutusalueella, koska pahimmillaan umpisäiliö joudutaan tyhjentämään useamman kerran vuodessa.

Vastineet             3) ja 4) Pohjois-Pohjanmaan museo

Viranomaislautakunta ja rakennusvalvonta kiittää huomioista ja tekee esitetyt lisäykset kyseisiin pykäliin.

1) Viranomaislautakunnan kantana on, ettei puustoisen ja rakentamattoman rantavyöhykkeen vaatiminen ole tiukennus aikaisempaan rakennusjärjestykseen, kaavoihin tai voimassa olevaan käytäntöön tai rantojen viihtyvyyteen ja maisemallisten arvojen säilyttämiseen.

Aikaisemmissa rakennusjärjestyksissä on rantarakentamisen kohdalla asia esitetty referoiden seuraavasti; Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja harventaminen on sallittua.

Rakennuksen etäisyys rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla 25 m. Saunarakennuksen, jonka pohjanpinta-ala on enintään 20 k-m2 saa rakentaa lähemmäksi, mutta sen etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m.

Pudasjärven ranta-asemakaavoissa ja yleiskaavoissa on pääsääntöisesti samat etäisyysvaatimukset rakennuksille, alle 15 metriin sallitaan vain uimakoppien, verkkovajojen tai venevajojen rakentaminen, eli rantavyöhykkeen tulee olla pääosin rakentamaton. Ranta-asemakaavojen ja rantaosayleiskaavojen määräyksissä  on esitetty mm. ” Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua” tai ”Rakennuspaikoilla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakennuspaikkojen rakentamaton osa on hoidettava luonnonmukaisena” tai ” Rantamaiseman luonnonmukaisuutta ei saa tarpeettomasti muuttaa.! tai ” Rantavyöhyke ja yhteiskäyttöalueet on säilytettävä luonnontilaisina.” jne.

Viranomaislautakunta ei poista mainintoja puustoisesta ja rakentamattomasta rantavyöhykkeestä rakennusten ja vesistön välissä.

2) Jätevesijärjestelmät ranta-alueilla ja luokitelluilla pohjavesialueilla.

Jätevesistä ei saa aiheutua haittaa tai ympäristön pilaantumista ympäristönsuojelulain mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki luku 16).

Korostaen pohjavesien ja maaperän pilaamiskieltoa.

Jäteveden käsittelylle ympäristönsuojelulaissa asetettu perustason puhdistusvaatimus edellyttää, että tästä laskennallisesta ominaiskuormituksesta poistetaan tietty osuus: orgaanisesta aineesta (BHK7 ) vähintään 80 %, kokonaisfosforista (kok-P) vähintään 70 % ja kokonaistypestä (kok-N) vähintään 30 %.

Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillä määritellä pilaantumiselle herkille alueille perustason vaatimusta ankarampia vaatimuksia. Hajajätevesiasetuksen ohjeellisen ankaramman puhdistustason mukaisesti orgaanisesta aineesta tulisi poistua vähintään 90 %,

kokonaisfosforista vähintään 85 % ja kokonaistypestä vähintään 40 %. Kunnat voivat kuitenkin sisällyttää määräyksiin muunkinlaisia vaatimuksia, kunhan ne ovat ankarampia kuin ympäristönsuojelulain mukainen perustason puhdistusvaatimus.

Ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen sekä kuntien ympäristönsuojelumääräysten säännökset ovat vähimmäisvaatimuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen niitä voidaan antaa esimerkiksi kunnan rakennusjärjestyksessä, kaavoissa ja rakentamisen poikkeamispäätökseen sisältyvissä lupamääräyksissä.

Vesilain perusteella voidaan rajoittaa jätevesien johtamista ja käsittelyä esimerkiksi vedenottamoiden suoja-alueilla, jollaiseksi lupaviranomainen voi määrätä pohjaveden ottamoa ympäröivän alueen. Suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä annetaan määräykset suojatoimenpiteistä ja suoja-alueen käytön rajoituksista vedenoton turvaamiseksi. Näistä säädetään vesilain 4 luvun 11 ja 12 §:ssä.             

Yleisesti voimassa olevien ohjeistuksien, määräyksien kaupunkien ja kuntien ympäristösuojelumääräyksien ja lakien pohjalta suurimmassa osassa Suomen kuntia ranta- ja pohjavesialueilla vaaditaan tiukempia puhdistustehoja ja kielletään varsinkin mustien jätevesien käsittely pohjavesialueilla ja herkillä ranta-alueilla. Yleinen määräys mm rakennusjärjestyksissä:

”Pohjavesialueilla vesikäymälöiden jätevedet on johdettava

umpisäiliöön tai käsittelyn jälkeen umpinaista putkea tai avo-ojaa pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle. Käymäläjätevesien perinteinen maapuhdistamokäsittely ei ole sallittua pohjavesialueella. Harmaita jätevesiä saa käsitellä esimerkiksi maasuodattamossa tai

harmaavesipuhdistamossa, minkä jälkeen jätevedet voi johtaa ojaan, jos tästä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Käsitellyn harmaan jäteveden suora imeyttäminen esimerkiksi imeytyskenttään tai kivipesään ei ole sallittua. Vähäisiä määriä harmaita jätevesiä voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niistä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa”.

Pudasjärvelläkin useammassa kaavassa kielletään ranta-alueilla esim. vesivessojen rakentaminen tai jos sallitaan, tulee jätevedet johtaa umpisäiliöön maaperän ja pohjaveden turvaamiseksi.

Voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä vaaditaan, että umpisäiliön tulee olla vähintään 5 m3. Normaalissa käytössä, mikäli johdetaan säiliöön esim. vain mustat jätevedet, ei tyhjennyskertoja tule kohtuuttomasti vuoden aikana. Harmaat jätevedet voi, mikäli suunnitelmissa esitetään puhdistustehojen olevan riittävät ja järjestelmä on sellainen, ettei ympäristönpilaantumisen vaaraa ole, normaalilla ranta-alueella käsitellä myös esim. maasuodattamossa.

Viranomaislautakunta katsoo, ettei jätevesien käsittelyä koskevaa pykälää ole täten tarvetta muuttaa. Jätevesijärjestelmän luvat katsotaan ja käsitellään aina tapauskohtaisesti sekä esiteltyihin suunnitelmiin ja laskelmiin nojautuen. Rakennusvalvonta voi hyväksyä myös muun kuin umpisäiliön ratkaisuna jätevesijärjestelmäksi ranta-alueella, ellei esim. kaavassa tai alueen rakentamistapaohjeissa vaadita umpisäiliötä, kun suunnitelmissa on esitetty puhdistustehojen täyttyminen ja vaaditut etäisyydet rantaan, rajoihin ja kaivoihin täyttyvät.

Tiukat vaatimukset ovat paikallaan näillä herkillä alueilla, ettei jätevesijärjestelmien suunnitelmia tehdä heppoisesti ja perustelematta mututuntumalla. Lisäksi nykyiset loma-asunnon ovat lähes omakotimaisesti varusteltuja ja niissä on mm. wc:t ja suihkut, jolloin jätevesiä muodostuu paljon enemmän, kuin esim. kaavoitettaessa tai emätilatarkasteluja tehtäessä on ajateltu vesistöjen kantokyvyn kestävän, lomailusta tulevaa kuormitusta, joka myös on nykyään lähes ympärivuotista entiseen kesäaikaiseen verrattuna.

Johtavan rakennustarkstajan esitys

       Pudasjärven viranomaislautakunta toteaa, että museoviranomaisten   ehdottamat lisäykset tehdään kyseisiin kohtiin, eikä lisäykset ole   vaikutuksiltaan sellaisia, että rakennusjärjestysehdotusta tarvitsisi    uudelleen asettaa kommentoitavaksi tai lausuttavaksi.

Lisätään kohta 5.4 Rakennusoikeus asemakaava-alueilla.  Rakennusoikeudet suoraan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaiset, eli ei sellaista muutosta ehdotukseen, joka vaatisi uuden lausuntokierroksen.

Viranomaislautakunta esittää kaupunginhallitukselle Rakentamislain mukaisen uuden rakennusjärjestyksen esittämistä kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi ja asettavaksi voimaan mahdollisimman nopeasti.

Päätös Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Jakelu 

Merk.

- Lausunnot ja  kommentit luettiin kokonaisuudessaan kokouksessa.

KH 28.01.2025 § 36  

3574/10.03.00.00/2024  

Valmistelija Johtava rakennustarkastaja Outi Riihikankare 040 1562 483

Rakennusjärjestyksen uusimistyö tuli ajankohtaiseksi, kun Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) kumoutui ja jakautui Rakentamislaiksi ja alueidenkäyttölaiksi. Uusi Rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025.

Rakennusjärjestys on ollut kuultavana ja nähtävillä 31.12.2024 saakka.

Museoviraston  ehdottamat lisäykset tehtiin kyseisiin kohtiin, eikä lisäykset ole vaikutuksiltaan sellaisia, että rakennusjärjestysehdotusta tarvitsisi    uudelleen asettaa kommentoitavaksi tai lausuttavaksi.
 

 Viranomaislautakunta esittää kaupunginhallitukselle Rakentamislain mukaisen uuden rakennusjärjestyksen esittämistä kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi ja asettavaksi voimaan mahdollisimman nopeasti.

 Luonnos rakennusjärjestykseksi on toimitettu kaupunginhallituksen jäsenille.

Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle 1.4.2025 voimaan tulevan rakennusjärjestyksen (pöytäkirjan liitteenä) hyväksymistä.

Kokouskäsittely

Antti Tihinen esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Sirkka Pankinaho kannatti Tihisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että käsittelyn jatkamisesta on äänestettävä. JAA tarkoittaa käsittelyn jatkamista, EI palauttamista valmisteluun. Äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä ja 2 ei ääntä. Äänestysraportti on on liitteenä 6. Päätökseksi tuli käsittelyn jatkaminen.

Anni-Inkeri Törmänen teki seuraavan vastaesityksen: POHJAESITYKSESSÄ: 28 § Rakentaminen pohjavesialueella (s. 35) 28.3 § Jätevesijärjestelmät (s. 36) Ranta-alueilla sekä luokitelluilla pohjavesialueilla jätevedet tulee pääsääntöisesti johtaa umpisäiliöön, ellei käsittelyä voida kohtuudella suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella tai käsiteltyjä jätevesiä ei voida johtaa pohjavesialueen tai ranta-alueen ulkopuolelle. KAPPALE KORVATAAN SEURAAVASTI: Luokitelluilla pohjavesialueilla jätevedet tulee pääsääntöisesti johtaa umpisäiliöön, ellei käsittelyä voida kohtuudella suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella tai käsiteltyjä jätevesiä ei voida johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Mari Kälkäjä kannatti Törmäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Äänestyksessä JAA tarkoittaa pohjaesitystä ja EI Törmäsen esitystä. Äänestyksessä annettiin 7 EI-ääntä, 1 tyhjä ääni ja 1 JAA-ääni. Äänestysraportti on liitteenä 6.

Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle 1.4.2025 voimaan tulevan rakennusjärjestyksen (pöytäkirjan liitteenä 7) hyväksymistä. (Asiakirjaan tehdään vastaesityksen mukainen muutos.)

Jakelu Valtuuston listalle