Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 31.07.2025/Pykälä 43

OULYMP 31.07.2025 § 43  

3211/11.01.00/2024  

Asia Vaalan kunnan ympäristönsuojelulain mukainen lupa ylijäämämaiden läjittämiseen Vaalan kunnan tilalle 785-404-1-165.

Hakija Vaalan kunta

Järvikyläntie 1

91700 Vaala

y-tunnus 0190027-0

Asian valmistelija Nina Keränen, ympäristötarkastaja p. 040 1865 409

Luvan hakemisperuste

Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 § 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 alakohdan f perusteella (jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely).

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 alakohtien a ja b mukaisesti, kun kyseessä on alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka ja kun kyseessä on pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni- tai asfalttijätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa. Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta

Asian vireilletulo

Ympäristöhakemus on jätetty 12.7.2024 ja sitä on täydennetty 31.1.2025 ja 28.4.2025.

Alueen sijainti

Suunniteltu maanläjitysalue sijaitsee Vaalassa, noin 1 km Vaalan keskustan luoteispuolella. (N 7159984, E 491091 ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Kyseessä on uusi toiminta. Nykyisellä läjitysalueella (sijaitsee samalla kiinteistöllä) on voimassa oleva ympäristölupa OULYMP 25.06.2020 § 54, jolla on myönnetty lupa sijoittaa pilaantumattomia ylijäämämaita alle 50 000 tonnia vuodessa ja kantojätettä 50 m3 vuodessa. Nykyinen läjitysalue on täyttymässä. Hakija omistaa hakemuksen kohteena olevan tilan.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Maanläjitystoiminnan laajennusalueelle on hyväksytty asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa maanläjitystoiminnan laajentaminen (uuden läjitysalueen perustaminen). Maanläjitystoiminta ei ole ristiriidassa voimassa olevien maakuntakaavojen tai yleiskaavojen kanssa. Kaavatilannetta on kuvattu Vaalan keskustan asemakaavan korttelin 45 muutos- osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alla oleva kuvaus perustuu kyseiseen aineistoon.

Maakuntakaava

Kaava-alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on viime vuosina uudistettu kolmessa vaiheessa teemoittain. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 2.12.2013 ja vahvistettu 23.11.2015. Kaava on saanut lainvoiman 3.3.2017. Kaavassa käsiteltäviä teemoja ovat energiantuotanto ja -siirto, kaupan palvelurakenne, luonnonympäristö, liikennejärjestelmä ja logistiikka. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 7.12.2016 ja se on saanut lainvoiman 2.2.2017. Siinä käsiteltäviä teemoja ovat kulttuuriympäristöt ja maisemaalueet, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja matkailualueet, seudulliset ampumaradat ja materiaalikeskukset sekä puolustusvoimien alueet. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä teemoja ovat pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, tuulivoima, suoalueiden ja verkostojen tarkistukset, Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset sekä Oulun seudun liikenne ja maankäyttö. Vaihekaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 11.6.2018, ja siitä valitettiin, mutta hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 29.4.2020. Asian käsittely jatkui korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kunnes 17.1.2022 KHO hylkäsi valitukset ja kaava sai lainvoiman.

Neljännen teemallisen vaihemaakuntakaavan laadinta on alkanut syksyllä 2021 ja sen on määrä valmistua vuoden 2024 aikana. Neljäs vaihemaakuntakaava eli energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava käsittelee koko maakunnan alueidenkäyttöä, ja sen pääteemoina on energiantuotanto, varastointi ja siirto, viherrakenne ja ekosysteemipalveluiden tarkastelu, aluerakenne ja saavutettavuus, liikennejärjestelmä- ja logistiikka-alueet ja energiamurroksen vaikutukset maankäytön suunnitteluun sekä ilmastovaikutusten arvioinnin kehittäminen.

Voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Vaalan taajama ja sitä ympäröivät alueet kuuluvat matkailun vetovoima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen mv-3 Rokua –Oulujärvi. Merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Alue kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-3 Oulujokilaakso. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Maakuntakaavassa ei ole laajoja kehittämisperiaatemerkintöjä lukuun ottamatta muita suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueen (A) ulkopuolella. Muinaismuistokohteita osoittavat merkinnät eivät osu suunnittelualueelle.

Yleiskaava

Suunnittelualueella on voimassa Vaalan Keskustaajaman osayleiskaava 2030, joka on hyväksytty 23.4.2009 ja saanut lainvoiman 1.3.2016. Keskustaajaman osayleiskaavan on todettu olevan osittain vanhentunut ja sen päivittäminen aloitetaan vuoden 2024 aikana.

Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu isolta osin maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M) sekä maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Aluetta koskee jätevedenpuhdistamon ohjeellinen suoja-alue, joka ulottuu 400 metrin etäisyydelle puhdistamosta. Korttelin 45 eteläosassa on myös yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), jolle jätevedenpuhdistamo sijoittuu. Puhdistamontie kuuluu Oulujokea reunustavaan patorakennelmaan, joka osoitetaan osayleiskaavassa vesivoimalaitoksen patorakenteiden käytön ja kunnossapidon sekä patoturvallisuuden kannalta huomioitavana alueena.

Jokivarressa kulkeva lohitie sivuaa suunnittelualuetta luoteessa, mutta ei sijoitu suunnittelualueelle. Lohitie on mahdollisen lohennousun palauttamiseksi huomioitava tarvemerkintä, joka osoittaa vaihtoehtoista yhteyttä (ratkaistaan erillissuunnitelmilla). Suunnittelualueen pohjoislaidalla ja alueen koillispäässä kulkee sähkölinja (z). Suunnittelualue kuuluu osayleiskaavassa osoitettuun asemakaavoitettavaan alueeseen (ak).

Asemakaava

Suunnittelualueella on voimassa Vaalanlammen rakennuskaavan muutos, joka on hyväksytty 13.8.1997, sekä keskustan asemakaavan korttelin 45 laajennus – maanläjitysalue, joka on hyväksytty 15.4.2021. Valtaosa suunnittelualueesta on esitetty rakennuskaavassa maa- ja metsätalousalueena (M). Suunnittelualueella on jätteenkäsittelyalue (EJ/ky), jolla on maanläjitystoimintaa. Alueelle ulottuu myös Puhdistamontien varressa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET) sekä varastorakennusten korttelialue (TV). Suunnittelualueen pohjoislaidalla ja alueen koillisosassa kulkeva sähkölinja on osoitettu rakennuskaavassa merkinnällä sähköjohtoa varten varattava alueen osa.

Asemakaavan muutos ja päivitys

Vaalan kunnanvaltuusto on 16.11.2023 § 90 päättänyt käynnistää asemakaavan muuttamisen ja päivittämisen Vaalanlammen rannan alueella, koskien mm. keskustan asemakaavan korttelia 45. Korttelia 45 koskevan kaavamuutoksen kohteena on 13.8.1987 hyväksytty Vaalan rakennuskaavan muutos, joka on osa Vaalan keskustaajaman asemakaavayhdistelmää. Kaavamuutos koskee maanläjitysalueen laajentamista nykyisestä. Asemakaavan laatimiseen liittyen on laadittu MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa esitetään kaavahankkeen keskeiset tavoitteet ja suunnitellut osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt.

Asemakaavan muutos on hyväksytty Vaalan kunnanvaltuustossa 19.5.2025 § 31.

Topografia ja maaperä

Suunniteltu maanläjitysalue (suunnittelualue) sijaitsee Älynkankaan ja Oulujoen välisellä alueella korkeustasolla 123–126 mpy. Topografialtaan alue on tasaista, ja se kohoaa hieman suunnittelualueen lounais-luode suunnasta itään päin siirryttäessä. Suunnittelualueen itäosassa maaperä on pinta- ja pohjamaan osalta luokiteltu sekalajitteiseksi maalajiksi, ja sen päälajitetta ei selvitetty. Itäosassa pintamaalajina on ohut turvekerros (GTK Maaperätietokanta 2024). Kallioperä on tonaliittia (GTK Kallioperätietokanta 2024). Suunnittelualueen eteläpuolelle vedenpuhdistamon huoltorakennuksen kohdalle on merkitty potentiaalinen pilaantuneen maaperän kohde (MATTI-kohde). Vanhoissa ilmakuvissa tai kartoissa ei varsinaisella suunnittelualueella kuitenkaan ole havaittavissa sellaista maankäyttöä, joka voisi aiheuttaa maaperän pilaantumista ja siten aiheuttaa riskiä suunnittelualueen rakentamisen aikana.

Luontoarvot

Suunnittelualueella kasvaa pääasiassa mäntyvaltaista talousmetsää (Luonnonvarakeskus 2021a). Suunnittelualueen keskiosat on hakattu 2000-luvun alussa ja keskiosan hakkuita on jatkettu myöhemmin. Lounaassa puusto on hakattu lähivuosina. Koillisessa osassa metsää on hakattu voimajohtolinjauksen alueelta, ja puusto kyseisessä kohdassa voi paikoin olla 70–80-vuotiasta (Luonnonvarakeskus 2021b). Metsän monimuotoisuus (Zonation VMA 6) on kuitenkin hyvin matala koko alueella (<0,3) (SYKE 2024). Suunnittelualueen lähistölle ei sijoitu suojeltuja alueita. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee noin 4,5 km etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella (Natura 2000 -verkoston alue; Oulujärven saaret ja ranta-alueet SACFI1200104).

Laji.fi aineistossa (tietopyyntö 6.6.2024, sis. karkeistetut havainnot) suunnittelualueen lähialueelta eli alle 1 km etäisyydellä suunnittelualueen keskipisteestä on havaintoja silmälläpidettävistä, uhanalaisista tai suojelluista lajeista haapanasta, heinätavista, mustakurkku-uikusta, naurulokista, viherpeiposta, paunikosta ja metsäpeurasta sekä kahdesta lajista, joiden sijaintitieto on salattu. Näistä alle 10 vuotta vanhoja havaintoja ovat havainnot naurulokista ja mustakurkku-uikusta sekä kahdesta lajista, joiden sijaintitieto on salattu. Lähin havainto on tehty naurulokista, vedenpuhdistamon vesialtaan kohdalta noin 85 m etäisyydeltä hankealueen rajasta.

Alueella on tehty viitasammakkoselvitys. Suunnittelualueella ei havaittu viitasammakoita (raportti ei ole valmis). Kaavan yhteydessä ei ole tehty muita luontoselvityksiä, eikä alueellisella ELY-keskuksella ole tiedossa muita alueelta tehtyjä luontoselvityksiä (Sähköposti 6.6.2024, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus).

Pohjavesi

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, (Laajankangas - Kankari, 1178501 A, I-luokan pohjavesialue) sijaitsee noin 2 kilometriä suunnitellun läjitysalueen itäpuolella. Sen antoisuus on noin 2400 m3/d ja muodostuman määrällinen ja kemiallinen tila ovat hyviä. Kohteelle on tehty suojelusuunnitelma.

Alueen pohjaveden pinnankorkeudesta ei ole tietoa, eikä lähellä sijaitse pohjavesiputkia. Alueella ei ole tiedossa, että kaivantoihin olisi noussut pohjavettä aiemmin.

Pintavesi

Suunnittelualue sijoittuu Kiviojan valuma-alueelle (FI1-59.02.102). Suunnittelualueella on kaivettuja metsäojia, ja sen kaakkoispuolelle sijoittuu vedenpuhdistamon allasrakenteita. Suunnittelualueen vedet valuvat ojastoa myöten luoteeseen Kolehmaisen kohdalla olevaan lampeen. ScalgoLive -mallinnuksen perusteella vedet valuvat lammesta kuitenkin edelleen läheiseen Kiviojaan, josta vesi valuu pohjoiseen ja lopulta Kankaanjokeen (joka yhdistyy välittömästi Oulunjokeen) Tikkalan kohdalla noin 4 kilometrin päässä hankealueelta. VEMALA (Huttunen ym. 2016) -aineiston perusteella lammen tilavuus on noin 0,016 milj. m3 ja viipymä noin 21 vrk. Kiviojan virtaama on noin 0,067 m3/s. Kankaanjoki (vesimuodostuman nimi: Kutujoki-Pohjanjoki-Korpisenjoki-Murtojoki) on tyypiltään keskisuuri turvemaidenjoki. Sen ekologinen tila on hyvä.

Vaalan kohdalla Oulujärvi purkaa vesiä Oulujokeen kohti pohjoista. Jylhämän kohdalla virtaamat vaihtelevat nollan ja ~750 m3/s välillä. Joen hydrologia on merkittävästi muuttunut voimalaitosrakentamisen takia, ja virtaamia säädellään. Oulujoki (Oulujoen keski- ja yläosan vesimuodostuma; 59.121_y01) on tyypiltään erittäin suuri kangasmaiden joki. Sen ekologinen tila on hyvä (se on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma) (vesi.fi).

Tulvakarttapalvelussa suunnittelualue sijoittuu harvinaisen tulvan vaaraalueelle, mutta tulvakartoitettu alue katkeaa suunnittelualueen pohjoispäässä ja laajempi tulvan vaara-alue on vaikeasti arvioitavissa. ScalgoLive -ohjelmistolla mallinnettu 20 cm rankkasade ei varsinaisesti aiheuta veden kertymistä suunnittelualueelle.

Suunnittelualueen lähistön metsäojissa lajisto on todennäköisesti köyhää. Kalastoa ei luultavasti esiinny lainkaan. Kolehmaisen kohdalla olevassa pienessä lammessa kaloja saattaa esiintyä (esim. ruutana, ahven, hauki, särki). Oulujoen kalasto on monimuotoista, ja suuressa joessa lajimäärä ylipäänsä on suuri oikeastaan kaikissa yleisissä virtavesien lajiryhmissä.

Ilmanlaatu

Lähiseudulla ei ole ilmanlaatuun vaikuttavaa teollisuutta, ja lähimpien asutuskeskusten päästöt ovat vähäisiä. Katupölyn ja puunpolton aiheuttamat pienhiukkaspäästöt ovat alhaisia. Vaalan ilmanlaatu on keskimäärin parempi ympäröiviin kuntiin verrattuna (Ymparisto.fi 2024). Alueella tuulee suhteellisen tasaisesti eri suunnista kuitenkin niin, että koillisen puoleiset tuulet ovat harvinaisempia muihin suuntiin verrattuna.

Melu

Melu on vähäistä liikennemelua, ja lisäksi melua aiheutuu nykyisestä läjitystoiminnasta. Nykyisen läjitysalueen ympäristölupapäätöksen mukaan toimintaan liittyvän liikenteen tai työkoneiden toiminnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän VNp 993/92 mukaisia ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Kulttuuriympäristö

Lähin kulttuuriympäristökohde on Oulujoen rannassa noin 75 m suunnittelualueen rajalta sen länsipuolella sijaitseva Iso Kauvansaari koillinen (muinaisjäännöstunnus 1000031783), joka on historiallinen veneenvetopaikka. Toiseksi lähin kulttuuriympäristökohde on suunnittelualueen luoteispuolella noin 200 m etäisyydellä suunnittelualueen rajalta sijaitseva Äljynkankaan tervahauta (muinaisjäännöstunnus 1000029610).

Liikenteen kuvaus

Väyläviraston aineistossa (tiedot haettu 4.7.2024) lähin tie, josta on saatavissa liikennemäärätietoja, on Vaalantie suunnittelualueen eteläpuolella (tie 70800). Tien vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne on 2025 ajoneuvoa/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 120 ja yhdistelmäajoneuvoja 42. Toiseksi lähin tie on Jylhämäntie Oulujoen toisella puolella suunnittelualueen länsipuolella (katunumero 114, tie 8792). Tien vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne on 870 ajoneuvoa/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 55 ja yhdistelmäajoneuvoja 10. Kolmanneksi lähin tie on Järvikyläntie suunnittelualueen itäpuolella (katunumero 198, tie 8791). Tien vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne on 467 ajoneuvoa/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 22 ja yhdistelmäajoneuvoja 3.

Alueen maankäyttö

Maanläjitysalueen (nykyinen ja suunniteltu) lähiympäristö on pääasiassa metsäistä aluetta. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee vedenpuhdistamo. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaakossa noin 650 m etäisyydellä nykyisen läjitysalueen rajalta. Lähimmät LIPAS -liikuntapaikkarekisterin kohteet ovat Vaalanlammen vieraslaituri ja Uiton sataman vieraslaituri noin 900 m ja 1400 m etäisyydellä nykyisen läjitysalueen rajalta kaakkoon (kartta.paikkatietoikkuna.fi). Läjitysalueen itäpuolella kulkee latureitti lähimmillään noin 70 m etäisyydellä suunnittelualueen itärajalta. Lähin retkeilypolku sijaitsee Oulujoen toisella puolella noin 500 m suunnittelualueen länsipuolella (infogis.fi/vaala).

Rajanaapureita ja asianosaisiksi katsottuja kiinteistöjä (500 m etäisyydellä suunnittelualueen ulkorajalta) on viisi. 500 m etäisyys on arvioitu riittäväksi, sillä melun ja pölyämisen vaikutusten ei arvioida ulottuvan näitä kiinteistöjä kauemmas eikä nykyisestä läjitystoiminnasta ei ole valitettu. Lähimmät häiriytyvät kohteet (terveyskeskus, vanhainkoti, koulu) sijaitsevat Vaalan keskustassa noin 1 km etäisyydellä suunnittelualueen kaakkoispuolella.

Toiminnan kuvaus

Alueella on ollut maankaatopaikkatoimintaa vuodesta 2017 alkaen, jolloin toiminta aloitettiin viereisen jätevedenpuhdistamon (785–404–1–155) alueella. Vuonna 2020 toimintaa laajennettiin kiinteistölle 785–404–1–165 (Oulunkaaren ympäristölautakunta 2020).

Uuden läjitysalueen toiminta käynnistetään heti kun lupa myönnetään.

Suunnittelualueella, jota tämä hakemus koskee, ei ole maanläjitystoimintaa. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee nykyinen läjitysalue.

Nykyinen läjitysalue

Nykyisen läjitysalueen, joka sijaitsee suunnitellun uuden läjitysalueen välittömässä läheisyydessä, toimintaa on ympäristölupapäätöksessä (Oulunkaaren ympäristölautakunta 2020) kuvattu näin: ”Hakemuksen mukaan aluetta käytetään rakentamisessa syntyvien pintamaiden sekä leikkausmaiden loppusijoitusalueena. Läjitettävien maa-ainesten määrä on kokonaisuudessaan noin 100 000 m3 ktr, kuitenkin alle 50 000 tn vuodessa. Maanläjityksen yhteydessä vahvistetaan vanhojen jätevesialtaiden penkkatietä, joka rajautuu uuteen läjitysalueeseen. Alueelle läjitetään vain pilaantumattomaksi luokiteltuja maa-aineksia. Maa aineksen katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritellyn alemman ohjearvon. Alueen pohjoisosassa käsitellään maankaivun yhteydessä tulevia kantoja. Kantojätteet syntyvät rakennuspaikkojen avaamisen yhteydessä. Kantojätteen ja muun puuaineksen määrä on keskimäärin 50 m3 vuodessa. Kannot haketetaan vuosittain jatkokäyttöä varten.

Hankealueen nykyinen maanpinta on tasolla + 124,0–126,0 m (N2000). Läjitystoimintaa on pääosin arkisin klo 7.00–20.00. Alueelle liikennöinti tapahtuu nykyisiä katuyhteyksiä hyödyntäen. Alueella ei säilytetä työkoneita. Työkoneiden mahdollisista öljyvuodoista pilaantunut maa-aines toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Läjitystoiminnasta aiheutuvat merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat seurausta alueella liikkuvien ajoneuvojen ja koneiden aiheuttamasta melusta sekä maakuormien purkamisen ja siirtelyn aiheuttamasta pölyämisestä. Mahdollisia öljyvuotoja ehkäistään tarkkailemalla säännöllisesti työkoneiden kuntoa ja tekemällä tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet. Öljyvuotojen varalta alueella pidetään saatavilla riittävästi imeytysainetta, esim. turvetta. Tarvittaessa alueella liikkumista rajoitetaan lippusiimoin, ja tapauksen mukaan luiskan vakautta voidaan vahvistaa mm. vastapenkerein ja loivennuksin. Mahdollisista poikkeustilanteista ilmoitetaan alueen hoidosta vastuussa olevalle henkilölle.

Toiminta lopetetaan, kun suunniteltu täyttömäärä on täyttynyt (arviolta v. 2025). Läjityksen loputtua alueen maanpinta on 0–2 metriä aloitustilannetta korkeammalla. Alue maisemoidaan ympäristön maanmuotoja mukaillen ja metsitetään tai otetaan muuhun kunnan osoittamaan käyttöön.”

Alueelle tuotavien ainesten määrä ja laatu

Uuden suunnitelman mukaan uudelle läjitysalueelle haetaan lupaa läjittää pysyvästi yhteensä 290 000 m3 ktr pilaantumattomia maa-aineksia. Alueen koillista osaa (Kolehmaisentien ja sähkölinjan välissä) käytetään maa-ainesten ja kiviaineksen väliaikaisena varastona. Alueella siis säilytettäisiin esimerkiksi rakennushankkeissa myöhemmin käytettäviä maa- ja kiviaineksia. Vuodessa sijoitettava määrä (koko alueella) ei ylitä 50 000 t.

Pysyvästi läjitetään puhtaita maa-aineksia ja kiviä. Väliaikaisesti voidaan varastoida betonia ja asfalttia kunnan omilta työmailta, vuodessa varastoitava määrä ei ylitä 50 000 t. Aineksia voidaan hyödyntää tie/aluerakentamisessa myöhemmin. Asfaltti voidaan myös toimittaa asfalttiasemalle. Purkubetonia, joka kelpaa kierrätykseen, voidaan välivarastoida alueella, mikäli ainesta ei voida suoraan hyödyntää purkuhetkellä. Väliaikainen varastointiaika on enintään 1 vuosi.

Jätekoodit ovat:

• Ylijäämämaat: rakentamisessa ja purkamisessa syntyviä maa- ja kiviaineksia (17 05 04)
• Purkubetoni: rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää betonia (17 01 01)
• Asfalttijäte: rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää bitumiseosta (17 03 02)

Vastaanotto ja seuranta

Alueelle läjitettävien ylijäämämaiden puhtaus ratkaistaan pääasiassa ylijäämämaiden lähtöpaikan perusteella. Läjitysalueella otetaan vastaan vain puhdasta maa-ainesta, ei esimerkiksi teollisuusalueilta tulevaa maa ainesta. Jos maa-aineksen laadusta nousee epäilyjä, edellytetään maa-aineksen toimittajalta todistusta/ennakkotutkimusta siitä, että läjitettävä maa-aines täyttää ympäristöluvan ehdot.

Läjitysalueelle pääsy suljetaan puomilla aukioloaikojen ulkopuolella. Kulkua voidaan lisäksi valvoa valvontakamerajärjestelmällä, portein ja koodiavaimin. Alueella ei ole työntekijää paikalla. Valvontaa ja laaduntarkkailua toteutetaan kirjapidon keinoin sekä laaduntarkkailun (viikoittain ja ympäristötarkastajan ohjaamalla tavalla).

Kunta valvoo toimintaa ja on ympäristöluvan haltija.

Toiminta-ajat

Alue on toiminnassa (vastaanotto, läjitys, varastointi) arkisin klo 7–20 tai erikseen sovittavana muuna aikana. Alue ei ole avoin, vaan se toimii vastaanottoaikojen puitteissa ja tieyhteys on lukittavissa. Pääasiassa vain yksi ajoneuvo/työkone toimii alueella kerrallaan.

Täyttösuunnitelma ja toiminnan kesto

Vuosittain läjitettävä määrä on alle 50 000 t ja kokonaisläjitysmäärä enintään 290 000 m3 ktr. Läjitys aloitetaan luoteiskulmasta ja edetään muualle täyttöalueelle (kohti kaakkoa ja itää). Suurin korkeus tulee olemaan +140- m tasolla. Maanläjitysalueen suunnitelmakuvat on esitetty hakemuksen litteenä.

Toiminnan arvioitu kesto on 25 vuotta.

Viimeistely ja käytöstä poisto

Toiminnan loputtua alue maisemoidaan ympäristön maanmuotoja mukaillen ja metsitetään tai otetaan muuhun kunnan osoittamaan käyttöön.

Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut toimintaan käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys sekä kulutus

Työkoneet käyttävät polttoaineita (diesel). Läjitysalueella voidaan tarvittaessa säilyttää pienempien koneiden polttoaineita (korkeintaan 2 m3), jotka säilytetään asianmukaisesti lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä (1,5 x tilavuus). Mikäli pienempien koneiden polttoaineita säilytetään alueella, rakennetaan tankkauspaikka murske- ja muovikalvo -rakenteena, jonka päältä mahdollisesti saastunut maa on helppo poistaa ja vaihtaa.

Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta

Ainoa energiankäyttö liittyy työkoneisiin. Työkoneet (enintään yhteensä 3 konetta) ovat moderneja ajoneuvoja, joiden energiankulutus ja päästötasot ovat nykymääräysten mukaisia.

Veden hankinta ja viemäröinti

Vettä voidaan tarvita läjitysalueen kasteluun pölyämisen ehkäisemiseksi. Kasteluvesi tuodaan tarvittaessa tankkiautolla tai se otetaan alueen ojista. Läjitysalueelle vanhalta läjitysalueelta virtaavat vedet ja uudella läjitysalueella muodostuvat valumavedet ohjautuvat ympärysojiin, joista ne johdetaan kalkkikivisuodattimien läpi ja selkeytetään laskeutusaltaassa ennen niiden johtamista luoteeseen virtaavaan ojaan. Vesienjohtaminen on esitetty suunnitelmapiirustuksessa. Läjitysaluetta ei viemäröidä.

Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien ehkäisemiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa

Tulipalot:

Maa-aineksella ei katsota olevan tulipaloriskiä. Tulipaloriski liittyy siten pelkästään työkoneisiin. Työkoneet varustetaan käsisammuttimin. Tulipaloista ilmoitetaan hätäkeskukseen.

Sortumat:

Maa-ainekset läjitetään suunnitelman mukaisesti siten, että sortumia tai vyörymiä ei pääse syntymään.

Alueelle kelpaamaton maa-aines:

Jos kuorman purkuvaiheessa huomataan kuormassa olevan alueelle kelpaamatonta maa-ainesta, keskeytetään läjitys ja maa-aines toimitetaan asianmukaisesti jatkokäsiteltäväksi.

Polttoaine- ja öljyvuodot:

Työkoneiden polttoaine- ja öljyvuotoja ehkäistään noudattamalla työturvallisuusmääräyksiä ja pitämällä laitteet kunnossa. Vuotoihin varaudutaan varaamalla työkoneisiin imeytysmateriaalia. Polttoaine- tai öljyvahingon sattuessa saastunut maa poistetaan. Ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle, Vaalan ympäristönsuojelutoimeen (Oulunkaaren ympäristönsuojeluviranomaiselle) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Läjitysalueelle tuodaan läjitettäviä ja välivarastoitavia maa-aineksia kunnan alueelta pääasiassa kesäaikaan. Toiminta lisää alueen liikennemääriä ja enimmillään liikenne voi olla arviolta 10 kuormaa päivässä.

Aktiiviset ajat sijoittuvat maalis-lokakuun väliselle ajalle. Koko vuoden ajalle laskettuna liikenteen määrä on selvästi vähäisempi, sillä talvisaikaan toiminta on hyvin pienimuotoista tai sitä ei ole.

Liikenne läjitysalueelle tulee Kolehmaisentien kautta joko pohjoisesta tai etelästä. Uusi tieyhteys rakennetaan Puhdistamontieltä luoteeseen, josta haarautuisi ajoyhteys sekä väliaikaisen, että pysyvän läjityksen alueille. Saman ajoyhteyden kautta on mahdollista tehdä yhteys myös nykyiselle läjitysalueelle.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Erillistä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää maanläjitysalueella ei ole.

Toiminnasta syntyvän jätteen määrä ja laatu

Toiminnasta voi syntyä vähäisiä määriä jätteitä, esimerkiksi yksittäisiä sijoitettavan maaaineksen seassa olevia roskia. Mahdollisesti syntyvät yksitäiset ongelma- tai sekajätejakeet toimitetaan keruupaikoille asianmukaisesti, josta paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne jatkokäsittelyyn tai kaatopaikalle.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Päästöt vesistöön

Läjitysalueella muodostuu suotovesiä, jotka voivat sisältää esimerkiksi kiintoainesta, ravinteita ja mahdollisesti muitakin aineita (riippuen esim. läjitettävien ainesten geokemiasta) (Clergeaud 2020). Kiviojan vedenlaatua ei kuitenkaan seurata. Ainakaan Hertta-tietokantaan ei ole viety vedenlaadun tutkimustuloksia lähivuosina. Vuoden 1975 tulosten mukaan Kiviojan vesi oli tuolloin hieman hapanta ja ruskeaa. Ravinteita oli kohtalaisen runsaasti (kokonaistyppi 1400–5800 µg/L, kokonaisfosfori 350–500 µg/l) (Kivioja 1 ja Kivioja 2; Hertta- tietokanta; Avoin tieto 2024).

Vaalan kunnan alueella happoja tuottavien maa- kallioperätyyppien (happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden) esiintyminen on GTK:n kartta-aineiston perusteella vähäistä.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Alueelle otetaan vastaan vain puhtaita maa-aineksia, joten merkittäviä haitallisten aineiden päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei synny. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Melu, tärinä ja ilmapäästöt

Melua syntyy työkoneista. Merkittävää tärinää ei synny. Läjitystoiminnan ilmapäästöt liittyvät kuormien purkuun, lastaukseen ja levitykseen käytettävien koneiden pakokaasupäästöihin. Toiminnasta aiheutuva pöly voi sisältää orgaanista hajonnutta kasviainesta ja hienojakoista mineraaliainesta. Pölyämistä voi syntyä kuivien maa-ainesten käsittelyn yhteydessä (kuormien purku, kasaaminen) ja liikenteestä. Pölyä voi kertyä kuorma-autojen mukana myös yleisille teille.

Nykyisestä toiminnasta ei ole melun osalta valitettu ja muutoksen (nykyinen läjitystoiminnasta aiheutuva melu siirtyy viereiselle uudelle alueelle) suuruus arviolta hyvin vähäinen. Tässä meluvaikutusta arvioidaan ilman mallinnusta karkealla tasolla. Tiedetään, että (ideaalitilanteessa) aina etäisyyden kaksinkertaistuessa melun voimakkuus vähenee 6 dB (kts. esim. Zahorik & Kelly 2007). Kuorma-auton tuottama melu on 0,5 m etäisyydellä enimmillään noin 80 dB (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 540/2014). Näin laskettuna 650 m etäisyydellä meluntaso on noin 18 dB. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 650 m etäisyydellä suunnittelualueen rajalta ja välissä sijaitsee myös metsää, jolla on melua vaimentava vaikutus. Näin karkeasti tarkasteltuna (melun voimakkuuteen vaikuttaa joukko tekijöitä, joita tässä ei voida huomioida) melun ohjearvot (40–45 dB) asuinalueilla eivät ylittyisi, vaikka melun lähteitä (kuorma-autoja olisi yhtä aikaa käynnissä useita) olisi edellä esitettyä enemmän. (Esimerkiksi kahden kuorma-auton yhteenlaskettu melu olisi läjitysalueella noin 83 dB ja 650 m etäisyydellä melutaso olisi 21 dB). Alueella toimii kerrallaan vain yksi ajoneuvo/työkone.

Muut vaikutukset

Muita vaikutuksia voivat olla esimerkiksi virkistyskäytön estyminen ja maisemavaikutukset. Arvion mukaan suunnittelualueella ei ole merkittävää virkistysarvoa eikä siellä esimerkiksi kulje maastokartan polkuja, retkeilyreittejä tai latureittejä. Hankkeella on maisemavaikutuksia, mutta jo nykyinen läjitysalue sijaitsee noin 127 m korkeustasolla, joka osittain vähentää uuden alueen maisemavaikutusta nykyisen alueen suunnasta katsottaessa.

Ympäristövaikutusten vähentäminen

Arvion mukaan sellaisia päästöjä, joita voidaan vähentää, voi syntyä pölyämisestä ja läjitysalueen valumavesistä.

Pölyhaitan voimakkuuteen vaikuttavat alueen sijainti suhteessa asutukseen ja maaston sekä puuston suojaava vaikutus. Ilmakuvatarkastelun perusteella lähimpien asuinrakennusten ja suunnittelualueen väliin jää metsää. Metsäkaistaleilla on pölyltä ja melulta suojaava vaikutus. Kuivan ja herkästi pölyävän aineksen pölyhaittaa voidaan tarvittaessa ehkäistä ennakkokastelulla ja alhaisilla ajonopeuksilla.

Läjitysalueelle vanhalta läjitysalueelta virtaavat vedet ja uudella läjitysalueella muodostuvat valumavedet ohjautuvat ympärysojiin, ja ne johdetaan kalkkikivisuodattimien läpi ja selkeytetään laskeutusaltaassa ennen niiden johtamista luoteeseen virtaavaan ojaan. Ojaston, selkeytysaltaan ja muiden pintavesien johtamiseen liittyvien rakenteiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Ojat perataan ja syvennetään tarpeen mukaan. Vesien hallinta on esitetty suunnitelmapiirustuksessa.

Kalkkikivisuodattimen tarkoituksena on vähentää ojaveden happamuutta, jota voi ilmetä varsinkin turvemaiden läjityksen yhteydessä. Kalkkikivi kuluu alkalointireaktioissa, ja suodatin tukkeutuu, jos ojavedessä on runsaasti rautaa. Tarkkailemalla suodattimien tehoa voidaan huoltotoimenpiteet ajoittaa järkevästi. Kalkkikivisuodattimia huolletaan mm. lisäämällä kiviainesta tarpeen mukaan. Kalkkikivisuodattimet rakennetaan helposti huollettaviksi.

Laskeutusaltaan tarkoituksena on hidastaa virtaamaa ja poistaa veden kuljettamaa kiintoainesta antamalla kiintoaineksen vajota altaan pohjalle. Tyypillisesti laskeutusallas vähentää pois johdettavasta vedestä kaikkia ei liukoisia aineita, jotka partikkeleihin kiinnittyneinä vajoavat laskeutusaltaan pohjalle (esim. ravinteet, metallit). Selkeytysaltaan pohjalle kertyvä liete poistetaan tarvittaessa. Mikäli läjitettävässä aineksessa havaitaan viitteitä mustaliuskeista tai happamista sulfaattimaista, käsitellään ne asianmukaisesti (neuraloidaan ja peitetään). Happamien ainesten käsittelyssä noudatetaan uusimpia kansallisia ohjeita (Autiola ym. 2022).

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta

Ylijäämämaiden käsittelyyn ja ympäristövaikutusten vähentämiseen käytetään yleisesti käytössä olevia, tehokkaita ja nykyaikaisia ratkaisuja. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) järjestelmät perustuvat läjitettävän maa-aineksen määrän minimointiin, aluevalintoihin, käytön valvontaan, sekä vesi- ja ympäristötarkkailuun.

Arvio päätöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista

Päästöjen vähentämistoimilla ei arvioida olevan ristikkäisvaikutuksia.

Selvitys jätteen hyödyntämisestä

Toiminnasta ei synny hyödynnettäviä jätteitä. Varastoitavia maa-aineksia voidaan hyödyntää paikallisesti Vaalassa rakentamisen yhteydessä.

Arvio ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta

Maa- ja kiviaineksia pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön mahdollisimman paljon. Maaainesten kierrätys säästää neitseellisiä mineraalisia kiviaineksia. Maa- ja kiviaineksia, joita ei voida hyödyntää, läjitetään maanläjitysalueelle.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toiminnasta voi aiheutua vähäistä pöly- ja meluhaittaa. Puhtaiden maa ainesten läjityksestä ei arvioida syntyvän maaperähaittaa eikä merkittäviä pinta- tai pohjavesivaikutuksia. Maanläjitysalue muuttaa maisemakuvaa sitä mukaa kun se saavuttaa korkeutta.

Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu

Läjitystoimintaa valvoo toiminnanharjoittaja (Vaalan kunta). Alueelle tuotavien maa-ainesten laatua valvotaan kuormakohtaisesti. Toiminnanharjoittaja huolehtii viranomaisten ohjeiden ja lupamääräysten mukaisesti mm. siitä, että:

• aluetta käytetään asianmukaisella tavalla
• alueen käytöstä ja hoidosta pidetään kirjaa (ml. poikkeamatilanteet)
• alueelle tuodaan vain ympäristöluvassa hyväksyttyjä maa-aineksia

Pölyämistä ehdotetaan tarkkailtavaksi silmämääräisenä tarkkailua.

Pohjavesien tarkkailua ei katsota tarpeelliseksi, sillä toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä läjitysalueelle tuoda pilaantuneita maita.

Pintavesien laatua, laskeutusaltaan toimintaa, kalkkikivisuodatuksen toimivuutta ja pintavesien johtamisen muuta järjestelmää tarkkaillaan silmämääräisesti ja poikkeamiin reagoidaan välittömästi.

Mikäli pintavesien laadussa havaitaan poikkeamia, otetaan näytteet seuraavista kolmesta tarkkailupisteestä.

• ojista ennen kalkkikivisuodatusta
• kalkkikivisuodattimen ja laskeutusaltaan välistä
• laskeutusaltaan jälkeen

Näytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat:

• Lämpötila
• Hapen kyllästys
• Happi
• Kiintoaine
• Kokonaisfosfori
• Kokonaistyppi
• Rauta
• Sameus
• Sähkönjohtavuus
• Kiintoaineen hehkutusjäännös
• pH
• Mineraaliöljyt

Raportointi

Maankaatopaikkatoiminnasta tehdään kolmen vuoden välein yhteenvetoraportti, jossa esitetään läjitetyn maa-aineksen määrä. Lisäksi raportoidaan ympäristötarkkailun tulokset (mahdolliset poikkeamat, mahdollisesti otettujen vesinäytteiden tulokset).

Vakuus

Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Lupaa haettavalle läjitysalueelle toimitetaan vain pilaantumatonta maa-ainesta. Tällöin sijoitusalueelle ei sovelleta valtioneuvoston kaatopaikoista antamaa päätöstä (331/2013), jossa on määräyksiä mm. pinta- ja pohjarakenteista sekä tarkkailusta. Tämän johdosta toiminnan lopettamis- ja jälkihoitokustannukset ovat vain murto-osa verrattuna VNp:n alaisiin kaatopaikkoihin. Koska on syytä olettaa, että toiminnan lopettamis- ja jälkihoitokustannukset jäävät pieniksi, on lupaa haettava toiminta rinnastettavissa muuksi jätteen käsittelytoiminnaksi kuin varsinaiseksi kaatopaikkatoiminnaksi. Näiden perusteella hakija katsoo, ettei vakuutta tarvitse asettaa.

Kuntien ei yleisesti ole tarvinnut antaa vakuuksia vastaavalle toiminnalle.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Vaalan kunnan verkkosivuilla 29.4.-5.6.2025. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen omistajille.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Oulun museo- ja tiedekeskukselta, Oulun Seudun Sähköltä,  Vaalan kunnan kaavoitukselta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta sekä Vaalan Vesi ja Lämpö Oy:ltä.

Oulunkaaren ympäristölautakunta toimii Vaalan kunnan terveydensuojeluviranomaisena. Hakemuksesta on keskusteltu terveydensuojeluviranomaisen viranhaltijan kanssa, mutta asiasta ei ole pyydetty lausuntoa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimitti lausuntonsa hakemukseen 5.6.2025, jossa lausuttiin seuraavaa:

”Kyseessä oleva suunniteltu läjitysalue ei rajoitu luonnonsuojelualueelle.

Havainnot salassa pidettävistä lajeista

Kyseisistä havainnoista ELY-keskus toteaa, että ne eivät ole pesivän yksilön havaintoja eikä pesäpuu, joten havainnot eivät ole esteenä maanläjitysalueen ympäristöluvalle.

Viitasammakko

Eteläpuolisen olemassa olevan altaan luota on 2024 havaittu viitasammakoita: Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävät eliölajit (LSA 2023/1066, liite 7) luontodirektiivin IV-liite ”Altaan länsipuolella viitasammakoita havaittiin 10 kpl äänessä noin 50 metrin matkalla. Sijainti ei täysin tarkka, digitoitu raportin kartan perusteella.”

Aiotulla läjitysalueella ei kartan perusteella ole viitasammakolle sopivaa lisääntymis- ja levähdyspaikkaa mutta tuo lammikko alueen kainalossa voi olla. Kaavaselvityksen (14.8.2024) mukaan: ”Lähimmät viitasammakkohavainnot tehtiin suunnittelualueen eteläpuoliselta jätevedenpuhdistamon alueelta. Vaikutukset viitasammakoihin tarkentuvat, kun selvitysraportti saatavilla. Raportin arvioidaan valmistuvan syyskauden 2024 aikana. Asiantuntija-arvion mukaan maanläjitystoiminnan laajentamisesta ei arvioida koituvan uhkaa viitasammakoiden lisääntymisja levähdyspaikoille (Luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §). Oleellista on säilyttää lisääntymis- ja levähdyspaikan vedenrajan kasvillisuus, ja että veden määrä ei laske liikaa.”

Oulun museo- ja tiedekeskus toimitti lausuntonsa 4.6.2025, jossa lausuttiin seuraavaa:

”Oulunkaaren ympäristöpalvelut on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan alueellisena vastuumuseona toimivalta Oulun museo- ja tiedekeskukselta lausuntoa koskien asiakohdassa mainittua ympäristölupahakemusta. Tämä lausunto koskee arkeologista kulttuuriperintöä.

Kyseessä on uusi lupa, joka sijoittuu olemassa olevan maanläjitysalueen viereen 7,5 hehtaarin suuruiselle alueelle. Alueella voitaisiin läjittää enimmillään 290 000 m3 ktr puhtaita maa-aineksia. Toiminnan arvioitu kesto on 25 vuotta.

Aluetta koskeva asemakaava on hyväksytty toukokuussa 2025. Kaavaa laadittaessa on otettu huomioon myös arkeologinen kulttuuriperintö. Ylijäämämaiden läjitys on kaavan mukaista toimintaa, eikä ympäristöluvalle ole muinaismuistolain (295/1963) mukaista estettä.”

Oulun Seudun Sähkö toimitti lausuntonsa 29.4.2025, jossa lausuttiin seuraavaa:

“Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:llä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemukseen, kunhan huolehditaan, ette alapuolen kuvissa esitettyjä vähimmäisetäisyyksiä nykyisiin ilmajohtoihin aliteta.

Mikäli johtoja joudutaan siirtämään, tulee siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä OSSV Oy:n ja tilata ao. työ. Siirrot ovat maksullisia (Alueidenkäyttölaki 89§).”

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Hakijan kuuleminen

Vaalan kunta on 11.6.2025 antanut sähköpostitse vastineen annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin todeten seuraavaa:

”Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon 5.6.2025

Vaalan kunnan vastine: Aiotulla läjitysalueella ei kartan perusteella ole viitasammakolle sopivaa lisääntymisja levähdyspaikka mutta lammikko alueen kainalossa voi olla. Asiantuntija-arvion mukaan maanläjitystoiminnan laajentamisesta ei arvioida koituvan uhkaa viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoille (Luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §). Oleellista on säilyttää lisääntymis- ja levähdyspaikan vedenrajan kasvillisuus, ja että veden määrä ei laske liikaa.” Vaalan kunta huomioi viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikan kasvillisuuden ja veden määrän maanläjitysalueen rakentumisessa.”

“Oulun museo- ja tiedekeskus 4.6.2025

Vaalan kunnan vastine: Kaavaa laadittaessa on otettu huomioon myös arkeologinen kulttuuriperintö. Ylijäämämaiden läjitys on kaavan mukaista toimintaa, eikä ympäristöluvalle ole muinaismuistolain (295/1963) mukaista estettä.”

“Oulun Seudun Sähkö 29.4.2025

Vaalan kunnan vastine: Vaalan kunta huolehtii siitä, että esitettyjä vähimmäisetäisyyksiä nykyisiin ilmajohtoihin ei aliteta tai toiminnan vaatiessa johtojen siirto tilataan hyvissä ajoin Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ltä.”

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Vaalan kunnalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikkatoiminnalle sekä ylijäämämaiden ja betoni- ja asfalttijätteen välivarastoinnille kiinteistölle RN:o 785-404-1-165. Ympäristölupa myönnetään täydennetyn hakemuksen mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Läjitysalueelle saa sijoittaa ja alueella saa välivarastoida pilaantumattomia maa-aineksia (jätenimike 17 05 04) sekä välivarastoida betoni- (17 01 01) ja asfalttijätettä (17 03 02).

Alueelle saa sijoittaa ylijäämämaita yhteensä alle 50 000 tonnia vuodessa ja kokonaisuudessaan yhteensä enintään 290 000 m3. Ylijäämämaita sekä betoni- ja asfalttijätettä saa välivarastoida yhteensä alle 50 000 tonnia vuodessa. Väliaikainen varastointiaika on enintään 1 vuosi.

Maankaatopaikan lakikorkeus (N2000) pintarakenteineen saa olla +140,00. Läjitysalueen reunoista tulee jättää vähintään 3,6 metrin suojaetäisyys nykyisiin ilmajohtoihin.

Valvontaviranomaisen tapauskohtaisella hyväksynnällä alueelle saa ottaa vastaan myös muita ominaisuuksiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan vastaavia jätteitä, joita ei ole mainittu hakemuksessa edellyttäen, että jätteiden vastaanotto- ja varastointimäärät eivät ylitä esitettyjen jäteryhmien kokonaismääriä.

2. Mikäli ylijäämämaiden pilaantuneisuudesta ja puhtaudesta ei ole varmuutta, ylijäämämaiden läjityskelpoisuus on selvitettävä erikseen PIMA-tutkimuksin tai ylijäämämaat on toimitettava viipymättä muualle kyseisille maille hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. PIMA-tutkimuksen näytteenottajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys ja tutkimukset on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa.

Alueella ei saa ottaa vastaan maa-ainesta, jonka epäillään tai tiedetään sisältävän vieraskasvien siemeniä tai leviämiskykyisiä kasvinosia. Vieraslajien ilmaantumista tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin. Aluetta ei saa käyttää lumenkaatopaikkana.

3. Mikäli alueella aiotaan ottaa vastaan happamia sulfaattimaita, tulee ennen kyseisten maiden vastaanottoa hyväksyttää valvontaviranomaisella tarkempi suunnitelma kyseisten maiden vastaanotosta, sijoittelusta, käsittelystä sekä vesien tarkkailusta.

4. Toiminta-alueelle vastaanotettava asfalttijäte ei saa sisältää kivihiilitervaa, vaarallista jätettä eikä siihen kuulumatonta materiaalia. Alueelle vastaanotettava betoni ei saa sisältää vaarallisia aineita.

5. Täytön tulee tapahtua hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti ja kulloinkin käytössä olevat täyttöalueet tulee merkitä selkeästi. Merkintöjen pysyvyydestä tulee huolehtia siihen saakka, kunnes alue on muotoiltu valmiiksi. Alueen muotoilua tulee tehdä vaiheittain läjitystöiden edetessä siten, ettei alueelle jää sade- ja sulamisvesiä kerääviä painanteita.

6. Jätteen luvaton sijoittaminen alueelle ja alueen roskaantuminen on estettävä riittävällä valvonnalla tai rakenteellisin keinoin. Alueelle ylijäämämaiden mukana tai muutoin kulkeutuneet jätteet ja toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

7. Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei siitä missään toimintavaiheessa aiheudu maaperän-, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pölyntorjunnassa saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

8. Toimintaa saa harjoittaa ma-pe klo 7.00-20.00. Toimintaa ei saa harjoittaa arkipyhinä. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen valvontaviranomaisen kanssa. Toiminnaksi katsotaan ylijäämämaiden ja välivarastoitavien jätteiden tuonti alueelle, maiden levitys ja maisemointityöt, koneiden siirto ja liikennöinti alueelle tai alueen sisällä tai alueelta pois.

Maankaatopaikan toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 dB (LAeq) klo 7.00-22.00 eikä yöohjearvoa klo 22.00-7.00 50 dB. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. Lähimpien loma-asuntojen piha-alueella melutaso ei saa ylittää päivällä klo 7.00-22.00 45 dB (LAeq) eikä yöohjearvoa 40 dB. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

9. Vesienhallintarakenteet on rakennettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ojat tulee perata ja alueelle on rakennettava kalkkikivisuodattimet ja riittävän kokoinen laskeutusallas ennen toiminnan aloittamista. Kalkkisuodattimien toimivuutta ja kuntoa on seurattava koko toiminnan ajan. Laskeutusallas tulee puhdistaa kiintoaineksista tarvittaessa. Täyttöalueen ympärille tulee rakentaa tarvittavilta osin ojat, jotka keräävät sade- ja sulamisvedet siten, että ne saadaan ohjattua hallitusti olemassa oleviin laskuojiin. Läjitykset on suoritettava siten, että pintavedet pääsevät esteettömästi ohjautumaan alueen ympärysojiin. Täyttöalueelle tai sen reuna-alueille ei saa muodostua lammikoita. Läjitysalueelle ei saa kasata maa-aineksia lumikerrosten päälle.

10. Mikäli alueella säilytetään koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi (esim. HDPE -kalvo, jonka päälle hienojakoista maa-ainesta). Alueilla ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai autoja, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

11. Jätteenkäsittelytoiminnalla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Vastuuhenkilön tulee olla perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Vastuuhenkilön tai yhteystietojen muuttuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueilla työskentelevien henkilöiden ja urakoitsijoiden perehdytyksestä sekä riittävän tiedon antamisesta kaikille alueilla työskenteleville.

12. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta maankaatopaikan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Toiminnanharjoittajan tulee edellyttää mahdollisilta urakoitsijoilta parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämistä.

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

13. Läjitysalue on rakennettava ja sitä tulee käyttää niin, että estetään ja torjutaan erilaiset haitat ja vaaratilanteet. Alueella käytettävät työkoneet on pidettävä kunnossa. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

14. Luvan haltijan on järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa aloitustarkastus ennen toiminnan aloittamista.

15. Maankaatopaikan toiminnasta ja välivarastoitavista jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on sisällytettävä vähintään vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

16. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin:

-          maankaatopaikalle sijoitetun maa-ainesjätteen määrä (t), laatu, alkuperä ja toimituspäivä

-          nykyinen ja jäljellä oleva täyttöala ja täyttötilavuus sekä jälkihoidetut alueet

-          välivarastoon vastaanotettujen jätteiden määrä (t), jätetunnus, laatu, alkuperä ja toimituspäivä

-          hyödynnettäväksi toimitetut jätteet, niiden jätetunnukset, määrä ja hyödyntämiskohde

-          välivarastossa vuoden lopussa varastossa olevat jätteet, niiden jätetunnukset ja määrät

-          toiminnassa syntyneet jätteet, niiden jätetunnus, määrä, laatu ja jätteen vastaanottaja

-          toiminnassa tapahtuneet poikkeukselliset tilanteet

-          maankaatopaikka-alueen ojien ja vesienhallintajärjestelmien huolto- ja korjaustoimenpiteet

-          mahdolliset tarkkailutulokset

Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.

17. Täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä läjitysalueen täytön, että jälkihoidon aikana. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.

18. Toiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun tulee tarkkailla aistinvaraisesti toiminnan aikana. Mikäli poikkeamia havaitaan, hakijan tulee ottaa vesinäytteet hakemuksen mukaisesti. Näytteenottajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys ja tutkimukset on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Mahdollisista poikkeamista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja tiedoksi ELY-keskukselle.

19. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pintavesien johtamisen toimivuutta silmämääräisesti ja poikkeamiin on reagoitava välittömästi. Mahdollisista poikkeamista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja tiedoksi ELY-keskukselle.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

20. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

21. Toiminnan päättyessä toiminta-alue on saatettava asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä ja maisemoitava. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten. Myös ELY-keskukselle tulee varata tilaisuus osallistua lopputarkastukseen.

22. Toiminnan loputtua hakijan tulee toimittaa Oulunkaaren ympäristöpalveluille loppuraportti, josta ilmenee alueelle sijoitettujen maa-ainesten määrä ja laatu sekä alueella toteutetut viimeistely- ja maisemointitoimenpiteet.

Vakuus

23. Toiminnanharjoittajan on asetettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 18 300 euron vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuus on toimitettava ennen toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. Vakuus palautetaan, kun läjitysalueen kunnostus toiminnan loputtua on tehty hyväksyttävästi ja ympäristöluvan määräykset ovat täyttyneet.

Päätöksen perustelut

Toimittaessa ympäristölupahakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti maankaatopaikkatoiminta ja jätteiden välivarastointi täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia. Toiminnalle ei ole kaavallista tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Läjitysalueelle sijoitetaan vain pilaantumattomia maa-aineksia, joten toimintaan ei sovelleta valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista (331/2013).

Hakemuksessa esitetystä poiketen, jätevedenpuhdistamon läjitysalueella kiinteistöllä RN:o 785-404-1-155 on läjitetty ylijäämämassoja 1990-luvun loppupuolelta lähtien.

Lupamääräysten perustelut

Jätteiden käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Jätteiden määrän rajoittamisella varmistetaan, että alueelle tuleva jäte ei keräänny alueelle aiheuttaen ympäristöhaittaa. Toiminta-alueella vastaanotettavat jätteet ovat täydennetyn hakemuksen mukaisia. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun maa-aineksen sekä betoni- ja asfalttijäteen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta sekä maa-aineksen soveltuvuudesta alueella käsiteltäväksi. Mikäli maa-ainesta, jonka vastaanottoon toiminnanharjoittajalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin maa-aineksen haltijalle, on toiminnanharjoittaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan maa-aineksen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (lupamääräykset 1, 2 ja 4)

Pinta- ja pohjavesien laadun suojelemiseksi alueelle ei saa tuoda pilaantuneita maa-aineksia. Maa-aineksen katsotaan olevan pilaantumatonta silloin kun se on luonnontilaista tai sen sisältämät haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut kynnysarvot. Toiminnassa on otettava huomioon vieraskasvilajien torjunta. Lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §:n mukaan vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. (lupamääräys 2)

Hapan sulfaattimaa eroaa tavanomaisesta maa-aineksesta sen haponmuodostuspotentiaalin vuoksi, joka voi aiheuttaa ympäristön kuormittumista. Happamat sulfaattimaat tulee ottaa tarkasti huomioon läjittämisen suunnitellussa ja toteutuksessa. Hakemuksessa ei ole esitetty tarkkoja suunnitelmia happamien sulfaattimaiden vastaanotosta, sijoittelusta ja käsittelystä, joten ennen kyseisten maiden vastaanottoa tulee esittää suunnitelmat valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi, jotta varmistutaan maiden oikeanlaisesta käsittelystä ja vaikutusten tarkkailusta. (lupamääräys 3)

Lupamääräykset 4-8 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Lupamääräys 6 on annettu jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja varastoinnin varmistamiseksi. Edellä mainitut toiminnot tulee toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta tarpeen vaatiessa voidaan selvittää toiminnasta aiheutuva todellinen melutaso. (lupamääräys 8)

Lupamääräys 9 on tarpeellinen maankaatopaikan vesistöön aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi.

Koneiden ja polttoaineiden tilapäistä säilyttämistä sekä mahdollisia koneiden huoltotoimenpiteitä koskeva lupamääräys 10 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelypaikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilö valvoo toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä valvontaviranomaisille. Tiedonkulun varmistamiseksi muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (lupamääräys 11)

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (lupamääräys 12).

Lupamääräys 13 on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lupamääräyksellä varmistetaan myös tiedonkulku tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Lupamääräykset 14,15 ja 22 on annettu viranomaisen tiedonsaanninturvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jätteitä koskevasta kirjanpidosta ja kirjanpitotietojen raportoinnista on säädetty jätelain 118 ja 119 §:ssä sekä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä. Kirjanpito- ja raportointitiedot on merkittävä ja eriteltävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 5 mukaisesti. (lupamääräys 15 ja 16)

Maatäytön tilaa seuraamalla voidaan nopeasti puuttua ongelmakohtiin ja ennaltaehkäistä niistä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja (lupamääräys 17).

Pintavesien laadun ja johtamisen toimivuuden tarkkaileminen on tarpeen maankaatopaikan vesistöön aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja vesistövaikutusten seuraamiseksi (lupamääräys 18 ja 19).

Toiminnan muutoksista ilmoittamisesta annettu määräys on tarpeen, jotta viranomaisella on ajantasainen tieto toiminnasta ja viranomainen voi arvioida muutosten vaikutusta ympäristöön ja tarvittaessa lupamääräyksiin tai uuden luvan tarpeeseen. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta on annettu määräys, jotta voidaan varmistua, että alueella on toteutettu tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. (lupamääräykset 20 ja 21)

Jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavasta vakuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 59–61 §:issä. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden on oltava riittävä ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Hakija on katsonut, ettei vakuutta tarvitse asettaa. Myönnettävä lupa mahdollistaa ylijäämämaan läjittämisen sekä betoni- ja asfalttijätteen välivarastoinnin. Kun pilaantumattomat ylijäämämaat läjitetään ympäristöluvan mukaisesti ja muotoillaan läjityksen edetessä, toiminnan ei katsota aiheuttavan merkittäviä jätehuoltokustannuksia. Vakuuden suuruudeksi on näillä perusteilla määrätty 18 300 euroa. (lupamääräys 23)

Vastaus Oulun Seudun Sähkön lausuntoon

Oulun Seudun Sähkön lausunto on otettu huomioon lupamääräyksessä 1.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi tai kunnes täyttösuunnitelman mukaiset rajat täyttyvät ja alue on hyväksytysti lopputarkastettu. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §).

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Päätöksen täytäntöönpano

Luvan mukainen toiminta voidaan aloittaa kun päätös on lainvoimainen (YSL 198 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 22-23, 27, 29, 34-35, 39-40, 42-45, 48-49, 51-53, 58-61, 62, 66, 83, 85-87, 89, 94, 96, 123, 134, 140, 167, 170, 172, 174, 190-191, 198, 205 § ja liiteen 1 taulukko 2.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6 ja 11-15 §

Jätelaki (646/2011) 2, 5-6, 8, 12-13, 15, 17, 28-29, 72-73, 91, 118-124 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 2, 7, 13, 25, 36 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17-18 §.

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §.

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen

arvioinnista 214/2007.

Kainuun jätehuollon jätehuoltomääräykset 10.1.2023.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymä maksujen

määräytymisperusteet.

Maksut

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymiä ja 1.6.2024 voimaan tulleita maksuperusteita, joiden mukaan alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikasta peritään mainitun taksan maksutalukon kohdan 12 a mukainen maksu 1785,00 euroa.

Tämän luvan käsittelymaksu on 1785,00 €.

Valvontamaksu

Lisäksi hakijan on maksettava kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen valvontamaksu. Luvanvaraisen toiminnan valvontaohjelman mukaisen määräaikaistarkastuksen maksu on luvan myöntämisen hetkellä 370-592 €.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Valitusoikeus on myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Liitteenä valitusosoitus

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Pudasjärven kaupungin ja Vaalan kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Hakija

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Oulun museo- ja tiedekeskus

Oulun Seudun Sähkö

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Vaalan Vesi ja Lämpö Oy

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.