Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 31.07.2025/Pykälä 45

OULYMP 31.07.2025 § 45  

3841/11.01.00/2025  

Asia

Kuljetusliike Moilaspojat Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen sekä louhitun kiviaineksen ja tuotteiden välivarastointiin Utajärven kunnassa, Utajärven kylässä, Soidenkalliolla, kiinteistöllä Lisäkankaala RN:o 889-407-11-31.

Hakija

Kuljetusliike Moilaspojat Oy

Y-tunnus 0556075-2

Hakijan osoitetiedot ovat päätöksen liitteessä 1, jota ei julkaista verkkosivuilla.

Asian valmistelija

Brita Telenvuo, ympäristötarkastaja, p. 0500 282 946

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja kohdan 7 alakohdan e mukaan sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 alakohtien a ja b perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Hakemus on jätetty 28.1.2025. Hakemuslomakkeesta on toimitettu uudempi versio 6.2.2025. Hakemusta on täydennetty 14.4.2025, 23.4.2025 ja 24.4.2025.

Alueen sijainti

Suunnitelma-alue sijaitsee Utajärven kunnassa, Utajärven kylässä, Soidenkalliolla, kiinteistöllä Lisäkankaala RN:o 889-407-11-31. Koordinaatit, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät ovat N: 7183910 I: 473670 ETRS-TM35FIN, N2000.

Luvat ja sopimukset

Hakijalla on alueella voimassa oleva Oulunkaaren ympäristölautakunnan (OULYMP) 1.6.2017 § 44 myöntämä maa-aines- ja ympäristölupa (yhteislupa) kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen 31.8.2026 saakka. Yhteisluvan mukainen kokonaisottomäärä on 120 000 kiintokuutiometriä (k-m3) noin 3,3 hehtaarin alueella. Ottamistoiminta saadaan ulottaa enintään tasoon +65,0 (N60).

Hakijalla on alueella vuokrasopimus kiinteistön omistajan kanssa 30.9.2035 saakka. Kiinteistön omistaja on antanut kirjallisen suostumuksen maa-aines- ja ympäristöluvan hakemiseen.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa alueella ei ole merkintöjä. Alue ei ole Utajärven keskustan osayleiskaavan alueella eikä karttatarkastelun perusteella asemakaava-alueella.                           

 Kallio on osittain paljastuneena ja osittain ohuen pintamaan peitossa. Maapeitteen paksuus laajennusosassa on 0-1,5 metriä. Kallion kiviaines on arkosiittia. Kiviaines ei sisällä malmimineraaleja tai muita ympäristölle haitallisia mineraaleja.

 Hakemuksen mukaan alle 500 metrin  etäisyydellä ei sijaitse häiriölle alttiita kohteita tai muita herkkiä kohteita. Ottamisalueella ei ole tavattu laji.fi-sivustonkaan mukaan sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottamistoimintaa rajoittamalla.

 Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä (lähimpään, I-luokan pohjavesialueeseen Mäntyvaara on matkaa noin 6,5 km) eikä sen vaikutuspiirissä ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja.

 Lähin asutus on 800 metrin etäisyydellä kohteesta etelään.

 Lähin vesistö on Oulujoki, johon on matkaa linnuntietä noin 1,1 kilometriä.

Toiminnan kuvaus

Kuljetusliike Moilaspojat Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen sekä louhitun kiviaineksen ja tuotteiden välivarastointiin kiinteistöllä Lisäkankaala RN:o 889-407-11-31. Suunnitelma-alue sisältää ottamis- ja tukitoiminta-alueen. Ottamisalueen koko on noin 5,26 ha ja tukitoiminta-alueen koko on 2,0 ha. Murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen. Naapuritiloihin jää vähintään 50 metrin suojavyöhyke.

Otettavan kalliokiviaineksen määrä on yhteensä 300 000 k-m3 kymmenen (10) vuoden aikana. Kalliokiviaineksia otetaan pohjaveden pinnan alapuolelta. Haettava ottamistaso on alimmillaan +65,4 (N2000) ja louhintasyvyys 6-20 m.

Alueella tuotetaan keskimäärin 50 000 tonnia kalliokiviaineksia vuodessa, maksimi on 100 000 tonnia vuodessa. Kiviaineksia voidaan viedä alueelta murskeiden lisäksi myös louheena. Murskausta suoritetaan ympäri vuoden, 3-5 viikkoa vuodessa. Kuljetuksia tehdään varastokasoista

ympäri vuoden. Hakemuksen mukaan varastointiaika on alle kolme (3) vuotta, keskimäärin noin yksi vuosi. Varastokasojen määrä vaihtelee kysynnän mukaan, noin 5000-30 000 tonnia. Louhittavaa ja tilalla murskattavaa kiviainesta tullaan käyttämään hakijan omiin sekä yhteistyökumppaneiden työkohteisiin lähialueella.

Ottamistoiminta

Toiminta on nykyisen louhinnan jatkamista laajentamalla ottamisaluetta. Nykyinen louhinta on ulottunut syvimmillään noin tasolle +71 - +73 (N2000). Otto laajenee nykyisen louhoksen koillispuolelle. Ottamisalueen kaakkoispuolista, noin 2,0 ha aluetta käytetään tukitoiminta-alueena, jolle sijoitetaan varastokasat sekä työkoneita. Alueella ei säilytetä poltto- tai voiteluaineita. Työkoneiden tankkaukset tehdään liikkuvasta, ylitäytönestimellä ja laponestolla varustellusta kalustosta, tai ne käydään tankkaamassa hakijan varikkoalueella tai lähimmillä huoltoasemilla. Murskauslaitoksen polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa, laponestolla ja ylitäytönestimillä varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä.

Louhinnan vaiheita ovat poraus, räjäytys, rikotus ja murskaus. Alan asiantuntijat suorittavat poraukset ja räjäytykset. Poraus- ja panostusmäärät perustuvat räjäytyssuunnitelmaan. Räjäytykset

suunnitellaan siten, ettei toiminnasta aiheudu tärinähaittoja asutukselle. Räjäytyksiä suoritetaan 2-3 kertaa vuodessa, määrä vaihtelee kysynnän mukaan. Suurimmat lohkareet rikotetaan kaivinkoneen iskuvasaralla murskausta varten.

Murskaus suoritetaan siirrettävillä murskauslaitoksilla, joiden mallit ja merkit vaihtelevat. Murskausurakoitsijat käyttävät parasta mahdollista teknologiaa. Pölyä ja melua vähennetään mm. laitteistojen koteloinneilla sekä sijoittamalla murskauslaitos alas louhokseen, jolloin louhoksen

reunat toimivat melu- ja pölysuojauksena. Murskattava kiviaines kulkee syöttimen kautta esimurskaimeen, josta kuljettimilla väli- ja jälkimurskaimiin. Seuloilla tuotteet säädellään haluttuihin raekokoihin ja erilaisiin lajitteisiin. Eri lajitteet säilytetään omissa varastokasoissaan,

josta ne kuljetetaan kysynnän mukaan käyttökohteisiin. Varastointiaika on yleensä alle vuosi.

Murskattavat kiviainekset pyritään ajamaan räjäytyksen ja rikotuksen jälkeen suoraan murskauslaitokseen, tai niitä kasataan murskauslaitoksen viereen siten, että kuljetusmatkat jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Tuotteiden varastokasat sijoitetaan ottamisalueen kaakkoispuoliselle tukitoiminta-alueelle, tilan salliessa myös ottamisalueelle siten, että lastaukselle on riittävästi tilaa ja kuormauskaluston kuljetusmatkat jäävät tältäkin osin mahdollisimman lyhyiksi. Murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen. Alueelta kuorittavat pintamaat käytetään maisemointiin.

Louhokseen kertyvä vuosittainen vesimäärä on pääosin sade- ja sulamisvettä ja jää pieneksi. Louhoksen on arvioitu lopputilanteessa täyttyvän noin tasolle +82,4 (N2000), eli noin pohjoispuolisen

suoalueen tasolle. Louhos saattaa täyttyä ylemmällekin tasolle. Louhokseen kertyvät vedet johdetaan nykyiseen tapaan pumppaamalla hakemuksen kohteena olevan tilan Lisäkankaala ojitukseen. Lähin vesistö on Oulujoki, johon on matkaa linnuntietä noin 1,1 km. Louhoksen vedet

pumpataan sen luoteispuolelle, mistä ojia pitkin etäisyyttä on noin 2,5 km. Ojasto kulkee suureksi osaksi suoalueella, jonka turve sitoo kiintoaineksen. Pumpattavat vedet jäävät todennäköisesti suureksi osaksi reitin varrelle ja imeytyvät suoalueelle. Pumppausvesissä ei ole vesistöille haitallisia mineraaleja tai aineksia, mahdolliset öljy- tai polttoainepäästöt puhdistetaan välittömästi.

Louhokseen ei pääse kertymään suuria määriä vettä, koska toiminta on vuosittaista, eikä isoja, yksittäisiä tyhjennyspumppauksia tarvita. Koko 3,3 ha louhokseen sadannasta kertyvä laskennallinen vesimäärä on noin 54,2 m3/d. Kallio ei ole kovin rikkonaista, eikä rakoilusta aiheudu merkittävää vesimäärän lisäystä. Koska kohteen lähellä ei ole pohjavesi- tai suojelualueita, vedet johdetaan metsäiselle alueelle kantatilalla, eivätkä pumppaukset ole aiheuttaneet vettymistä aiemmankaan toiminnan yhteydessä, ei toiminta edellytä pumpattavien vesien määrän tai laadun tarkkailuohjelmaa. Hakija ei katso laskeutusaltaalle olevan tarvetta ainakaan tällä hetkellä. Vettymistä ei ole havaittu, ei myöskään kiintoaineksen kulkeutumista.

Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt

Toiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen määrä on 0-30 käyntiä vuorokaudessa kysynnän mukaan, satunnaisesti. Kulku tapahtuu nykyistä reittiä kaakkoispuoliselta metsäautotieltä. Tietä ei päällystetä, kastellaan tarvittaessa. Teiden pölyntorjuntaan tarvittaessa käytettävä vesi otetaan säiliöihin hakijan varikolta.

Jotta louhos oheistoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville, louhos suojataan laajennuksenkin osalta maavalleilla ja lohkareilla riittävän turvalliseksi. Pintamaiden tarkempi sijoittuminen riippuu pintamaakerroksen paksuuden määrästä ja alueellisesta vaihtelusta. Lisäksi käytetään tarvittavissa määrin lippusiimaa tehostamassa suojausta. Alueelle johtavan tien varteen on sijoitettu varoitustaulu louhosalueesta ja siellä tehtävistä räjäytystöistä. Räjäytyksistä varoitetaan äänimerkein ja huolehditaan, ettei louhoksen lähellä liiku ulkopuolisia niiden aikana. Louhoksen ympärillä on louhoksesta varoittavia kylttejä. Kulku alueelle tapahtuu nykyistä reittiä alueen kaakkoisreunasta, tukitoiminta-alueen kautta. Louhinnan ja murskauksen toteuttavat ulkopuoliset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Luvan hakija valvoo, että louhosalue sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuussäännösten mukaisia.

Louhokselta lähtevät maa- ja kiviaineskuljetukset suuntautuvat louhokselle Sotkantieltä johtavaa metsäautotietä/yksityistietä pitkin yleiselle tiestölle; ensin Sotkantielle (tie 8300), jota pitkin Oulun suuntaan Oulujoen pohjoispuolella sekä Utajärven suuntaan Puolangantielle (tie 837) ja edelleen Järvikyläntielle (tie 8300) Vaalaan päin. Sotkantien ja Puolangantien risteyksestä liikennöintiä myös Puolangantietä pitkin Utajärven keskuksen kautta Ouluntielle (tie 22). Utajärven keskustan alueella liikennöintiä katuverkostoa pitkin eri rakennuskohteisiin keskustan alueella. Kuljetuskaluston paluuliikenne sekä muiden työkoneiden ja murskauslaitosten kuljetukset tapahtuvat edellä kuvatuilla tieosuuksilla tapauskohtaisesti.

Toiminnan ajankohta

Murskauslaitoksen ja louhintatöiden toiminta-aika on ympäri vuoden kysynnän mukaan. Murskaus tehdään ma-pe klo 6.00-22.00. Poraus ja rikotus tehdään ma-pe klo 7.00-21.00. Räjäytys tehdäään ma-pe klo 8.00-18.00. Kuormaus ja kuljetus tehdään ma-pe klo 6.00-22.00.

Vuotuinen toiminta-aika murskaukselle on 30 päivää/vuosi, poraukselle 6 päivää/vuosi, rikotukselle 10 päivää/vuosi, räjäytykselle 3 päivää/vuosi ja kuormaukselle ja kuljetukselle 100 päivää/vuosi.

Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus ja varastointi

Hakemuksen mukaan sähkönkulutus on arviolta 2,2 kW/tuotettu tonni. Sähkö hankitaan aggregaatista. Toiminnassa ja tuotannossa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointipaikka on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointipaikka.

Pölyämisen estoon tarvittaessa käytettävä vesi otetaan louhoksesta. Ennalta arvioiden ei tarvetta.

Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

Hakemuksen mukaan toiminnassa ei muodostu jätevesiä. Pesuvesiä ei synny. Wc-käymälöitä ei tuoda alueelle, koska hakijan varikko sekä Utajärven keskusta yleisine käymälöineen sijaitsevat muutaman minuutin ajomatkan päässä. Saniteettijätteitäkään ei siis synny. Talousjätteitä syntyy arviolta 200 kg/v. Talousjätteitä ei säilytetä alueella, vaan ne toimitetaan päivittäin jätteenkeräykseen. Alueella ei säilytetä öljyjä, eikä suoriteta öljynvaihtoja.

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 5000-10 000 m³-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 5 m³-ktr. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueen reunoille kuorittavilla puhtailla, humuspitoisilla pintamailla ja maa-aineksilla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Pintamaat käytetään louhoksen suojaukseen/luiskaukseen. Laajennusalueen mahdolliset suuret kannot viedään haketettavaksi energiantuotantoon tai murskataan ja sekoitetaan kasvukerrokseen käytettäviin pintamaihin tukitoiminta-alueella.

Maisemointi

Ottamisalueen pintamaat käytetään tukitoiminta-alueen kasvukerrokseen, humuksetonta moreenia myös luiskauksiin. Luiskat voidaan rakentaa pääosin louheella, niihin ei tarvita humuspitoisia pintamaita ja tukitoiminta-alueen maapeite on lähtötilanteessakin ohut, joten nykyisten pintamaiden määrä on ennalta arvioiden riittävä. Luiskaukset tehdään tasolle kaksi metriä tulevan altaan vesipinnan alapuolelle, eli noin tasolle +80,4 (N2000) kaltevuudella 1:3, tämän tason alapuolella lähes pystynä. Louhoksen reunoille tai pohjalle ei jätetä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Täyttymisvesipinnan alapuolella tai aivan vesirajan lähellä ei käytetä humuspitoisia maa-aineksia. Ajoluiska jää toiminnan jälkeen turvallisuusluiskaksi.

Louhos suojataan maavalleilla ja lohkareilla. Vallit muotoillaan lopputilanteessa ympäristöön sopeutuviksi ja sellaisiksi, etteivät ne vaadi jälkihoitoa. Tukitoiminta-alue jää metsätalouskäyttöön ja sen annetaan metsittyä luontaisesti. Lopputilanteessa louhoksen alueelle syntyy vähitellen vesiallas, jota voidaan käyttää myöhemmin virkistyskohteena.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Hakemuksessa on esitetty ilmaan joutuvista päästöistä murskauksen, lastauksen ja varastoinnin osalta seuraavasti: hiukkaset (sis. pöly) 0,647 tonnia/vuosi, typen oksidit (NOx) 0,127 tonnia/vuosi, rikkidioksidi (SO2) 0,058 tonnia/vuosi ja hiilidioksidi (CO2) 384,8 tonnia/vuosi. Hakemuksen mukaan murskauslaitoksissa ja työkoneissa on vaadittavat pakokaasupäästöjen suodatusmenetelmät. Pölyämistä estetään

tarvittaessa kastelemalla.

Hakemuksessa annetut tiedot melusta on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Tiedot melusta.

Lähin suojelualue on noin 2,0 km itään sijaitseva yksityinen suojelualue YSA230636 Pitkäranta. Lähimmät Natura-alueet sijaitsevat 9-10 km etäisyydellä. Lähin metsälain 10 § mukainen kohde sijaitsee noin 2,7 km koilliseen, lähin muinaisjäännös noin 1,8 km ottoalueesta etelään. Hakemuksen mukaan toiminnoilla ei ole näihin vaikutuksia. Toiminta on nykyisen toiminnan laajentamista alueella, joka ei näy asutukselle, eikä yleisille teille, joten siitä ei aiheudu maisemallisia haittoja. Hakemuksen mukaan toiminta ei vaikuta rakennettuun ympäristöön eikä vesistöihin.

Hakemuksen mukaan toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman ns. murausasetuksen (VNA 800/2010) periaatteita ja siinä annettuja ohjeita. Suunnitelman mukaisesti toimien ja alueen asutukseen nähden syrjäisen sijainnin vuoksi toiminnasta ei aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle.

Siirrettävä murskauslaitos on aiemman toiminnan yhteydessä sijoitettu joko tukitoiminta-alueelle tai louhokseen. Jatkossa murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen, mikä vähentää melun ja pölyn kulkeutumista ympäristöön.

Lähimmissä taloissa on tehty aiemman louhinnan yhteydessä tärinämittauksia. Tärinämittauksia on tehty lähimmissä kiinteistöissä 2010, 2011 ja 2012. Pystyheilahduskomponentin arvot ovat enimmillään olleet

1,25 mm/s, kun ohjeelliset raja-arvot po. paikoissa olisivat 5-7 mm/s. Kiinteistöt ovat yli 800 metrin etäisyydellä louhosalueesta. Oton laajennus suuntautuu poispäin asutuksesta, joten tärinämittauksille ei ole tarvetta. Tärinävaikutuksia hallitaan panostuksilla.

Ottamistoiminnan seurauksena laajennusalueelta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä alue ja laajennusalue ovat tavanomaista, kallioista maastoa, joten näiden poistumisesta ei ole haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Osalta laajennusaluetta puusto ja pintamaat on poistettu jo aiemman toiminnan yhteydessä.

Hakemuksen mukaan öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueella tai työkoneissa säilytetään öljyntorjuntakalustoa, imeytysturvetta, -mattoja tms. Tukitoiminta-alueelle tai työkoneisiin varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin.

Kuljetusliike Moilaspojat Oy käyttää louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa myös ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo niiden toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten mukaiset vaatimukset. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan

kaikki tuotteet käytetään maarakentamiseen ja ottamisalueen maisemointiin.

Mikäli alueella säilytetään polttoaineita, käytetään ylitäytönestimillä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Koska louhos sijaitsee lähellä hakijan varikkoa sekä Utajärven keskustan huoltoasemia, työkoneet tankataan alueen ulkopuolella.

Tarkkailu

Hakemuksen mukaan turvallisuuteen vaikuttavia asioita tarkkaillaan jatkuvasti. Louhintamäärästä pidetään kirjanpitoa. Ei tarkkailuohjelmia. Tuotantomäärät raportoidaan vuosittain. Polttoaineiden ja öljypäästöjen silmämääräistä tarkkailua suoritetaan louhinta- ja murskausjaksojen aikana päivittäin, poistoveden laatua seurataan pumppausten yhteydessä päivittäin.

Pumpattavien vesien määrää voidaan tarvittaessa tarkkailla pumppaustehon ja pumppausjaksojen pituuksien perusteella. Pumpattavan veden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti. Poikkeustilanteessa (esim. öljyvuoto) pumppaus lopetetaan ja pumpattavasta vedestä otetaan vesinäytteitä, jotka toimitetaan analysoitavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. Analyysitulokset toimitetaan

Oulunkaaren ympäristöpalvelulle. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista häiriöistä ilmoitetaan palo- ja pelastusviranomaisille sekä Oulunkaaren ympäristöpalvelulle.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Utajärven kunnan verkkosivuilla 24.4.- 2.6.2025. Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös Tervareitti-lehdessä 24.4.2025. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen lähellä sijaitsevien kiinteistöjen omistajille.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta koskien vesien johtamista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristönsuojeluyksikkö on ilmoittanut 12.6.2025 sähköpostitse, että sillä ei ole lausuttavaa asiasta.

Oulunkaaren ympäristölautakunta toimii Utajärven kunnan terveydensuojeluviranomaisena. Terveydensuojeluviranomaisen viranhaltija on todennut hakemuksesta keskusteltaessa 12.3.2025, että Utajärven kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole tarvetta lausua asiasta.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Tarkastukset

Alueelle on tehty voimassa olevan maa-aines- ja ympäristöluvan (OULYMP 1.6.2017 § 44) valvontaohjelmaan perustuva määräaikaistarkastus 27.6.2024.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Kuljetusliike Moilaspojat Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kallion louhintaan, murskaamiseen ja kiviainesten ja tuotteiden välivarastointiin Utajärven kunnan Utajärven kylässä, Soidenkalliolla, kiinteistöllä Lisäkankaala RN:o 889-407-11-31 (palsta 1).

Maa-aines- ja ympäristölupa (yhteislupa) myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Yleiset määräykset

1. Kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on enintään 300 000 kiintokuutiometriä. Suunnitelma-alue sisältää ottamis- ja tukitoiminta-alueen. Ottamisalueen pinta-ala on noin 5,26 hehtaaria. Tukitoiminta-alueen pinta-ala on noin 2,0 hehtaaria.

Alueella saa louhia ja murskata enintään 100 000 tonnia vuodessa alueelta otettavaa kiviainesta. Vain ottamisalueelta louhitun ja murskatun kiviaineksen välivarastointi on sallittu.

2. Kalliokiviainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +65,4 (N2000).

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvanhaltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä ja havaittavuudesta alueella koko ottamistoiminnan ajan.

4. Toiminta on järjestettävä siten, että suunnitelma-alue on turvallinen. Ottamistoiminnan ja jälkihoitotöiden aikana on huolehdittava, että louhos ei aiheuta missään toiminnan vaiheessa, eikä ottamistoiminnan päätyttyä vaaraa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle. Louhosalue on aidattava tai rajattava maa- ja lohkarevallilla. Suunnitelma-alue on merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen pääsy suunnitelma-alueelle tulee estää (esim. lukittavalla puomilla ja isoilla lohkareilla).

5. Toiminta kokonaisuudessaan on toteutettava siten, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pinta- tai pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly-, melu- tai tärinähaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

6. Murskaamista saa tehdä maanantaista perjantaihin kello 6.00-22.00. Porausta ja rikotusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00. Räjäyttämistä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee ilmoittaa riittävän ajoissa etukäteen valvontaviranomaiselle.

7. Luvanhaltijan on nimettävä luvan mukaiselle toiminnalle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille ja jolla on mahdollisuus suorittaa toiminnan jatkuvaa valvontaa murskausjaksojen aikana. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Luvanhaltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän yhteisluvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville ja muille sidosryhmille.

8. Luvanhaltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa aloitustarkastus ja edellisen maa-aines- ja ympäristöluvan lopputarkastus, jossa käydään läpi edellisen yhteisluvan lupamääräysten toteutuminen ja maisemointi. Merkinnät (ottamisalue, korko, varoituskyltit) tulee olla paikoillaan aloitustarkastuksella.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

9. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

11. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on oltava helposti ja riittävästi saatavilla soveltuvaa imeytysainetta. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

12. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet suojata valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia tai muuten huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja. Alueella saa säilyttää kerrallaan polttoaineita ja öljytuotteita vain sen määrän, minkä töiden suorittaminen edellyttää.

Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa, lukituissa säiliöissä. Valuma-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

13. Pintavesien pääsy louhosalueelle sen ulkopuolelta tulee estää. Louhoksesta pumpattavat vedet tulee johtaa hallitusti siten, että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta alapuoliseen ojastoon, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa ympäristölle. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan on sovittava maanomistajien kanssa niin pitkälle kuin vesien johtamisesta voi aiheutua vettymistä tai uoman kunnossapitotarpeen lisääntymistä.

Mikäli otettavan ja pois johdettavan veden määrä ylittää 100 m3/vrk, on toiminnanharjoittaja vesilain 2 luvun 15 §:n 1 momentin kohdan 3 mukaisesti velvollinen ilmoittamaan kirjallisesti valtion valvontaviranomaiselle vesien pumppaamisesta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista.

14. Alueelle tulee tehdä tarvittaessa sellainen laskeutusallas, joka täyttää tehtävänsä ja estää kiintoaineen kulkeutumisen. Laskeutusaltaan toimivuutta ja riittävyyttä louhoksesta pumpattavan veden sisältämän kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Laskeutusallas tulee tyhjentää kiintoaineesta tarvittaessa.

15. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet, sijoittamalla murskauskalusto louhoksen pohjalle ja alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Myös alueelle johtavan metsäautotien/yksityistien pölyntorjunnasta on tarvittaessa huolehdittava. Vedellä tehtävässä pölyntorjunnassa saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

16. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa toiminta-aikana ylittää ulkona asumiseen käytettävillä alueilla melutason A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutason päiväohjearvoa 45 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

17. Räjähdysaineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai vahinkoa ulkopuoliselle omaisuudelle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman tärinän selvittämisestä ja mittaamisesta.

18. Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa välivarastoida tai tuoda suunnitelma-alueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

19. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaiselle ja valvontaviranomaiselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

20. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä alueella käytettävien ajoneuvojen, muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

21. Louhokseen kertyvän ja sieltä pumpattavan veden määrän ja laadun tarkkailua tulee suorittaa jatkuvana tarkkailuna aistinvaraisesti. Mikäli vedessä havaitaan jotain poikkeuksellista, on veden pumppaaminen keskeytettävä välittömästi ja otettava viipymättä vedestä tarkkailunäyte. Näytteenottajalla tulee olla tarvittava kokemus ja pätevyys vesinäytteenottamiseen ja näyte tulee toimittaa akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Analyysitulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä vesien tarkkailusta.

22. Erillisten toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
23. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on raportoitava valvontaviranomaiselle kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä:

-          käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus)

-          louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

-          toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikka

-          käytetyt raaka-aineet ja kulutus

-          ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

-          mahdolliset tarkkailutulokset

24. Luvanhaltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun ottamistoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti NOTTO-tietojärjestelmään. Lomake löytyy osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut kohdasta Maa-aineksen otto / MAL 23a §:n mukainen ilmoitus maa-aineksen otosta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

25. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja alueelle muodostetaan mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta. Louhosalueen luiskaus, muotoilu ja maisemointi on tehtävä ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Louhoksen luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle ja vesirajan lähelle ei saa sijoittaa humuspitoisia maita tai orgaanista ainesta. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jäädä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä.

26. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää kalliokiviainesten ottamisen hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

27. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvanhaltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvanhaltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden kuukauden (6 kk:n) kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (maa-aineslaki 13 a §).

28. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on tehtävä luvan voimassaoloaikana. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

Päätöksen perustelut

Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta ja murskaaminen sekä kiviainesten ja tuotteiden välivarastointi toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Kuljetusliike Moilaspojat Oy on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta sekä kiviainesten ja tuotteiden välivarastointi täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Hakemuksessa esitetystä poiketen lähin kiinteä muinaisjäännös sijaitsee ottamisalueesta noin 1,23 km etäisyydellä eteläkaakkoon.

Kalliokiviaineksen ottamistoiminnalle ja välivarastoinnille ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Lupamääräysten perustelut

Kalliokiviaineksen ottamismäärä, ottamisalue, vuosittainen murskausmäärä, kiviainesten välivarastointi  ja alin ottamistaso ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen kiviainesten ottamistoiminnan ja välivarastoinnin haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (määräykset 1-2).

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta ottamistoiminnan etenemistä voidaan seurata. (määräys 3).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (määräys 4).

Määräykset 5, 15, 16 ja 17 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ulkopuoliselle omaisuudelle. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai ulkopuoliselle omaisuudelle, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa ympäristöön. (määräys 6).

Valvonnan järjestämiseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi luvanhaltijan yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. (määrykset 7-8).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa (määräys 9).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 10).

Määräykset 11 ja 12 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Määräykset 13 ja 14 on annettu louhoksen kuivatusvesien pumppauksesta ja johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi. Kuivausvesien johtaminen edellyttää sopimusta maanomistajien kanssa. Ellei asiasta päästä sopimukseen, asia ratkaistaan vesilain mukaisella menettelyllä.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 18).

Määräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 20).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (määräys 21).

Lupamääräykset 22-24 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu ottamistoiminnan aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 25, 26 ja 28).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvanhaltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 27).

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.7.2035 saakka, johon mennessä kaikki suunnitelma-aluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Tämä päätös korvaa Oulunkaaren ympäristölautakunnan 1.6.2017 § 44 myöntämän maa-aines- ja ympäristöluvan Kuljetusliike Moilaspojat Oy:lle kiinteistöllä Lisäkankaala RN:o 889-407-11-31. Oulunkaaren ympäristölautakunnan 1.6.2017 § 44 päätös maa-aines- ja ympäristöluvasta raukeaa tällä päätöksellä.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Ennen ottamistoiminnan aloittamista hakijan on toimitettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle päätöksessä määrätty vakuus.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123,134, 167-170, 190-191, 198, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4 ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16 a, 19-21, 23 a ja 23 b §. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1, 7-10 ja 33 §.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Vesilaki (587/2011) 2 luku 15 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17-18 §.

Jätehuoltomääräykset Liminka, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi. Lakeuden Eko 1.12.2023.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Vakuus

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 25.4.2024 § 28 maksutaulukon mukainen vakuus (maa-aineslaki 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € myönnetyn otettavan maa-ainesmäärän jokaista kiintokuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

5,26 ha x 1500 €/ha  + 300 000 k-m³ x 0,04 €/k-m3 = 19 890 €.

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.1.2036 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut ja niiden perusteet

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on

3300,00 € + (1785,00 € – 535,50 €) + 187,62 € = 4737,12 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymää maksutaksaa, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn kiviainesmäärän tilavuuden (300 000 k-m3) mukaan 11,00 €/1000 m3, kuitenkin vähintään 410 € ja enintään 5420 €. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä (3300,00 €) ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1785,00 €.

Hakijalta peritään ilmoituskulut, jotka koskevat lupahakemusta ja -päätöstä koskevien kuulutusten julkaisemista lehti-ilmoituksilla. Ilmoituskulut hakemuksen kuulutuksen lehti-ilmoituksesta ovat 187,62 €.

Valvontamaksu

Lisäksi luvanhaltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 345 € ja enintään 4120 €. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 275 € luvan myöntämishetkellä.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 §:n ja ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Utajärven kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Kuljetusliike Moilaspojat Oy

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.