Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 31.07.2025/Pykälä 46

OULYMP 31.07.2025 § 46  

3709/11.01.00/2025  

Asia

Morenia Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen, murskeen valmistamiseen ja välivarastointiin sekä puhtaiden ylijäämämaiden ja kierrätysasfaltin vastaanottamiseen Vaalan kunnassa, Oterman kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Rovakangas RN:o 785-404-91-33.

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija

Morenia Oy

Automaatiotie 1

90460 Oulunsalo

Y-tunnus 3169375-1

Asian valmistelija

Brita Telenvuo, ympäristötarkastaja, p. 0500 282 946

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, kohdan 7 alakohdan e mukaan sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää ja kohdan 13 alakohdan f mukaan muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 alakohtien a ja b ja kohdan 12 alakohdan b perusteella.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen ja  asfalttijätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa. Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Hakemus on jätetty 23.12.2024. Hakemusta on täydennetty 14.3.2025 ja 25.4.2025. Naapurikiinteistön omistajan suostumus vesien johtamiselle Rovanojaan on toimitettu 28.5.2025.

Alueen sijainti

Suunnitelma-alue sijaitsee Vaalan kunnassa, Oterman kylässä, kiinteistöllä Rovakangas RN:o 785-404-91-33. Alue sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä Vaalan keskuksesta koilliseen. Koordinaatit, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät ovat N: 7163600 I: 495700 ETRS-TM35FIN, N2000.

Luvat ja sopimukset

Toiminta-alue sijoittuu Morenia Oy:n omistamalle kiinteistölle RN:o 785-404-91-33 (Rovakangas). Kiinteistö on lohkottu Morenia Oy:lle vuonna 2006, minkä jälkeen alueella on harjoitettu kiviainestoimintaa. Morenia Oy:llä on ollut alueella maa-aineslupa (Vaalan kunnan ympäristölautakunta 16.3.2015 § 18) kymmeneksi vuodeksi 300 000 kiintokuutiometrin (k-m3) määrälle. Maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt maaliskuussa 2025.

Morenia Oy:llä on alueella toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (Vaalan kunnan ympäristölautakunta 17.3.2016 Liite § 15) kallion louhintaan ja murskaukseen sekä päällysteen valmistamiseen ja puretun päällysteen välivarastointiin ja hyötykäyttöön. Louhintaa ei voi suorittaa voimassa olevalla ympäristöluvalla, sillä louhinta on tullut toteuttaa 16.3.2015 myönnetyn maa-ainesluvan ottamissuunnitelman mukaisesti eikä ottamistoimintaa voi tehdä ilman voimassa olevaa maa-aineslupaa.

Naapurikiinteistön omistaja (Metsähallitus) on antanut suostumuksensa vesien johtamisesta Rovanojaan.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa alue sijoittuu TV-1 371 alueelle, jolla ohjataan tuulivoimarakentamista. Alueen läheisyydessä on Vaalan tuulivoimayleiskaava 2030. Vaalan kunnan päätöksellä Rovankankaan-Pirttikankaan aluetta ei ole osoitettu tv-alueena Vaalan tuulivoimaosayleiskaavassa. 110 kV ja 220 kV voimalinjat sijaitsevat noin 1,3 km etäisyydellä alueen eteläpuolella. Alue ei ole muun yleis- tai asemakaavoituksen piirissä, eikä sillä tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitse muinaismuistoja tai suojeltavia kohteita.

 Kallioperä on alueella osittain paljastuneena, osittain 1-3 metrin maakerroksen peitossa olevaa graniittigneissiä. Kohde on vanhaa ottamisaluetta, joka maisemoidaan oton yhteydessä sekä jälkeen. Ympäröivä alue on suota ja kallioista moreenikangasta. Päättyneen maa-ainesluvan mukainen alin ottotaso on +117,00 (N2000) ottotasolle. Ottoa jatketaan vanhan varastoalueen suuntaan samassa ottamistasossa. Suunnitelman kohteena oleva kiinteistö rajautuu ainoastaan yhteen naapurikiinteistöön, josta se on lohkottu kiviainestoimintaan.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen vaikutuspiirissä ole vedenottamoja tai yksityistalouksien kaivoja. Suunnitelma-alue ei sijaitse vesistön rantavyöhykkeellä.

Lähimpään asutukseen on matkaa noin 3,0 km.

Ottamisalueella ei ole tavattu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottamistoimintaa rajoittamalla. Hakemuksen mukaan lajihavainnot on myös tarkistettu Suomen Lajitietokeskuksesta. Kiviainesalueella luontoarvot on jo suurelta osin menetetty aiemman kiviainestoiminnan yhteydessä.

Karttatarkastelun (Syken karttapalvelu Karpalo ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna) perusteella lähin vesistö on Ala-Parttuaisen puro, joka sijaitsee kiinteistön Rovakangas RN:o 785-404-91-33 rajasta noin 540 metriä pohjoiseen. Rovanojan, joka mutkittelee kiinteistön Rovakangas RN:o 785-404-91-33 lounasrajan kautta, virtaussuunta on Ala-Parttuaisen puroon päin.

Viereisellä kiinteistöllä itä-kaakkoispuolella sijaitsee Kainuun Sora Oy:n hallinnoima kiviaineisten ottamisalue (maa-aines- ja ympäristölupa OULYMP 29.4.2021 § 135, päätös voimassa 30.4.2031 saakka). Hakemuksen mukaan ottamisalueiden yhdistymisestä ei ole vielä tehty suunnitelmia. Ottamisalueiden välissä on noin 30 m kannas tällä hetkellä.

Toiminnan kuvaus

Morenia Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa (yhteislupaa) kalliokiviaineksen ottamiseen, murskeen valmistamiseen ja välivarastointiin sekä puhtaiden ylijäämämaiden ja kierrätysasfaltin vastaanottamiseen Vaalan kunnassa, Oterman kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Rovakangas RN:o 785-404-91-33. Hakemuksen mukaan toiminta tai tuotantomäärät eivät olennaisesti muutu nykyisestään. Morenia Oy hakee samalla myös toiminnan aloittamislupaa ennen yhteislupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

Suunnitelma-alueen koko on noin 7,7 hehtaaria. Ottamisalueen koko pinta-ala on noin 5,53 ha, josta noin 3 ha on jo louhittua aluetta. Tukitoiminta- ja varastointialueen, johon käytetään vanhaa ja uutta pohjaa, koko on 1,75 ha. Otettavan kalliokiviaineksen määrä on yhteensä 300 000 k-m3 kymmenen (10) vuoden aikana. Kalliokiviaineksia otetaan pohjaveden pinnan alapuolelta. Haettava ottamistaso on alimmillaan +117,0 (N2000) ja louhintasyvyys noin 0-26 m. Morenia Oy esittää vakuudeksi 15 000 euroa.

Kiviainesten tarve alueella on pysynyt tasaisena. Vuosittain otettava kiviainesmäärä on arviolta 30 000 k-m3. Alueella louhitaan ja murskataan kiviainesta keskimäärin 84 000 tonnia vuodessa ja enintään 300 000 tonnia vuodessa. Varastoon tehdään eri murskelajikkeita tarpeen mukaan. Varastointiaika vaihtelee kysynnän mukaan.

Hakemuksen mukaan puhtaita ylijäämämaita vastaanotetaan maksimissaan 20 000 m3ktr eli 40 000 tonnia luvan voimassaoloaikana ja kierrätysasfalttia enintään 5000 m3 eli 10 000 tonnia luvan voimassaoloaikana. Ylijäämämaiden arvioitu vuosituotanto on keskimäärin 2000 tonnia vuodessa ja enintään 20 000 tonnia vuodessa. Kierrätysasfaltin arvioitu vuosituotanto on keskimäärin 1000 tonnia vuodessa ja enintään 10 000 tonnia vuodessa. Kierrätysasfaltin varastointiaika on maksimissaan kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä asfalttiasemaa varten.

Ottamistoiminta

Louhittava kallio on osaltaan 1-3 m paksuisen moreenikerroksen peittämä. Pintamaat kuoritaan alueen reunoille, josta ne käytetään varastoalueiden rakentamiseen ja alueen maisemointiin. Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnan aikaisten maavallien pinta-ala noin 0,5-1 ha. Ottoa jatketaan vanhasta louhosmontusta ja se etenee ottamissuunnitelman mukaisesti vanhan varastoalueen suuntaan. Pohjois- ja itäreunoilla luiskaus jätetään louhinnan loppuvaiheessa pystyksi, mikäli louhintaa katsotaan mahdollista jatkettavaksi kallion laadusta ja sen hetkisestä kallioaineksen kysynnästä riippuen. Selvitys myöhemmän ottamistoiminnan mahdollisesta laajentumisesta tehdään hyvissä ajoin ottamistoiminnan yhteydessä.

Kiinteistö on alun perin lohkottu naapurikiinteistöstä/valtionmaasta kiviainesalueeksi. Siksi vanha ottamisalue on alun perin suunniteltu kiinteistönrajojen mukaisesti. Vanhan jo louhitun alueen pohjois-itäseinämien osalta noudatetaan vanhan ottamisalueen rajausta, uuden louhinnan osalta jätetään naapurikiinteistöön vähintään 30 metrin suojakannas. Pintamaita ja kiviainestuotteita voidaan varastoida ottamisalueen reunoille lähempänä kuin 30 m.

Tuotannon alussa alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa louhittavan kentän, sitten reiät panostetaan ja kenttä räjäytetään. Pääosa louhitusta kiviaineksesta murskataan, seulotaan tai välpätään. Tuotanto tapahtuu 2-3 vaiheisilla tuotantolaitoksilla, joiden syöttö tapahtuu kaivinkoneella tai pyö-räkuormaajalla. Kiviainestuotteiden läjitys tehdään pyöräkuormaajalla. Murskauslaitos ja väliaikaiset varastokasat sijoitetaan louhosalueelle. Toiminta ei ole jatkuvaa vaan sitä tapahtuu keskimäärin kerran 1-2 vuodessa noin 2-8 viikkoa kerrallaan. Toimintajakson aikana suoritetaan yleensä yksi tai kaksi louhintaräjäytystä per murskauskerta.

Toiminnan aikana polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai valuma-altaallisissa erillisissä suojakonteissa. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta ja alueella on ottamistoiminnan aikana öljynimeytysmateriaalia vahinkotilanteiden varalle. Tuotantotoiminnan aikana ottamisalueelle järjestetään tarvittaessa erillinen tankkausalue, jossa pohja suojataan HDPE-kalvolla. Alueella ei säilytetä mitään polttoaineita tai öljytuotteita ajanjaksoina, jolloin ei ole jatkuvaa toimintaa.

Louhokseen kertyvät vedet jäävät louhoksen pohjalle lammeksi. Nykyiseen louhokseen on kertynyt vettä toimintajaksojen välillä vähäinen määrä, joka on pumpattu pois ennen toiminnan jatkamista. Nykyinen ylläpitopumppauksen tarve on ollut arviolta 64 m3/d. Louhokseen kertyy alueen ympäristöstä valuvia vesiä sekä vähäinen määrä kallioseinämistä purkautuvaa kalliopohjavettä. Arvioitu louhoksen täyttymismäärä on 25000-30 000 m3/a. Toimintajaksojen yhteydessä louhokseen ei kerry vettä suurempaa pumppausta vaativassa määrin. Keskimääräinen pumppausmäärä jatkuvalla pumppauksella olisi noin 70-82 m3/d. Pohjaveden osuus pumppausmäärästä on vähäinen.

Jaksottaisessa pumppauksessa louhosvesiä ei pumpata ympäristön ojiin jatkuvasti. Siten louhosvesien, ml. pohjavedet, pumppaus on tilapäistä. Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 §:n mukaan lupaviranomaisen lupa tarvitaan mm. pohjaveden ottamiseen, kun otettava määrä on yli 250 m3/d sekä muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m3/d. Koska pumpattavan pohjaveden määrä on alle 250 m3/d, ei jatkuvatoimisenkaan pumppauksen arvioida vaativan vesilain mukaista lupaa.

Poisjohdettavat vedet johdetaan joko pintavalutuksena tai laskeutusaltaan kautta riittävällä viipymällä, jotta pumppauksen mukana kulkeutuva kiintoaines saadaan erotettua poisjohdettavista vesistä.

Ylijäämämaiden vastaanotto

Puhtaat ylijäämämaat käytetään pysyvän ajoluiskan rakentamiseen, maisemointiin ja kierrätystoimintaan. Vastaanotettavista ylijäämämaista, moreenit, ylisuuret kivet ja louheet voidaan hyödyntää uuskiviainestoiminnassa. Multaa ei jalosteta. Ylijäämämaat varastoidaan erillisissä kasoissa käyttötarkoitusten mukaan ennen hyödyntämistä tai loppusijoitusta.

Ajoluiskan rakentamista ja maisemointia sekä kiertotaloutta varten otetaan vastaan puhtaita ylijäämämaita enintään 20 000 t/a eli noin 10 000 m3ktr/a, kuitenkin maksimissaan 20 000 m3ktr eli 40 000 t luvan voimassaoloaikana. Maisemointi kuitenkin toteutetaan siten, että puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto ei ole maisemoinnin kannalta välttämätöntä. Hakemuksen mukaan maisemointiin käytettäviä ylijäämämaita saa tuoda vain kohteista, joissa ei ole ollut maaperää pilaavaa toimintaa. Hakemuksen mukaan läjitettävän maa-aineksen mukana alueelle ei saa tuoda rakennusjätettä. Läjitettävän maa-aineksen laatua ja puhtautta tarkkaillaan silmämääräisesti. Silmämääräisesti tarkkaillaan myös, ettei tuotavista maista alueelle kantaudu haitallisia vieraslajeja. Tarvittaessa läjitettävien maiden puhtaus varmistetaan kenttäanalysaattori- tai laboratorionäyttein ennen materiaalin tuomista alueelle.

Hakemuksen mukaan alueelle tuotavista ylijäämämaista tehdään kuormakirjanpitoa, josta ilmenee:

−        tuoja (kuljettaja/yritys)

−        päivämäärä

−        kuormakoko (paino ja/tai tilavuus)

−        alkuperä

−        silmämääräisesti arvioitu maalaji

−        poikkeukselliset tilanteet

Ylijäämämaat tuodaan lähialueen rakennuskohteista, joista syntyy esim. leikkausmassoja, joita ei voi hyödyntää rakentamiskohteessa. Ylijäämämaat lajitellaan alueelle loppukäyttötarkoituksen mukaan esim. kivennäismaat (luiskatäyttöihin), humusmaat (luiskaverhoilu, kasvualusta) sekä louhe/kivet (hyödynnetään mahdollisesti murskaamalla). Vastaanottomäärät raportoidaan ympäristöviranomaiselle vuosittain.

Ylijäämämaita tuovat autot ottavat mahdollisuuksien mukaan paluukyytiin alueella jalostettua kiviainesta, jolloin vastaanottotoiminnalla pystytään vähentämään tyhjällä kuormalla ajoa ja ylimääräistä raskasta liikennettä ympäristössä.

Asfalttijätteen vastaanotto

Kierrätysasfaltti (jätenimike 17 03 02, bitumiseokset, jotka eivät sisällä kivihiilitervaa) hyödynnetään asfalttiaseman yhteydessä, jonka rekisteröinti tehdään erikseen. Kierrätysasfaltin arvioitu vuosituotanto on keskimäärin 1000 tonnia vuodessa ja enintään 10 000 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukaan kierrätysasfalttia vastaanotetaan enintään 5000 m3 eli 10 000 tonnia luvan voimassaoloaikana.

Vastaanotettava kierrätysasfaltti tulee purettavista asfalttirakenteista, joita voidaan ottaa vastaan paloina. Asfalttipalat murskataan muun kiviainesmurskauksen yhteydessä sopivaan raekokoon, jolloin se voidaan hyödyntää esim. uusasfaltin tuotannossa. Mikäli asfalttiasemaa ei ole alueelle tiedossa, ei kierrätysasfalttia oteta vastaan. Asfalttiasema tekee aseman rekisteröinnin. Synergiahyöty saadaan siitä, että aseman ollessa alueella, toimitettavat kivet tulevat alueen kiviainesalueesta. Kierrätysasfaltin varastointiaika on maksimissaan kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä asfalttiasemaa varten.

Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt

Louhinnan ja murskauksen toteuttavat yksityiset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Morenia Oy valvoo, että louhoksen reunat ja luiskat sekä murskeiden varastointipaikat ovat työturvallisuusäännösten mukaisia.

Louhoksen reunat suojataan aitauksella tai muulla selkeällä merkkauksella, jotta estetään luvaton ja tahaton liikkuminen toiminta-alueella. Aitausta siirretään toiminnan edetessä. Tielle on asennettu lukittava puomi ja varoitusmerkinnät.

Toiminnassa käytetään olemassaolevaa tieverkostoa. Keskimääräinen laskennallinen liikennemäärä kesäaikaan on noin 4-30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Toiminta-alueelle kulkeva tie pidetään toimintaan soveltuvassa kunnossa. Alue on pieni eikä sen sisälle synny selkeitä kuljetusteitä murskauslaitoksen paikan vaihdellessa oton mukaan.

Toiminnan ajankohta

Murskaus tehdään ma-pe klo 7-22. Poraus tehdään ma-pe klo 7-21. Rikotus ja räjäytys tehdään ma-pe klo 8-18. Kuormaus ja kuljetus tehdään ma-pe klo 6-22 ja la klo 7-18. Vuotuinen toiminta-aika murskaukselle on 100 päivää/vuosi, poraukselle 30 pv/vuosi, rikotukselle 30 pv/vuosi, räjäytykselle 10 pv/vuosi ja kuormaukselle ja kuljetukselle 150 pv/vuosi.

Hakemuksen mukaan kyseessä on ympärivuotinen toiminta, joka painottuu pääasiassa kuivankelinaikaan (kesäaika).

Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus ja varastointi

Toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointipaikka on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointipaikka.

Toiminnassa ei käytetä vettä muuta kuin vähäisiä määriä pölyämistä ehkäisevään kasteluun (tarvittaessa). Vesi otetaan ottamisalueelta tai sen läheisyydessä olevista ojista tai painanteista, joihin on kerääntynyt pintavettä.

Hakemuksen mukaan murskauslaitoksen sähkönkulutus on noin 2,2 kW tai 0,4 l polttoöljyä/tuotettu tonni. Sähkö hankitaan aggregaatista.

Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

Hakemuksen mukaan toiminnasta ei muodostu jätevesiä. Tuotantotoiminnan yhteydessä alueelle voidaan tuoda siirrettävä henkilöstön taukotila, jossa on mm. wc-käymälä. Taukotiloissa wc on joko polttokäyttöinen, jonka tuhkat viedään pois taukotilan poistuessa alueelta, tai wc-jätteet kerätään umpisäiliöön. Urakoitsija vie toiminnastaan syntyneet saniteettijätteet mukanaan ja toimittaa nämä asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Toiminnan taukotiloista/konteista ei synny pesuvesiä tai muita ympäristöön kohdistuvia jätevesiä. Muiden jätteiden määrä, niiden käsittely- tai hyödyntämistapa ja toimituspaikka on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Jätteiden määrä, käsittely- tai hyödyntämistapa ja toimituspaikka.

Tiedot vaarallisten jätteiden varastoinnista, kirjanpidosta, kuljetuksista ja jätteiden vastaanottajasta kirjataan työmaapäiväkirjaan.

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 5000 m³-ktr, kantoja ja hakkuutähteitä 50 m³-ktr ja kivipölyä tai kivituhkaa 3000 m³-ktr. Saven ja siltin osuudeksi on ilmoitettu 2000 m³-ktr.  Kaivannaisjätteet käytetään pääasiassa ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Suuret kannot ja hakkuutähteet haketetaan energiantuotantoon tai murskataan ja sekoitetaan kasvukerrokseen käytettäviin pintamaihin.

Maisemointi ja alueen jälkihoito

Louhoksen reunat muotoillaan suunnitelmapiirrosten mukaisesti. Luiskat muotoillaan vesipinnan yläpuolella louheella ja pintamailla kaltevuuteen 1:2 kaksi metriä täyttymisvesipinnan alapuolelle. Jälkihoito ja maisemointityöt tehdään ottamissuunnitelman mukaisesti. Jälkihoidossa huolehditaan, että ottamisalue on turvallinen myös louhinnan jälkeen. Louhoksen seinämät tulee jäädä stabiileiksi. Jos on mahdollista, louhos suunnitellaan niin, että seinämät myötäilevät kiven luontaista suuntausta ja rakoilua. Muussa tapauksessa seinämät luiskataan louhinnan loppuvaiheessa 1:3 vesirajan alapuolelle.

Alueen omia pintamaita voidaan tarvittaessa viedä alueelta pois, mikäli jälkihoidossa maisemoinnin kannalta niitä on riittävästi. Ensisijaisesti alue jälkihoidetaan alueen omilla pintamailla ja maa-aineksilla. Alueelle vastaanotettavat maa-ainekset eivät ole välttämättömiä jälkihoidon kannalta. Etukäteen ei ole tiedossa vastaanotettavia ylijäämämaita, vaan tiedot näistä saadaan urakkakohtaisesti.

Alueen luiskausta ja maisemointia suoritetaan oton edetessä niiltä osin, kuin se on muiden toimintojen osalta mahdollista. Pohjois- ja itäosilta luiskaus toteutetaan louhinnan loppuvaiheessa, mikäli louhintaa ei aiota jatkaa myöhemmin nyt suunnitellun alueen ulkopuolelle. Mikäli naapurikiinteistön kanssa päästään sopimukseen ottamisalueiden yhdistymisestä, haetaan tähän erikseen uusi lupa. Louhoksen pohjalle muodostuu lampi. Hakemuksen mukaan louhoksen arvioitu täyttymispinta on +130,0 (N2000). Muu alue palautuu metsätalouskäyttöön. Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnan loputtua alue metsitetään tai annetaan metsittyä luontaisesti.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Porauksessa, rikotuksessa, lastauksessa, louheen ajossa, murskauksessa, varastoinnissa ja kuormauksessa syntyy ilmaan päästöjä seuraavasti: hiukkaset (sis. pöly) 0,04 tonnia/vuosi, typen oksidit (NOx) 1,584 tonnia/vuosi, rikkidioksidi (SO2) 0,245 tonnia/vuosi ja hiilidioksidi (CO2) 194,394 tonnia/vuosi. Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista sekä murskauksessa syntyvästä pölystä. Hakemuksen mukaan ilmaan johtuvista päästöistä ei ole haitallista vaikutusta ympäristölle. Päästöjä ilmaan vähennetään kaluston uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Hakemuksen mukaan toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa.

Hakemuksessa annetut tiedot melusta on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Tiedot melusta

Toiminta-alue (pääosin pintakallioa ja avattua louhosaluetta) sijaitsee kuivalla kankaalla ja alueen puusto on pääosin poistettu. Ympäristö on suoalueiden ympäröimä. Lähimmät rakennukset sijaitsevat yli 3,0 km etäisyydellä ottamisalueesta. Murskauslaitos sijoitetaan tätäkin etäämmälle louhosseinämän suojaan. Hakemuksen mukaan toiminnan meluvaikutukset jäävät alle Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista ja hakemuksen liitteenä on esitetty melumallinnus (Suomen ympäristö 25/2010 / Ramboll 2010) kuvitteellisesta tilanteesta, jossa on mallinnettu murskaus- ja louhintamelun leviäminen, kun esteenä on yhdellä sivulla kallioseinämä ja toisella varastokasa. Mallinnetussa tilanteessa murskausta, porausta ja louhintaa suoritetaan samanaikaisesti.

Tarvittaessa alueen ympärille rakennetaan työnaikainen meluvalli pintamaista ja sijoitetaan melua aiheuttavat toiminnot mahdollisuuksien mukaan rintauksien suojaan ottamisalueen pohjalle. Meluarvot jäävät alle raja-arvojen häiriintyvissä kohteissa. Koneiden ja laitteiden suojauksista ja kunnosta huolehditaan, jotta vältetään tarpeeton melu. Murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen. Hakemuksen mukaan louhoksen ja asutuksen välinen puusto ja louhoksen reunat vaimentavat melua, joten toiminnasta ei aiheudu melu- pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Hakemuksen mukaan toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Räjäytystyöt tehdään päiväsaikaan häiriön vähentämiseksi. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole tärinävaikutuksia häiriintyviin kohteisiin.

Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 3,0 km etäisyydellä alueesta. Toiminnasta ei aiheudu haittaa lähialueen asutuksille. Kohde on vanhaa ottamisaluetta, joka maisemoidaan oton yhteydessä sekä jälkeen. Ympäröivä alue on suota ja kallioista moreenikangasta. Suunnitelman mukaisella toiminnalla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisema-arvoon. Alue palautuu osin metsätalouskäyttöön toiminnan päätyttyä.

Toiminnoilla ei ole haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan päivittäin ja mahdolliset havainnot vaikutuksista kirjataan työmaapäiväkirjaan. Vesien johtaminen suoritetaan olemassa olevaan metsäojitukseen eikä vesien johtamisella aiheuteta vettymistä toisen maalla. Hakemuksen mukaan ojien toimivuus katselmoidaan ja ojien kunnosta huolehditaan. Tarvittaessa sovitaan maanomistajien kanssa ojien avaamisesta. Ei haitallisia päästöjä veteen, louhittava kiviaines ei sisällä haitallisia mineraaleja tai alkuaineita, kiintoaines laskeutuu laskeutusaltaaseen. Vesistöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan ja mahdolliset havainnot vaikutuksista kirjataan työmaapäiväkirjaan.

Polttoaine- ja öljypäästöt torjuen ei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueella käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta huolehditaan ja tarvittavat huollot suoritetaan muualla. Huolellisella käsittelyllä polttoaineilla ei aiheuteta vaaraa ympäristölle. Toimintajaksojen ulkopuolella alueella ei säilytetä polttoaineita, mutta mikäli siellä tullaan pitämään lastauskäytössä käytettävää pyöräkuormaajaa, niin tätä säilytetään aina tukitoiminta-alueella mahdollisen ilkivallan aiheuttaman ympäristövahingon ehkäisemiseksi.

Murskauslaitoksen sekä louhinnan normaalista toiminnasta ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Pohja- ja pintaveden likaantumisvaara syntyy lähinnä alueella varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen riskistä onnettomuus- tai häiriötilanteessa päästä maaperään ja pohjaveteen/pintavesiin. Polttoaineet säilytetään katsastetuissa ja tyyppihyväksytyissä säiliöissä. Työkoneiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Polttoaineet (kevyt polttoöljy) säilytetään kaksoisvaipallisissa, ylitäytön estäjillä varustetuissa säiliöissä. Mahdolliset öljysäiliöt ovat kaksoispohjallisia ja lukittavia. Alueella suoritettava tankkaus ja pienet huoltotyöt tehdään tukitoimintoalueella.

Syntyvien jätteiden määrä on riippuvainen tuotantomäärästä. Syntyvien jätelajien määrä on arvioitu hakemuslomakkeessa normaalin kiviainestoiminnasta syntyvien jätetietojen mukaan. Toimintajaksojen aikana urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt asianmukaiseen käsittelyyn. Työmaa-alueella ei suoriteta merkittäviä koneiden tai laitteiden huoltoja.

Tarkkailu

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueen reunoille kuorittavilla, humuspitoisilla pintamailla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja siirrettävien pintamaiden käsittely ei anna aihetta erilliselle tarkkailulle. Toiminnan käyttötarkkailuna suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- tai öljypäästöistä. Murskauslaitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa tai vastaavaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajitteet, tiedot käytetyistä raaka-aineista ja polttoaineesta ja sen määrästä, tiedot syntyneistä jätteistä ja niiden poiskuljetuksista sekä maininnat mahdollisista toimintahäiriöistä tai poikkeamisista ja niiden syistä. Silmämääräisen tarkkailun lisäksi ei erillistä päästö- tai vaikutustarkkailua. Näytteenotto tehdään tarvittaessa tuotantotoiminnan jälkeen ja tutkimukset akreditoidussa laboratoriossa. Polttoaine- tai öljypäästöistä raportoidaan viranomaisille sekä palo- ja pelastusviranomaiselle.

Hakemus toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Morenia Oy hakee lupaa maa-aines- ja ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaisuutta. (maa-aineslaki 21 § ja ympäristönsuojelulaki 199 §). Ottamisalue on vanhaa maa-ainesten ottoaluetta, eikä kaavoitukselta alue ole ristiriidassa toiminnan kanssa. Toiminnan aloittaminen ei aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön eikä toiminnasta aiheudu vahinkoa koskemattomalle ympäristölle. Suunniteltu toiminta on alueen maankäytön mukaista ja toiminnassa noudatetaan lupapäätöksiä ja niiden ehtoja. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Näillä perusteilla Morenia Oy hakee lupaa aloittaa toiminta vakuutta vastaan lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Morenia Oy esittää vakuuden määräksi 5 000 euroa.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Vaalan kunnan verkkosivuilla 29.4.-5.6.2025. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun toiminta-alueen lähellä sijaitsevien kiinteistöjen omistajille ja Kainuun Sora Oy:lle.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta koskien vesien johtamista. Lausuntoa ei ole jätetty.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Tarkastukset

Alueelle on tehty valvontaohjelmaan perustuva määräaikaistarkastus 6.8.2024.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Morenia Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kallion louhintaan, murskeen valmistamiseen ja välivarastointiin sekä pilaantumattomien maa- ja kiviainesten ja asfalttijätteen vastaanottamiseen Vaalan kunnassa, Oterman kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Rovakangas RN:o 785-404-91-33.

Maa-aines- ja ympäristölupa (yhteislupa) myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Yleiset määräykset

1. Kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on enintään 300 000 kiintokuutiometriä ja ottamisalueen pinta-ala on noin 5,53 hehtaaria. Alueella saa louhia ja murskata enintään 300 000 tonnia vuodessa.

2. Kalliokiviainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +117,0 (N2000).

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvanhaltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä ja havaittavuudesta alueella koko ottamistoiminnan ajan.

4. Luvanhaltijan on ennen toiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa aloitustarkastus ja edellisen maa-ainesluvan ja ympäristöluvan lopputarkastus, jossa käydään läpi edellisten lupien lupamääräysten toteutuminen ja maisemointi.

5. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

6. Murskaamista saa tehdä maanantaista perjantaihin kello 7.00-22.00. Porausta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00. Rikotusta ja räjäyttämistä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee ilmoittaa riittävän ajoissa etukäteen valvontaviranomaiselle.

7. Suunnitelma-alueelle saa vastaanottaa pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia (jätenimike 17 05 04) enintään 20 000 tonnia vuodessa ja asfalttijätettä (jätenimike 17 03 02) enintään 10 000 tonnia vuodessa. Suunnitelma-alueella saa vastaanottaa ja varastoida pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia (jätenimike 17 05 04) yhteensä enintään 40 000 tonnia luvan voimassaoloaikana ja asfalttijätettä (jätenimike 17 03 02) enintään 10 000 tonnia luvan voimassaoloaikana. Mikäli alueelle tuodaan tai on tuotu jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu tässä luvassa, on se viipymättä toimitettava asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan tai jäte on palautettava sen haltijalle.

8. Suunnitelma-alueelle ei saa vastaanottaa maa-aineksia, joiden epäillään tai tiedetään aiheuttavan ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, happamia sulfaattimaita, vieraskasvien siemeniä tai leviämiskykyisiä kasvinosia tai rakennusjätettä sisältäviä maa-aineksia. Vieraslajien ilmaantumista tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin. Mikäli alueelle tuotavien ylijäämämaiden puhtaudesta ei ole varmuutta, on maa-aineksien käyttökelpoisuus ja haitta-ainepitoisuudet erikseen selvitettävä tai toimitettava ne muualle kyseisille materiaaleille hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan.

9. Suunnitelma-alueelle vastaanotettava asfalttijäte ei saa sisältää kivihiilitervaa, vaarallista jätettä, eikä siihen kuulumatonta materiaalia. Mikäli alueelle tuotavan asfalttijätteen laadusta, puhtaudesta tai haitta-ainepitoisuuksista ei ole varmuutta, on asfalttijätteen käyttökelpoisuus ja haitta-ainepitoisuudet erikseen selvitettävä tai jäte on toimitettava muualle kyseiselle materiaalille hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan.

10. Suunnitelma-alueella saa varastoida pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia ja asfalttijätettä enintään kolme (3) vuotta ennen niiden hyödyntämistä tai esikäsittelyä.

11. Toiminta on järjestettävä siten, että suunnitelma-alue on turvallinen. Toiminnan ja jälkihoitotöiden aikana on huolehdittava, että louhos ja varastokasat eivät aiheuta missään toiminnan vaiheessa, eikä ottamistoiminnan päätyttyä vaaraa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle. Louhosalue on aidattava tai rajattava maa- ja lohkarevallilla. Suunnitelma-alue on merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen pääsy suunnitelma-alueelle tulee estää.

12. Toiminta kokonaisuudessaan on toteutettava siten, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pinta- tai pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly-, melu- tai tärinähaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

13. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

14. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on oltava helposti ja riittävästi saatavilla soveltuvaa imeytysainetta. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

15. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet suojata valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia tai muuten huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja. Alueella saa säilyttää kerrallaan polttoaineita ja öljytuotteita vain sen määrän, minkä töiden suorittaminen edellyttää.

Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa, lukituissa säiliöissä. Valuma-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

16. Pintavesien pääsy ulkopuolelta louhokseen ja varastointi- ja tukitoiminta-alueen lammikoituminen hulevesistä tulee estää. Alueelta pois johdettavat vedet tulee johtaa hallitusti siten, että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta alapuoliseen ojastoon, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa vesistölle ja ympäristölle. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan on sovittava maanomistajien kanssa niin pitkälle kuin vesien johtamisesta voi aiheutua vettymistä tai uoman kunnossapitotarpeen lisääntymistä.

Mikäli louhoksesta otettavan ja pois johdettavan veden määrä ylittää 100 m3/vrk, on toiminnanharjoittaja vesilain 2 luvun 15 §:n 1 momentin kohdan 3 mukaisesti velvollinen ilmoittamaan kirjallisesti valtion valvontaviranomaiselle vesien pumppaamisesta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista.

17. Johdettavat vedet tulee selkeyttää pintavalutuksena tai johtaa mitoitukseltaan riittävän, tehtäväänsä soveltuvan ja kiintoaineen kulkeutumisen estävän laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaan toimivuutta ja riittävyyttä pois johdettavan veden sisältämän kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Laskeutusallas tulee tyhjentää kiintoaineesta tarvittaessa.

18. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet, sijoittamalla murskauskalusto louhoksen pohjalle ja alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Vedellä tehtävässä pölyntorjunnassa saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

19. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa toiminta-aikana ylittää ulkona asumiseen käytettävillä alueilla melutason A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

20. Räjähdysaineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai vahinkoa ulkopuoliselle omaisuudelle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman tärinän selvittämisestä ja mittaamisesta.

21. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

22. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaiselle ja valvontaviranomaiselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

23. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä alueella käytettävien ajoneuvojen, muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

24. Louhokseen kertyvän ja sieltä pumpattavan veden määrän ja laadun tarkkailua tulee suorittaa jatkuvana tarkkailuna aistinvaraisesti. Mikäli vedessä havaitaan jotain poikkeuksellista, on veden pumppaaminen keskeytettävä välittömästi ja otettava viipymättä vedestä tarkkailunäyte. Näytteenottajalla tulee olla tarvittava kokemus ja pätevyys vesinäytteenottamiseen ja näyte tulee toimittaa akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Analyysitulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä vesien tarkkailusta.

25. Luvanhaltijan on nimettävä luvan mukaiselle toiminnalle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille ja jolla on mahdollisuus suorittaa toiminnan jatkuvaa valvontaa. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Luvanhaltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän yhteisluvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville ja muille sidosryhmille.

26. Erillisten toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

27. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Kirjanpitoon on sisällytettävä vähintään vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpidosta on selvittävä ainakin seuraavat asiat:

-          käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus)

-          louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

-          murskatun asfalttijätteen määrä (t)

-          vastaanotetun ylijäämämaiden alkuperä, tuoja (kuljettaja/yritys), päivämäärä, silmämääräisesti arvioitu maalaji, laatu ja määrä (t)

-          vastaanotetun asfalttijätteen alkuperä, tuoja (kuljettaja/yritys), päivämäärä, laji, laatu ja määrä (t)

-          varastointimäärät (t) eriteltynä

-          alueelta pois vietyjen tuotteiden määrät (t) eriteltynä

-          luiskaukseen ja alueen jälkihoitoon hyödynnettyjen muualta tuotujen pilaantumattomien maa- ja kiviainesten (ylijäämämaiden) määrä ja käyttökohde

-          toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikka

-          käytetyt raaka-aineet ja kulutus

-          ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

-          mahdolliset kenttäanalysaattori- tai laboratoriotulokset ja muut mittaus-/tarkkailutulokset

Toiminnasta on raportoitava valvontaviranomaiselle kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto edellisen vuoden toiminnasta.

28. Luvanhaltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun ottamistoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti NOTTO-tietojärjestelmään. Lomake löytyy osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut kohdasta Maa-aineksen otto / MAL 23a §:n mukainen ilmoitus maa-aineksen otosta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

29. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja alueelle muodostetaan mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta. Muualta tuotuja pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia saa hyödyntää luiskauksiin ja alueen jälkihoitoon enintään sen verran mikä on teknisesti ja rakentamisen kannalta tarpeellista. Ottamisalueen reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (1:2 - 1:3 tai loivemmaksi) kaksi metriä luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Louhoksen luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle ja vesirajan lähelle ei saa sijoittaa humuspitoisia maita tai orgaanista ainesta. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jäädä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Louhosalueen reunoille tulee jättää isoja lohkareita tai rajata alue maavallilla tai aidalla. Ajoluiska tulee jättää toiminnan päätyttyä turvallisuusluiskaksi.

30. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää toiminnan hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

31. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvanhaltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvanhaltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden kuukauden (6 kk:n) kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (maa-aineslaki 13 a §).

32. Suunnitelma-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on tehtävä luvan voimassaoloaikana. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

Päätöksen perustelut

Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta, murskaaminen, pilaantumattomien maa- ja kiviainesten ja asfaltin vastaanotto sekä välivarastointi toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttävät maa-aineslain 6 §:n edellytykset ja ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Morenia Oy on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, jolloin maa-aineslain mukainen lupa ainesten ottamiseen voidaan myöntää. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnon olojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Hakemuksessa esitetystä poiketen alueella on voimassa Vaalan tuulivoimayleiskaava 2030. Suunnitelma-alue ei sijoitu asemakaava-alueelle eikä luokitellulle pohjavesialueelle. Toiminnalle ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta suunnitelma-alueella täyttää maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että lupamääräyksiä noudattaen pilaantumattomien maa- ja kiviainesten vastaanottoa, varastointia tai hyödyntämistä louhoksen luiskauksessa, maisemoinnissa ja jälkihoidossa sekä asfalttijätteen vastaanottoa ja varastointia alueella ei katsota kaatopaikkatoiminnaksi. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan jätelain edellyttämä riittävä asiantuntemus toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Lupamääräysten perustelut

Kalliokiviaineksen ottamismäärä, ottamisalue, vuosittainen murskausmäärä ja alin ottamistaso ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta ottamistoiminnan etenemistä voidaan seurata. (määräykset 1-3).

Aloitus- ja lopputarkastukset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 4).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa (määräys 5).

Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa ympäristöön. (määräys 6).

Suunnitelma-alueelle vastaanotettavat, varastoitavat ja käsiteltävät jätteet ovat täydennetyn hakemuksen mukaisia. Jätteiden käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Jätteiden määrän rajoittamisella varmistetaan, että alueelle tuleva jäte ei keräänny alueelle aiheuttaen ympäristöhaittoja. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotettujen pilaantumattomien maa- ja kiviainesten ja asfalttijätteen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta, soveltuvuudesta käsiteltäväksi sekä lisäksi huomioitava vieraskasvilajien torjunta. Lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §:n mukaan vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Mikäli maa- ja kiviainesta tai asfalttijätettä, jonka vastaanottoon toiminnanharjoittajalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin alkuperäiselle jätteen haltijalle, on toiminnanharjoittaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (määräykset 7-9).

Alueella ei saa olla sellaisia muualta tuotujen pilaantumattomien maa- ja kiviainesten (ylijäämämaiden) ja asfalttijätteiden varastokasoja (yli kolmen vuoden varastointiaika), jotka voidaan luokitella valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 3 §:n mukaan kaatopaikaksi (määräys 10).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (määräys 11).

Määräykset 12 ja 18-20 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ulkopuoliselle omaisuudelle. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai ulkopuoliselle omaisuudelle, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 13).

Määräykset 14 ja 15 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Määräykset 16 ja 17 on annettu vesien johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi. Kuivausvesien johtaminen edellyttää sopimusta maanomistajien kanssa. Ellei asiasta päästä sopimukseen, asia ratkaistaan vesilain mukaisella menettelyllä.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 21).

Määräyksellä 22 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 23).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (määräys 24).

Lupamääräykset 25-28 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu toiminnan aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Louhoksen luiskaus ja alueen jälkihoito tulee toteuttaa ensisijaisesti ottamisalueen omilla maa- ja kiviaineksilla eikä alueelle saa toiminnan aikana tai päättyessä loppusijoittaa ylimääräisiä tai tarpeettomia vastaanotettuja ylijäämämaita. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 29, 30, 32).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvanhaltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 31).

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.7.2035 saakka, johon mennessä kaikki suunnitelma-aluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Tämä päätös korvaa Vaalan kunnan ympäristölautakunnan 17.3.2016 Liite § 15 myöntämän ympäristöluvan Morenia Oy:lle kiinteistöllä Rovakangas RN:o 785-404-91-33. Vaalan kunnan ympäristölautakunnan 17.3.2016 Liite § 15 päätös ympäristöluvasta raukeaa tällä päätöksellä.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta (maa-aineslaki 21 § ja ympäristönsuojelulaki 199 §). Ennen toiminnan aloittamista hakijan on toimitettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 35 442,50 euron suuruinen vakuus. Vakuussummasta  Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymän maksutaksan mukainen osuus ottamistoiminnalle on 30 442,50 euroa. Jätteenkäsittelytoiminnan osuus on 5000 euroa. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman ja kun varsinainen vakuus on asetettu.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksessa esitetty 5000 €:n vakuus ei ole riittävä niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa eikä ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa lupamääräysten, täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaan, toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminnalle asetetaan hyväksyttävä vakuus.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58-62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 134, 167-170, 190-191, 199, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6 ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16 a, 19-21, 23 a ja 23 b §. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 15 b, 17, 28-29, 72, 91 ja 118-123 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1, 4, 7-10, 33, 36, 41 § ja liite 3.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §.

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §.

Vesilaki (587/2011) 2 luku 15 §.

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

Jätehuoltomääräykset. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 10.1.2023.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Vakuus

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksessa maa-aineslain 12 §:n mukaiseksi vakuudeksi esitetty 15 000 € ei ole riittävä. Luvanhaltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 25.4.2024 § 28 maksutaulukon mukainen vakuus (maa-aineslaki 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € myönnetyn otettavan maa-ainesmäärän jokaista kiintokuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

5,53 ha x 1500 €/ha  + 300 000 k-m³ x 0,04 €/k-m3 = 20 295 €.

Lisäksi luvan haltijan tulee asettaa Oulunkaaren ympäristölautakunnalle jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi vakuus (ympäristönsuojelulaki 59-60 §), jonka suuruus on 5000 €.

Vakuuksien on oltava voimassa vähintään 31.1.2036 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut ja niiden perusteet

Maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on

3300,00 € + (1785,00 € – 535,50 €) + 550,00 € = 5099,50 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymää maksutaksaa, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn kiviainesmäärän tilavuuden (300 000 k-m3) mukaan 11,00 €/1000 m3, kuitenkin vähintään 410 € ja enintään 5420 €. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä (3300,00 €) ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskauksen sekä jätteiden ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1785,00 €. Luvasta maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa käsittelymaksu on 550,00 €.

Valvontamaksu

Lisäksi luvanhaltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 345 € ja enintään 4120 €. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 275 € luvan myöntämishetkellä.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 §:n ja ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Vaalan kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Morenia Oy

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Ympäristöjohtajan muutettu päätösesitys

 Ympäristölautakunta päättää

1.       hyväksyä valmistelijan päätösesityksen.
2.       tarkistaa tämän pykälän heti kokouksessa.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi muutetun päätösesityksen yksimielisesti.