Oulunkaaren ympäristölautakunta
Esityslista 30.10.2025/Asianro 3

OULYMP 30.10.2025    

3948/11.01.00/2025  

Asia Ruskon Betoni Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus maa-ainesten ottamiseen, murskaamiseen ja välivarastointiin Pudasjärven kaupungin tilalle Livo Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-3.

Hakija Ruskon Betoni Oy

Piuhatie 15

90620 Oulu

y-tunnus 0522660-7

Asian valmistelija Nina Keränen, ympäristötarkastaja p. 040 1865 409

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan e mukaan luvanvaraista toimintaa on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 §:n kohdan 6 b perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluu tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Yhteislupahakemus on jätetty 28.2.2025 ja sitä on täydennetty 7.8.2025 muun muassa hakijan oikeudella hakea alueelle yhteislupaa, lähimpien asuin- ja lomarakennusten etäisyyksillä sekä tiedoilla seulan toiminnasta.

Alueen sijainti

Suunniteltu maa-ainesten ottamispaikka sijaitsee Pudasjärven kaupungin tilalla Livo Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-3, noin 12 kilometriä Pudasjärven keskustasta koilliseen. Ottamisalueen koordinaatit ovat E: 505791 N: 7259156 (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Alueella on ollut maa-aineksien ottamistoimintaa aikaisemmin, mutta tietoa aikaisemmista luvista ei löytynyt. Maanomistaja on antanut kirjallisen suostumuksen maa-ainesluvan hakemiseen.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu ampumaradaksi (ea) ja alueen vieressä on merkintä moottorikelkkailureitistä tai- urasta. 3. vaihemaakuntakaavassa ottamisalue on lentoliikenteen varalaskupaikan suoja-alueen rajalla (sv-3). 1. vaihemaakuntakaavassa alueen pohjoispuolella on merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeästä suoalueesta (luo-1).

Hakemuksen mukaan ea-merkinnällä on osoitettu nykyiselle Hanhiojan ampumaradalle vaihtoehtoinen paikka. Pudasjärven Ampujat ry:ltä on selvitetty, ettei ampumaradan siirtämistä ole suunniteltu. Nykyisellä ampumaradalla ympäristölupa voimassa eikä resursseja siirtämiselle ole. Hakemuksen mukaan ajatellen alueen tulevaisuutta ampuratakäytössä, mikäli se joskus tulee ajankohtaiseksi, on hakemuksen mukainen maa-ainesten otto hyväksi radalle, alueen syventyessä ja laajentuessa. Maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen myöhempää käyttöä ampumarata käytössä.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Korentokangas (11615105A) sijaitsee noin 5,5 kilometriä ottamisalueesta etelään. Hakemuksen mukaan suunnitelma-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia tai maastokäynnillä havaittuja lähteitä tai talousvesikaivoja.

Lähin vesistö, Kontiolampi, sijaitsee suunnitellulta ottamisalueelta noin 1,6 kilometriä kaakkoon.

Lähimmät vakituset asuinrakennukset sijaitsevat noin 6 kilometriä ottamisalueesta etelään, Kuusamontien varrella. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 5,5 kilometriä ottamisalueesta etelään.

Lähimpään tiehen (Kivarintie) on etäisyyttä suunnitelma-alueelta yli 300

metriä.

Lähin luonnonsuojelualue, yksityinen luonnonsuojelualue Pitämisuo, sijaitsee noin 2,3 kilometriä ottamisalueesta etelään. Lähin Natura-alue, Ohtosensuo, sijaitsee noin 4,7 kilometriä koilliseen.

Lähin muinaisjäännös, Pikku Lomakangas, sijaitsee noin 380 metriä ottamisalueelta luoteeseen.

Metsälain 10 §:n mukainen lähin erityisen tärkeä elinympäristö (pienvesistöjen välittömät lähiympäristöt) sijaitsee suunnitelma-alueen pohjoispuolella noin 1,2 kilometrin päässä.

Laji.fi sivuston mukaan alueella ei esiinny suojeltavaa kasvillisuutta tai eläimistöä.

Hakemuksen mukaan alueella on ollut ottamistoimintaa arviolta useita vuosikymmeniä sitten, kunnasta ei löytynyt tietoa vanhoista luvista. Ottamisalueesta noin puolet on vanhaa monttua, jossa ei juurikaan ole puustoa eikä pintamaata. Ottoalue on sora ja hiekka valtainen, alueelle on valmiit kulkuyhteydet. Suunnittelualueelle kulkee yksityistie johon hakijalla on käyttöoikeus maanomistajalta. Tukitoiminta-alue sijaitsee myös jo otetulla alueella. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja, ottoalue ei näy Kivarintielle.

Toiminnan kuvaus

Ruskon Betoni Oy hakee lupaa ottaa 1,27 hehtaarin suuruiselta ottamisalueelta soraa ja hiekkaa yhteensä 40 000 m3ktr kymmenen vuoden aikana. Koko suunnitelma-alueen koko on 2,0 ha. Maa-ainesten otto on tarkoitus ulottaa tasolle +128,00 (N2000), mikä tarkoittaa noin 2-8 metrin ottamissyvyyttä. Vuotuinen ottamismäärä vaihtelee riippuen menekeistä, laskennallisesti vuotuinen ottamismäärä olisi 4000 m3ktr. Vuosittainen ottomäärä voi vaihdella 0-15 000 m3ktr. Ympäristölupaa haetaan kiviaineksen murskaukselle. Ottamis- ja murskaustoimintaa on arvioidusti 2-3 vuoden välein. Ottoalue sijaitsee tilalla 615-893-10-3 Livo Pudasjärven valtionmaa, jonka omistaa Metsähallitus.

Ruskon Betonilla on Pudasjärvellä betoniasema, jonka tarpeisiin tästä luvasta saataisiin kelpaavaa kiviainesta. Kiviaines on tutkittua ja se täyttää betonikiviaineksen vaatimukset. Luonnon soran käyttämisellä betonissa saavutetaan ympäristöhyötyä verrattaessa kalliosta valmistettuun kiviainekseen.

Alueella on ollut maa-aineksen ottamistoimintaa aikaisemmin, luultavasti useita vuosikymmeniä sitten. Nyt haettava lupa sijoittuu osittain aiemmin avatulle alueelle ja osittain koskemattomalle alueelle.

Suunnitelma-alueeseen kuuluu ottoalue ja tukitoiminta-alue.

Suunnitelmien laadinnassa on käytetty lähtötietoaineistona Maanmittauslaitoksen maastotietokannan 1/2025 aineistoja (korkeusmalli, ortokuva).

Ruskon Betonilla on voimassa olevat ja sertifioidut ympäristö- ja laatujärjestelmät (ISO14001 ja ISO9001), sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (ISO45001).

Maa-aineksen otto ja murskaus

Ottamistoiminta aloitetaan ottoalueen luoteisreunalta ja etenee kohti kaakkoa. Ennen toiminnan alkua ottoalue merkitään maastoon puupaaluin ja alueelle asennetaan korkomerkki, josta pystytään seuraamaan oton etenemistä. Kiviaines jalostetaan murskaamalla ja seulomalla. Kiviaines murskataan ja seulotaan eri lajitteiksi, ja kuljetetaan betoniasemalle käytettäväksi tai varastoidaan alueella, riippuen sen hetkisestä tarpeesta. Alueella varastoidaan valmiita tuotteita enimmillään 25 000 tn/a.

Alimmillaan maanpinta ottamisalueella on tasolla +130.90 (N2000). Ottamisalueen pohjalle on kaivettu koekuoppa noin 3 metrin syvyyteen maanpinnasta korkeuteen noin +128.00, kuopassa ei havaittu pohjavettä. Alin ottotaso tässä suunnitelmassa on +128.00 (N2000), ottamisen edetessä varmistetaan koekuopin, että pohjaveteen jätetään vähintään yhden (1) metrin suojakerros. Käytetty koordinaattijärjestelmä on ETRS-TM35. Ottosyvyys vaihtelee 2-8 metriä.

Murskaus- ja seulontayksiköiden energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energian lähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Murskauskalusto tuodaan paikalle vain murskausjaksojen ajaksi.

Tyypillinen mobiilimurskauslaitoksen kokoonpano on esimurska ja jälkimurska, jonka yhteydessä on seula, lisäksi voi olla erillinen seulavaunu. Murskausprosessissa kiviaines syötetään esimurskaan (yleensä leukamurska) pyöräkoneella tai kaivinkoneella, josta kiviaines siirtyy kuljettimen avulla välimurskaan (yleensä kartiomurska), jonka jälkeen kuljetin vie kiviaineksen seulalle, joka seuloo kiviaineksen haluttuun raekokoon. Valmiit murskelajikkeet kannetaan pyöräkoneella varastokasaan. Murskauksen aikana alueella toimii yleensä kaivinkone ja pyöräkone tai vaihtoehtoisesta kaksi pyöräkonetta.

Työkoneiden polttoaineena on kevyt polttoöljy. Jalostukseen tarvittava kalusto tuodaan paikanpäälle vain murskausjaksojen ajaksi, arviolta noin 2-3 vuoden välein 2-3 viikoksi. Alueella ei säilytetä koneita tai polttoaineita murskausjaksojen ulkopuolella.

Taulukko 1. Toiminnassa käytettävät polttoaineet ja muut aineet

Työskentelyajat ovat murskaukselle maanantaista sunnuntaihin ympäri vuorokauden ja kuormaukselle ja kuljetukselle maanantaista sunnuntaihin ympäri vuorokauden. Hakemuksen mukaan syrjäisen sijainnin ja toimintajaksojen lyhytkestoisuuden takia murskaus aikoja ei ole tarpeen rajoittaa, lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 5,5 kilometrin päässä jonne melu ei kantaudu.

Pölyämisen estämiseen vesi tuodaan tarvittaessa säiliössä paikalle.

Toiminnassa syntyy arviolta vuodessa 20 kiloa yhdyskuntajätettä ja 20 kiloa jäteöljyjä. Yhdyskuntajäte kerätään kannellisiin jäteastioihin ja jäteöljyt kerätään lukittaviin kontteihin tai säiliöihin. Jätteet toimitetaan itse asianmukaiseen jatkokäsittelyyn laitokselle jolla on lupa kyseisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden määrät ja kuljetukset merkataan työmaapöytäkirjaan.

Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt

Hakemuksen mukaan alueella on raskasta liikennettä kun toimitetaan tuotetta betoniasemalle, noin 30 käyntiä/vrk. Tämä tilanne on mikäli ajetaan urakalla varastoa betoniasemalle. Muutoin 5-20 käyntiä kuukaudessa. Alueella käytetään nykyisiä kulkuyhteyksiä, Kivarintieltä risteävää yksityistietä, johon hakijalla on käyttöoikeus. Hakemuksen mukaan ei ole tarvetta päällystämiselle tai pölyntorjunnalle.

Ottamistoiminnan aikana alueen turvallisuutta edistetään merkitsemällä jyrkät rintaukset yläpuolelta.

Maisemointi

Ottoalueen siisteydestä huolehditaan toiminnan aikana, jätteet toimitetaan asiaan kuuluviin kierrätyspaikkoihin. Toiminnan loputtua alue siistitään ja kaikki laitteet viedään alueelta pois. Alue maisemoidaan käyttämällä alueelta kuorittuja ja varastoituja pintamaita. Ottoalueen reunat luiskataan vähintään kaltevuuteen 1:3. Ottoalueen annetaan metsittyä luontaisesti, mikäli ottoalue ei metsity luonnollisesti kahden vuoden kuluessa, istutetaan alueelle männyn taimia. Ennen luvan loppumista alueelta kuljetetaan varastoidut materiaalit pois.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy noin 2000 m3-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 100 m3-ktr. Kaivannaisjätteet käytetään alueen maisemointiin. Hakemuksen mukaan syntyvät kaivannaisjätteet eli pintamaat, kannot ja humusmaat, ovat pilaantumatonta maa-ainesta, joka ei sisällä haitallisia aineita. Kaivannasijätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, ainoastaan hetkellinen maisemahaitta, joka ei ole nähtävissä yleisiltä teiltä tai viereisiltä kiinteistöiltä.

Vaikutukset ympäristöön

Pääasiallinen melunlähde on ottoalueella toimiva murskauslaitos. Murskauslaitos voi vaihdella aliurakoitsijan kaluston mukaan, mutta pääasiassa käytetään mobiilimurskaa. Mobiilimurskalaitos voi olla kaksi tai kolmivaiheinen, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista. Murskauslaitoksen aiheuttama A-äänitaso on 90dB. Melutaso 400 metrin päässä on <55dB. Murskain sijoitetaan montun pohjalle, melun leviämisen estämiseksi.

Hakemuksen mukaan toiminta-alue on kaukana häiriintyvistä kohteista ja alue on metsätalous käytössä. Pöly, melu ja tärinä eivät kantaudu häiriintyviin kohteisiin. Toiminnalla ei vaikutusta yleiseen viihtyvyteen tai terveyteen. Kyseinen ottoalue on osittain vanhaa maisemoimatonta ottamisaluetta, toiminnalla ei ole maisemaan suurta vaikutusta. Ottoalue ei näy kauas. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Ei vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Ilmaan johtuvat päästöt paikallisia ja vähäisiä, joista ei ole haitallista vaikutusta ympäristölle. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen, kun estetään polttoaineiden ja öljyjen pääsy maaperään. Hakemuksen mukaan alueella ei ole tarvetta pintavesien johtamiselle eikä toiminnassa muodostu jätevesiä.

Taulukko 2. Päästöt ilmaan

Hakemuksen mukaan nykyaikaista kalustoa käyttämällä saadaan päästöjä pienemmäksi, sekä kaluston huollolla pystytään pienentämään päästöjä. Käytetään parasta mahdollista tekniikkaa.

Mikäli alueella on tarpeen säilyttää voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyjä, ne säilytetään murskauslaitoksen kalustoon kuuluvassa huoltokontissa tai vastaavassa tilassa.

Alueella ei säilytetä pitempiaikaisesti polttoaineita, koneita tai laitteita, silloin kun niitä ei toiminnassa tarvita. Alueella ei suoriteta kaluston tai laitteiston isompia huoltoja (määräaikaishuollot). Mahdollisiin polttoaine- tai öljyvahinkoon varaudutaan öljynimeytysturpeella ja -matoilla, joita säilytetään alueella aina toimintajaksojen aikana. Murskaamon henkilökunta ja muut alueella työskentelevät työntekijät opastetaan toimimaan vahinkotilanteissa. Alueelle varataan riittävä alkusammutuskalusto tulipalon varalle.

Toiminnan aikana tarvittavat polttoaineet säilytetään niille osoitetussa paikassa tukitoiminta-alueella. Alueella suoritettava tankkaus ja pienet huoltotyöt tehdään tukitoiminta-alueella. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai valuma-altaallisia. Tankkauslaitteisto on lukittu, joka estää luvattoman käytön. Polttoainesäiliöiden alapuolinen maaperä suojataan öljyä läpäisemättömällä muovikalvolla, jonka päällä rikkoutumisen estävä hienojakoinen maa-aines. Työkoneiden osalta suoritetaan jatkuvaa valvontaa mahdollisten vuotojen osalta, vuotavia koneita ei saa käyttää.

Toiminnan tarkkailu

Hakemuksen mukaan toiminnan tarkkailua suoritetaan jatkuvasti toiminnan aikana ja poikkeustilnteet kirjataan työmaapöytäkirjaan. Hakemuksessa ei esitetä tehtäväksi erillistä päästötarkkailua. Ympäristövaikutuksia (melu, pöly, tärinä) tarkkaillaan aistinvaraisesti. Lisäksi käytettäviä koneita ja laitteita tarkkaillaan jatkuvasti mahdollisten vuotojen varalta. Tarvittaessa otetaan näyttteet ja ne tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa. Polttoaine- ja öljypäästöistä raportoidaan viranomaisille.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 20.8.-26.9.2025.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Oulun museo- ja tiedekeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Pudasjärven paliskunnalta ja Pudasjärven Ampujat r.y.:ltä. Oulun museo- ja tiedekeskus on ilmoittanut 16.9.2025, ettei rakennetun kulttuuriympäristön osalta ole lausuttavaa.

Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristölautakunta toimielimenään toimii Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena. Lupahakemuksen sisällöstä on keskusteltu ympäristöterveydenhuollon ympäristötarkastajan kanssa.

Oulun museo- ja tiedekeskus toimitti lausuntonsa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta 12.9.2025, jossa lausuttiin seuraavaa:

“Suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita. Suunnittelualue on kuulunut arkeologisen inventoinnin piiriin vuonna 2010 Metsähallituksen tekemän kulttuuriympäristöinventoinnin yhteydessä (H.-P. Schulz). Suunnittelualueen lähin muinaisjäännös Pikku Lomakangas (muinaisjäännöstunnus 1000024709) sijaitsee suunnittelualueesta noin 300 metriä luoteeseen.

Oulun museo- ja tiedekeskus arvioi, että maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämiselle ei ole muinaismuistolain mukaista estettä.”

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Hakijan kuuleminen

Ruskon Betoni Oy on 7.10.2025 ilmoittanut sähköpostitse ettei hakijalla ole lausuttavaa koskien annettua lausuntoa.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Ruskon Betoni Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan soran ja hiekan ottamiseen ja välivarastointiin ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan maa-aineksen murskaamiseen Pudasjärven kaupungin tilalle Livo Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-3.

Maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukainen lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 40 000 m³ ja suunnitelma-alueen koko on 2,0 ha (ottamisalue 1,27 ha). Alueella saa murskata enintään 30 000 tonnia vuodessa alueelta peräisin olevaa maa-ainesta.

2. Maa-ainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +128,00 (N2000), kuitenkin siten, että havaitun ylimmän luonnontilaisen pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään vähintään yhden (1) metrin rikkomaton suojamaakerros.

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella.

5. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viimeistään alkutarkastuksen yhteydessä.

6. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa- ja kiviainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

7. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivienlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

8. Alueella saa harjoittaa maa-ainestenottoa, murskaamista sekä kuormaamista ja kuljetusta maanantaista sunnuntaihin ympäri vuorokauden.

9. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottoalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Ottoalueen jyrkät rinteet on aidattava vahinkojen estämiseksi. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

10. Ottamistoiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

12. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

13. Mikäli alueella säilytetään väliaikaisesti koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti. Myös aggregaatin ja sen toimintaan kuuluvan polttonestesäiliön alusta tulee suojata asetuksen mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Polttoaineet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, katettuun suoja-altaaseen. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

14. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperää sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

15. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

16. Maa-aineskaivantojen rintauksiin ja varastokasoihin voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen pesintäkauden aikana on kielletty.

Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdolliset poikkeukselliset maisemointitarpeet. Tarkastuksessa selvitetään mm. tarve mahdollisten törmäpääsky-yhdyskuntien säilyttämiseen.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

17. Sellaisista poikkeuksellista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

18. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

19. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on ilmoitettava helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot valvontaviranomaiselle:

-          käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain

-          murskatun kiviaineksen määrä ja laatu

-          toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

-          käytetyn polttoaineen laatu ja kulutus

-          ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

20. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/, sivuston palveluluettelosta kohdasta Maa-aineksen otto / MAL 23a §:n mukainen ilmoitus maa-aineksen otosta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

21. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (vähintään 1:3) ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen.

22. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

23. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

24. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

25. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustaja.

Päätöksen perustelut

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Maa-ainesten ottaminen ja murskaus toteutettuna lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Ottaminen tai sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Ruskon Betoni Oy:n maa-ainesten otto- ja murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunniteltu ottamisalue sijaitsee ampumaradaksi (ea) osoitetulla alueella. Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toiminta ei aiheuta tulevaisuudessa haittaa alueen kaavan mukaiselle käytölle.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineksen ottomäärä, ottamisalue, ottotaso ja vuosittainen murskausmäärä ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (määräykset 1-2)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata. (määräys 3).

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 4).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista. (määräys 5 ja 6).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. (Määräykset 7 ja 8)

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Ottamisalue sijaitsee poronhoitolain mukaisella poronhoitoalueella. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, ettäsiitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. (määräys 9).

Lupamääräykset 10 ja 15 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Määräykset 13 ja 14 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 11).

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarvittavat määräykset mm. jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 12)

Luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:n mukaisesti rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kiellettyä (lupamääräys 16).

Määräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 18).

Lupamääräykset 19 ja 20 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 21-23 ja 25).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 24).

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.10.2035 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi (MAL 21 § ja YSL 198 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191 ja 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-21, 23a ja 23b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (JL 646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 70 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (25.4.2024 § 28) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Oulun seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 §11.

Vakuus

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.4.2024 § 28 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

1,27 ha x 1500 + 40 000 m³ x 0,04 = 3505 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 30.04.2036 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on

440,00 € + (1785,00 – 535,50) € = 1689,50 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-ainesluvan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 11,00€ / 1000m³, kuitenkin vähintään 410,00 € ja enintään 5420,00 €. Yhteisen maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu lasketaan maa-aines- ja ympäristölupataksan mukaan. Maa-ainesluvan maksuun lisätään ympäristölupataksassa kyseiselle toiminnalle määrätty maksu, johon on tehty 30 % alennus.

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 345 euroa ja enintään 4120 euroa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 275 €.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §).

Ote pöytäkirjasta:

Ruskon Betoni Oy

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Oulun museo- ja tiedekeskus

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pudasjärven paliskunta

Pudasjärven Ampujat r.y.

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös