Oulunkaaren ympäristölautakunta
Esityslista 30.10.2025/Asianro 6

OULYMP 30.10.2025    

3952/11.01.00/2025  

Asia

Metsähallitus Metsätalous Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen louhintaan, murskeen valmistamiseen, ja välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Iinattijärven kylälle tilalle Livo Pudasjärven valtionmaa RN:o 615-893-10-3.

Hakija

Metsähallitus Metsätalous Oy

Kauppatie 19 – 21
93400 Taivalkoski

y-tunnus: 2752751-5

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 alakohdan 7 c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja alakohdan 7 e mukaan luvanvaraista toimintaa on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään yhteensä 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 §:n kohdan 6 a ja b perusteella. Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Asian vireilletulo

Yhteislupahakemus on jätetty 3.3.2025 ja sitä on täydennetty 31.7.2025 alimmalla ottamistasolla, arviolla pohjaveden pinnankorkeudesta, maakuntakaavamerkinnöillä, tiedolla lähimmistä vapaa-ajan ja vakituisista asuinrakennuksista, tiedolla lähimmistä suojelualueista, kuvauksella työkoneiden säilytysalueesta, ottamisen vaikutuksella vesistöihin, sekä kuvauksella aiemmasta ottamistoiminnasta alueella.

Alueen sijainti

Suunniteltu maa-ainesten ottopaikka sijaitsee Pudasjärven kaupungin Iinattijärven kylällä tilalla Livo Pudasjärven valtionmaa RN:o 615-893-10-3, noin 28 kilometriä linnuntietä Pudasjärven keskustasta koilliseen. Ottamisalueen koordinaatit ovat E: 521120  N: 7266835  (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

 Lupahakemuksen mukaisella alueella on aiemmin 31.3.2022 saakka ollut voimassa Oulunkaaren ympäristölautakunnan 22.3.2012 § 26 myöntämä maa-aineslupa. Uutta lupaa haetaan siten, että ottamisalue laajenee länteen ja vanha ottamisalue toimii tukitoiminta-alueena.

 Ottoalue kuuluu kiinteistöön Livo Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-3 jonka omistaa Metsähallitus.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa alue on ekv-1 aluerajauksen alueella. Merkinnällä osoitetaan sellaisia vyöhykkeitä, joissa on todettu merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja. Lisämerkinnällä -1 osoitetulla mineraalipotentiaalivyöhykkeellä on erityistä yhteensovittamisen tarvetta esimerkiksi asumisen, matkailun tai muun merkittävän alueellisen erityispiirteen kanssa. Mikäli alueen mineraalivarojen hyödyntämistä edistetään, sovitetaan toiminta yhteen muun maankäytön kanssa ja otetaan huomioon mineraalivarojen hyödyntämisen ympäristövaikutukset sekä alueiden erityispiirteet. Alue sijoittuu lisäksi poronhoitoalueelle, jossa poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet, kuten erotus- ja ruokintapaikat sekä pyyntiaidat. Valtion maiden käytön osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan kanssa.

 Suunniteltu toiminta-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Röyvänvaaran vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (11615115, luokka 1), joka sijaitsee noin 4,3 kilometriä ottamisalueesta luoteeseen.

  Lähimmät vesistöt, Torvilampi, Umpilammit ja Saarilampi, sijaitsevat suunnitellusta ottamisalueesta noin 0,95-1,9 kilometrin etäisyydellä pohjoiseen. Penikkaoja sijaitsee 0.65 km ottoalueesta länteen.

  Karttatarkastelun perusteella lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 3,6 kilometriä suunnitellusta ottamisalueesta itään ja lähin vapaa-ajan asuinkäytössä oleva rakennus noin 1,6 kilometriä etelään.

 Lähin Natura-alue, erityisten suojelutoimien alue, Saarilampi (SACFI1103822) sijaitsee noin 2,1 kilometriä suunnitellusta ottamisalueesta pohjoiseen.

 Lähin muinaisjäännös, muinaisjäännöksen alakohde Pärjänjoki/Vihantakoski (1000045576) sijaitsee noin 5,3 kilometriä suunnitellusta ottamisalueesta luoteeseen.

 Ottoalueen lähistöllä (noin 0,6 km luoteeseen) sijaitsee metsälain 10 §:n mukainen kohde puron- ja noronvarsimetsä.

Toiminnan kuvaus

Maa-aineksen otto

Suunniteltavalta alueelta on laskettu saatavan kallioainesta yhteensä 50 000 m3-ktr vuosina 2025-2040 (15 vuoden aikana) jolloin vuotuinen keskimääräinen ottomäärä on 3 300 m3-ktr ottosyvyyden ollessa 1-8 m. Ottoalueen suunniteltu pohjataso on 182.30-182.80 (N2000). Suunnitellun alueen yhteispinta-ala (ottamisalue) on 4.53 ha (ottoalue: 2.26 ha ja tukitoiminta-alue: 1.27 ha ja pintamaiden ja kaivuujätteiden varastointialue: 1.00 ha). Vanha ottoalue toimii tulevan ottohankkeen tukitoiminta-alueena.

Suunnitellulta alueelta on otettu aikaisemmin maa-ainesta, vanha ottolupa on päättynyt 31.3.2022 (lupa n:o 469/2012). Vanhan luvan ottomäärä 25 000 m3-ktr on tullut täyteen. Suunniteltavalla ottoalueella kasvaa kasvatusmetsää eikä sen läheisyydessä esiinny suojeltavia kasveja tai luonnoneläimiä. Tukitoiminta-alueelta on puusto poistettu.

Maa-aineksen ottamisalue kartoitetaan Trimble GNSS-paikantimen avulla. Saatava maa-aineksen määrä on laskettu Terra Modeler Field maastomalli- / massalaskentaohjelmalla. Lisäksi apuna on käytetty Maanmittaushallituksen laserkeilausaineistoa. Korkeustasona on käytetty valtakunnallista N2000 –korkeusjärjestelmää. Koordinaattijärjestelmänä on käytetty ETRS-TM35.

Otettava maa-aines käytetään teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Metsähallitus Metsätalous Oy on tehnyt hallinnassaan olevalle tieverkolle tieverkkosuunnitelman, jonka tavoitteeksi on asetettu tieverkon kantavuuden parantaminen ja ylläpito. Kunnossapitomurskeiden menekki riippuu / vaihtelee tiestön korjaus- ja ylläpitotoimenpiteiden määrästä. Paikallisen tieverkkosuunnitelman tavoitteiden mukaisen valmiin tieverkon jatkuva ylläpito vaatii tieverkon jatkuvaa hoitoa, ja kattava maa-ainespaikkojen verkosto on tässä avainasemassa. Metsähallitus Metsätalous Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa 15 vuodeksi. 15 vuoden maa-ainesluvilla pystytään varmistamaan parempi alueittainen sijoitussuunnittelu myös tieverkon ylläpidossa. Mursunmäen kalliopaikka sijaitsee keskeisellä paikalla Metsätalous Oy:n hallinnoimia maa-alueita, ja sen vaikutusalueella sijaitsee runsaasti Metsähallituksen omia teitä ja lisäksi suuri määrä osakkuusteitä joiden kunnostuksissa myös mahdollisesti hyödynnetään ko. paikan ainesvarantoa.

Ottotoiminnan päätyttyä otetaan ottoalue metsätalouskäyttöön.

Kiviaineksen otossa sekä maisemoinnissa huomioidaan alueen maisemakuva sekä alueen geologiset ja biologiset luonnonarvot:

-          Meluhaitat minimoidaan (murskausajankohta, murskaamon ja murskekasojen sijoittelu)

-          Pölyhaitat minimoidaan (tarvittaessa kastelu ja kuljettimien kotelointi)

-          Ottoalueen viimeistelyssä luiskakaltevuudet ja -muotoilut (ottoalueen ”istuminen maisemakuvaan”)

-          Pintamaiden levityksellä edistetään luontaista metsittymistä

Pohjavesi

Suunniteltavalta ottoalueelta ei ole pohjavesihavaintoja. Torvilampi sijaitsee ottoalueelta 1.2 km pohjoiseen ja sen MW= 164.20 (N2000) ja lännessä 2 km päässä sijaitsevan Vihantaojan taso on noin 137.0 joten arvioitu pohjavesipinnan taso on ottoalueella noin 150.0 (N2000). Suunnitellun ottoalueen lähistöllä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet Röyvänvaara ja Pikku Ohtavaara sijaitsevat noin 4.3 km ja 5.6 km länteen.

Ottotoiminta

Louhinta- ja murskausmäärä on keskimäärin 9000 t/v, kuitenkin enintään 30 000 t/v.

Tieyhteys ottoalueelle kulkee Saarilammentien ja Röyvän paikallistien kautta. Raskasta työmaaliikennettä ottoalueelta on 5-10 käyntiä/ vrk. Työmaatie on sora- / murskepintainen ja pölynsidonta tehdään kastelemalla tietä vedellä tarvittaessa.

Kallioaineksen ottoalue ja tukitoiminta-alue merkitään maastoon puupaaluilla ennen ottotoiminnan alkua. Kun maa-aineksen ottopaikalla on toimintaa, toiminta tapahtuu viikonpäivästä riippumatta kellon ympäri pois lukien räjäytykset jotka suoritetaan maanantai-perjantai klo 8-18 välisenä aikana.

Murskauslaitos on siirrettävä dieselkäyttöinen kaksi- tai kolmevaiheinen laitos, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Murskattava aines syötetään kaivinkoneella kumivuorattuun syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen kuljettimilla väli- ja jälkimurskaimeen tai seulalle. Laitteistoa siirretään maa-aineksen oton edetessä kohti rintauksen suuntaa. Mahdolliset pohjavesisuojaukset rakennetaan aina jokaista sijoituskohdetta varten erikseen. Murskauslaitos (mobiilimurskain) liikkuu murskauksen edetessä louhoksessa/ ottoalueella joten tarvittaessa murskekasoja voi sijoittua myös louhokseen. Urakoitsija sopii tilaajan kanssa kasojen sijainnista. Kalliopaikan aitaaminen suoritetaan seuraavasti: Ensimmäisen räjäytyskerran jälkeen ottopaikka aidataan galvanoidulla verkkoaidalla (silmäkoko 200 mm*200 mm) jonka minimikorkeus on vähintään 1.8 m ja sijainti vähintään 2 m ottopaikan reunasta. Aitatolpat painekyllästettyä puuta, vahvuus 80 mm. Lisäksi alueelle asennetaan varoituskyltit. Sähkönkulutuksen arvio on 0,01GWh/v. Sähkö hankitaan aggregaatista.

Kiviaineksen räjäytys-, louhinta-, rikotus- ja murskaustoimintaan suoritetaan 2-3 vuoden välein noin 15-16 päivää / toimintakerta. Kuormat ovat noin 50 tn/kuorma joten alueelta ajetaan noin 1500 kuormaa 15 vuoden aikana.

Taulukko 1. Toiminnassa käytettävät polttoaineet ja muut aineet:

Ottoalueen vähäiset valumavedet ohjataan kaivettavan kanaalin kautta ottoalueen koilliskulmalla sijaitsevaan selkeytysaltaaseen (koko 3m*5 m , sijainti esitetty lopputilannekartassa) josta vedet ohjautuvat pintasuodatuksena koilliseen metsäojaverkostoon ja siitä edelleen noin 1.5 km päässä sijaitsevaan Penikkaluomaan. Louhoksesta valumavedet purkautuvat ”vapaasti” louhittavaa kanaalia pitkin eli pumppausta ei tarvitse (louhoksen pohja kalteva kanaalin päin). Louhokseen ei jää vesiallasta.

Ottotoiminta jatkuu suoraan eteenpäin vanhalta ottoalueelta eli vanhan ja uuden ottoalueen väliin ei jätetä välikannasta.

Maisemointi

Ottotoiminnan päätyttyä kun ottoalue on luiskattu kaltevuuteen 1:3, aitaus poistetaan. Vaihtoehtoisesti luiskaus toteutetaan hyllyillä joiden pudotus on max 2 metriä.

Ottoalueen siisteydestä huolehditaan toiminnan ajan ja lopullinen ympäristön siistiminen tehdään heti ottamistoiminnan päätyttyä. Luontoon kuulumattomat rakenteet, romut ja jätteet viedään asiaan kuuluviin keräilypaikkoihin. Ylijäämämaa- ainekset käytetään soveltuvin osin alueen jälkihoitoon. Ottotoiminnan päätyttyä varastoidut pintamaat levitetään ottoalueelle, ottoalueen annetaan metsittyä luontaisesti ja se otetaan metsätalouskäyttöön. Mikäli luontainen metsittyminen ei tuota tarvittavaa taimitiheyttä, alueelle istutetaan männyn taimia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 2000 m³-ktr, kantoja ja hakkuutähteitä 300 m³-ktr ja seulontakiviä ja lohkareita 200 m3-ktr. Kaivannaisjätteet käytetään ottamisalueiden suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin.

Suunnitelman mukaan kaivannaisjätteet ovat ns. pilaantumatonta eli luonnontilaista maa-ainesta, joka ei sisällä haitallisia aineita, joista aiheutuisi ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pintamaat ja kannot läjitetään ottoalueen laidoille vaiheittain ottamisen edistyessä. Mahdolliset ympäristövaikutukset liittyvät pintamaiden poiston yhteydessä tapahtuvaan ja läjityskasojen pölyämiseen tuulisella säällä. Pintamaiden pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla puhtaalla vedellä. Pintamaakasoihin syntyy nopeasti kasvillisuutta, joka sitoo ainesta ja ehkäisee pölyämistä. Toiminnan aikana kaivannaisjätteiden varastointi ei aiheuta erityistarkkailua lukuun ottamatta mahdollista pintamaakasojen pölyämistä, jota tarkkaillaan aistinvaraisesti. Ottotoiminnan päättyessä kaikki kaivannaisjätteet on hyödynnetty ottoalueen loppumaisemoinnissa. Ottoalue maisemoidaan ottosuunnitelman mukaisesti. Pintamaat käytetään luiskien ja pohjamaan muotoiluun.

Vaikutukset ympäristöön

Toiminnan luonne ottopaikalla on pienimuotoista joten vaikutusta ympäristöön ei ole ja toiminnan riskit ovat myös vähäisiä. Mahdolliset riskitekijät liittyvät pääsääntöisesti työkoneisiin (esim. mahdolliset vuodot). Mahdollisen vahingon sattuessa tulee tilanteen paheneminen estetään ja ryhdytään toimenpiteisiin pilaantuneen maan poistamiseksi. Luvan hakijan tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen (112), ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselle.

Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle vaarallisten aineiden säiliöissä tulee olla niiden tilavuutta vastaavat, katetut suoja-altaat sekä ylitäytön estimet ja lukot. Polttoainesäiliöiden suojarakenteiden tulee olla sellaiset, ettei koneiden ja autojen tankkauksen yhteydessä öljyä pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen. Tankkauspaikan maapohja tiivistetään. Alueella ei säilytetä työkoneita, polttoaineita ja öljyjä muulloin kuin ottotoiminnan aikana sekä murskeiden kuormauksien ja kuljetusten aikana. Työkoneiden osalta valvotaan ettei niistä pääse vuotamaan maahan poltto- ja voiteluaineita eikä hydrauliikkanesteitä. Työkoneiden huoltotyöt suoritetaan suunnitelmakarttoihin merkityllä alueella.

Maa-aineksen otolla ei ole vaikutusta 0,6 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan metsälain 10 §:n mukaiseen kohteeseen.

Murskeiden varastointiajat on 5-10 vuotta. Haitallinen pölyäminen estetään kastelemalla. Pölynsidontaan käytettävä vesi kuljetaan paikalle säiliöautolla. Syrjäisen sijainnin vuoksi melu- ja pölyhaittoja ympäristölle ei ole. Suunnitellun ottoalueen syrjäisestä sijainnista johtuen ottotoiminnalla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Vaikutukset luontoarvoihin, maisemaan ja rakennettuun ei katsota olevan merkittäviä. Ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan päivittäin ja mahdolliset havainnot vaikutuksista kirjataan työmaapäiväkirjaan.

Taulukko 2. Päästöt ilmaan:

Kaasumaisia päästöjä syntyy koneiden polttomoottoreista. Päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa. Hiukkaspäästöjen lähteitä ovat polttomoottorit sekä murskauslaitteiston pölyävät kohdat. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus jatuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava materiaali ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Ottotoiminnalla ei ole vaikutuksia ilmanlaatuun.

Taulukko 3. Melu ja tärinä:

Murskauslaitoksella melulähteitä ovat pääasiassa kiviaineksen murskaus, seulonta ja moottoreiden melu. Murskauslaitos sijoitetaan ottamisalueen pohjalle etenemän mukaisesti siten, että rintaukset sekä mahdolliset varastokasat toimivat meluesteinä. Ottotoiminnassa syntyvää melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Ottoalueen syrjäisen sijainnin vuoksi merkittäviä tärinävaikutuksia ei esiinny. Hakemuksen mukaan alueella ei suoriteta mittauksia, johtuen lähimpien asutuksien etäisyydestä ottoalueeseen. Pääasiallinen melulähde on ottoalueella toimiva murskauslaitos joka on siirrettävä dieselkäyttöinen kaksi- tai kolmevaiheinen mobiilimurskain, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista. Murskauslaitoksen melutaso 93-98 dB(A). Murskauksessa syntyvää melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

Taulukko 4. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely:

Ottotoiminnan aikana huolehditaan alueen siisteydestä ja jätehuollosta. Jätteitä säilytetään siten että siitä ei aiheudu naapurikiinteistöille likaantumisvaaraa. Toiminta-alueella jätteiden varastointi tulee olla jätelainsäädännön mukaista. Jätteet varastoidaan siten että mahdolliset vuodot astioista eivät aiheuta valumia maaperään:

-          Poltettavat -, kaatopaikka-, vaaralliset- ja hyödynnettävät jätteet erillisissä kannellisissa jäteastioissa

-          Jäteöljyt lukittavissa konteissa tai säiliöissä

-          Alueella ei polteta eikä sinne haudata jätteitä.

Vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön ei ole. Lähin vesistö Penikkaoja sijaitsee 0.65 km ottoalueesta länteen. Ottoalueen vähäiset valumavedet ohjataan kaivettavan kanaalin kautta ottoalueen koilliskulmalla sijaitsevaan selkeytysaltaaseen (koko 3m*5 m) josta vedet ohjautuvat pintasuodatuksena metsäojaan. Vesistöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan ottotoiminnan aikana päivittäin ja mahdolliset havainnot vaikutuksista kirjataan työmaapäiväkirjaan. Ottotoiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Lähimmät pohjavesialueet Röyvänvaara ja Pikku Ohtavaara sijaitsevat noin 4.3 km ja 5.6 km länteen. Louhoksen valumavesien vähäisestä määrästä ja laadusta johtuen merkittäviä vaikutuksia ympäröivään vesistöön ja ympäristöön ei ole.

Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen kirjataan päivittäinen työaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Alueella syntyneistä jätteistä ja polttoaineen käyttömääristä pidetään kirjaa. Toiminnan tarkkailua suoritetaan silmämääräisenä havainnointina koneiden ja laitteiden kunnosta. Erillistä päästö- ja vaikutustarkkailua ei ole suunniteltu tehtäväksi. Toiminnasta laaditaan vuosittain edellistä vuotta koskeva raportti joka sisältää mm. tiedot louhitusta ja alueelta pois toimitetusta murskeen määrästä, alueella varastoiduista rakennusmateriaaleista, yhteenvedon louhimon ja murskaamon toiminta-ajoista, tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista sekä suoritetut toimenpiteet.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 19.8. – 25.9.2025.

Lausunnot

Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Pintamon paliskunnalle on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen 25.9.2025 mennessä. Pohjois-Pohjanmaan liitto ilmoitti sähköpostitse 29.9.2025 ettei anna hakemuksesta lausuntoa. Pintamon paliskunta ei ole antanut lausuntoa hakemuksesta.

Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristölautakunta toimielimenään toimii Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena. Lupahakemuksen sisällöstä on keskusteltu ympäristöterveydenhuollon ympäristötarkastajan kanssa.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen ja välivarastointiin ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen Pudasjärven kaupungin Iinattijärven kylälle, tilalle Livo Pudasjärven valtionmaa RN:o 615-893-10-3.

Lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Yleiset määräykset

1. Kalliokiviaineksen ottomäärä on enintään 50 000 m3 ja ottoalueen koko on 2,26 ha. Alueella saa louhia ja murskata enintään 30 000 tonnia vuodessa alueelta otettavaa kiviainesta.

2. Maa-ainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +182,3 (N2000).

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella.

5. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viimeistään alkutarkastuksen yhteydessä.

6. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa-ainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

7. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

8. Räjäytyksiä saa suorittaa arkipäivisin klo 8:00-18:00. Alueella saa harjoittaa rikotusta, poraamista, murskaamista sekä kuljetusta ja kuormaamista maanantaista sunnuntaihin ympäri vuorokauden.

9. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottoalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Toiminnan aikana ottoalueen jyrkät rinteet on aidattava ja louhosalue on merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

11. Toiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pintaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enemmän pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

12. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet suojata valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia tai muuten huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, tulee polttoaineet säilyttää kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava täyttöaukko ja tankkauslaitteisto. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöön ottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

13. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

14. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla kulkuväyliä ja kiviaineksia, sijoittamalla murskauskalusto louhoksen pohjalle ja alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

15. Louhoksesta vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti siten, että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta alapuoliseen ojastoon, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa ympäristölle. Alueelle tulee tarvittaessa rakentaa selkeytysallas, jonka toimivuutta ja riittävyyttä kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Selkeytysallas tulee tyhjentää kiintoaineesta tarvittaessa.

16. Luvan haltijan on tarkkailtava silmämääräisesti louhoksesta pois johdettavan veden määrää ja laatua. Mikäli vedessä havaitaan jotain poikkeuksellista (esim. öljyä), on veden johtaminen keskeytettävä välittömästi ja otettava näyte vedestä. Asiasta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä veden laadun seurannasta.

17. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

18. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja vahingon toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

19. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot korjattava välittömästi.

20. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on raportoitava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot:
    - käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus)
    - louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä
    - toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu,    jätenimeke, määrä, kuljettaja, vastaanottaja ja käsittelytapa
    - käytetyn polttoaineen laatu ja määrä
    - ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet
    - mahdolliset tarkkailutulokset

21. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto-rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/, sivuston palveluluettelosta kohdasta Maa-aineksen otto / MAL 23a §:n mukainen ilmoitus maa-aineksen otosta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

22. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (vähintään 1:3) ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen.

23. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

24. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton tämän luvan mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

25. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja konkurssipesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

26. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustaja.

Päätöksen perustelut

Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta ja murskaus toteutettuna lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eikä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Metsähallitus Metsätalous Oy:n kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Suunniteltu ottamisalue sijoittuu alueelle, jolla ei ole asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa suunniteltu ottamisalue sijaitsee mineraalivarantoalueella (ekv-1) sekä poronhoitoalueella. Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toiminta ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueelle. Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Toiminta-alueen etäisyys asutukseen ja esitetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu melu- tai pölyhaittaa asutukselle.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineksen ottomäärä, ottotaso, ottamisalue ja vuosittainen louhinta- ja murskausmäärä ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä, eikä toiminta laajene luvan mukaisen ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata (määräykset 1-3).

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 4).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista (määräykset 5 ja 6).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. (määräykset 7 ja 8).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan ulkopuolisten pääsy toimintaalueelle on estettävä. Ottamisalue sijaitsee poronhoitolain mukaisella poronhoitoalueella. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle (määräys 9).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 10).

Määräykset 11-13 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Lupamääräykset 14 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Määräykset 15 ja 16 on annettu louhoksen vesien johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarvittavat määräykset mm. jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 17).

Määräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 19).

Lupamääräykset 20 ja 21 on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin. Jäteasetuksen 33 §:ssä on asetettu jätteen tuottajalle kirjanpitovelvollisuus ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa syntyvästä jätteestä.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamista ja lopputarkastusta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty (määräykset 22-24 ja 26).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 25).

Lupa maa-ainesten ottamiseen on mahdollista myöntää maa-aineslain 10 §:n mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Tässä tapauksessa Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että edellytykset täyttyvät ja lupa voidaan myöntää 15 vuodeksi.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.10.2040 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-aines- ja ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Ennen ottamistoiminnan aloittamista hakijan on toimitettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle päätöksessä määrätty vakuus.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191, 198, 205 § ja liite 1.
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4 ja 11-15 §.
Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-21, 23a ja 23b §. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.
Jätelaki (646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 28-29, 72, 9, 118-123 ja 126 §.
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.
Oulunkaaren ympäristölautakunnan (25.4.2024 § 28) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.
Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 § 11.

Asian valmistelija

Camilla Vihanta, ympäristötarkastaja p. 050 395 0366

Vakuus

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 25.4.2024 § 28 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti.

Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

4,53 ha x 1500 €/ha + 50 000 m³ x 0,04 €/m3 = 8 795,00 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 30.4.2041 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Tämän luvan käsittelymaksu on:

550,00 € + (1785,00 – 535,50) € = 1799,50 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-ainesluvan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 11,00€ / 1000m³, kuitenkin vähintään 410,00 € ja enintään 5420,00 €. Yhteisen maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu lasketaan maa-aines- ja ympäristölupataksan mukaan. Maa-ainesluvan maksuun lisätään ympäristölupataksassa kyseiselle toiminnalle määrätty maksu, johon on tehty 30 % alennus. 

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 345 euroa ja enintään 4120 euroa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 275 €.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta

Metsähallitus Metsätalous Oy

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pintamon paliskunta

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös