Kaupunginhallitus
Esityslista 10.02.2026/Asianro 10

KH 10.02.2026    

98/02.05.03/2026  

Valmistelija Henri Pätsi, hallintojohtaja, p. 0401595715

Pudasjärven ilmailukerho ry (2031707-2) hakee puskurirahaa ympäristöystävällisyyttä SAR-toimintaan -hankkeelle.

Puskurilainahakemuksen mukaan:

 Hankehakemus on jätetty 19.1.2026.

Hankkeen tarkoituksena on hankkia ja koelento-ohjelman kautta tutkia nykyaikaisen 600 kg painoluokan lentokoneen soveltuvuutta metsäpalovalvontalentoihin sekä niiden johtolentoihin. Lisäksi hankkeessa tehdään julkinen ja reaaliaikainen vertailu päästövaikutuksista verrattuna vanhalla konetyypillä operointiin.

 Hankkeen kokonaisrahoitus on 148 134,00 €.

 Haemme puskurirahaa 74 817,00 €.

Puskurilainahakemusken liitteenä on v. 2026 talousarvio, toimintasuunnitelma, pöytäkirjaote hankinnoista sekä YTJ-rekisteriote. Em. asiakirjat on toimitettu kaupunginhallituksen jäsenille oheismateriaalina.

Kaupunginhallituksen 15.12.2020 § 411 päätöksessä todetaan puskurilainoihin liittyen mm.:

Pudasjärven kaupunki suhtautuu myönteisesti kylätoimikuntien ja eri yhdistysten omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviin rakentamis- ja investointihankkeisiin, jotka toteutetaan pääosin talkoovoimin.

//

5. Yhdistyksellä on mahdollisuus hakea kaupunginhallitukselta puskurilainaa ulkopuolisen rahoittajan tekemän myönteisen hankepäätöksen mukaisesti.

Valtuusto on päättänyt yhdistyksille myönnettävän puskurirahan periaatteista 25.9.2014 § 39.

Valtuusto on 22.5.2023 § 28 osana talouden sopeuttamisohjelman v. 2021-2023 muuttamista päättänyt puskurilainojen muuttamisesta maksullisiksi seuraavasti:

8. Puskurilainojen muuttaminen maksullisiksi, hinnoittelu: euribor 12 kk + marginaali 1 % + toimitusmaksu 200 €.

-

Valtiontukitarkastelu

EU:n valtiontukisäännöt koskevat tilanteita, joissa julkinen sektori – esimerkiksi valtio, kunta, hyvinvointialue tai kuntayhtymä – myöntää yritykselle tai toimialalle suoraa tukea tai muuta taloudellista etua. Valtiontukivalvonnan pääsääntönä on, että uudesta tuesta tai tukisuunnitelmasta tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle ennakkoon eikä tukea saa laittaa täytäntöön ennen komission hyväksyntää.

Yrityksille myönnettäviä julkisia tukia koskevat periaatteet on määritelty EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107–109 artikloissa. Käsite ”valtiontuki” eroaa yleiskielessä sille annetusta merkityksestä monessa suhteessa, sillä käsite kattaa kaikki rahoitusmuodoltaan varsin moninaiset julkisen sektorin toimenpiteet, joilla tuetaan yrityksen taloudellista tilannetta. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla suorien avustusten ohella muun muassa valikoivat verohelpotukset, ehdoiltaan edulliset lainat ja takaukset, alihintainen vuokra tai vaikkapa toimenpiteet, joilla lievennetään maksuja, jotka yritykset tavanomaisesti joutuvat maksamaan

(esim. vapautukset sosiaaliturvamaksuista tai muista veronluonteisista maksuista).

Valtiontukisääntöjen ja niihin liittyvien menettelytapojen tarkoituksena on taata yrityksille tasaveroiset toimintaedellytykset sekä välttää jäsenmaiden keskinäinen kilpailu omaa tuotantoa suosivilla julkisilla tuilla.

Toimenpiteen katsominen valtiontueksi edellyttää käytännössä seuraavien neljän tunnusmerkin täyttymistä (SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohta):

• Julkisia varoja (esim. valtion, kuntien tai kuntayhtymien varoja) kanavoidaan yrityksiin/taloudelliseen toimintaan

• Taloudellinen etu on valikoiva, eli tuki kohdistuu vain tiettyyn yritykseen tai tiettyihin yrityksiin (esimerkiksi jollekin alalle tai alueelle)

• Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua (kilpailuvaikutuskriteeri)

• Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (kauppavaikutuskriteeri)

Jos viranomainen arvioi, että suunniteltu tukitoimenpide täyttää kaikki edellä luetellut neljä valtiontuen kriteeriä, on tuen täytäntöönpanossa noudatettava yhtä seuraavista menettelytavoista valtiontukien myöntämiseksi:

• ennakkoilmoitus komissiolle

• de minimis -tuki tai

• ryhmäpoikkeusasetusmenettely (jälkikäteen ilmoitus komissiolle)

Jos tuki otetaan käyttöön ilman tilanteeseen soveltuvan menettelyn noudattamista, tuki on lähtökohtaisesti laiton ja se voidaan joutua perimään korkoineen takaisin tuen saajalta.

Hallinnollisesti kevyt tapa huomioida EU:n valtiontukisäännöt on myöntää tuki vähämerkityksistä eli ns. de minimis -tukea koskevan säännön perusteella. Säännön mukaan enintään 300 000 euron tuki, joka myönnetään yritykselle kolmen vuoden kuluessa, on merkitykseltään

niin vähäistä, ettei siitä tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta komissiolle. De minimis -tuista ei tarvitse myöskään jälkikäteen raportoida komissiolle.

Poikkeukset de minimis -säännön soveltamisalasta koskevat pääosin toimialoja, joilla toimii paljon pieniä yrityksiä ja joilla vähäinenkin julkinen tuki voi vääristää kilpailua. Tämän takia niillä sovelletaan matalampaa de minimis -enimmäismäärää ja erillisiä de minimis -asetuksia.

Toimialat, joilla sovelletaan pienempää de minimis -rajaa:

1. Kalastuksen ja vesiviljelyn ala: de minimis -tuen enimmäismäärä on 30 000 euroa kolmen verovuoden aikana.

2. Maataloustuotteiden alkutuotanto1: de minimis -tuen enimmäismäärä on 20 000 euroa kolmen verovuoden aikana

Toimialat (ja tilanteet), joilla toimiville yrityksille de minimis -tukea ei voida lainkaan myöntää:

3. Viennin edistäminen tai vientimääriin liittyvä tuki: Esimerkkejä tästä ovat tuki jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan sekä vientiin ja markkinointiin tai muihin vientitoimintaan liittyvien juoksevien kustannusten tuki EU-jäsenvaltioissa tai unionin ulkopuolella. Tukea voi näiden rajoitusten puitteissa kuitenkin myöntää myös vientiä harjoittavalle yritykselle. Oleellista on yksilöidä tuen käyttötarkoitus tiettyyn investointiin ja muuhun juoksevaan kustannuserään ilman, että tuelle asetetaan muita yrityksen normaalia liiketoimintaa rajoittavia ehtoja.

4. tuki toimintaan, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella

5. tuki vaikeuksissa oleville yritykselle: jos tuki myönnetään lainan tai takauksen muodossa. Sen sijaan muita tukia, esimerkiksi

suoria avustuksia, voidaan lähtökohtaisesti myöntää de minimis -tukena myös vaikeuksissa olevalle yritykselle

De minimis -säännön perusteella tukea voidaan lähtökohtaisesti myöntää kaikille yrityksille. Säännön käytännön soveltamisen kannalta on kuitenkin tärkeää huomata, että tukea saavan yrityksen käsite ymmärretään EU-oikeudessa varsin laajasti. Määrittely ei ole sidottu Suomen yhtiölainsäädäntöön tai yritystoiminnan tavoitteisiin (voittoa tavoitteleva tai tavoittelematon). De minimis -asetuksen tarkoittamassa merkityksessä yritys määritellään tahoksi, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta sen juridisesta luonteesta tai rahoitustavasta. De minimis -asetuksen mukaisesti yritys voi täten olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ratkaisevaa on, harjoittaako organisaatio taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla.

Myös voittoa tavoittelemattomat tai yleishyödylliset tahot kuten yhdistykset, innovaatiovälittäjät (teknologiakeskukset ja yrityshautomot), kunnalliset kehittämisyhtiöt sekä kolmannen sektorin järjestöt kuuluvat siten EU:n valtiontukisääntöjen ja de minimis -asetuksen piiriin, jos ne harjoittavat taloudellista toimintaa ja jos muut valtiontuen kriteerit täyttyvät.

Käytännössä se, harjoittaako tuensaaja taloudellista toimintaa vai ei, tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Taloudellista toimintaa, johon valtiontukisääntöjä ei sovelleta, ei ole esimerkiksi julkisen sektorin viranomaistoiminta (esim. poliisi, rajavalvonta, liikenneturvallisuus), koulutuspalvelujen tarjoaminen (yleinen peruskoulutus ja tutkintoon tähtäävä koulutus) tai tuki yleisen infrastruktuurin rakentamiseen, joka on esteettä kaikkien käytettävissä (vesijohtoverkostot, teiden rakentaminen) ja jota ei ole tarkoitus hyödyntää kaupallisesti.

Käytännössä de minimis -tuen myöntäminen edellyttää tukiviranomaiselta tiettyjen menettelytapojen noudattamista.

Tukiviranomaisen suorittama de minimis tuki -tarkastelu (jossa on osin hyödynnetty De minimis -tukia koskevaan oppaan, TEM 2024:2 FI, tuen myöntäjän muistilistaa) tässä tapauksessa:

Arvioi harjoittaako saaja taloudellista toimintaa, jolloin de minimis -tarkastelu tulee tehdä?

Arviointi: Kyllä

De minimis-tarkastelu:

1. Selvitä toimiiko tuettava yritys poikkeuksellisella toimialalla, jolla de minimis -tukiraja on pienempi tai jolla de minimis -tukea ei voida lainkaan myöntää

 Arviointi: Ei toimi

2. Kysy ennen tuen myöntämistä tuen hakijalta kirjallisesti, paljonko kyseinen yritys on saanut eri viranomaisilta eri de minimis -asetusten perusteella myönnettyä tukea kolmen vuoden aikana.

Arviointi: Hakija toimitti vastauksena puskurilainahakemuksen täydennyspyyntöön hyväksyttävän selvityksen saaduista de minimis -tuista.

3. Suunnittele oma tukitoimenpide siten, että de minimis -tuen kriteerejä –

300 000 euron enimmäisraja kolmen vuoden ajanjaksolla – noudatetaan. Eri tukimuotoihin (lainat, takaukset) sisältyvän tuen määrän laskentaan on omat sääntönsä. Jos suunniteltu tukitoimenpide ylittää de minimis -asetuksen mukaisen enimmäisrajan, selvitä voiko tuen myöntää esimerkiksi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla.

Arviointi:

Myönnettäväksi esitettävä laina sisältää vähämerkityksisellistä tukea (de minimis ‑tukea), ja tuen myöntämisessä noudatetaan komission asetusta (EU) N:o 2023/2831, annettu 13.12.2023, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen.

Tukielementti on laskettu vertaamalla kaupungin perimää korkoa ja ehtoja arvioituun markkinaehtoiseen vakuudettoman lyhytaikaisen lainan korkoon. Markkinaehtoiseksi koroksi on arvioitu 8,5 % p.a. (euribor 12 kk + 5,0 prosenttiyksikön riskimarginaali vakuudettomalle lainalle). Kaupungin perimä korko on 4,5 % p.a. (euribor 12 kk + 1,0 prosenttiyksikkö). Lainan 11 kuukauden aikana syntyvä korkoetu on siten arviolta noin 2 740 euroa.

Kun korkoedusta vähennetään yhdistykseltä perittävä 200 euron toimitusmaksu, lainan de minimis ‑tukielementin nykyarvo on arviolta noin 2 540 euroa. Koska laina-aika on alle 12 kuukautta, diskonttaus ei olennaisesti muuta tukimäärää.

(Laskenta:

1. Lähtöarvot

Lainan määrä: 74 817 €

Laina-aika: 11 kk ≈ 0,9167 vuotta

Kaupungin perimä korko: 4,5 % p.a. (euribor 12 kk + 1 %)

Markkinakorko (vakuudeton): 8,5 % p.a.

Toimitusmaksu yhdistykselle: 200 €

Tuki = (markkinakorkoon suhteutettu korkoetu) – mahdollinen asiakkaalta peritty palkkio, jos tulkitaan että myös markkinalaina sisältäisi vastaavan palkkion.

2. Korkoedun laskenta 8,5 % markkinakorolla

Korkoerotus:

Markkinakorko: 8,5 %

Todellinen korko: 4,5 %

Erotus: 4,0 %-yksikköä p.a.

Korkoetu laina-ajalla:

[

\text{korkoetu €} = 74,817\ \text{€} \times 0{,}04 \times \frac{11}{12}

]

[

= 74,817 \times 0{,}04 = 2,992{,}68\ \text{€ (per vuosi)}

]

[

2,992{,}68 \times \frac{11}{12} \approx 2,743{,}29\ \text{€}

]

→ Korkoetua noin 2 740 €.

Laina-aika on alle vuoden, joten diskonttaus ei käytännössä muuta summaa olennaisesti:

de minimis ‑tuen korko-osan nykyarvo ≈ 2 740 €.

3. Toimitusmaksun huomiointi

Konservatiivinen (tuki pienempi):

Oletetaan, että myös pankki perisi vastaavan järjestelymaksun → kaupungin 200 € toimitusmaksu vähentää tukea:

[

\text{nettode minimis ‑tuki} \approx 2,743\ \text{€} - 200\ \text{€} \approx 2,543\ \text{€}

]

→ pyöristäen noin 2 540–2 550 €.

Neutraali (ei vaikutusta):

Oletetaan, että markkinakorko 8,5 % sisältää jo tyypilliset palkkiot (tai että pankki veloittaisi vastaavan palkkion).

→ toimitusmaksu ei muuta tukea → de minimis‑tuki ≈ 2 740 €.

4. Yhteenveto

Lainan markkinaehtoiseksi koroksi on arvioitu 8,5 % p.a. vakuudettomalle lyhytaikaiselle lainalle.

Kaupungin perimä korko on 4,5 % p.a., laina-aika 11 kuukautta.

Korkotuen nykyarvo on arviolta noin 2 740 €.

Huomioiden yhdistykseltä perittävän 200 euron toimitusmaksun, de minimis ‑tuen nykyarvo on noin 2 540 €.

Eli: euromääräinen de minimis ‑tulielementti tässä lainassa ≈ 2 540 € (konservatiivinen arvio).

4. Ilmoita tukipäätöksessä, että kyseessä on de minimis -tuki, jotta yritys osaa ilmoittaa tiedot muille tukiviranomaisille niitä mahdollisesti myöhemmin kysyttäessä. Tallenna ja säilytä tukipäätöstä koskevat tiedot ja asiakirjat 10 vuoden ajan.

5. Tiettyjä tukimuotoja koskevien ehtojen huomiointi:

Toimialat (ja tilanteet), joilla toimiville yrityksille de minimis -tukea ei voida lainkaan myöntää:

5. tuki vaikeuksissa oleville yritykselle: jos tuki myönnetään lainan tai takauksen muodossa.

Arviointi: Kyseessä ei ole vaikeuksissa oleva yritys.

(Tarkistettu YTJ.fi:stä 5.2.2026 hakijan tiedot, yhteenveto keskeisistä:

Yhdistysrekisteri: Rekisterissä

Verohallinnon perustiedot: Rekisterissä

Ennakkoperintärekisteri: Rekisterissä

Verovelka: Ei rekisteriin merkittyä verovelkaa)

Yritysvaikutusten arviointi: Vaikutuksia paikallisiin toimiviin yrityksiin ei ole. Vaikutuksia muihin alalla toimiviin yrityksiin saattaa olla. Avustuksen myöntämisessä on huomioitu valtiontukia koskeva sääntely

Kaupunginjohtajan esitys

Päätös

Jakelu Pudasjärven Ilmailukerho ry