Oulunkaaren ympäristölautakunta
Esityslista 28.05.2026/Asianro 6

OULYMP 28.05.2026    

4525/11.01.00/2025  

Asia Kuljetuspudas Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen louhintaan, murskeen valmistamiseen ja välivarastointiin sekä kierrätysasfaltin murskaamiseen ja välivarastointiin Pudasjärven kaupungin tilalle Koukkula 615-409-23-55.

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Kuljetuspudas Oy

Teollisuustie 6

93100 Pudasjärvi

y-tunnus 1007545-2

Asian valmistelija Nina Keränen, ympäristötarkastaja p. 040 1865409 ja

 Camilla Vihanta, ympäristötarkastaja

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, kohdan 7 alakohdan e mukaan sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää ja kohdan 13 alakohdan f mukaan muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 alakohtien a ja b ja kohdan 12 alakohdan b perusteella.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää ja asfalttijätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa. Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on jätetty 26.8.2025 ja sitä on täydennetty 8.1.2026, 14.1.2026, 21.1.2026 ja 4.3.2026. Hakemusta on täydennetty Lupa- ja valvontaviraston lausunnon perusteella kuivautusvesien hallinnan osalta 5.5.2026, 12.5.2026 ja 18.5.2026.

Alueen sijainti

Suunniteltu maa-ainesten ottopaikka sijaitsee Pudasjärven kaupungin Pudasjärven kylällä tilalla Koukkula 615-409-23-55, noin 6 kilometriä Pudasjärven keskustasta koilliseen. Ottamisalueen koordinaatit ovat E: 503200 N: 7253200 (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Lupahakemuksen mukaisella alueella on aiemmin ollut voimassa Oulunkaaren ympäristölautakunnan 28.8.2015 § 33 Kuljetuspudas Oy:lle myöntämä maa-aineslupa. Luvan voimassaolo on päättynyt 30.11.2025. Lisäksi alueella on Oulunkaaren ympäristölautakunnan 22.10.2015 § 42 päätöksellään myöntämä ympäristölupa maa-aineksen ja kierrätysasfaltin murskaamiseen. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka kuin alueella on voimassa oleva maa-aineslupa. Maanomistaja on antanut kirjallisen suostumuksen maa-ainesluvan hakemiseen.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Alueella ei ole merkintöjä Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisessä, toisessa eikä kolmannessa vaihemaakuntakaavassa. 2. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyydessä on merkintä kylästä (at) ja 3. vaihemaakuntakaavassa pohjavesialueesta. Alueella ei ole merkintöjä Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntaavassa.

Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Korentokangas (11615105A, luokka 1E) sijaitsee noin 140 metriä kaakkoon.

Lähin vesistö, Syrjäoja, sijaitsee noin 140 metriä ottamisalueen kaakkois-/eteläpuolella. Syrjäoja laskee Kivarinjärveen, joka sijaitsee noin 270 metriä ottamisalueesta lounaaseen.

Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 780 metriä ottamisalueesta etelään, Kuusamontien varressa. Lähin vapaa-ajanasutus sijaitsee noin 580 metriä ottamisalueesta etelään, Kivarijärven rannalla.

Lähin tunnettu muinaisjäännös, Kotiniemi, sijaitsee noin 900 metriä ottamisalueesta lounaaseen.

Lähin yksityinen luonnonsuojelualue, Pärjän Paavon Ahon luonnonsuojelualue, sijaitsee noin 2,9 kilometriä ottamisalueesta kaakkoon. Lähin Natura-alue, Pudasjärvi, sijaitsee noin 4,5 kilometriä ottamisalueesta lounaaseen.

Ottamisalueen läheisyydessä sijaitsee kolme metsälain (1093/1996) 10 §:n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä. Noin 160 metriä kaakkoon ja 440 metriä koilliseen sijaitsee pienvesistöjen välittömät lähiympäristöt ja noin 300 metriä länteen sijaitsee suoelinympäristö.

Hakemuksen mukaan ottamisalueella ei ole tavattu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajoittamalla.

Ottoalueen maanpinnan taso laskee etelään, ollen haettavan ottoalueen eteläkulmassa haettavalla ottotasolla, jolloin louhoksen vedet saadaan johdettu alueelta ojituksella. Laajennusalueella on vielä puustoa.

Geopudas Oy mittasi alueen korkeustasoja 23.10.2024. Louhoksessa oli hieman vettä ottoalueen eteläreunassa. Louhoksen pohja oli otettu lähelle tasoa +110,4(N2000). Korjaavia toimenpiteitä on tehty syksyn 2025 murskauksen yhteydessä, jolloin korjattu taso on tarkastettu, se on lähellä sallittua tasoa. Jälkitöiden yhteydessä korotetaan pohjaa käyttämällä alueelta pintomisesta irtoavaa moreenia.

Maanpinnan taso laskee ottoalueelta etelään. Eteläpuolisen suon pinnan taso on lähellä Syrjäojaa noin tasolla +109,0(N2000) Tällä hetkellä louhoksen koilliskulmasta suo-ojitukseen asti louhittu ja kaivettu oja pitää vesipinnan nykyisellä tasolla. Ennen ojan tekemistä toiminnan vesiä on pumpattu hakemustilalle, ottoalueen pohjoispuolelle.

Toiminnan kuvaus

Kuljetuspudas Oy hakee lupaa kallion louhinnalle tilalla Koukkula 615-409-23-55 Pudasjärvellä, Koukkulanharjun alueella. Aiempi maa-aineslupa määrälle 160 000 m3 sekä ympäristölupa maa- ja kalliokiviaineksen sekä kierrätysasfaltin murskaukselle ja välivarastoinnille on myönnetty 28.8.2015. Maa-aineslupa päättyy 30.11.2025, ympäristölupa on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka kuin alueella on voimassa oleva maa-aineslupa. Nyt haetaan lupaa oton laajentamiselle ja syventämiselle siten, että haettava ottomäärä on myös 160 000 m3. Kuljetuspudas Oy on tehnyt sopimuksen maa-aines- ja ympäristöluvan hakemisesta tilan omistajien kanssa.

Lupaa haetaan nykyisen käytännön mukaisesti yhteiskäsittelynä, joka käsittää maa-aineslain mukaisen hakemuksen ja ympäristölupahakemuksen kallion louhinnalle, välivarastoinnille sekä louheen ja kierrätysasfaltin murskaukselle. Lupaa haetaan olemaan voimassa ennen sen lainvoimaisuutta.

Ottoalueen koko on yhteensä noin 4,4 ha, josta jo louhittua aluetta on noin 1,2 ha. Uudella hakemuksella haetaan lupaa louhinnan syventämiseksi tasolle +110,0(N2000). Nykyinen louhinta on ulottunut alimmillaan tälle tasolle.

Ottoalueen itäpuolista, noin 1,5 ha aluetta (suunnitelmakartta / asemapiirros 9192.2) käytetään tukitoiminta-alueena.

Ottamistoiminta ja murskaus

Louhittava kallio on vaihtelevan paksuisen moreenikerroksen peittämä. Pintamaat kuoritaan vaiheittain ottoalueen reunoille, jossa niitä käytetään suojaukseen ja luiskien rakentamiseen.

Louhintaa jatketaan alueen länsireunassa olevasta louhosmontusta, johon on rakennettu ajoluiska. Ottotaso tulee olemaan +110,0(N2000) eli nykyisen montun alimmalla pohjatasolla. Eteläreunassa louhintataso vastaa maanpinnan tasoa, pohjoisosassa se on 10 - 12 metriä.

Otettavien ainesten määrä on 160 000 m3 ja ottoaika on 10 vuotta. Ottoalue sekä ottotoimet ja poikkileikkaukset on esitetty hakemuksen liitteenä toimitetuissa piirroksissa.

Louhinnan vaiheita ovat poraus, räjäytys, rikotus ja murskaus. Alan asiantuntijat suorittavat poraukset ja räjäytykset. Poraus- ja panostusmäärät perustuvat räjäytyssuunnitelmaan. Räjäytykset suunnitellaan siten, ettei toiminnasta aiheudu tärinähaittoja asutukselle.

Räjäytyksiä suoritetaan 2-3 kertaa vuodessa, määrä vaihtelee kysynnän mukaan. Suurimmat lohkareet rikotetaan kaivinkoneen iskuvasaralla murskausta varten.

Murskaus suoritetaan siirrettävillä murskauslaitoksilla, joiden mallit ja merkit vaihtelevat. Murskausurakoitsijat käyttävät parasta mahdollista teknologiaa. Pölyä ja melua vähennetään mm. laitteistojen koteloinneilla sekä sijoittamalla murskauslaitos alas louhokseen, jolloin louhoksen reunat toimivat melu- ja pölysuojauksena. Murskattava kiviaines kulkee syöttimen kautta esimurskaimeen, josta kuljettimilla väli- ja jälkimurskaimiin. Seuloilla tuotteet säädellään haluttuihin raekokoihin ja erilaisiin lajitteisiin. Eri lajitteet säilytetään omissa varastokasoissaan, josta ne kuljetetaan kysynnän mukaan käyttökohteisiin. Varastointiaika on yleensä alle vuosi.

Alueella tuotetaan keskimäärin 50 000 tonnia kalliokiviaineksia vuodessa, maksimi on 100 000 tonnia. Kiviaineksia voidaan viedä alueelta murskeiden lisäksi myös louheena. Murskausta suoritetaan ympäri vuoden, 3-5 viikkoa vuodessa. Kuljetuksia tehdään varastokasoista ympäri vuoden.

Hakemuksen ja Lupa- ja valvontaviraston lausunnon jälkeen toimitettujen täydennyksien mukaan kuivatusvesien hallinta on suunniteltu toteutettavaksi siten, että louhokseen kertyvät vedet johdetaan alueen eteläpuoliselle suoalueelle pintavalutuksena. Vedet pumpataan louhoksen eteläosaan, johon tehdään tarvittaessa selkeytysallas. Suolle johtavaa ojaa kaivetaan tai louhitaan tarvittaessa, ellei rinteen kaltevuus riitä nykytilanteen mukaisesti louhoksen vesien johtumiseen suolle. Tarvittaessa tehtävän laskeutusaltaan pinta-ala on noin 850 m², syvyys noin 3 m ja tilavuus noin 2 500 m³. Allas voidaan toteuttaa kaivuumassoista rakennettavilla penkereillä, samalla asentamalla ylivuotoputket sekä tukkimalla nykyinen ojarumpu, jolloin syntyy virtausta hidastava rakenne. Täydennysten mukaan hienoaineksen huuhtoutumisen riski vähäinen koska vesien pumppaus tehdään seisoneisiin sulamis- ja sadevesiin, poistettava vesi on jo valmiiksi selkeytynyttä ja kirkasta.

Murskattavat kiviainekset pyritään ajamaan räjäytyksen ja rikotuksen jälkeen suoraan murskauslaitokseen, tai niitä kasataan murskauslaitoksen viereen siten, että kuljetusmatkat jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Tuotteiden varastokasat sijoitetaan ottoalueen itäpuoliselle tukitoimintaalueelle, tilan salliessa myös ottoalueelle siten, että lastaukselle on riittävästi tilaa ja kuormauskaluston kuljetusmatkat jäävät tältäkin osin mahdollisimman lyhyiksi. Murskauslaitos sijoitetaan

alas louhokseen. Alueelta kuorittavat pintamaat käytetään maisemointiin.

Tukitoiminta-alueen osa, jossa säilytetään työkoneita ja polttoaineita, tiivistetään hienoainespitoisilla maa-aineksilla. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Tukitoiminta-alueelle tai työkoneisiin varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Tukitoimintaalueella säilytetään polttoaineita ja öljytuotteita vain toiminnassa käytettäviä työkoneita ja laitteita varten ja vain murskausjaksojen aikana. Murskauslaitoksella on omat, kaksoisvaipalliset polttoainesäiliöt, jotka ovat alueella vain murskausjaksojen aikana. Muuta toimintaa varten alueella ei säilytetä polttoaineita. Työkoneiden tankkaukset suoritetaan alueella käyvästä tankkauskalustosta.

Asfalttijätteen vastaanotto ja murskaus

Kierrätysasfalttia välivarastoidaan ja murskataan satunnaisesti, sekä kuljetetaan kysynnän mukaisiin kohteisiin. Vuosittainen tilanne voi vaihdella huomattavasti, eikä todennäköisesti ole vuosittaista. Arvioitu määrä 1330 – 4000 m3, eli 2000 – 6000 tonnia vuodessa. Kierrätysasfalttia vastaanotetaan satunnaisista kohteista.

Toiminnan ajankohta

Hakemuksen mukaan murskausta tehdään maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00, poraamista maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00, rikotusta maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00, räjäyttämistä maanantaista perjantaihin 7.00-22.00 ja kuormaamista ja kuljetusta maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00.

Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus ja varastointi

Toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus on esitetetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus.

Hakemuksen mukaan pölyämisen estoon tarvittaessa käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöissä hakijan varikkoalueelta. Ennalta arvioiden ei tarvetta.

Hakemuksen mukaan tuotettava kiviaines varastoidaan otto- ja tukitoiminta-alueella. Öljyjä, voiteluaineita ja räjähdysaineita ei varastoida alueella. Arvio murskauslaitoksen sähkönkulutuksesta on noin 2,2 kW tai 0,9 l polttoöljyä/ tuotettu tonni. Sähkö hankitaan aggregaatista.

Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

Hakemuksen mukaan toiminnassa ei muodostu jätevesiä. Alueella syntyy talousjätettä arviolta 200 kg vuodessa. Jätteitä ei säilytetä alueella ja ne toimitetaan jätteenkeräykseen.

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 30-40 000 m³-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 5-10 m³-ktr. Kaivannaisjätteet käytetään ottamisalueiden suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä voidaan hyödyntää myös energiahakkeeksi.

Pohja- ja pintavesiolosuhteet

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue 11615105 Korentokangas, sijaitsee n. 140 m kaakkoon, Syrjäojan takana. Korentokankaan vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen toisessa päässä. Pohjaveden virtaus tapahtuu alarinteeseen, eli käytännössä etelään päin. Ottamistoiminta ei vaikuta virtaussuuntaan, eikä käytännössä sen virtausmäärään.

Lähin vesistö on Syrjäoja, n. 140 m ottoalueen kaakkois- / eteläpuolella, joka laskee n. 270 metrin päässä lounaispuolella sijaitsevaan Kivarinjärveen. Ottoalueen ja sen ympäristön pintavedet laskevat luontaisestikin eteläpuoliselle, ottoalueen ja em. vesistöjen väliselle suoalueelle. Ottoalueen vedet johdetaan ojituksella tälle suolle, jonka turvekerros estää kiintoaineksen kulkeutumisen vesitöihin. Tarvittaessa ojituksen alkupäähän voidaan kaivaa selkeytysallas.

Pohjavesi on kallion raoissa, eteläpuolisella suoalueella noin tasolla +108,2(N2000), joka on kartoilla merkitty Kivarinjärven vesipinnaksi. Haettavalla ottotasolla +110,0(N2000) pohjavesipintaan jää noin kahden metrin suojakerros. Pohjavesialueiden ulkopuolisilla maa-ainesten ottoalueilla vaadittava suojakerros on yleensä vähintään yksi metri. Louhoksilla ottoa suoritetaan yleisesti pohjavesipinnan alapuolelle.

Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

Kulku alueelle tapahtuu nykyistä reittiä alueen itäpuolelta. Louhokselle johtava tie pidetään liikennöitävässä kunnossa. Ajoramppi on rakennettu louhoksen itäreunasta tukitoiminta-alueen kautta. Sitä siirretään ja muotoillaan toiminnan edellyttämällä tavalla.

Kiviainesten louhinta ei saa aiheuttaa tarpeetonta vaaraa ympäristölleen. Tämän varmistamiseksi ulkopuolisia varoitetaan louhoksesta ja louhintatyöstä riittävän tehokkailla merkinnöillä. Räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkein ja varmistetaan, ettei ulkopuolisia liiku alueen läheisyydessä räjäytysten aikana. Louhoksen reunat suojataan maa- ja lohkarevalleilla. Jyrkimmät kohdat suojataan aitaamalla.

Louhinnassa ja murskauksessa toimitaan lainsäädännön, lupamääräysten ja yleisten toimintatapojen mukaisesti. Toimija huolehtii siitä, että louhoksen reunat ja luiskat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuussäännösten mukaisia. Louhos reunavalleineen muotoillaan jo ottamistoiminnan aikana sellaiseksi, ettei se aiheuta vaaraa ympäristölleen oton aikana eikä sen jälkeen.

Maisemointi ja alueen jälkikäyttö

Louhoksen reunat muotoillaan suunnitelmapiirrosten 9192.3 ja .4 mukaisesti. Luiskat muotoillaan louheella ja pintamailla kaltevuuteen 1:3. Luiskan ulkopuolelle tehdään suojaus, jolla estetään alueella liikkuvien putoaminen louhokseen. Suojaus tehdään pintamailla ja lohkareilla, jyrkillä osilla myös aitauksella. Lopullinen suojaus tehdään maavalleilla ja lohkareilla sellaiseksi, ettei se vaadi valvontaa tai kunnossapitoa.

Luiskausta ja maisemointia suoritetaan oton edetessä niiltä osin, kun se on muiden toimintojen osalta mahdollista. Tukitoiminta-alue jää metsätalouskäyttöön. Louhoksen pohjalle sijoitetaan alueelta kuorittua moreenia, jotta sinnekin saadaan luotua edellytykset metsän kasvulle. Kasvukerros rakennetaan alueelta poistetuilla, humuspitoisilla pintamailla. Mikäli alueelle tuodaan kasvukerrokseen pintamaita alueen ulkopuolelta, ne hyväksytetään lupaviranomaisilla.

Vaikutukset ympäristöön

Hakemuksen mukaan melutaso vaihtelee toiminnasta riippuen 109-122 dB välillä. Lähin asutus sijaitsee noin 0,9 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta louhoksesta. Laajennus suuntautuu kauemmaksi asutuksesta. Nykyisestä toiminnasta ole aiheutunut melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle, eikä niitä aiheudu jatkossakaan. Muita häiriintyviä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja, ei ole melukantaman alueella. Asutuksen ja louhoksen välinen puusto ja louhoksen reunat vaimentavat melua. Meluvaikutusta voidaan vähentää lisää pintamaavalleilla sekä tuotekasojen sijoittelulla. Louhos ei näy asutukselle tai yleisille teille, ja on aiemman toiminnan jatkamista ja laajentamista, joten maisemalliset vaikutukset ovat vähäisiä.

Hakemuksen mukaan päästöjä ilmaan syntyy seuraavasti: hiukkasia 130,4 tonnia/vuosi, SO2 1,141 tonnia/vuosi, NOx 5,22 tonnia/vuosi ja CO2 348,9 tonnia/vuosi. Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista sekä murskauksessa syntyvästä pölystä, päästöjä ilmaan vähennetään kaluston koteloinneilla, uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Kaikki koneet ja laitteet ovat hyväkuntoisia ja tarkastettuja. Ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa.

Hakemuksen mukaan toiminnasta ei synny merkittäviä haitallisia päästöjä veteen, louhittava kiviaines ei sisällä haitallisia mineraaleja tai alkuaineita.

Suunniteltu laajennusalue on tavanomaista metsämaata, joten laajennuksesta ei ole haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Alueella ei ole laji.fisivustonkaan mukaan havaittu suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja. Öljy- ja polttoainevuodot torjuen toiminnalla ei vaaranneta pohjaveden laatua.

Lähin yksityinen luonnonsuojelualue, YSA273801, Pärjän Paavon Ahon luonnonsuojelualue, sijaitsee n. 2,9 km kaakkoon. Lähin Natura-alue, SPAFI/SACFI1103819 Pudasjärvi, sijaitsee noin 4,4 km länsilounaaseen, missä sijaitsee myös yksityinen suojelualue YSA200206 Pudasjärven lintuveden luonnonsuojelualue. Lähin kiinteä muinaisjäännös Kotiniemi 108301 sijaitsee n. 900 m lounaaseen. Metsälain 10§ mukainen, erityisen tärkeä lähiympäristö (luokitus pienvesienvälittömät lähiympäristöt) sijaitsee n. 160 m kaakkoon. Toiminnoilla ei ole näille haitallisia vaikutuksia.

Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja mahdolliset muut syntyvät jätteet niille kuuluviin sijoituspaikkoihin.

Tarkkailu

Hakemuksen mukaan turvallisuuteen vaikuttavia asioita tarkkaillaan jatkuvasti. Louhintamäärästä pidetään kirjanpitoa. Alueella suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- tai öljypäästöistä sekä poistoveden laadusta. Lisäksi suoritetaan silmämääräistä tarkkailua mahdollisista öljy- tai polttoainevuodoista. Mikäli häiriötilanteessa epäillään vuodon levinneen alueen ulkopuolelle, pohjoispuolisen ojaston vedestä voidaan ottaa vesinäytteitä, jotka toimitetaan hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Häiriötilanteista ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille sekä lupaviranomaisille.

Hakemus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta

Lupaa haetaan olemaan voimassa ennen sen lainvoimaisuutta, jotta sitä voidaan alkaa toteuttamaan heti, kun mursketta, louhetta tai asfalttimursketta pyydetään toimittamaan kysynnän mukaisiin kohteisiin.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 11.3.-17.4.2026. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen lähellä sijaitsevien kiinteistöjen omistajille.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lupa- ja valvontavirastolta, Metsäkeskukselta sekä Pudasjärven paliskunnalta.

Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristölautakunta toimielimenään toimii Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena. Lupahakemuksen sisällöstä on keskusteltu ympäristöterveydenhuollon ympäristötarkastajan kanssa.

Suomen metsäkeskus 16.3.2026:

”Metsälain 3 §:n mukaan metsälaki ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön.

Suunnitelmaselostuksessakin mainittu metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, puron välitön lähiympäristö, sijaitsee noin 160 m kaakkoon. Tämä lisäksi alueesta noin 300 metriä länteen sijaitsee vähäpuustoinen jouto- tai kitumaan suo..

Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan lupahakemuksessa esitetty toiminta ei vaikuta alueen läheisyydessä sijaitsevien metsälain 10 §:n mukaisten kohteiden metsälaissa määriteltyihin ominaispiirteisiin.”

Lupa- ja valvontavirasto 16.4.2026:

“Alueidenkäyttö

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että suunnitelmaselostuksen kaavoitusta koskevassa kuvauksessa on puutteita. Selostuksen mukaan "Pohjois Pohjanmaan kolmannessa vaihemaakuntakaavassa hakemusalueella ei ole merkintöjä, karttaote liitteenä. Alueella ei ole muuta kaavoitusta." Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että pitää paikkansa, ettei hakemuskohteen alueella ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maakuntakaavojen osalta Pohjois-Pohjanmaalla lainvoimaisia ovat 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaava sekä Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Lisäksi maakuntahallitus on päättänyt alueidenkäyttölain 201.1 §:n nojalla määrätä PohjoisPohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Hakemusaluetta koskevat voimassa olevat maakuntakaavat ovat Pohjois-Pohjanmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaava sekä Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava. Suunnitelmaselostuksessa olisi ollut hyvä tunnistaa maakuntakaavoissa alueelle ja sen lähiympäristöön kohdistuvat merkinnät sekä maakuntakaavojen yleiset suunnittelumääräykset siltä osin kuin ne kohdistuvat hakemuksen mukaiseen toimintaan tai hakemuskiinteistön ympäristöön.

Suunnitelmaselostuksessa ei ole tarkasteltu aluetta rakennetun kulttuuriympäristön tai maisema-arvojen näkökulmasta. Lupa- ja valvontavirasto toteaa tältä osin, että alueelle tai sen lähivaikutusalueelle ei sijoitu inventoinneissa arvotettuja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman kohteita.

Kuvauksen puutteista huolimatta Lupa- ja valvontavirasto katsoo, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta ole alueidenkäytön osalta huomautettavaa.

Luonnonsuojelu

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että hakemuksen mukaan toiminnoilla ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin. Hakemuksen mukaan lähin yksityinen luonnonsuojelualue, Pärjän Paavon Ahon luonnonsuojelualue (YSA273801), sijaitsee n. 3,8 km hankealueesta koilliseen ja lähin Natura-alue, Pudasjärvi (SPA/SAC, FI1103819), sijaitsee noin 4,4 km länsilounaaseen eikä toiminnoilla ei ole näille haitallisia vaikutuksia.

Lupa- ja valvontavirasto tuo esiin, että hakemustiedoista poiketen Pärjän Paavon Ahon luonnonsuojelualue (YSA273801) sijaitsee hankealueesta n. 2,8 km kaakkoon. Hankealueesta n. 3,7 km koilliseen taas sijaitsee hakemustiedoista poiketen Pitämisuon luonnonsuojelualue (YSA255147).

Lounaassa sijaitsee Pudasjärven Natura-alueen (SAC/SPA, FI1103819) lisäksi useita muitakin suojelualueita, joista lähimmät sijaitsevat n. 4,4 km ja kauimmat n. 7,2 km päässä hankealueesta. Näihin lukeutuvat mm. Pudasjärven lintuveden luonnonsuojelualue (YSA200206), Tupalan luonnonsuojelualue (YSA200474), Päiväperhon luonnonsuojelualue (YSA200480), Ketolan luonnonsuojelualue (YSA200492), Harjumaan luonnonsuojelualue (YSA200488), Rinnemäen luonnonsuojelualue (YSA200903), Saunarannan luonnonsuojelualue (YSA200454) ja Lapinkorvan luonnonsuojelualue (YSA201473).

Hakemuksessa ei tuoda esiin, onko hankealueella havaittu uhanalaista tai huomionarvoista lajistoa. Suomen Lajitietokeskuksen ylläpitämässä laji.fitietojärjestelmässä ei ole lajihavaintoja hankealueelta tai sen läheisyydestä. Lupa- ja valvontavirasto tuo kuitenkin esiin, että maa-ainesten ottoalueilla on tarpeen kiinnittää huomiota törmäpääskyn mahdolliseen pesimiseen hankealueella. Törmäpääsky voi muodostaa pesimäyhdyskuntia maa-aineenottamisalueiden rinteisiin tai väliaikaisiin kasoihin, jolloin laji tulee huomioida alueella toimittaessa. Liitteenä Lupa- ja valvontaviraston törmäpääskyjen huomioimiseen maa-aineenottoalueilla liittyvä ohjeistus.

Pinta- ja pohjavedet

Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä siltä ole tehty pohjavesihavaintoja. Pohjaveden arvioidaan olevan kallion pintaosan raoissa noin eteläpuolisen suon pinnan tasolla, eli noin tasolla +109 m (N2000). Suunniteltua ottoaluetta lähimpänä oleva pohjavesialue (Korentokangas (11615105A), 1E-luokka) sijaitsee suunnitelma-alueen itäpuolella lähimmillään noin 150 m etäisyydellä. Pintavesistöistä lähimmät ovat Syrjäoja noin 120 metrin etäisyydellä alueen eteläpuolella sekä Kivarijärvi noin 270 metrin etäisyydellä alueen lounaispuolella.

Hakemuksessa tai ottamissuunnitelmassa ei ole ilmoitettu pohjaveden pinnan ylintä korkeustasoa alueella, vaan ainoastaan arvio pohjaveden keskimääräisestä pinnantasosta alueella. Valtioneuvoston asetuksen mukaan pohjaveden pinnan ylin korkeustaso on esitettävä hakemuksessa tai ottamissuunnitelmassa (MAA 1 §). Lupa- ja valvontavirasto ei kuitenkaan edellytä pohjaveden pinnan selvittämiseksi pohjavesiputken asentamista alueelle, sillä Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan kalliopohjaveden esiintyminen alueella on melko epätodennäköistä eikä alueen lähellä ole tiedossa olevia vedenottamoja tai kaivoja, joihin toiminnalla saattaisi olla vaikutusta.

Vesienhoito ja vesistövaikutukset

Hakemuksen mukaan ottoalueen ja sen ympäristön pintavedet laskevat luontaisesti ottoalueen eteläpuoliselle suoalueelle. Hakemuksesta ei käy ilmi, miltä alueelta sade- ja sulamisvedet kertyvät ottamisalueelle ja mikä on kertyvien vesien määrä eri ajankohtina.

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että karttatarkastelun (valuma-aluemalli sekä korkeusmalli 2 m) perusteella vedet virtaavat suoalueelta, todennäköisesti Syrjäojan alaosan kautta, Kivarinjärveen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaisesti Kivarinjärven ekologinen tila on hyvä. Kyseessä on suppeaan aineistoon perustuva luokittelu. Vesienhoitosuunnitelmassa on kuitenkin tunnistettu, että Kivarinjärven ekologinen tila on riskissä heikentyä. Luokittelujaksolla v. 2012–2017 kasviplanktonin tila oli kokonaisuutena hyvä, kokonaisfosfori (48,5 µg/) ja kokonaistyppi (850 µg/l) olivat tyydyttävällä tasolla.

Kivarinjärven valuma-alueella metsätalouden kuormitus on merkittävällä tasolla. Lisäksi Kivarinjärveen kohdistuu kuormitusta maataloudesta ja turvetuotannosta sekä sisäisestä kuormituksesta. Kivarinjärvi on tunnistettu metsätaloudelle erittäin herkäksi vesistöksi Syken ja ELY keskusten tuottamassa kartta-aineistossa (https://www.vesi.fi/metsataloudelle-herkat-vesistot-aineisto-auttaa-metsataloustoimien-suunnittelussa/), minkä vuoksi sen voidaan olettaa olevan herkkä sedimentti- ja humuskuormitukselle. Kivarinjärven herkkyystekijöitä ovat veden hidas viipymä, talviaikaiset happiongelmat, veden tummumiskehitys, merkittävä metsätalouspaine sekä ekologisen tilan heikkenemisriski.

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että kalliokiviaineksen louhimisen yhteydessä alueelta saattaa huuhtoutua esimerkiksi kiintoainespitoista tai metallipitoista vettä ja lisäksi räjähdysainejäämiä voi esiintyä. Kallion louhintatoiminnan seurauksena on tarve tarkkailla ottamisalueelta lähtevän veden laatua ja siitä mahdollisesti vesistölle aiheutuvaa metalli- tai typpikuormitusta.

Kuivatusvesien hallinta

Hakemuksen mukaan louhinnan aikana louhokseen kertyvät vedet johdetaan alueen eteläpuoliselle suoalueelle pintavalutuksena. Lisäksi mikäli alapuolisessa vesistössä havaitaan kiintoaineen kulkeutumista ja veden samentumista, rakennetaan selkeytysallas ottoalueen ja suoalueen väliin.

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että sinänsä pintavalutus on tehokas ja soveltuva vesiensuojelukeino. Lupa- ja valvontavirasto kuitenkin tuo esille, että ottoalueen eteläpuolinen suoalue sijoittuu kartta-aineiston (määritetyt tulva-alueet, vesistötulva) perusteella kerran 20 vuodessa esiintyvän tulvan alueelle. Tulva-alueelle sijoitettua pintavalutuskenttää ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska tulva-aikana kentälle pidättynyt kiintoaines pääsee kulkeutumaan vesistöön. Lisäksi ottoalueelta vedet saattavat kulkeutua oikovirtauksena pintavalutuskentän läpi.

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että tämän vuoksi vesiensuojelua on täydennettävä vesimäärän tai valuma-alueen perusteella asianmukaisesti mitoitetulla laskeutusaltaalla, joka mahdollistaa karkeamman kiintoaineksen pidättymisen. Laskeutusallasta ei tule sijoittaa suoalueelle tai tulva-alueelle, vaan laskeutusallas tulee toteuttaa siten, että sen huoltaminen on mahdollista. Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että laskeutusaltaan tyhjentämisestä on huolehdittava säännöllisesti. Lisäksi laskeutusaltaassa tulee olla veden virtausta hidastava kynnys tai putkipato, jotta se toimii oikein.

Jos laskeutusallas tehdään toisen maalle tai siitä aiheutuu haittaa toisen kiinteistön kuivatukselle (padotus), tulee siihen olla kiinteistönomistajan tai haitan kärsijän kirjallinen suostumus. Suurten vesimäärien pumppaamista lyhyessä ajassa tulee välttää.

Toiminnan tarkkailu

Hakija ei ole erikseen esittänyt poisjohdettavien vesien tarkkailusuunnitelmaa. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että alueelta poisjohdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ainakin yhdestä havaintopisteestä vesien purkupisteestä tai laskeutusaltaan purkuojasta vähintään kerran vuodessa kesäaikana ja/tai syys-marraskuussa. Vesinäytteestä tulee analysoida vähintään pH, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), happi, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, koliformiset bakteerit, öljyhiilivedyt C10-C40 sekä liukoiset metallit (As, Co, Fe, Mn, Ni, V ja Zn). Näytteenoton yhteydessä on selvitettävä poisjohtuvien vesien virtaama.

Lisäksi ottoalueen kuivanapitoon liittyvien poispumpattavien vesien määrää tulee seurata vuorokausi/kuukausi/vuositasolla toiminnan käynnistyessä ja toiminnan aikana.

Vesilain mukaisen luvan tarve

Vesilain mukaisen luvan tarvetta arvioidaan toiminnan vaikutusten perusteella (Vesilaki 3 luku, 2 §). Hakemuksen mukainen alue on jo ennestään osittain maa-ainesten ottokäytössä. Alueella sijaitsevan olemassa olevan louhoksen pohja on noin tasolla +110 m (N2000). Louhoksen pohjalle on viimeisimmän (2025) ilmakuvan perusteella kertynyt vettä. Kalliokiviaineksen ottaminen ei ole alueella aiemmin voimassa olleen maa-ainesluvan perusteella vaatinut vesilain mukaista lupaa. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä sen läheisyydessä ole tiedossa olevia talousvesikaivoja tai vedenottamoita tai muita sellaisia häiriintyviä kohteita tai etuja, johon pumppaaminen voisi vaikuttaa.

Hakemuksen ja suunnitelmapiirustusten mukaan ottoalueen suunniteltu pohjataso on alueella alimmillaan tasolla +110,0 m (N2000). Louhinta-alueen pohjataso on hakemuksen ja suunnitelmapiirustusten perusteella suunniteltu tasaiseksi. Pohjaveden arvioidaan olevan kallion pintaosan raoissa noin eteläpuolisen suon pinnan tasolla, eli noin tasolla +109 m (N2000). Ottaminen tapahtuisi em. perusteella noin metri pohjaveden pinnan yläpuolella.

Hakemuksen mukaan ottoalueen nykyinen maanpinnan taso laskee etelään, ollen haettavan ottoalueen eteläkulmassa haettavalla ottotasolla (+110,0 m), jolloin louhoksen vedet saadaan johdettua alueelta pois ojituksella. Laajennusalueella on vielä puustoa.

Nykytilanteessa louhoksen koilliskulmasta on suo-ojitukseen asti louhittu ja kaivettu oja, joka pitää vesipinnan nykyisellä tasolla. Tarvittaessa ojituksen alkupäähän voidaan kaivaa selkeytysallas. Ennen alueelle tehtyä ojaa toiminnan vesiä on pumpattu hakemustilalle, ottoalueen pohjoispuolelle. Maisemointi- ja jälkihoitosuunnitelman perusteella louhoksen ei myöskään arvioida täyttyvän vedellä ottamistoiminnan päätyttyä.

Lupa- ja valvontaviraston näkemys on, että mikäli vesien johtamisen osalta otetaan huomioon lausunnossa esitetyt asiat kuivatusvesien hallinnasta ja toiminnan tarkkailusta, hanke ei vaadi vesilain mukaista lupaa. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin esittää lupaviranomaiselle lausunnossa esitettyjen huomioiden perusteella korjattu suunnitelma vesien johtamisesta ennen lupapäätöksen antamista.

Lupa- ja valvontavirasto myös muistuttaa, että toiminnasta ei saa aiheutua muutoksia alueen pinta- tai pohjavesien laatuun tai määrään, eikä vesien johtaminen saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa ympäristöön. Yhteisluvassa annettavien määräysten tulee siten sisältää tarkkailuvelvoite, jonka perusteella hankkeen mahdollisia ympäristö- ja kuivatusvaikutuksia voidaan seurata.

Vesilain mukainen lupaharkinta voi kuitenkin tulla kohteella uudelleen ajankohtaiseksi esimerkiksi siinä vaiheessa, jos hankkeen tarkkailun yhteydessä havaitaan, että alueelta poisjohdettavat vedet ovat laadultaan sellaisia, että niistä voi aiheutua luonnon vahingollista muuttumista tai vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista (VL 3 luku 2 §).

Hankkeesta vastaavan on lisäksi vesilain 2 luvun 15 §:n mukaan ilmoitettava Lupa- ja valvontavirastolle pinta- ja pohjaveden ottamisesta, jos otettava määrä on yli 100 kuutiometriä vuorokaudessa. Lisäksi luvan valvontaan liittyen on huomioitava, että vesilain 3 luvun 3 §:n mukaan 2 §:ssä tarkoitetuista seurauksista riippumatta muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa, vaatii aina vesilain mukaisen luvan.

Toiminta

Maa-ainesten otossa tulee ottaa turvallisuusnäkökohdat huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Ottoalueen rintauksien suojaaminen ja merkitseminen tulee tehdä riittävällä tavalla. Poronhoitoalueella lippusiiman käyttöä alueen merkitsemiseen tulee välttää. Paikalle on asennettava kiinteät korkomerkit, joista voidaan valvoa ottamistoiminnan edistymistä ja suojamaakerroksen riittävyyttä. Korkomerkit tulee olla havaittavissa koko ottamisajan. Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että pohjavesialueiden ulkopuolisillakin alueilla ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päälle tulee jättää aina vähintään yhden (1) metrin vahvuinen koskematon suojamaakerros. Mikäli oton havaitaan ulottuvan tätä syvemmälle, tulee alinta ottotasoa nostaa.

Lupa- ja valvontavirasto korostaa huolellista toimintakulttuuria. Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sallittua. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä. Jätteitä ei saa polttaa tai haudata. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Alueella ei myöskään tule varastoida vaarallisia jätteitä.

Kierrätysasfaltin murskaus ja välivarastointi

Jätteiden (asfalttijätteen) määrän osalta ympäristölupahakemus kuuluu kunnan ympäristölupaviranomaisen toimivaltaan ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohtien 12 b (pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa) ja 12 f (muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa) perusteella.

Hakemuksen mukaan ottamisalueelle on tarkoitus vastaanottaa kierrätysasfalttia ja tuottaa siitä asfalttimursketta (jätekoodi 170302) keskimäärin yhteensä 2 000 t/v, maksimissaan 6 000 t/v. Kierrätysasfalttia vastaanotetaan satunnaisista kohteista. Kierrätysasfalttia välivarastoidaan ja murskataan satunnaisesti, sekä kuljetetaan kysynnän mukaisiin kohteisiin. Vuosittainen tilanne voi vaihdella huomattavasti, eikä todennäköisesti ole vuosittaista. Asfalttimurskeen välivarastointi sijoittuu tukitoimintaalueelle.

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että ympäristöluvassa on suositeltavaa antaa määräykset siitä, kuinka paljon kierrätysasfalttia voi vuosittain enintään vastaanottaa alueelle ja kuinka paljon sitä voidaan kerralla varastoida alueelle.

Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että alueelle tuotavien jätteiden varastointiajan osalta tulee määrätä, ettei jätteitä saa varastoida alueella kolmea vuotta tai pidempää aikaa (jäteverolaki (1126/2010) 7 §).

Kemikaali- ja öljyvahinkojen torjunta

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Melu ja pöly

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Louhinta ja murskaustoiminta sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Louhoksen laajennus suuntautuu kauemmaksi asutuksesta.

Hakemuksen perusteella toiminnan melu- tai pölyvaikutuksia ei ole tarkemmin selvitetty. Melua ja pölyä syntyy räjäytyksistä, louhimisesta, murskauksesta, työkoneista, siirroista sekä valmiiden tuotteiden lastauksesta ja kuljetuksista. Melu- ja pölyhaittoja pyritään ehkäisemään mm. porauskalustojen pölynkeräimillä, kuljettimien koteloinneilla ja tarvittaessa maapohjan ja teiden kastelulla sekä murskan ja varastokasojen sijoittelulla. Aiemmasta toiminnasta alueella ei ole aiheutunut melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle, eikä niitä arvioida aiheutuvan jatkossakaan.

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että luvassa tulee antaa määräykset melu- ja pölyhaittojen torjunnasta sekä velvoittaa luvansaaja tarvittaessa tekemään melun, ilmanlaadun ja tärinän osalta mittauksia, mikäli toiminnasta havaitaan aiheutuvan haittaa lähimmille häiriölle alttiille kohteille.

Jälkihoito

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten ottaminen – opas ainesten kestävään käyttöön, Ympäristöministeriön julkaisuja, 2023:30) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat mm. alueen siistiminen, muotoilu/luiskaus ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Mikäli toiminnan aikana arvioidaan, että louhos täyttyisikin toiminnan päättymisen jälkeen vedellä, Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että täyttymisvesipinnan alapuolella ei saa käyttää humuspitoisia maita. Louhoksen pohjalle tai reunalle ei saa myöskään jäädä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Vaiheistamalla ottaminen ja jälkihoito saavutetaan paras lopputulos. Maisemointityöt on tehtävä luvan voimassaolon aikana.

Mikäli alueelle on tarpeen tuoda jälkihoitoa varten maa-aineksia muualta, alueelle voidaan tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Mahdolliset alueen ulkopuolelta tuotavat maa-ainekset tulee aina hyväksyttää valvontaviranomaisella ennen niiden tuontia alueelle. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Tätä paksumman kerroksen käyttö voidaan katsoa ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa myöskään käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki).

Kannanotto

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että kun edellä mainitut asiat otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja ottamistoiminnassa, toiminta on mahdollista järjestää siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n vaatimusten kanssa tai aiheuta ympäristönsuojelulain 17 §:n tarkoittamaan pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai vesilain mukaisia haittoja.

Lupa- ja valvontavirasto kuitenkin muistuttaa, että vaikka etukäteen arvioiden pinta- tai pohjaveteen kohdistuvia haittoja ei tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa vastuussa mahdollisista vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin.

Päätökset asiassa pyydetään lähettämään viivytyksettä tiedoksi Lupa- ja valvontavirastolle maa-aineslain 19 §:n mukaisesti. Lupapäätökseen tulee merkitä luvan viimeinen voimassaolopäivä. Päätökset pyydetään lähettämään Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon (kirjaamo(at)lvv.fi). Ilmoituksessa pyydetään mainitsemaan Lupa- ja valvontaviraston dnro LVV-U/56653/2026. Lupapäätös maa-ainesten ottamisesta tulee viedä myös maa-ainesten ottamisen tietojärjestelmään (NOTTO) Suomi.fi palvelusta löytyvällä sähköisellä ilmoituslomakkeella.

Maa-ainesluvan haltijan on tehtävä maa-aineslain (555/1981) 23 a §:n mukaisesti vuosittain ilmoitus otetusta maa-aineksen määrästä ja laadusta. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään tammikuun 31.päivänä. Ottamistoiminnan päätyttyä on pidettävä lopputarkastus.”

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Hakijan kuuleminen

Hakija ei ole antanut varsinaisia vastineita lausunoihin, mutta täydensi kuivatusvesien johtamisen suunnitelmaa Lupa- ja valvontaviraston lausunnon jälkeen.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Kuljetuspudas Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen ja välivarastointiin ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen sekä kierrätysasfaltin vastaanottoon, murskaamiseen ja välivarastointiin Pudasjärven kaupungin tilalle Koukkula 615-409-23-55.

Lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1.   Kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on enintään 160 000 k-m³. Suunnitelma-alueen pinta-ala on 5,9 ha ja ottamisalueen pinta-ala on 4,4 ha.

Alueella saa louhia ja murskata enintään 100 000 tonnia vuodessa alueelta otettavaa kiviainesta.

2.   Kalliokiviainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +110,0 (N2000), kuitenkin siten, että ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päälle tulee jättää aina vähintään yhden (1) metrin vahvuinen koskematon suojamaakerros.

3.   Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4.   Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella. Tarkastuksella todetaan edellisen maa-ainesluvan lupaehtojen toteutuminen.

5.   Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivienlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

6.   Murskaamista saa tehdä maanantaista perjantaihin kello 7.00-22.00. Porausta ja rikotusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00. Räjäyttämistä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00-20.00. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee ilmoittaa riittävän ajoissa etukäteen valvontaviranomaiselle

7.   Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että suunnitelma-alue on turvallinen. Ottamistoiminnan ja jälkihoitotöiden aikana on huolehdittava, että louhos ei aiheuta missään toiminnan vaiheessa, eikä ottamistoiminnan päätyttyä vaaraa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle. Toiminnan aikana ottoalueen jyrkät rinteet on aidattava ja louhosalue on merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. Poronhoitoalueella lippusiiman käyttöä alueen merkitsemiseen tulee välttää. Asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen pääsy suunnitelma-alueelle tulee estää.

8.   Alueella saa vastaanottaa ja murskata kierrätysasfalttia (17 03 02) enintään 6000 tonnia vuodessa. Alueella saa olla varastoituna kierrätysasfalttia ja valmista asfalttimursketta yhteensä enintään 18 000 tonnia. Kierrätysasfalttia tai valmista asfalttimursketta ei saa varastoida alueella yli kolmea vuotta. Mikäli alueelle tuodaan tai on tuotu jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu tässä luvassa, on se viipymättä toimitettava asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan tai jäte on palautettava sen haltijalle.

9.   Suunnitelma-alueelle vastaanotettava asfalttijäte ei saa sisältää kivihiilitervaa, vaarallista jätettä, eikä siihen kuulumatonta materiaalia. Mikäli alueelle tuotavan asfalttijätteen laadusta, puhtaudesta tai haitta-ainepitoisuuksista ei ole varmuutta, on asfalttijätteen käyttökelpoisuus ja haitta-ainepitoisuudet erikseen selvitettävä tai jäte on toimitettava muualle kyseiselle materiaalille hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan.

10.    Luvan haltijan on nimettävä luvan mukaiselle toiminnalle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Luvanhaltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän yhteisluvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville ja muille sidosryhmille.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

11.    Toiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

12.    Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

13.    Mikäli alueella säilytetään väliaikaisesti koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Alueella saa säilyttää kerrallaan polttoaineita ja öljytuotteita vain sen määrän, minkä töiden suorittaminen edellyttää.

Polttoaineet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, katettuun suoja-altaaseen. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

14.    Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperää sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

15.    Pintavesien pääsy ulkopuolelta louhokseen ja varastointi- ja tukitoiminta-alueen lammikoituminen hulevesistä tulee estää. Alueelta pois johdettavat vedet tulee johtaa hallitusti siten, että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta alapuoliseen ojastoon, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa vesistölle ja ympäristölle. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan on sovittava maanomistajien kanssa niin pitkälle kuin vesien johtamisesta voi aiheutua vettymistä tai uoman kunnossapitotarpeen lisääntymistä.

Mikäli louhoksesta otettavan ja pois johdettavan veden määrä ylittää 100 m3/vrk, on toiminnanharjoittaja vesilain 2 luvun 15 §:n 1 momentin kohdan 3 mukaisesti velvollinen ilmoittamaan kirjallisesti Lupa- ja valvontavirastolle vesien pumppaamisesta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista.

16.    Johdettavat vedet tulee johtaa mitoitukseltaan riittävän, tehtäväänsä soveltuvan ja kiintoaineen kulkeutumisen estävän laskeutusaltaan kautta. Laskeutusallasta ei tule sijoittaa suoalueelle tai tulva-alueelle. Altaassa tulee olla veden virtausta hidastava kynnys tai putkipato. Laskeutusaltaan toimivuutta ja riittävyyttä pois johdettavan veden sisältämän kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Laskeutusallas tulee tyhjentää kiintoaineesta säännöllisesti.

17.    Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet, sijoittamalla murskauskalusto louhoksen pohjalle ja alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Vedellä tehtävässä pölyntorjunnassa saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

18.    Toiminnasta aiheutuva melu ei saa toiminta-aikana ylittää ulkona asumiseen käytettävillä alueilla melutason A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutason päiväohjearvoa 45 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

19.    Räjähdysaineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai vahinkoa ulkopuoliselle omaisuudelle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman tärinän selvittämisestä ja mittaamisesta.

20.    Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa välivarastoida tai tuoda suunnitelma-alueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

21.    Maa-aineskaivantojen rintauksiin ja varastokasoihin voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen pesintäkauden aikana on kielletty. Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdolliset poikkeukselliset maisemointitarpeet. Tarkastuksessa selvitetään mm. tarve mahdollisten törmäpääsky-yhdyskuntien säilyttämiseen.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

22.    Sellaisista poikkeuksellista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

23.    Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

24.    Louhokselta poisjohdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ainakin yhdestä havaintopisteestä vesien purkupisteestä tai laskeutusaltaan purkuojasta vähintään kerran vuodessa kesäaikana tai syys-marraskuussa. Vesinäytteestä tulee analysoida vähintään pH, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), happi, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, koliformiset bakteerit, öljyhiilivedyt C10-C40 sekä liukoiset metallit (As, Co, Fe, Mn, Ni, V ja Zn). Näytteenoton yhteydessä on selvitettävä poisjohtuvien vesien virtaama. Näytteenottajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys vesinäytteenottamiseen ja näyte tulee toimittaa akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Analyysitulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle.

Lisäksi ottamisalueen kuivanapitoon liittyvien poispumpattavien vesien määrää tulee seurata vuorokausi/kuukausi/vuositasolla toiminnan käynnistyessä ja toiminnan aikana.

25.    Erillisten toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

26.    Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on raportoitava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot:

-  käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus, vesien pumppaus)

-  louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

-  vastaanotetun ja murskatun kierrätysasfaltin määrä

-  varastossa olevan kierrätysasfaltin määrä

-  alueelta pois vietyjen tuotteiden määrät eriteltynä

-  toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, jätenimeke, määrä, kuljettaja, vastaanottaja ja käsittelytapa

-  käytetyt raaka-aineet ja kulutus

-  ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

-  mahdolliset tarkkailutulokset

Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

27.    Luvanhaltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun ottamistoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti NOTTO tietojärjestelmään. Lomake löytyy osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut kohdasta Maa-aineksen otto / MAL 23a §:n mukainen ilmoitus maa-aineksen otosta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

28.    Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

29.    Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (vähintään 1:3) ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Maisemoinnissa tulee ottaa huomioon pohjan muotoilu siten, että sade- ja sulamisvedet johdetaan pois louhoksesta eikä alueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jäädä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen. Maisemointityöt on tehtävä luvan voimassaolon aikana.

30.    Mikäli alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä metsän kasvualustaksi, voi alueelle tuoda valvontaviranomaisen erillisellä suostumuksella kasvualustaksi soveltuvaa ja pilaantumatonta materiaalia.

31.    Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

32.    Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden kuukauden (6 kk:n) kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

33.    Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Lupa- ja valvontaviraston edustaja.

Päätöksen perustelut

Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta, murskaaminen ja asfaltin vastaanotto ja murskaaminen sekä välivarastointi toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttävät maa-aineslain 6 §:n edellytykset ja ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Kuljetuspudas Oy on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, jolloin maa-aineslain mukainen lupa ainesten ottamiseen voidaan myöntää. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnon olojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Suunnitelma-alue ei sijoitu asemakaava-alueelle eikä luokitellulle pohjavesialueelle. Toiminnalle ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta suunnitelma alueella täyttää maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että lupamääräyksiä noudattaen asfalttijätteen vastaanottoa ja varastointia alueella ei katsota kaatopaikkatoiminnaksi. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan jätelain edellyttämä riittävä asiantuntemus toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Lupamääräysten perustelut

Kalliokiviaineksen ottamismäärä, ottamisalue, vuosittainen murskausmäärä ja alin ottamistaso ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta ottamistoiminnan etenemistä voidaan seurata. (määräykset 1-3).

Aloitustarkastus ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 4).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa (määräys 5).

Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa ympäristöön. (määräys 6)

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Ottamisalue sijaitsee poronhoitolain mukaisella poronhoitoalueella. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. (määräys 7).

Suunnitelma-alueelle vastaanotettavat, varastoitavat ja käsiteltävät jätteet ovat täydennetyn hakemuksen mukaisia. Jätteiden käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Jätteiden määrän rajoittamisella varmistetaan, että alueelle tuleva jäte ei keräänny alueelle aiheuttaen ympäristöhaittoja. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun asfalttijätteen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta sekä soveltuvuudesta käsiteltäväksi. Mikäli asfalttijätettä, jonka vastaanottoon toiminnanharjoittajalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin alkuperäiselle jätteen haltijalle, on toiminnanharjoittaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Alueella ei saa olla sellaisia muualta tuotujen asfalttijätteiden varastokasoja (yli kolmenvuoden varastointiaika), jotka voidaan luokitella valtioneuvoston  asetuksen kaatopaikoista 3 §:n mukaan kaatopaikaksi (määräykset 8 ja 9).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista. (määräys 10).

Määräykset 11 ja 15-19 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ulkopuoliselle omaisuudelle. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai ulkopuoliselle omaisuudelle, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 12).

Määräykset 13 ja 14 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Määräykset 15 ja 16 on annettu vesien johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi. Kuivausvesien johtaminen edellyttää sopimusta maanomistajien kanssa. Ellei asiasta päästä sopimukseen, asia ratkaistaan vesilain mukaisella menettelyllä.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarvittavat määräykset mm. jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 20)

Luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:n mukaisesti rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kiellettyä (lupamääräys 21).

Määräyksellä 22 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 23).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (määräys 24).

Lupamääräykset 25-27 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu toiminnan aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Louhoksen luiskaus ja alueen jälkihoito tulee toteuttaa ensisijaisesti ottamisalueen omilla maa- ja kiviaineksilla eikä alueelle saa toiminnan aikana tai päättyessä loppusijoittaa ylimääräisiä tai tarpeettomia vastaanotettuja ylijäämämaita. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 28-31 ja 33).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvanhaltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 32).

Vastaus Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon

Lupa- ja valvontaviraston lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 2, 3, 7, 8, 13-19, 21, 24, 27, 29, 30.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.5.2036 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Tällä päätöksellä kumotaan 28.8.2015 § 35 myönnetty ympäristölupa.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan (yhteisluvan) mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta (maa-aineslaki 21 § ja ympäristönsuojelulaki 199 §).

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa lupamääräysten, täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaan, toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Luvanhakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58-62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 134, 167-170, 190-191, 199, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6 ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16 a, 19-21, 23 a ja 23 b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 15 b, 17, 28-29, 72, 91 ja 118-123 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1, 4, 7-10, 33, 36, 41 § ja liite 3.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §.

Vesilaki (587/2011) 2 luku 15 §.

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 70 §.

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Oulun seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 §11

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Vakuus

Luvan haltijan tulee jättää maa-aineslain 21 §:n ja YSL 199 §:n mukainen vakuus, jotta lupapäätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymän maksutaulukon mukaan lisävakuutena vaaditaan siltä ajalta kun ottaminen tapahtuu ennen luvan lainvoimaisuutta vakuutta lisää 50 %. Vakuuden suuruus on 21 500€. Tämä vakuus palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman ja MAL 12 §:n ja YSL 59 §:n mukainen vakuus on asetettu.

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 25.4.2024 § 28 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kiintokuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

4,4 ha x 1500 €/ha + 160 000 k-m³ x 0,04 €/k-m3 = 13 000 €.

Lisäksi luvan haltijan tulee asettaa Oulunkaaren ympäristölautakunnalle jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi vakuus (ympäristönsuojelulaki 59-60 §), jonka suuruus on 2000 €.

Vakuuksien on oltava voimassa vähintään 30.11.2036 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 3694,50 €.

1760,00 € + (1785,00€ - 535,50€) + 685€ = 3694,50€

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymää maksutaksaa, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn kiviainesmäärän tilavuuden mukaan 11,00 €/1000 m3, kuitenkin vähintään 410 € ja enintään 5420 €. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1785,00 €. Luvasta toimenpiteiden suorittamisesta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa (MAL 21§ ja YSL 199§) peritään maksutaksan mukainen käsittelymaksu 685,00 €.

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 345 euroa ja enintään 4120 euroa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 275 € luvan myöntämishetkellä.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85§).

Ote pöytäkirjasta:

Kuljetuspudas Oy

Lupa- ja valvontavirasto

Suomen metsäkeskus

Pudasjärven paliskunta

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös