Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.08.2026/Pykälä 58

OULYMP 27.08.2026 § 58  

181/11.01.00/2026  

Asia

Metsähallitus Metsätalous Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen, kiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen sekä tuotteiden välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Siuruan kylälle tilalle Läntinen Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-4.

Hakija

Metsähallitus Metsätalous Oy

Kauppatie 19–21

93400 Taivalkoski

y-tunnus 2752751-5

Asian valmistelija

Henri Routavaara, ympäristötarkastaja p. 040 637 6635

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja kohdan 7 alakohdan e mukaan sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 alakohtien a ja b perusteella.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on jätetty 11.2.2026 ja sitä on täydennetty 22.5.2026 sekä 10.6.2026.

Alueen sijainti

Suunnitelma-alue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Siuruan kylällä tilalla Läntinen Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-4, noin 28 kilometriä Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Ottamisalueen keskikohdan koordinaatit ovat ja E: 484000 N: 7267205 (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Kyseessä on uusi toiminta. Hakija omistaa hakemuksen kohteena olevan tilan.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Alueella ei ole merkintöjä Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisessä, toisessa eikä kolmannessa vaihemaakuntakaavassa. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ottamisaluetta lähimmät merkinnät ovat turvetuotantokohteista ja 3. vaihemaakuntakaavassa luokitellusta pohjaesialueesta. Alueella ei ole merkintöjä Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntaavassa.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Matalavaara 2E (11615212) sijaitsee noin 0,5 kilometriä ottamisalueesta etelään. Ottamisalueen vaikutuspiirissä ei ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja.

Lähin vesistö, Saarilampi, sijaitsee suunnitellulta ottamisalueelta noin 2,8 kilometriä koilliseen.

Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 3,5 kilometriä ottamisalueesta länteen.

Lähin luonnonsuojelualue, yksityinen luonnonsuojelualue Jussilan luonnonsuojelualue, sijaitsee noin 7,3 kilometriä toiminta-alueesta etelään. Lähimmät Natura 2000 -alueet ovat Tyräsuo (noin 5 kilometriä lounaaseen) ja Soininsuo-Kapustasuo (noin 6 kilometriä koilliseen). Molempien Natura-alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisesti.

Lähin metsälain 10 § mukainen kohde, metsäsaareke, sijaitsee noin 800 metriä suunnitellusta toiminta-alueesta pohjoiseen.

Lähin tunnettu muinaisjäännös, Hautasaaret, sijaitsee noin 3 kilometriä ottamisalueesta kaakkoon.

Hakemuksen mukaan ottamislueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa sellaisia kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö- tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri- tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia.

Ottamisalueen maanpinnan taso laskee länteen, ollen haettavan ottamisalueen länsireunassa haettavalla ottamistasolla, jolloin louhoksen vedet saadaan johdettu alueelta.

Toiminnan kuvaus

Metsähallitus Metsätalous Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa (yhteislupaa) kalliokiviaineksen ottamiseen, kiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen sekä tuotteiden välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Siuruan kylässä tilalla Läntinen Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-4.

Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on noin 7,43 ha. Kalliokiviaineksen ottamisalueen pinta-ala on noin 3,04 ha. Otettavan aineksen kokonaismäärä on yhteensä 50 000 k-m3. Kokonaismäärä voi sisältää myös pieniä määriä soraa sekä moreenia, mikäli ne soveltuvat murskelajikkeiden tuotantoon. Vuosittainen louhinta sekä murskausmäärä on keskimäärin 9 000 t ja enintään 30 000 t. Maa-ainesten ottaminen on tarkoitus ulottaa tasolle +127,00 (N2000), mikä tarkoittaa 1–7 metrin ottamissyvyyttä. Vuotuinen ottamismäärä on noin 3300 k-m3. Ottamista ei suoriteta pohjavesipinnan alapuolella.

Metsähallitus Metsätalous Oy on tehnyt hallinnassaan olevalle tieverkolle tieverkkosuunnitelman, jonka tavoitteeksi on asetettu tieverkon kantavuuden parantaminen ja ylläpito. Paikallisen tieverkkosuunnitelman tavoitteiden mukaisen valmiin tieverkon jatkuva ylläpito vaatii tieverkon jatkuvaa hoitoa, ja kattava maa-ainespaikkojen verkosto on tässä avainasemassa. 15 vuoden maa-aines- ja ympäristöluvilla pystytään varmistamaan parempi alueittainen sijoitussuunnittelu myös tieverkon ylläpidossa.

Kotakummun kalliopaikka sijaitsee keskeisellä paikalla Metsätalous Oy:n hallinnoimia maa-alueita, ja sen vaikutusalueella sijaitsee runsaasti Metsähallituksen omia teitä ja lisäksi suuri määrä osakkuusteitä joiden kunnostuksissa myös mahdollisesti hyödynnetään ko. paikan maa-ainesvarantoa.

Lupaa haetaan nykyisen käytännön mukaisesti yhteiskäsittelynä, joka

käsittää maa-aineslain mukaisen hakemuksen ja ympäristölupahakemuksen kallion louhinnalle, välivarastoinnille sekä

louheen murskaukselle.

Hakemuksen mukaan maa-aineksen ottamisalue kartoitetaan Trimble GNSS-paikantimen avulla. Saatava maa-aineksen määrä on laskettu Terra Modeler Field maastomalli- / massalaskentaohjelmalla. Lisäksi apuna on käytetty Maanmittaushallituksen laserkeilausaineistoa. Korkeustasona on käytetty valtakunnallista N2000 –korkeusjärjestelmää. Koordinaattijärjestelmänä on käytetty ETRS-TM35.

Suunnitellun ottamisalueen syrjäisestä sijainnista johtuen ottamistoiminnalla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen.

Ottamistoiminta ja murskaus

Louhittava kallio on vaihtelevan paksuisen pintamaakerroksen peittämä.

Pintamaat kuoritaan vaiheittain ottamisalueen reunoille, jossa niitä käytetään ottamisalueen suojaukseen ja luiskien rakentamiseen.

Otettavien ainesten määrä on 50 000 k-m3 ja ottamisaika on 15 vuotta. Vuosittainen enimmäismurskausmäärä 30 000 tonnia. Ottamisalue sekä ottamistoimet ja poikkileikkaukset on esitetty hakemuksen liitteenä toimitetuissa piirroksissa.

Kiviaineksen räjäytys-, louhinta-, rikotus- ja murskaustoimintaa suoritetaan 2–3 vuoden välein noin 15–16 päivää kerrallaan. Kuormat ovat noin 50 tn/kuorma joten alueelta ajetaan noin 1500 kuormaa 15 vuoden aikana.

Murskauslaitos on siirrettävä dieselkäyttöinen kaksi tai kolme vaiheinen laitos, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Murskattava aines syötetään kaivinkoneella kumivuorattuun syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen kuljettimilla väli ja jälkimurskaimeen tai seulalle. Laitteistoa siirretään maa-aineksen oton edetessä kohti rintauksen suuntaa.

Toiminnan ajankohta

Kun maa-aineksen ottamispaikalla on toimintaa, toiminta tapahtuu viikonpäivästä riippumatta kellon ympäri, pois lukien räjäytykset, jotka suoritetaan arkipäivinä klo 8.00–18.00.

Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus ja varastointi

Toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus on esitelty taulukossa 1.

Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus.

Pölynsidontaan tarvittaessa käytettävä vesi kuljetetaan paikalle säiliöautolla. Tällä toiminnalla ei ole hakemuksen mukaan ympäristövaikutuksia.

Tuotettava kiviaines varastoidaan tukitoiminta-alueella ja tarvittaessa ottamisalueella. Murskeiden varastointiajat on 5–10 vuotta. Öljyjä, voiteluaineita ja räjähdysaineita ei varastoida alueella. Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva tukitoiminta-alue toimii varastointialueena sekä kaluston huolto- ja tankkauspaikkana.

Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

Mahdolliset työnaikaiset hulevedet johdetaan selkeytysaltaan, josta vedet ohjautuvat pintasuodatuksena metsäojaverkostoon ottamisalueen länsipuolelle. Alueella muodostuvien valumavesien määrä on vähäinen. Toiminnassa ei synny jätevesiä.

Toiminnassa syntyy arviolta vuodessa 500 kg talousjätettä, 20 kg akkuja ja 100 kg jäteöljyjä. Talousjäte kerätään jäteastiaan ja toimitetaan jäteasemalle. Akut toimitetaan pikaisesti kunnan keräyspisteeseen ja jäteöljyt kerätään lukittuun tynnyriin ja toimitetaan kunnan keräyspisteelle. Työmaalla on kompostoiva wc-käymälä.

Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

Tieyhteys ottamisalueelle kulkee Ranuantien ja paikallisen metsäautotieverkoston kautta. Ottamisalueelle rakennetaan uutta työmaatietä 280 m suunnitelmakarttojen mukaisesti.

Maisemointi ja alueen jälkikäyttö

Hakemuksen mukaan ottamisalueen siisteydestä huolehditaan toiminnan ajan ja lopullinen ympäristön siistiminen tehdään heti ottamistoiminnan päätyttyä. Luontoon kuulumattomat rakenteet, romut ja jätteet viedään asiaan kuuluviin keräilypaikkoihin.

Ylijäämä maa-ainekset käytetään soveltuvin osin alueen jälkihoitoon.

Ottamistoiminnan päätyttyä varastoidut pintamaat levitetään ottamisalueelle, ottamisalueen annetaan metsittyä luontaisesti ja se otetaan metsätalouskäyttöön. Mikäli luontainen metsittyminen ei tuota tarvittavaa taimitiheyttä, alueelle istutetaan sopivaa puulajia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 15000 m³-ktr, kantoja ja hakkuutähteitä 1000 m³-ktr ja seulontakiviä ja lohkareita 500 m³-ktr. Nämä kaikki käytetään ottamisalueiden suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Vaikutukset ilmaan

Hakemuksen mukaisesti toiminnassa syntyy ilmaan päästöjä keskimäärin seuraavasti: pienhiukkaset 2,5 tonnia vuodessa, typen oksidit (NOx) 7 tonnia vuodessa, rikkidioksidia (SO2) 0,005 tonnia vuodessa ja hiilidioksidia (CO2) 700 tonnia vuodessa.

Hakemuksen mukaan kaasumaisia päästöjä syntyy koneiden polttomoottoreista. Päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa. Hiukkaspäästöjen lähteitä ovat polttomoottorit sekä murskauslaitteiston pölyävät kohdat. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava materiaali ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä.

Melu ja tärinä

Hakemuksen mukaan pääasiallinen melulähde on ottamisalueella toimiva murskauslaitos joka on siirrettävä dieselkäyttöinen kaksi tai kolme vaiheinen mobiilimurskain, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista. Murskauslaitoksen melutaso 93-98 dB(A). Murskauksessa syntyvää melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Murskauslaitos sijoitetaan ottamisalueen pohjalle etenemän mukaisesti siten, että rintaukset sekä mahdolliset varastokasat toimivat meluesteinä. Ottamistoiminnassa syntyvää melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee kallioalueella jolla kasvaa kasvatusmetsää. Alueella ei ole ollut ottamistoimintaa aikaisemmin. Vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Mahdolliset riskitekijät liittyvät pääsääntöisesti työkoneisiin (esim. mahdolliset vuodot). Mahdollisen vahingon sattuessa tulee tilanteen paheneminen estää ja ryhtyä toimenpiteisiin pilaantuneen maan poistamiseksi. Luvan hakijan tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen (112), ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselle.

Hakemuksen mukaan poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle vaarallisten aineiden säiliöissä tulee olla niiden tilavuutta vastaavat, katetut suoja-altaat sekä ylitäytön estimet ja lukot. Polttoainesäiliöiden suojarakenteiden tulee olla sellaiset, ettei koneiden ja autojen tankkauksen yhteydessä öljyä pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen. Alueella ei säilytetä työkoneita, polttoaineita ja öljyjä muulloin kuin ottamistoiminnan aikana sekä murskeiden kuormauksien ja kuljetusten aikana.

Hakemuksen mukaan työkoneiden osalta on valvottava, ettei niistä pääse vuotamaan maahan poltto- ja voiteluaineita eikä hydrauliikkanesteitä. Työkoneiden huoltotyöt suoritetaan suunnitelmakarttoihin merkityllä alueella.

Hakemuksen mukaan murskauslaitos (mobiilimurskain) liikkuu murskauksen edetessä ottamisalueella joten tarvittaessa murskekasoja voi sijoittua myös ottamisalueelle. Urakoitsija sopii tilaajan kanssa kasojen sijainnista. Ottamistoiminnan aikana on huolehdittava alueen siisteydestä ja jätehuollosta. Jätteitä ei saa säilyttää siten että siitä aiheutuu naapurikiinteistöille likaantumisvaaraa. Toiminta-alueella jätteiden varastointi tulee olla jätelainsäädännön mukaista. Jätteet on varastoitava siten että mahdolliset vuodot astioista eivät aiheuta valumia maaperään:

• Poltettavat -, kaatopaikka-, vaaralliset- ja hyödynnettävät jätteet erillisissä kannellisissa jäteastioissa
• Jäteöljyt lukittavissa konteissa tai säiliöissä

Hakemuksen mukaan alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Ottamisalueen vähäiset valumavedet ohjataan kaivettavan kanaalin kautta ottamisalueen länsikulmalla sijaitsevaan selkeytysaltaaseen, josta vedet ohjautuvat pintasuodatuksena päätyen metsäojaan. Selkeytysaltaan koko on 3*5 m ja sen sijainti on esitetty suunnitelmakartoissa.

Tarkkailu

Hakemuksen mukaan turvallisuuteen vaikuttavia asioita tarkkaillaan

päivittäin. Louhintamäärästä pidetään kirjanpitoa. Alueella suoritetaan

silmämääräistä havainnointia polttoaine- tai öljypäästöistä sekä

poistoveden laadusta. Lisäksi suoritetaan silmämääräistä tarkkailua

mahdollisista öljy- tai polttoainevuodoista. Mikäli häiriötilanteessa epäillään vuodon levinneen alueen ulkopuolelle, länsipuolen ojaston vedestä voidaan ottaa vesinäytteitä, jotka toimitetaan hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Häiriötilanteista ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille sekä lupaviranomaisille.

Vesistöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan ottamistoiminnan aikana päivittäin ja mahdolliset havainnot vaikutuksista kirjataan työmaapäiväkirjaan. Vesinäytteitä otetaan tarvittaessa ottamisalueen vaikutusalueen vesistöistä ja selkeytysaltaasta tai muusta alueelta poisjohdettavasta vedestä.

Toiminnan tarkkailusta kirjataan käyttöpäiväkirjaan päivittäinen työaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet sekä alueella syntyneet jätteet ja polttoaineen käyttömäärät.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 22.6. – 29.7.2026. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen omistajille.

Lausunnot

Pudasjärven Livon paliskunnalle on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen 29.7.2026 mennessä. Lausuntoa ei ole annettu.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-aineksen ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan maa-aineksen louhintaan, murskaamiseen ja välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Siuruan kylälle, tilalle Läntinen Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-4.

Maa-aines- ja ympäristölupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Maa-aineksen ottamismäärä on enintään 50 000 k-m³. Suunnitelma-alueen pinta-ala on 7,3 ha ja ottamisalueen pinta-ala on 3,04 ha. Alueella saa louhia sekä murskata enintään 30 000 tonnia vuodessa alueelta peräisin olevaa maa-ainesta.

2. Maa-ainesten ottaminen saadaan ulottaa enintään tasoon +127,0 (N2000), kuitenkin siten, että havaitun ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään vähintään yhden (1) metrin rikkomaton suojamaakerros.

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottamisalueella.

5. Luvanhaltijan on nimettävä luvan mukaiselle toiminnalle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille ja jolla on mahdollisuus suorittaa toiminnan jatkuvaa valvontaa toimintajaksojen aikana. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa- ja kiviainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

6. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

7. Alueella saa tehdä louhintaa, porausta, rikotusta, murskausta, kuormausta ja kuljetusta maanantaista sunnuntaihin ympäri vuorokauden. Lintujen pesimäaikana 1.5.–31.7. louhintaa, porausta, rikotusta ja murskausta saa tehdä ainoastaan klo 7.00–22.00. Räjäyttämistä saa tehdä arkipäivinä klo 8.00–18.00.

8. Maa-ainestenottaminen on järjestettävä siten, että suunnitelma-alue on turvallinen. Ottamistoiminnan ja jälkihoitotöiden aikana on huolehdittava, että louhos ei aiheuta missään toiminnan vaiheessa, eikä ottamistoiminnan päätyttyä vaaraa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle. Toiminnan aikana ottamisalueen jyrkät rinteet on aidattava ja louhosalue on merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. Poronhoitoalueella lippusiiman käyttöä alueen merkitsemiseen tulee välttää. Asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen pääsy suunnitelma-alueelle tulee estää.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

9. Toiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

11. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

12. Mikäli alueella säilytetään väliaikaisesti koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Alueella saa säilyttää kerrallaan polttoaineita ja öljytuotteita vain sen määrän, minkä töiden suorittaminen edellyttää.

Polttoaineet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, katettuun suoja-altaaseen. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin, laponesto ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

13. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukitussa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

14. Pintavesien pääsy louhosalueelle sen ulkopuolelta tulee estää. Johdettavat vedet tulee johtaa mitoitukseltaan riittävän, tehtäväänsä soveltuvan ja kiintoaineen kulkeutumisen estävän laskeutusaltaan kautta. Laskeutusallasta ei tule sijoittaa suoalueelle tai tulva-alueelle. Altaassa tulee olla veden virtausta hidastava kynnys tai putkipato. Laskeutusaltaan toimivuutta ja riittävyyttä pois johdettavan veden sisältämän kiintoaineen pidättämiseen tulee seurata. Laskeutusallas tulee tyhjentää kiintoaineesta säännöllisesti.

15. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

16. Räjähdysaineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai vahinkoa ulkopuoliselle omaisuudelle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman tärinän selvittämisestä ja mittaamisesta.

17. Maa-aineskaivantojen rintauksiin ja varastokasoihin voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen pesintäkauden aikana on kielletty.

Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdolliset poikkeukselliset maisemointitarpeet. Tarkastuksessa selvitetään mm. tarve mahdollisten törmäpääsky-yhdyskuntien säilyttämiseen.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

18. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

19. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

20. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on ilmoitettava helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot valvontaviranomaiselle:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus)

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja laatu

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

- käytetyt raaka-aineet ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

- havainnot törmäpääskyistä ja niiden pesinnästä suunnitelma-alueella

21. Luvanhaltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottamistoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti NOTTO tietojärjestelmään. Lomake löytyy osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut kohdasta Maa-aineksen otto / MAL 23a §:n mukainen ilmoitus maa-aineksen otosta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

22. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (vähintään 1:3) ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Maisemoinnissa tulee ottaa huomioon pohjan muotoilu siten, että sade- ja sulamisvedet johdetaan pois louhoksesta eikä alueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jäädä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Ottamisalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen.

23. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on tehtävä yhteisluvan voimassaoloaikana. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

24. Mikäli alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä metsän kasvualustaksi, voi alueelle tuoda valvontaviranomaisen erillisellä suostumuksella kasvualustaksi soveltuvaa ja pilaantumatonta materiaalia.

25. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

26. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden kuukauden (6 kk:n) kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta (MAL 13a §).

Päätöksen perustelut

Kalliokiviaineksen ottaminen, kiviaineksen louhinta ja murskaaminen sekä

tuotteiden välivarastointi toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen,

ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti

täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on

myönnettävä. Metsähallitus Metsätalous Oy on esittänyt asianmukaisen

ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa

maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn

hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti kalliokiviaineksen ottaminen,

kiviaineksen louhinta ja murskaaminen sekä tuotteiden välivarastointi

täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen

asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta

arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla

ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja

seurauksia. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan

käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Niissä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Suunnitelma-alue ei sijoitu asemakaava-alueelle eikä luokitellulle pohjavesialueelle. Toiminnalle ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta suunnitelma alueella täyttää maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lupamääräysten perustelut

Kalliokiviaineksen ottamismäärä, ottamisalue, vuosittainen murskausmäärä ja alin ottamistaso ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta ottamistoiminnan etenemistä voidaan seurata (määräykset 1–3).

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 4).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista (määräys 5).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Linnustoon kohdistuvien häiriövaikutusten vähentämiseksi louhinta-, poraus-, rikotus- ja murskaustoimintaa on kuitenkin rajoitettu lintujen pesimäaikana 1.5.–31.7. välisenä aikana (määräykset 6 ja 7).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Ottamisalue sijaitsee poronhoitolain mukaisella poronhoitoalueella. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle (määräys 8).

Lupamääräykset 9, 15 ja 16 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 10).

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 11).

Määräykset 12–14 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:n mukaisesti rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kiellettyä (määräys 17).

Määräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 19).

Lupamääräykset 20 ja 21 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty (määräykset 22–25).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta (määräys 26).

Lupa maa-ainesten ottamiseen on mahdollista myöntää maa-aineslain 10 §:n mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Tässä tapauksessa Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että edellytykset täyttyvät ja lupa voidaan myöntää 15 vuodeksi.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.08.2041 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi (MAL 21 § ja YSL 198 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 1, 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 40, 42-45, 47 a, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 134, 167-170, 190, 191, 199 ja 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16 a, 19-21, 23 a ja 23 b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (JL 646/2011) 1, 6, 8, 12, 13, 17, 28, 29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1, 7-10 ja 33 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §.

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 70 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Oulun seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 §11.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (25.4.2024 § 28) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Vakuus

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.4.2024 § 28 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottamismäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

3,04 ha x 1500 €/ha + 50 000 k-m³ x 0,04 €/k-m3 = 6560 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.08.2042 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut ja niiden perusteet

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 1799,50 €

550,00 € + (1785,00 – 535,50) € = 1799,50 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymää maksutaksaa, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn kiviainesmäärän tilavuuden (50 000) mukaan 11,00 €/1000 m3, kuitenkin vähintään 410 € ja enintään 5420 €. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1785,00 €.

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 345 euroa ja enintään 4120 euroa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 275 € luvan myöntämishetkellä.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §).

Ote pöytäkirjasta:

Metsähallitus Metsätalous Oy

Lupa- ja valvontavirasto

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Oulunkaaren ympäristölautakunta hyväksyi ympäristöjohtajan päätösesityksen yksimielisesti.