Kaupunkikehitysvaliokunta
Asialista 10.09.2026/Asianro 2

YHTV 15.01.2025 § 3 

Valmistelija Janne Karhu, tekninen johtaja, 040 544 3219

 Vesihuoltolain uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos on ollut kuultavana ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Uudistuksen tavoitteena on turvata Suomen vesihuollon tehokas toiminta ja huoltovarmuus, kun investointitarpeet kasvavat.

 Lakiuudistus varmistaa kuntien määräysvallan vesihuoltolaitoksissa ja edellyttää kunnilta vesihuoltosuunnitelmien laatimista. Laitosten on laadittava omaisuudenhallintasuunnitelmat ja niiden varautumissuunnitteluvelvoitteita tarkennetaan. Lisääntyvä suunnitelmallisuus turvaa vesihuollon toimintaedellytyksiä ja auttaa pitämään vesihuoltomaksut kohtuullisina ja tasapuolisina.

 Vesilaitosyhdistyksen arvion mukaan Suomen vesihuollon korjausvelka kasvaa ja kokonaisinvestointitarve lähes kaksinkertaistuu lähivuosina nykyisestä 400 miljoonan euron vuositasosta. Laadukkaiden vesihuoltopalveluiden varmistaminen ja korjausvelan kasvun hillitseminen ovat avainasemassa. Korjausvelan selättämiseen tarvitaan suunnitelmallisuutta.

 Lakimuutosesitys edellyttää, että kunnat säilyttävät määräysvaltansa vesihuoltolaitoksiin ja omistuksensa vesihuolto-omaisuuteen. Kunnille säädettäisiin myös etuosto-oikeus nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden omaisuuden mahdollisissa myyntitilanteissa. Osuuskuntamuotoinen vesihuoltotoiminta mahdollistetaan jatkossakin.

 Sääntelyratkaisu varmistaa julkisen määräysvallan säilymisen vesihuoltosektorilla, ja turvaa kunnille perustuslain mukaisen itsehallinnon vaatiman liikkumavaran vesihuoltopalvelujen järjestämisessä.

 Laitosten taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi tehdään muutoksia vesihuollon toiminta-alueisiin sekä kiinteistöjen liittämisvelvollisuuteen.

 Lakiluonnoksessa on useita säännösehdotuksia, jotka velvoittavat aiempaa vahvemmin sekä puuttumaan vesihuolto-omaisuutta vaivaavaan korjausvelkaan, että kattamaan kustannukset asiakkailta perittävillä maksuilla. Maksukorotukset ovat valtakunnalisesti todennäköisiä ja Pudasjärvelläkin edelleen mahdollisia ja niihin on syytä varautua ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Pudasjärven tekniset ja ympäristöpalvelut teetti Syötteen vesihuoltolaitoksen taloustilanteen ja taksarakenteen tarkastelun 2023. Asiaa käsiteltiin yhteisövaliokunnassa syyskuussa 2022 ja taksarakenteen muutoksesta 2023-2025 päätettiin kaupunginhallituksessa elokuussa 2023.

 Kunnille säädetään velvoite päivittää säännöllisesti vesihuollon toiminta-alueita tarvittaessa tai 10 vuoden välein. Ne alueet, joille keskitetty vesihuolto ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu, rajataan toiminta-alueen ulkopuolelle. Ajantasaiset toiminta-alueet mahdollistavat laitosten pitkäjänteisen toiminnan ja kestävän omaisuudenhallinnan.

 Kiinteistöjen tulee liittyä vesihuoltoverkostoon kunnan hyväksymillä toiminta-alueilla. Liittämisvelvollisuus muuttuu velvoittavaksi niillä taajamien ulkopuolisilla alueilla, jotka ovat kunnan vahvistamalla toiminta-alueella. Kuivakäymäläkiinteistön ei jatkossakaan tarvitse liittyä jätevesiviemäriin. Vapautus liittämisvelvollisuudesta voidaan myöntää, jos liittäminen muodostuisi kohtuuttomaksi kiinteistön omistajalle tai haltijalle.

 Tiedotustilaisuuden materiaali vesihuoltolain uudistuksesta

 Pudasjärven vesihuollon kehittämissuunnitelma on päivitetty viimeksi 2015.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma on kunnan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja, jolla ei ole oikeusvaikutusta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi.

2019-2021 toteutui pienten vesilaitosten varautumissuunnittelun ja yhteistyön edistämishanke Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa.

Uuden vesihuoltolain kirjausten mukaisesti on tarve päivittää vesihuollon kehittämissuunitelma sekä toiminta-alueet.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma liittyy niin laadittuun asumisen politiikkaan kuin myös maankäytön kehittämisohjelmaan, joka on myös tarve uudistaa kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Pudasjärvellä on ollut noin 30 vesiosuuskuntaa joihin kuhunkin kuuluu vähintään 10 taloutta tai 50 asukasta. Näille vesihuoltolaitoksille on määrätty toiminta-alueet, jotka on aikanaan hyväksytty valtuustossa.

Kaiken kaikkiaan Pudasjärven kaupungin alueella toimii arviolta noin 50 talousvettä jakavaa laitosta. Vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 95% kunnan asukkaista. Jätevedenkäsittelystä vastaavat Pudasjärven vesiosuuskunta, Syötteen vesihuoltolaitos, Taipaleenharjun vesiosuuskunta ja Hirvaskosken vesiosuuskunta. Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt arviolta noin 50 % kaupungin asuk-

kaista.

Tarve on myös pohtia erillisten vesiosuuskunnille tarjottavien tukien mahdollisuutta. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaan olisi tärkeää kirjata periaatteet, joilla kunta avustaa tai tukee vesiosuuskuntia.

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille

Esittelijän esitys Valiokunta kuulee esittelyn ja käy asiasta keskustelun

Ohjausesitys  

 Yhteisövaliokunta toteaa ohjausesityksenä, että vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on tärkeä ja eteenpäin vietävä hanke, jossa on hyvä selvittää yhteistyöhankkeen mahdollisuus muiden lähialueen kuntien kanssa. Vesihuoltosuunnitelman päivittämisen yhteydessä on tarve huomioida ja suunnitella myös pienten vesiosuuskuntien toimintaedellytyksien turvaamista tulevaisuudessa.

Jakelu

KAUKEVK 10.09.2026    

3398/03.00/2024  

Valmistelija Janne Karhu, kaupunkikehitysjohtaja, 040 544 3219

 Tiina Mäcklin, ympäristöasiantuntija, 040 195 6869

Vesihuoltolaki uudistui tammikuussa 2026, minkä seurauksena kunnille ja laitoksille tuli uusia velvoitteita. Lisäksi lainsäädäntöön tuli tarkennuksia aiemmin voimassa olleisiin lainkohtiin.

Elinvoimakeskus on 25.8.2026 lähettämässään kirjeessä muistuttanut kuntia vesihuoltolain muutosten täytäntöönpanon määräajoista ja siitä, että velvoitteiden hoitaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja talousresursseja. Kirjeen mukaan kunnan on erityisesti nimettävä hallintosäännössä vesihuoltotehtävistä vastaavat viranomaiset 1.1.2028 mennessä. Näihin kuuluvat vesihuollon yleinen kehittäminen, vesihuoltosuunnitelman laadinta ja hyväksyminen, järjestämisvelvollisuuden ja vesihuollon turvaamisvelvollisuuden täyttäminen, toiminta-alueiden valmistelu ja niistä päättäminen sekä kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen.

Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulee pohjautua kunkin kunnan omaan näkemykseen vesihuollon kehittämisen kokonaisuudesta. Vesihuollon kehittämistä on perusteltua tarkastella konkreettisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi myös eri tarpeista ja näkökulmista, kuten mm. kunnan, kuntalaisten, laitosasiakkaiden ja vesihuoltolaitosten sekä alueellisesta ja valtakunnallisesta näkökulmasta. Vesihuollon kehittämisessä olisi hyvä huomioida myös ilmastonmuutokseen varautuminen hyvissä ajoin.

Laadittava ja ylläpidettävä kunnan vesihuoltosuunnitelma 1.1.2028 mennessä. Suunnitelma tukee kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvastuun toteuttamista. Sen laatiminen edellyttää ajantasaisen tietopohjan kokoamista sekä tiivistä yhteistyötä vesihuoltolaitosten, mahdollisten tukkuvesihuoltolaitosten, naapurikuntien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Vesihuoltosuunnitelma on sovitettava yhteen toteutuneen yhdyskuntakehityksen, kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun sekä vesihuollon alueellisen yleissuunnittelun kanssa.

Päivitettävä vesihuoltolaitosten toiminta-alueet 1.2.2031 mennessä.

Kunnan tulee tehdä toiminta-aluepäätökset kaikille kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille ja toimijoille, joilla on voimassa oleva toiminta-alue, sekä päättää tarvittaessa, ettei toiminta-aluetta ole tarpeen hyväksyä. Toiminta-alueiden päivittäminen on tarkoituksenmukaista ajoittaa vesihuoltosuunnitelman hyväksymisen jälkeen, jolloin voidaan hyödyntää suunnittelussa koottua tietopohjaa ja varmistaa, että toiminta-alueet tukevat vesihuoltosuunnitelman tavoitteita. Jatkossa toiminta-alueet tulee myös toimittaa koneluettavassa paikkatietomuodossa Suomen ympäristökeskuksen Taavetti-järjestelmään.

Huolehdittava vesihuoltolaitosten omistajuuteen ja omistajaohjaukseen liittyvistä velvoitteista. Kunnan tulee varmistaa, että kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla on riittävät resurssit vesihuoltotehtävien hoitamiseen ja että asiakkailta perittävät maksut kattavat toiminnan käyttö-, uus- ja korvausinvestoinnit sekä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle. Tulouttaminen, joka vaarantaa vesihuoltolaitoksen kyvyn kattaa investoinnit ja kustannukset perimillään maksuilla, ei ole lain mukaan sallittua.

Lisäksi vesihuoltolaitoksien tulee laatia omaisuudenhallintasuunnitelma. Omaisuudenhallintasuunnitelmaa laatiessa vesihuoltolaitoksien tulee ottaa huomioon myös kunnan vesihuoltosuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että laitos pystyy huolehtimaan  vesihuollosta ja ylläpitämään sen toimintavarmuutta. Laitoksen on huolehdittava, että vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät maksut pysyvät kohtuullisina ja tasapuolisina. Omaisuudenhallintasuunnitelma on toimitettava tiedoksi kunnalle sekä elinvoimakeskukselle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein.

Elinvoimakeskus korostaa, että uusien velvoitteiden toimeenpanosta on huolehdittava siirtymäsäännösten asettamissa määräajoissa,

erityisesti vesihuoltosuunnitelman laadinta ja toiminta-alueiden tarkastelu edellyttävät laajaa valmistelua ja kunnan sisäistä työpanosta, minkä vuoksi tarvittavat henkilöstö- ja talousresurssit tulee varata talousarviossa ja -suunnitelmassa hyvissä ajoin, sekä lausunnot vesihuoltosuunnitelmasta ja toiminta-alueista on pyydettävä kaikilta vesihuoltolain valvontaviranomaisilta ennen päätöksentekoa, ja hyväksytyt asiakirjat ja päätökset on toimitettava valvontaviranomaisille tiedoksi ja lainmukaisen tiedoksiannon varmistamiseksi.

Yritysvaikutusten arviointi: Vesihuoltoon liittyvät selvitykset ja suunnitelmat lisäävät kaupungin palveluiden ostoa konsultti- ja suunnittelupalveluissa. Suunnitelmien toteuttaminen voi aikaansaada uutta liiketoimintaa ja yrittämisen mahdollisuuksia alueella.

Esittelijän esitys

Ohjausesitys

Jakelu Kaupunginhallitus

 Hallintojohtaja

 Ympäristöjohtaja