Oulunkaaren ympäristölautakunta
Esityslista 24.09.2026/Asianro 5

OULYMP 24.09.2026    

3916/11.01.00/2025  

Asia Metsäpesälä Oy:n maa-aines- ja ympäristölupa maa-ainesten ottamiseen, murskaukseen ja välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Jongun kylälle tilalle Kivivaara 615-403-7-21.

Hakija Metsäpesälä Oy

y-tunnus 1477756-6

Hakijan yhteystiedot ovat päätöksen liitteessä 1, jota ei julkaista verkkosivuilla.

Asian valmistelija Nina Keränen, ympäristötarkastaja p. 040 1865 409

 Henri Routavaara, ympäristötarkastaja, p. 040 6376 635

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan e mukaan luvanvaraista toimintaa on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltianen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 §:n kohdan 6 b perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluu tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Yhteislupahakemus on jätetty 20.2.2025 ja sitä on täydennetty 9.4.2026, 7.5.2026, 28.5.2026, 22.7.2026 sekä 23.7.2026.

Alueen sijainti

Suunniteltu maa-ainesten ottamispaikka sijaitsee Pudasjärven kaupungin Jongun kylällä tilalla Kivivaara 615-403-7-21, noin 20 kilometriä Pudasjärven keskustasta kaakkoon. Ottamisalueen koordinaatit ovat E: 518500 N: 7240250 (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Kyseessä on uusi toiminta. Maanomistaja on antanut kirjallisen suostumuksen maa-ainesluvan hakemiseen.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Alueella ei ole merkintöjä Pohjois-Pohjanmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavassa eikä energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Pelttari (11615188) sijaitsee noin 5,9 kilometriä ottamisalueesta kaakkoon.

Lähin vesistö, Korpijoki, sijaitsee noin 2,4 kilometriä ottamisalueesta etelään.

Lähimmät vakituset asuinrakennukset ja vapaa-ajan asutus sijaitsevat noin 2,2 kilometriä ottamisalueesta etelään, Korpijoen varrella. Noin 800 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsee liike- tai yleinen rakennus.

Ottamisalueen raja kulkee noin 88 metrin etäisyydellä Sotkajärventiestä.

Lähin luonnonsuojelualue, yksityinen Mätäsniemen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 3,5 kilometriä ottamisalueesta kaakkoon. Lähin Natura-alue, Sotkajärvi ja Helkalansuo – Kalettomansuo, sijaitsee noin 4,2 kilometriä ottamisalueesta luoteeseen.

Lähimmät muinaisjäännökset sijaitsevat noin 4,5 kilometriä ottamisalueesta kaakkoon.

Metsälain 10 §:n mukainen lähin erityisen tärkeä elinympäristö (pienvesistöjen välittömät lähiympäristöt) sijaitsee suunnitelma-alueen itäpuolella noin 400 metrin päässä.

Laji.fi sivuston mukaan alueella ei esiinny suojeltavaa kasvillisuutta tai eläimistöä.

Hakemuksen mukaan ottamisalueen puusto on poistettu, pohjoisosasta myös pintamaita on jonkin verran kuorittu. Lounaispuolisella tilalla on vanha maa-ainesten ottamisalue. Ottaminen kohdistuu moreenimäen rinteeseen. Kaakkoispuolella on suoalue. Maa-aines on soraista moreenia. Ottamisaluetta ympäröivät alueet ovat metsätalouskäytössä olevia moreenialueita sekä suoalueita. Nykyinen metsäautotie menee haetun ottamisalueen pohjoisreunasta. Sitä siirretään lopputilanteessa luiskan yläreunaan.

Toiminnan kuvaus

Metsäpesälä Oy hakee lupaa ottaa noin 3,5 hehtaarin suuruiselta ottamisalueelta moreenia yhteensä 190 000 m3 kymmenen vuoden aikana. Maa-ainesten ottaminen on tarkoitus ulottaa tasolle +150,0 (N2000), mikä tarkoittaa noin 4–9 metrin ottamissyvyyttä. Arvioitu vuotuinen ottamismäärä on 19 000 m3. Lisäksi haetaan ympäristölupaa maa-ainesten murskaukselle.

Maa-aineksen otto ja murskaus

Otto- ja kaivualueen rajaus sekä tuleva tilanne on esitetty suunnitelmapiirroksina ja poikkileikkauksina. Suunnitellun ottoalueen koko on noin 3,5 ha ja ottomäärä 190 000 m3.

Haettava ottotaso on +150,0 (N2000). Otto suoritetaan siten, että pohjaveteen jää vähintään yhden metrin suojakerros, mikä varmistetaan koekuopilla, kun otto on ulottunut lähelle haettavaa ottotasoa. Lähialueilta on otettu pieniä määriä kotitarvekäyttöön maata. Lisäksi ottoalueella on kaivettu maaperänäytekuoppia.

Otettava aines on moreenia, jota murskataan siirrettävällä kalustolla tarpeen mukaan. Kaivettavia ja murskattuja aineksia varastoidaan ottoalueelle ennen niiden toimittamista kulutuskohteisiin. Varastointiajat ovat 1–3 vuotta. Maan ottaminen etenee ottoalueen länsireunasta itään. Murskaamisessa käytetään alihankkijan murskausasemaa joka toimii polttomoottorilla. Murskauslaitosten, seulontalaitteistojen ja kuljettimien mallit vaihtelevat. Alueella ei ole tarkoitus seuloa maa-aineksia. Murskattavat ainesmäärät ovat keskimäärin 30 000 tonnia vuodessa ja enintään 50 000 tonnia vuodessa. Tie on metsätalouskäytössä ja siirretään lopputilanteen luiskan yläreunaan. Tie pidetään muilta osin siinä kunnossa kuin se on ollut ennen maanottoa ja siirrettävältä osalta vastaavaan kuntoon.

Naapuritiloihin jätetään vähintään 10 metrin suojavyöhyke. Luiskaukset tehdään kaltevuudella 1:3.

Pintamaat kuoritaan alueen reunoille suojaukseksi. Lisäsuojauksena käytetään poroaitaa. Maisemointivaiheessa pintamaat levitetään alueen pohjalle ja luiskiin kasvukerrokseksi. Alueella ei säilytetä eikä huolleta työkoneita koska toimipaikka sijaitsee maan-ottopaikan lähellä, jossa koneet säilytetään ja huolletaan. Ottoaluetta ei käytetä tukitoiminta-alueena.

Taulukko 1. Toiminnassa käytettävät polttoaineet ja muut aineet

Työskentelyajat ovat murskaukselle maanantaista perjantaihin klo 6.00–22.00 ja lauantaisin klo 7.00–18.00. Vuotuinen toiminta-aika on 10–20 päivää vuodessa. Kuormausta ja kuljetusta tehdään maanantaista perjantaihin klo 6.00–22.00 ja lauantaisin klo 7.00–18.00.

Pölyämisen estoon tarvittaessa käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöissä. Ennalta arvioiden ei tarvetta.

Hakemuksen mukaan toiminnassa syntyy talousjätettä arviolta 30 kg/vuodessa. Jätteet viedään alueelta päivittäin ja toimitetaan jätteenkeräykseen. Toiminnassa ei synny vaarallisia jätteitä.

Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä 0–10 käyntiä vuorokaudessa, kysynnän mukaan. Liikenne ei ole jatkuvaa. Teitä ei päällystetä, pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla.

Maisemointi

Maisemointi suoritetaan vaiheittain toiminnan edistyessä ensin luiskien osalta. Loppukäyttönä on metsätalous. Alue metsitetään tai sen annetaan metsittyä.

Tarvittaessa ottoalueelle tuodaan kasvualustaksi muulta puhtaita pinta- ja kaivumaita, joiden puhtaus varmistetaan.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy 15 000 m3-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 5–10 m3-ktr. Pintamaat kuoritaan alueen reunoille suojavalleiksi ja käytetään maisemoinnissa kasvukerrokseen ja kannot ja hakkuutähteet murskataan pintamaihin tai viedään alueelta.

Vaikutukset ympäristöön

Ottoalue ei näy asutukselle tai yleisille teille, joten suunnitellulla otolla ei ole haitallista vaikutusta alueen maisemaan. Muotoilemalla luiskat kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi alue saadaan sopeutettua ympäröivään maisemaan.

Alue sijaitsee kaukana asutuksesta, eikä murskauksestakaan aiheudu raja-arvot ylittävää melua. Laitteistojen koteloinnit, varastokasojen sijoittelu ja puusto vähentävät melun leviämistä. Myöskään pölystä tai tärinästä ei aiheudu haittoja ympäristölle tai asutukselle.

Taulukko 2. Päästöt ilmaan

Päästöt pidetään mahdollisimman pieninä laitteistojen huolloilla ja hyväkuntoisilla kalustoilla.

Hakemuksen mukaan toiminnoilla ei ole haitallisia vaikutuksia lähimmille luonnonsuojelualueille, Natura-alueelle, muinaisjäännösalueelle tai metsälain 10 §:n mukaisille kohteille.

Ottoalueen puusto on poistettu, pohjoisosasta myös pintamaita on jonkin verran kuorittu. Ottoalueella tai sen lähialueella ei laji.fi-sivuston mukaan sijaitse suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja.

Suunniteltu ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesipinta ei ole tullut vastaan lounaispuolisella ottoalueella, jonka pohjan taso on alimmillaan noin tasolla +150,0 (N2000). Kaakkoispuolisen suon pinta on 50 metriä haettavasta ottoalueesta noin tasolla +149,0 (N2000) ja laskee edelleen kaakkoon. Pohjavesipinnan on näillä perusteilla arvioitu olevan tason +149,0 (N2000) alapuolella. Suunnitelman mukaisesti toteutettu ottotoiminta ei alenna alueen pohjavesipintaa.  Pohjaveteen jää vähintään yhden metrin suojakerros. Vettä pilaavia aineita ei missään vaiheessa päästetä maaperään tai pohjaveteen. Ottoalueelle ei ottotoimintaan liittyen varastoida poltto- tai voiteluaineita. Tankkaukset tehdään liikkuvasta kalustosta. Polttoaine- ja öljypäästöt torjuen ei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen.

Murskausten yhteydessä käytetään kaksoisvaipallisia, ylitäytönestimellä ja laponestolla varustettuja säiliöitä. Muulloin alueella ei säilytetä polttoaineita ja työkoneiden tankkaus suoritetaan liikkuvasta kalustosta. Alueelta ei johdeta vesiä. Pintavedet suodattuvat maaperään tai valuvat alueelta rinteen myötäisesti, eivätkä aiheuta lammikoitumista. Suoalueen turve sitoo kiintoaineen, eikä sitä kulkeudu vesistöihin. Toiminnasta ei muodostu jätevesiä.

Toiminnan tarkkailu

Hakemuksen mukaan toiminta-aikoja, tuotantomääriä ja kaluston kuntoa tarkkaillaan. Päästö- ja vaikutustarkkailuna tehdään silmämääräistä tarkkailua mahdollisista ympäristövahingoista (vuodot). Ottomääristä pidetään kirjanpitoa ja määrät raportoidaan valvontaviranomaisille vuosittain.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 4.8. – 10.9.2026. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen omistajille.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pudasjärven paliskunnalta sekä Suomen Metsäkeskukselta. Lausuntoja ei ole annettu.

Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristölautakunta toimielimenään toimii Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena. Lupahakemuksen sisällöstä on keskusteltu ympäristöterveydenhuollon ympäristötarkastajan kanssa.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistuttaja A 16.8.2026:

“Olen saanut asianosaisena kuulemiskirjeen Metsäpesälä Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta. Omistan lähialueella metsäkiinteistöä. Pyydän, että lupaharkinnassa kiinnitetään erityistä huomiota alla oleviin liikenteeseen, pintavesiin, pölyyn, meluun ja lähiluonnon häiriöihin liittyviin kysymyksiin sekä asetetaan tarvittaessa riittävät lupamääräykset haittojen ehkäisemiseksi.

1. Raskas liikenne ja metsäteiden kestävyys

Hakemuksen mukaan toiminnasta voi aiheutua 0-10 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa kysynnän mukaan. Maa-ainesta on tarkoitus ottaa yhteensä 190 000 m3 kymmenen vuoden aikana. Hakemuksessa todetaan myös, että alueen tie on metsätalouskäytössä.

Pidän tärkeänä, että ennen luvan myöntämistä selvitetään tarkasti, mitä reittiä raskas liikenne kulkee ja onko käytettävän tieverkon kantavuus riittävä tähän liikenteeseen. Erityisesti kevät- ja syyskelirikon aikana raskas kuorma-autoliikenne voi vaurioittaa metsäteitä ja vaikeuttaa muiden maanomistajien kulkua omille kiinteistöilleen.

Pyydän, että luvassa määrätään toiminnanharjoittaja vastaamaan toimintansa aiheuttamista tien vaurioista, tarvittavista vahvistuksista ja kunnossapidosta. Lisäksi raskasta liikennettä tulisi voida rajoittaa kelirikkoaikana, jos tien kantavuus ei ole riittävä. Kuljetusreitti ja liikenteen arvioitu määrä tulisi esittää selkeästi.

2. Pintavedet, suoalue ja vesistövaikutusten selvittäminen

Ottamissuunnitelman mukaan ottoalueen kaakkoispuolella on suoalue jo noin 50 metrin etäisyydellä. Hakemuksessa todetaan, että alueelta ei johdeta vesiä, vaan pintavedet imeytyvät maaperään tai valuvat rinteen mukaisesti ja että suoalueen turpeen arvioidaan sitovan kiintoaineen niin, ettei sitä kulkeudu vesistöihin.

Mielestäni tämä arvio kaipaa tarkempaa perustelua. Maa-ainesten ottaminen, pintamaiden poistaminen ja murskaus muuttavat maanpintaa ja voivat lisätä sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuvaa kiintoainetta. Hakemuksesta ei käy riittävän selvästi ilmi, mihin vedet käytännössä kulkeutuvat suoalueelta eteenpäin ja millä selvityksellä on varmistettu,ettei kuormitusta pääse ojiin, puroihin tai muihin alapuolisiin vesistöihin.

Pyydän, että valumavesien kulkureitit ja yhteys alapuolisiin vesiin selvitetään ennen luvan myöntämistä. Viranomaisen tulisi myös arvioida, tarvitaanko esimerkiksi laskeutus- tai selkeytysratkaisuja, suojavyöhykkeitä tai muuta vesien hallintaa.

3. Pintavesien tarkkailu ja poikkeustilanteet

Hakemuksessa vaikutustarkkailu perustuu pääosin silmämääräiseen tarkkailuun mahdollisten ympäristövahinkojen ja vuotojen havaitsemiseksi. Kun ottoalue sijaitsee lähellä suoaluetta ja toiminta jatkuu mahdollisesti kymmenen vuotta, pidän perusteltuna, että pintavesien tilaa voidaan tarvittaessa seurata myös käytännössä.

Pyydän harkitsemaan lupamääräystä, jonka perusteella valumavesiä tai alapuolista ojastoa tarkkaillaan erityisesti toiminnan alkuvaiheessa ja poikkeuksellisten rankkasateiden tai sulamisvesitilanteiden jälkeen. Polttoaine- tai öljyvuotojen varalta alueella tulee olla asianmukainen torjuntakalusto ja selkeä toimintatapa, jolla vahingon leviäminen maaperään ja vesiin estetään.

4. Toiminta-ajat ja haittojen rajoittaminen

Hakemuksessa kuormaukselle ja kuljetukselle haetaan toiminta-aikaa maanantaista perjantaihin klo 6-22 ja lauantaisin klo 7-18. Murskausta olisi keskimäärin noin kuukausi vuodessa samoissa aikarajoissa.

Pyydän, että näin laajat toiminta-ajat arvioidaan suhteessa todelliseen tarpeeseen ja ympäristölle sekä tien käyttäjille aiheutuviin haittoihin. Jos toiminta voidaan järjestää lyhyemmillä päivittäisillä ajoilla ilman kohtuutonta haittaa toiminnanharjoittajalle, tulisi toiminta-aikoja rajata.

5. Pöly, melu ja vaikutukset eläimistöön, kasvillisuuteen ja luonnon käyttöön

Hakemuksessa murskauksen, lastauksen ja varastoinnin arvioidaan aiheuttavan pölypäästöjä, ja pölyntorjunnaksi mainitaan tarvittaessa kastelu. Melun osalta hakemuksessa todetaan, että varastokasat, laitteistojen koteloinnit ja puusto vähentävät melun leviämistä. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty mittaukseen tai laskennalliseen meluselvitykseen perustuvaa arviota häiriölle alttiissa kohteissa.

Alue on metsien ja suoalueiden ympäröimää luontoaluetta. Hakemuksessa todetaan, ettei lähialueella ole laji.fi-tietojen perusteella suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja. Mielestäni tämä ei kuitenkaan yksin vastaa siihen, millaisia vaikutuksia toistuvalla murskausmelulla, raskaalla liikenteellä, pölyllä ja muulla toiminnalla voi olla alueen tavanomaiseen eläimistöön ja linnustoon sekä niiden liikkumiseen ja elinympäristöjen käyttöön.

Pölyn osalta pyydän arvioimaan myös vaikutuksia lähialueen kasvillisuuteen ja luonnontuotteiden, kuten marjojen ja sienten, käyttöön erityisesti kuivina ajanjaksoina. Pölyn leviämistä ja torjuntatoimien riittävyyttä tulisi arvioida ja tarvittaessa asettaa selkeät pölyntorjuntaa koskevat lupaehdot.

Tärinän osalta hakemuksessa arvioidaan, ettei haitallisia vaikutuksia synny etäisyyksien vuoksi. Koska hankkeessa ei ole esitetty porausta tai räjäytyksiä, pidän tärinää tässä muita vaikutuksia vähäisempänä huolena. Jos toiminnan luonne myöhemmin muuttuu, myös tärinävaikutukset tulisi arvioida uudelleen.

Yhteenveto

Ennen luvan myöntämistä pyydän, että kuljetusreitti ja tien kantavuus selvitetään riittävästi, pintavesien kulkureitit ja mahdolliset vaikutukset suoalueen kautta alapuolisiin vesiin arvioidaan tarkemmin sekä pölyn, melun ja muun toiminnan vaikutukset lähialueen eläimistöön, kasvillisuuteen ja luonnon käyttöön otetaan huomioon. Mikäli lupa myönnetään, siihen tulisi sisällyttää selkeät määräykset teiden kunnossapidosta ja vaurioiden korjaamisesta, kelirikkoajan liikenteestä, valumavesien hallinnasta ja tarkkailusta sekä tarvittavasta pölyn- ja meluntorjunnasta.”

Hakijan kuuleminen

Metsäpesälä Oy on 14.9.2026 antanut sähköpostitse vastineen annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin todeten seuraavaa:

”Täydennykset täydennyspyynnön mukaisessa järjestyksessä

1. Alueelta viedään maa-aineksia kysynnän mukaan. Arvioitu käyntimäärä, 0-10 kertaa vuorokaudessa pitää hyvin todennäköisesti paikkansa koko haettuna lupaaikana, ellei hankkeen aikana lähialueelle tule mittavaa rakennushanketta, jolle päivittäinen kuljetusmäärä voisi kasvaa. Tarkempaa kuljetusmäärän vaihtelua esim. vuosittain tai mitä reittiä kuljetukset tulevat milloinkin tapahtumaan, on täysin mahdotonta tietenkin etukäteen ennustaa. Ottoalue sijaitsee yli kahden kilometrin etäisyydellä asutuksesta ja loma-asutuksesta. Ottotoiminta ei etäisyyksienkään vuoksi häiriöitä aiheuta.

Kuljetukset voidaan tehdä pohjoispuolisen tiestön kautta, jolloin meluhäiriöitä ei niille tule tapahtumaan, koska huomattavasti vilkasliikenteisemmän Puolangantien ja hakemusalueen välissä ei asutuksia ole. Vähäiset, päivittäin yksittäiset kuljetukset eteläisempääkin reittiä eivät häiriöitä käytännössä aiheuta. Kuljetuksia ja ottoa ei tule kymmenvuotisena lupa-aikana tapahtumaan kuin satunnaisesti, taukoja molemmissa tulee etenkin talvisin käytännössä viikkoja, ja kuukausiakin olemaan. Mikäli suurempia, lyhytaikaisia kuljetusmääriä tullaan kysynnän mukaan toteuttamaan siten, että niistä voisi aiheutua tiestölle tapahtuvia vaurioita, vaikka se ei ole todennäköistä, mahdollisista korvauksista tullaan sopimaan päättävien lupaviranomaisten kanssa.

2. Otettava maa-aines eivät tule kulkeutumaan sade- tai sulamisvesien kanssa ottoalueen ulkopuolelle, koska ottoalue suojataan reunoilta maa-ainesvalleilla. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät ilman ottotoimintaakin maaperään ja johtuvat alarinteeseen, joten toiminta ei käytännössä muuta tilannetta niin, että siitä olisi ympäristölle häiriöitä. Valunta tapahtuu hakijan omistamalle, laajalle suoalueelle, jolla, tai sen ojastolla ei muutoksia tulla havaitsemaan. Toimintaa tehdään saatavan lupapäätösten mukaisesti. Mikäli lupaviranomaisen, tulevien vuositarkastusten tai ulkopuolisten havaintojen perusteella joitakin uusia, hakemuksesta tai yhteislupapäätöksestä poikkeavia, odottamattomia toimenpiteitä täytyy toteuttaa lupaviranomaisen pyynnöstä, ne tullaan toteuttamaan.

3. Kuten edellä kerrottiin, pintavesiin ei toiminta tule aiheuttamaan häiriöitä tai tarkkailua, mutta jos toiminta niitä aiheuttaa, korjaavat toimenpiteet tullaan toteuttamaan.

4. Kysynnän mukaiset toiminnot ovat ottoalueen asutukseen nähden syrjäisen sijainnin ja sen, että käytännön mukaiset otto- ja kuljetus toiminnot eivät ole läheskään jatkuvia, esitetyt toiminta-ajat ovat asiallisia ja ympäristölle tai asutuksella häiriöitä aiheuttamattomia.

5. Toiminnot tehdään valtakunnallisesti tavanomaisesti ja tulevan lupapäätöksen ja siihen tehtävän tarkkailun mukaisesti. Toiminnan vaikutukset eläimistöön, kasvillisuuteen, muuhun luontoon tai asutukseen eivät ole haitallisia ja mahdolliset, lupaviranomaisten pyytävät lisätoiminnot toteutetaan.”

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Metsäpesälä Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan moreenin ottamiseen ja välivarastointiin ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan maa-aineksen murskaamiseen Pudasjärven kaupungin Jongun kylälle, tilalle Kivivaara 615-403-7-21.

Maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukainen lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 190 000 m³ ja ottamisalueen koko on 3,5 ha. Alueella saa murskata enintään 50 000 tonnia vuodessa alueelta peräisin olevaa maa-ainesta.

2. Maa-ainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +150,0 (N2000), kuitenkin siten, että havaitun ylimmän luonnontilaisen pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään vähintään yhden (1) metrin rikkomaton suojamaakerros.

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4. Naapurikiinteistöihin tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys.

5. Naapurikiinteistöille kulkeva metsätie on pidettävä liikennöitävässä kunnossa koko maa-ainesten oton ajan. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, ettei maa-ainesten otto aiheuta vaaraa tien käyttäjille ja suojattava tien viereiset jyrkät reunat maavallein tai isoilla kivillä.

6. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella.

7. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viimeistään alkutarkastuksen yhteydessä.

8. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa- ja kiviainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.

9. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivienlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

10. Alueella saa harjoittaa maa-ainesten ottoa, murskaamista sekä kuormaamista ja kuljetusta maanantaista perjantaihin klo 6.00–22.00 sekä lauantaisin klo 7.00–18.00. Toimintaa ei saa harjoittaa arkipyhinä. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia kirjallisesti riittävän ajoissa etukäteen valvontaviranomaisen kanssa. Kirjallisessa hakemuksessa on esitettävä valvontaviranomaiselle poikkeamisen syy, työaika ja poikkeamisen ajallinen kesto. Poikkeamista määrätyistä toiminta-ajoista ei voi hakea lintujen pesimäajalle 1.5.–31.7.

11. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ottoalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Ottoalueen jyrkät rinteet on aidattava vahinkojen estämiseksi. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

12. Ottamistoiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Alueelta ei saa johtaa pois vesiä. Toiminta on toteutettava siten, että alueen pintavedet imeytyvät maaperään. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä alueen pinta- ja sulamisvesien johtamiseen ja käsittelyyn.

13. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

14. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

15. Mikäli alueella säilytetään väliaikaisesti koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti. Myös aggregaatin ja sen toimintaan kuuluvan polttonestesäiliön alusta tulee suojata asetuksen mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Polttoaineet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, katettuun suoja-altaaseen. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

16. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperää sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

17. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

18. Maa-aineskaivantojen rintauksiin ja varastokasoihin voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Toistuvassa käytössä olevien pesien hävittäminen on kielletty.

Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdolliset poikkeukselliset maisemointitarpeet. Tarkastuksessa selvitetään mm. tarve mahdollisten törmäpääsky-yhdyskuntien säilyttämiseen.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

19. Sellaisista poikkeuksellista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

20. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

21. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on ilmoitettava helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot valvontaviranomaiselle:

-          käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain

-          murskatun kiviaineksen määrä ja laatu

-          toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

-          käytetyn polttoaineen laatu ja kulutus

-          ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

22. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/, sivuston palveluluettelosta kohdasta Maa-aineksen otto / MAL 23a §:n mukainen ilmoitus maa-aineksen otosta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

23. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (vähintään 1:3) ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen.

24. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

25. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

26. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

27. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Lupa- ja valvontaviraston edustaja.

Päätöksen perustelut

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Maa-ainesten ottaminen ja murskaus toteutettuna lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Ottaminen tai sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Metsäpesälä Oy:n maa-ainesten otto- ja murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Toiminta-alue ei sijoitu kaava-alueelle eikä luokitellulle pohjavesialueelle. Toiminnalle ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineksen ottomäärä, ottamisalue, ottotaso ja vuosittainen murskausmäärä ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (määräykset 1–2).

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata. (määräys 3).

Suojaetäisyydet naapurikiinteistöihin on määrätty jätettäväksi alueen turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi (määräys 4).

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapurikiinteistöille johtavan tien käytölle. Tien kunnossapidolla sekä jyrkkien reunojen suojaamisella ehkäistään onnettomuuksia ja varmistetaan alueen turvallinen käyttö koko ottamistoiminnan ajan. (määräys 5).

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 6).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista. (määräykset 7 ja 8).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. (määräykset 9 ja 10).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Ottamisalue sijaitsee poronhoitolain mukaisella poronhoitoalueella. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. (määräys 11).

Lupamääräykset 12 ja 17 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 13).

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarvittavat määräykset mm. jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. (määräys 14).

Määräykset 15 ja 16 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:n mukaisesti rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kiellettyä. Pesän vahingoittaminen on kiellettyä lisääntymiskauden ulkopuolella vain, jos kyse on eläimen tekemästä pesästä, jota se käyttää toistuvasti. (määräys 18).

Määräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavattoimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 20).

Lupamääräykset 21 ja 22 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 23–25 ja 27).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 26).

Vastaus A:n muistutukseen

Muistutus on huomioitu määräyksissä 10 ja 12.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 30.9.2036 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi (MAL 21 § ja YSL 198 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190, 198 ja 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4 ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-21, 23a ja 23b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (JL 646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1, 7-10 ja 33 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 70 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (25.4.2024 § 28) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Oulun seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 §11.

Vakuus

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.4.2024 § 28 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

3,5 ha x 1500 €/ha + 190 000 m³ x 0,04 = 12 850 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 30.9.2037 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on

2090,00 € + (1785,00 – 535,50) € = 3339,50 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-ainesluvan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 11,00€ / 1000m³, kuitenkin vähintään 410,00 € ja enintään 5420,00 €. Yhteisen maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu lasketaan maa-aines- ja ympäristölupataksan mukaan. Maa-ainesluvan maksuun lisätään ympäristölupataksassa kyseiselle toiminnalle määrätty maksu, johon on tehty 30 % alennus.

Valvontamaksu

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 345 euroa ja enintään 4120 euroa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 275 €.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §).

Ote pöytäkirjasta:

Metsäpesälä Oy

Lupa- ja valvontavirasto

Suomen Metsäkeskus

Pudasjärven paliskunta

Muistuttaja A

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös