Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pudasjärvi

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://pudasjarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://pudasjarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.08.2021/Pykälä 162


 

 

Ympäristölupa, jätteenkäsittely, GRK Infra Oy, Mustikkakangas, Utajärvi

 

OULYMP 27.08.2021 § 162  

2816/11.01.00/2021  

 

 

ASIA GRK Infra Oy hakee ympäristölupaa voimalaitoskuonan ja -tuhkan sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyyn Utajärven kunnan teollisuusalueelle kiinteistölle Mustikkaharju RN:o 889-407-28-87.

 

 

HAKIJA GRK Infra Oy

Jaakonkatu 2

01620 Vantaa

 y-tunnus: 0533786-1

 

 

LUVAN HAKEMISPERUSTE

 

 Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) perusteella (jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely).

 

 

TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 12 b) ja f) kohtien

mukaan, kun kyseessä on:

b) pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen

tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen

maakaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 t/a

f) muu jätelain soveltamisalaan kuuluva jätteen käsittely, joka on

ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle

20 000 t/a.

Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 Hakemus on saapunut Oulunkaaren ympäristöpalveluille 8.6.2021. Hakemusta on täydennetty suunnitelman yksityiskohtien osalta 28.6.2021.

 

 GRK Infra Oy hakee lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta YSL 199 §:n perusteella.

 

 

ALUEEN SIJAINTI  Suunniteltu toiminta-alue sijaitsee Utajärven kunnan Mustikkakankaan teollisuusalueella, kunnan omistamalla kiinteistöllä Mustikkaharju RN:o 889-407-28-87. Ympäristöluvan hakemiselle on kirjallinen suostumus kiinteistönomistajalta. Toiminta-alue sijaitsee noin 3 kilometriä Utajärven keskustasta kaakkoon Kajaanintien (VT 22) eteläpuolella.

.

Mustikkakankaan alueella toimii jo mm. sahalaitos, romuajoneuvoja käsittelevä yritys ja lämpölaitos sekä muuta yritystoimintaa. Suunnittelualueesta noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee rautatie. Lähimmät asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat valtatie 22:n varressa noin 550 metriä toiminta-alueesta koilliseen ja 750 metriä itään.

 

Suunniteltu toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Isokangas, 11889006, luokka 2) sijaitsee toiminta-alueesta noin 3,7 kilometriä kaakkoon Oulujoen vastarannalla. Oulujoki on toiminta-aluetta lähin vesistö ja sijaitsee noin 0,9 kilometrin etäisyydellä itään. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä muinaismuistolain perusteella suojeltavia kohteita.

 

Alueen pohjaveden pinnan tason on koekuopin osoitettu olevan n. 2,2-2,4 metrin syvyydessä. Varmuusetäisyys pohjavedenpintaan on varmistettu paksulla luonnon maa- ja kiviaineskerroksella, kenttäalueet on peitetty murskeella.

 

 

LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE

 

 Utajärven 30.3.2017 hyväksytyssä Kirkonkylä-Vaala osayleiskaavassa 2035 suunnittelualue on osoitettu osaksi Mustikkakankaan teollisuusalueen laajennusta. Utajärven kunnanvaltuuston 25.3.2021 hyväksymässä Mustikkakankaan eteläosan asemakaavassa suunnittelualueella on merkintä T-1 (alueella kiertotaloutta tukevat toiminnot ovat mahdollisia ja alueelle saa sijoittaa myös toimintaan liittyviä liiketiloja).

 

 

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

 

GRK Infra Oy hakee ympäristölupaa voimalaitoskuonan ja -pohjatuhkan sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelytoimintaan kiinteistöllä Mustikkaharju 889-407-28-87. Perusteluna hakemukselle on hankkeen merkittävyys seudullisesti uusiomateriaalien massanhallinnalle. Suunnittelualueen lähiympäristössä on välitön tarve uusien kiinteistöjen rakentamiseen ja toiminnassa tuotetuilla maarakentamisen uusiomateriaaleilla voidaan korvata rakentamisessa perinteisiä maarakentamisen jalosteita. Hankkeella mahdollistetaan

yleisesti alueen rakentamistoiminnan edellytyksiä, toteutetaan jätelain mukaista materiaalien kierrätystä ja edistetään luonnonvarojen säästävää käyttöä. Lisäksi todetaan, että toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Jos ympäristölupa kumotaan, käsittelytoiminta voidaan lopettaa ja käsittelyprosessi siirtää toiselle laitokselle. Toiminnalla ei arvioida olevan sellaisia vaikutuksia, etteikö alueen oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä

muutetaan. Toiminnasta ei aiheudu normaalioloissa päästöjä tai vaikutuksia alueen ulkopuoliseen ympäristöön.

 

Käsittelytoimintaan vastaanotetaan voimalaitoskuonaa ja -pohjatuhkaa yhteensä enintään 19 900 tonnia vuodessa sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätettä yhteensä enintään 49 900 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukaisen jätteiden käsittely- ja välivarastointialueen pinta-ala on noin 1,65 ha.

 

Materiaalit jaotellaan siten, että tiettyjä materiaaleja voidaan vastaanottaa yhteensä enintään 19 900 tonnia ja toisia 49 900 tonnia. Taulukossa 1 on esitetty ne materiaalit, jotka jaotellaan 19 900 tonnin kiintiöön. Taulukossa 2 on esitetty ne materiaalit, jotka jaotellaan 49 900 tonnin

kiintiöön.

 

 Alueella vastaanotetaan materiaaleja välivarastoitavaksi ja valmisteltavaksi hyötykäyttöön.  

 

 Taulukko 1. Toiminta-alueella vastaanotettavat jätejakeet, joiden käsittelymäärä on enintään 19 900 tonnia vuodessa.

  

Jätenimike

EWC koodi

Vastaanotto-määrä, t/vuosi

Suurin kerta-varastointimäärä, t

Voimalaitoskuona, - pohjatuhka/-hiekka (käsitelty /käsittelemätön)

10 01 01

10 01 15

10 01 24

10 09 06

10 09 08

10 09 12

10 10 08

10 10 12

19 01 02

19 01 12

19 01 16

19 01 19

19 12 09

19 12 12

19 900

19 900

 

 

Taulukko 2. Toiminta-alueella vastaanotettavat jätejakeet, joiden käsittelymäärä on enintään 49 900 tonnia vuodessa.

 

Jätenimike

EWC koodi

Vastaanotto-määrä, t/vuosi

Suurin kerta-varastointimäärä, t

Betoni- ja tiilijäte, asfalttijäte (myös rakenteesta poistettu jäte)

10 12 08

10 13 14

17 01 01

17 01 02

17 01 03

17 01 07

17 03 02

19 12 09

19 12 12

0 - 49 900

49 900

 

Suurimmat kertavarastointimäärät ovat arviolta samoja kuin vuosittaiset vastaanottomäärät. Materiaaleja varastoidaan alueella korkeintaan kolme vuotta ennen käsittelyä. Materiaalit hyödynnetään viimeistään kolmen vuoden sisään materiaalien käsittelystä. Alueelle otetaan jätteitä vastaan vain etukäteen hyväksytyiltä toimittajilta. Asiakkaan tulee aina toimittaa tuomastaan materiaalista ennakkotiedot (laatu, määrä, tarvittaessa analyysitodistukset), joiden perusteella tehdään vastaanottopäätös. Vastaanotettaessa tarkistetaan kuorman sisältö, materiaalin laatu ja kuormaa koskevat asiakirjat, alueelle ei vastaanoteta kuormia, joilla ei ole asianmukaista siirtoasiakirjaa ja/tai tarvittavia analyysitodistuksia. Alueelle ei hyväksytä myöskään kuormia, jotka sisältävät muuta kuin sovittua jätettä, vaarallisia jätteitä tai epäpuhtauksia.

Vastaanotettavat kuormat punnitaan ja kuorman tiedot sekä jätteen haltijan tiedot kirjataan ylös, tarvittaessa siirtoasiakirjat arkistoidaan. Kuorman täyttäessä vastaanottoehdot, ohjataan se asianmukaiselle purkupaikalle. Kuormat varastoidaan varastoaumoihin kenttäalueella. Käsittelyn jälkeiset lopputuotteet välivarastoidaan alueella varastoaumoihin tuotteittain.

 

Jokainen työmaalla työskentelevä henkilö perehdytetään GRK:n työjohdon toimesta ympäristökäytäntöihin. Perehdyttämisen yhteydessä käydään läpi aluetta koskevat ympäristöasiat. Kemikaalien ja vaarallisten aineiden käyttöön perehdytetään tarvittaessa työvaihekohtaisesti ja kemikaalikohtaisesti. Perehdyttämisen tekee työmaapäällikkö. Perehdyttämiseen kuuluu työkohteen

kuvaus, työmenetelmien käyttö, henkilökohtaisen suojauksen vaatimukset sekä toiminta ongelma- ja hätätilanteissa.

 

 

Voimalaitoskuonan ja -pohjatuhkan käsittely

 

Toiminta-alueelle vastaanotetaan voimalaitoskuonaa ja -pohjatuhkaa, jota varastoidaan alueella käsittelyä varten. Voimalaitoskuona on poltossa syntyvää palamatonta ainesta. Pohjakuona koostuu lasista, magneettisista- ja ei-magneettisista metalleista, keramiikasta, kivestä, tiilestä, betonista, sulamistuotteista sekä palamattomasta orgaanisesta aineksesta. Kuona on luonnon kiviainekseen verrattuna huokoista ja kevyttä materiaalia, jolla on suuri ominaispinta-ala. Pohjakuonasta erotetaan metallit ennen hyödyntämistä maarakentamisessa. Käsitelty pohjakuona on pääosin harmaata, karkearakeista mineraaliainesta. Sen rakeista osa on huokoisia, osa kiinteitä partikkeleita ja rakeisuudeltaan kuona vastaa hiekkaa tai soraa. Kuona

käsitellään mekaanisella kuivaerotuslaitoksella, jossa magneettiset ja ei-magneettiset metallit erotetaan mineraaliaineksesta. Kuona käsitellään seulomalla, magneettierotuksella ja ei-magneettisten metallien erotuksella. Kuonat seulotaan metallien erottamisen kannalta tarkoituksenmukaisiin jakeisiin. Metallien erotteluun käytetään magneetti- sekä pyörrevirtaerottimia.

 

Käsitellyt kuonat ja erotellut metallit varastoidaan omiin varastokasoihin toiminta-alueella.

 

 

Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittely

 

Suunnittelualueelle vastaanotetaan rakennus-, korjaus- ja purkukohteista betoni- tiili- ja asfalttijätettä. Vastaanotettavista betoni-, tiili- tai asfalttijätteistä valmistetaan murskeita hyötykäytettäväksi maarakentamisessa. Materiaalit pienennetään suunnitellun hyötykäytön kannalta tarvittavaan kappalekokoon pulveroimalla ja murskaamalla. Pulveroinnissa kappaleet rikotaan kaivinkoneeseen asennettavilla leuoilla, murskaus toteutetaan siirrettävällä

murskauslaitoksella. Murskattava materiaali syötetään murskauslaitokselle pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Materiaali seulotaan sopivaan raekokoon ja magneettiset metallit poistetaan magneettierottimella. Erotellut metallit toimitetaan metallinkierrätykseen.

 

 

Käsittelyssä syntyvät jätteet

 

Käsittelytoiminnasta syntyy maarakentamiskelpoisia materiaaleja tai jatkokäsittelyyn toimitettavia tavanomaisia jätejakeita. Lajittelutoiminnan laadunvarmistusmenettelyohjeet on laadittu osana GRK Infra Oy:n kehittämää johtamisjärjestelmää ja yhtiön henkilökunta on koulutettu toimimaan ohjeiden

mukaisesti. Käsittelytoiminnan laadunvarmistus toteutetaan jatkokäsittelykohteen vaatimusten mukaisesti. Käsittelystä syntyvistä jätteistä tutkitaan tarpeen mukaan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus. Hyötykäyttökelpoisuus selvitetään joko kohteen ympäristöluvan vaatimalla tavalla tai MARA-asetuksen mukaisesti. Kaikki laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa ulkopuolisessa laboratoriossa.

 

 

 

Toiminta-ajat

 

Alueelle vastaanotetaan jätteitä ja toimitetaan lopputuotteita edelleen pääosin arkisin ma - pe ympäri vuorokauden sekä lauantaisin klo 8-16. Satunnaisia kuormia vastaanotetaan myös öisin ja viikonloppuisin. Varsinainen käsittelyprosessointi tapahtuu arkisin ma - pe ympäri vuorokauden sekä lauantaisin klo 8-16. Perusteena toiminta-ajalle on se, että voimalaitos

mistä materiaali on peräisin, toimii ympärivuorokautisesti ja siten materiaalia täytyy pyst vastaanottamaan ja eritysesti talviaikana, myös käsittelemään ympärivuorokautisesti. Samoin suunnittelualueen ympäröivän teollisuusalueen toiminta on ympärivuorokautisesti käynnissä ja lisäksi suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse toiminnan mahdollisista

meluvaikutuksista häiriintyviä kohteita.

 

 

Liikenne

 

 Liikennöinti suunnittelualueelle tapahtuu reittiä Kajaanintie - Mustikkakankaantie - Varastotie. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan liikenteen määrä raskailla ajoneuvoille on keskimäärin noin 15 kuormaa vuorokaudessa (ulos- ja sisäänpäin). Liikennöinti alueelle tapahtuu arkisin ympärivuorokautisesti, mutta pääsääntöisesti päiväsaikaan.

 

 

Polttoaineet, kemikaalit ja veden sekä energian käyttö

 

 Käytettävät kemikaalit varastoidaan erikseen niille tarkoitetussa varastokontissa. Kemikaaleja sisältävät säilytysvarastot merkitään tarvittaessa aluesuunnitelmaan sekä merkitsemällä kontti asianmukaisin varoitustarroin tai -merkein. Lähtökohtaisesti alueella ei varastoida polttoainesäiliöitä GRK:n toimesta. Jos urakoitsijalla tulee tarve varastoida kyseisiä aineita, tulee siitä ilmoittaa GRK:n työnjohdolle. Työkoneiden ja prosessointilaitteiden polttoaineena käytetään pääosin kevyttä polttoöljyä. Käytettävä polttoaine säilytetään joko polttoainesäiliöissä tai tankkausajoneuvoissa. Kuljetusyksiköissä on öljy- ja polttoainevahinkoja varten imeytysmatot. Huoltoajoneuvoja ei säilytetä alueella toiminta-aikojen ulkopuolella. Mikäli alueella säilytetään polttoaineita, tullaan ne sijoittamaan tiiviille alustalle. Tankkauspaikka on suojattu siten, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Polttoaine varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä tai säiliö varustetaan katoksella ja suoja-altaalla. Säiliössä on pakolliset varusteet ja ylitäytönestin. Säiliö tarkastetaan ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja sen jälkeen säännöllisesti kuntoluokan mukaan. Tankkaus-, käyttö- ja huoltopaikoilla varastoidaan lisäksi riittävä määrä imeytysmateriaalia (esim. imeytysturve) vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle.

 

 

 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

 

 Merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät tulipaloon sekä koneiden letkuvaurioihin, tankkaustoimenpiteisiin tai muihin häiriöihin, joista voi päästä pinnoitetuille kentille öljyä. Onnettomuudet ehkäistään yrityksen johtamisjärjestelmän mukaisella huolellisella suunnittelulla, toimipaikkakohtaisella riskinarviolla ja henkilökunnan perehdyttämisellä.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten laaditaan erillinen varautumissuunnitelma, missä on esitetty toiminta hätätilanteissa sekä hälytysajoneuvojen opastusohjeet ja pääsy alueelle. Alueen toimintaan osallistuva oma ja urakoitsijoiden henkilökunta perehdytetään ja koulutetaan ympäristövaikutusten aktiiviseen tarkkailuun ja ehkäisyyn. Koulutukseen sisältyy toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös alueella asioivat ulkopuoliset toimijat perehdytetään siltä osin kuin heidän tehtävänsä vaatii. Varsinainen käsittelytoiminta auditoidaan säännöllisesti.

 

Työkoneiden tankkaukseen vaadittavia säiliöitä säilytetään pääsääntöisesti

huoltoajoneuvoissa. Huoltoajoneuvoja ei säilytetä alueella toiminta-aikojen ulkopuolella. Mikäli alueella säilytetään polttoaineita, tullaan ne sijoittamaan tiiviille alustalle. Tankkauspaikalle varataan riittävä määrä imeytysturvetta ja tankkauksen yhteydessä ympäristön suojaamiseen käytetään suojamuovia tai tankkaus tapahtuu päällystetyllä kentällä. Alueelle varataan tarvittava alkusammutuskalusto. Mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista pidetään kirjaa ja ne raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä valvontaviranomaiselle.

Mikäli ilmoitus vahingosta tai onnettomuudesta tehdään muualle kuin yleiseen hätänumeroon, tulee informoitavien tahojen (mm. päivystävä pelastusviranomainen, tehdaspalokunta tms.) yhteystiedot olla

lisättynä myös toimipisteen toimintaohjeeseen.

 

Toiminnasta aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien riskien hallinta perustuu sertifioituun ISO 14001-standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään (ISO 14001:2015, 18.5.2020). Ympäristöjärjestelmä sisältää toiminnan riskikartoituksen sekä toimenpiteet onnettomuuksien estämiseksi.

 

 

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

 

 Päästöt vesistöön ja viemäriin

 

 Toiminnasta ei aiheudu suoria päästöjä vesistöön. Alueella ei käsitellä vettä. Toimisto- ja sosiaalitilojen vesi talousvesi tuodaan alueelle. Toiminnasta ei synny jätevesiä. Sosiaalitiloista peräisin olevat jätevedet kerätään umpisäiliöön tai käytetään kompostoivaa käymälää, jolloin jätevesiä ei synny. Toiminnan vaikutukset vesistöön muodostuvat hulevesien kautta, jolloin kiintoainesta sekä epäorgaanisia aineita voi päätyä pintavesiin. Alueen sade- ja sulamisvedet johdetaan pintavaluntana tasausaltaan kautta ojastoon.

 

 

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

 

 Toiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Merkittävin riski on koneiden öljy- ja polttoainevuodot. Ympäristövahingon riskiä ja merkittävyyttä vähennetään varastoimalla vain käytössä olevia kemikaaleja tarvittava määrä kerrallaan. Aikaisempien kokemusten perusteella

materiaalit ovat käsittelyprosessin jälkeen ympäristökelpoisuudeltaan soveltuvia käytettäviksi maarakentamiseen ns. MARA-asetuksen (VNA 843/2017) mukaisesti. Aikaisempiin kokemuksiin perustuen uusiomateriaalien käsittelystä ei arvioida aiheutuvan riskiä maaperälle ja pohjavedelle, mikäli materiaalien varastoinnissa noudatetaan asetuksessa materiaalien välivarastoinnille asetettua 1 metrin etäisyysvaatimusta pohjaveden enimmäiskorkeudesta ja etäisyys talousvesikäyttöön tarkoitetusta kaivosta tai lähteestä on vähintään 30 metriä.

 

 

 Päästöt ilmaan

 

 Käsittelytoimenpiteet, alueen työkoneet ja kiinteistöllä kulkeva raskas liikenne aiheuttavat jonkin verran pöly- ja pakokaasupäästöjä. Liikenteestä ei aiheudu normaalista poikkeavia pölypäästöjä. Tuotannollisen toiminnan aikana pölyvaikutusta saattaa aiheutua materiaalien kuljetuksesta, kippauksesta, seulonnasta, sekoittamisesta sekä kuormauksesta. Toiminnan pölyvaikutuksen leviäminen alueen ympäristöön estetään varastokasojen ja

laitteistojen optimaalisella sijoittelulla sekä käsittelytoiminnassa, kuten murskauksessa, seulonnassa ja sekoittamisessa lisäksi tarvittaessa materiaalin kastelulla. Liikenteestä aiheutuvan kulkuväylien pölyämistä torjutaan kastelulla tai suolaamalla sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella ja huolehtimalla siitä, että kuljetuskalusto noudattaa alueen nopeusrajoituksia. Käsittelylaitteistojen kuljettimet on koteloitu mahdollisuuksien mukaan

   sekä putoamiskorkeudet on pyritty minimoimaan pölyämisen estämiseksi.

 

 

  Melu ja tärinä

 

 Toiminnan ja siitä aiheutuvan liikenteen vaikutus alueen muuhun

ympärivuorokautisesti lähistön teollisuustoiminnan taustameluun ei ole merkittävä. Toiminta sijoittuu alueella, missä melua aiheuttavat jo Kajaanintien (vt 22) ajoneuvoliikenne sekä Oulu-Kontiomäkiradan junaliikenne. Alueella toimiva yritystoiminta ja teollisuus aiheuttavat myös teollisuusmelua. Alueelle vuonna 2020 laaditussa tärinä- ja runkomeluselvityksessä on määritetty raide- ja katuliikenteestä aiheutuvan tärinän ja runkomelun voimakkuus alueella.

 

Materiaalien käsittely ja kiinteistöllä kulkeva raskas liikenne aiheuttavat jonkin verran melupäästöjä. Käsittelyalueella käy keskimäärin noin 15 kuorma-autoa päivässä. Tuotannollisen toiminnan aikana meluvaikutusta saattaa aiheutua materiaalien kuljetuksesta, kippauksesta, seulonnasta, murskauksesta sekä kuormauksesta. Kuormien purkamisesta ja konelajittelusta aiheutuu normaalia työkoneen moottoriääntä sekä liikenteeseen verrattavaa melua aiheutuu itse lajittelukoneiden toiminnasta. Melua eniten aiheuttava toiminta on betoni- ja

tiilijätteen murskaus. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää lisäävää meluvaikutusta ympäröivän teollisuusalueen ympärivuorokautisesta toiminnasta ja liikenteestä aiheutuvaan meluvaikutukseen.             

 

Melua hallitaan valitsemalla soveltuvat esikäsittely- ja jalostusmenetelmät sekä tekniikka. Lisäksi melua rajoitetaan käyttämällä laitteistoja oikeaoppisesti. Meluvaikutus minimoidaan toiminnan sijoittamisen suunnittelulla ja sijoittamalla käsittelytoiminnat varastoaumojen välittömään läheisyyteen. Toiminnan meluvaikutus selvitetään tarvittaessa melumittauksilla.

 

Toiminta ei sisällä merkittävää tärinää aiheuttavaa toimintaa.

 

 

Jäte- ja hulevedet

 

 Alueen sade- ja sulamisvedet johdetaan pintavaluntana alueen tasausaltaaseen. Tasausaltaassa virtauksen hidastuminen saa kiintoaineksen ja siihen kiinnittyneet ravinteet ja muut aineet laskeutumaan altaan pohjalle. Tasausaltaan kautta hulevedet ohjataan kiintoaineksen erotuksen jälkeen teollisuusalueen avo-ojaan ja siitä edelleen teollisuusalueen hulevesialtaaseen. Alueen maaperään imeytymättömät hulevedet johdetaan läheisen rautatien alittavaan ojaan. Suunnittelualueen tasausaltaan kuntoa seurataan säännöllisesti ja altaan pohjalle kertyvä hienoaines poistetaan säännöllisesti. Alueella varastoitavien materiaalien ei arvioida aiheuttavan erityistä kuormitusta alueen pintavesiin. Alueelle vastaanotettavia materiaalien laatua tarkkaillaan toimittajan ja toiminnanharjoittajan toimesta. Hulevesien laatua tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti ja mikäli poikkeamia havaitaan, suoritetaan korjaavat toimenpiteet välittömästi.

 

 

 Jätteet

 

 Toiminta kokonaisuutena tähtää jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseen. Alueen toiminnassa muodostuu jätteitä lähinnä vastaanotettavien kierrätysmateriaalien mukana tulevasta hyödyntämiskelvottomasta aineksesta. Pieniä määriä vaarallisia jätteitä syntyy työkoneiden päivittäishuollosta ja sekajätettä sosiaalitiloista. Syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin. Työmaan koneiden määräaikaishuollot suoritetaan laitosalueen ulkopuolella. Koneiden ja laitteiden pienet päivittäishuollot suoritetaan työmaalla.

 

GRK:n työnjohto huolehtii, että työpisteissä syntyvät jätteet kerätään pois työpisteistä säännöllisesti. Jokainen GRK:n työntekijä sekä tämän aliurakoitsija on velvollinen keräämään omat jätteensä pois työkohteesta sekä huolehtimaan että yleiset alueet pysyvät asiallisessa kunnossa. Jätteet toimitetaan erikseen määritettyihin pisteisiin sekä lajitellaan. Tarvittaessa GRK järjestää tarvittavan määrään jätelavoja sovitun lajittelukäytännön ja syntyvien

jätevirtojen perusteella. Eri jätejakeet kerätään hallitusti, lajitellaan ja toimitetaan merkittyihin vastaanottopaikkoihin käyttäen työmaan kalustoa tarvittaessa siirtoapuna. Jätelavoille tulee kerätä vain sen verran jätteitä, kuin niihin mahtuu. Ylitsepursuavat lavat ovat ongelma jätteen kuljetukselle.

Epäsiisteys aiheuttaa sekä ympäristöllisiä, terveydellisiä että työturvallisuusongelmia, jonka vuoksi siisteyteen ja jätehuoltoon tulee aina kiinnittää erityistä huomiota.

 

 

Vaikutukset ympäristöön

 

Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen, luontoon, luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Ympäristövaikutuksia aiheuttavat prosessit ja toiminnot sijoitetaan varastoaumojen välittömään läheisyyteen. Lupahakemuksen mukaisella toiminnalla ei katsota olevan vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön.

 

Mustikkakankaan alueelle on tehty 17.9.2020 luontoselvitys Mustikkakankaan

teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen yhteydessä. Alueella ei havaittu luonnonsuojelulain tarkoittamia uhanalaisia luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja suojeltavia kohteita eikä metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Luontoselvityksessä havaittiin teollisuusalueen pohjoisosassa, n. 900 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta luoteeseen, eläimistön kannalta säilyttämisen arvoinen kosteikkoalue. Kosteikkoalueen ja

suunnittelualueen välissä sijaitsee Mustikkakankaan teollisuusalue.

 

Toiminta-alueen lähialueilla ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue on suunnittelualueesta n. 2,9 km koilliseen sijaitseva

Uusi-Kontion kallion (YSA207180) yksityinen suojelualue. Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistolain (295/1963) perusteella suojeltavia kohteita.

Lähin muinaismuistokohde on suunnittelualueesta 0,7 km etäisyydellä

kaakkoon sijaitseva kivikautinen asuinpaikka Orikangas 1 (1000023676).

 

 

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltaminen

 

 Tuottamalla uusiomateriaaleja jätteistä hyötykäytettäväksi alueen toiminnalla edistetään kiertotalouden tavoitteiden sekä jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumista. Uusiomateriaaleja käyttämällä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähennetään luonnonkiviainesten käyttötarvetta. Alue sijaitsee logistisesti järkevästi, lähellä yrityksen asiakkaita. Materiaalien laadunvarmistuksessa noudatetaan hakemuksen liitteenä 10 olevaa

laitoksen tarkkailusuunnitelmaa. Käsittelytoimintaan käytetään käyttötarkoitukseen suunniteltuja, tyyppihyväksyttyjä ja ympäristönormit täyttäviä koneita ja laitteita.

 

 

Toiminnan tarkkailu

 

Ympäristövaikutuksia seurataan tarkkailusuunnitelman

mukaisesti toimintatapatarkkailuna sekä vesinäytteenotolla.

Hulevesien laatua tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti ja mikäli poikkeamia havaitaan, suoritetaan korjaavat toimenpiteet välittömästi. Alueelle vastaanotettavia materiaalien laatua tarkkaillaan toimittajan ja toiminnanharjoittajan toimesta.

 

GRK:n ympäristötarkastuksiin nimetty henkilö tekee kohteessa säännöllisesti tarkastuskierroksen. Tarkastuksissa kirjataan ylös tarvittaessa ympäristöhavaintoja esimerkiksi seuraavasti: Kemikaalien oikea säilytys ja käyttö, ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja aineiden varastointi, mahdolliset kemikaali- ja öljyvuodot koneissa ja laitteissa sekä varastoissa, materiaalien järkevä ja oikeaoppinen varastointi sekä jätelavojen kunto, jätelavojen ympäristö ja kierrätyksen oikeaoppisuus.

 

Hakemuksessa on esitetty jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.

Pintaveden laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa purkuojasta otettavin näyttein. Näytteestä analysoidaan pH, elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, öljyhiilivedyt C10-C40, sähkönjohtavuus ja COD. Lisäksi pintaveden laadun tarkkailua suoritetaan

jatkuvana tarkkailuna aistinvaraisesti.

 

Jätteen hyötykäyttö- tai kaatopaikkakelpoisuus analysoidaan akkreditoidussa ulkopuolisessa laboratoriossa standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä.

 

 

Esitys vakuudeksi

 

Toimija on esittänyt vakuuslaskelman hakemuksen luottamuksellisena liitteenä. Vakuuslaskelmassa ei ole otettu huomioon positiivisen arvon omaavia tuotteita, kuten jätteenpolton kuonaa, vaan kustannus on esitetty betoni- tilli- ja asfalttimurskeelle.

 

 

ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

 

 Hakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä sähköisen kuulutuksen liitteenä Pudasjärven kaupungin internetsivuilla (www.pudasjarvi.fi/ymparistopalvelut) kuulutusaikana 2.7.-9.8.2021. Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös Utajärven kunnan verkkosivuilla. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun toiminta-alueen lähialueen kiinteistöjen omistajille sekä Mustikkakankaan teollisuusalueen toimijoille.

 

 

 

 Lausunnot

 

 Lausuntoja ei ole pyydetty.

 

 

 Muistutukset ja mielipiteet

 

 Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

 

 

 Tarkastukset ja neuvottelut

 

 Hakemukseen liittyen on pidetty Teams-neuvottelu lupaa valmistelevan viranhaltijan ja luvanhakijan edustajien välillä 28.4.2021. Suunnitellulla toiminta-alueella on käyty yhdessä luvanhakijan ja kunnan edustajien kanssa 15.7.2021. Yrityspuistoa on tiedotettu asianosaiskirjeellä.  Kaava-alueelle on tehty kunnan toimesta pohjat murskeella ja ko. lupa-alueen ja kaavatien väliin maavallit.

 

 

VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS

 

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää GRK Infra Oy:lle ympäristöluvan jätteenkäsittelytoiminalle kiinteistöllä Mustikkaharju RN:o 889-407-28-87. Lupa myönnetään voimalaitoskuonan ja -tuhkan/hiekan sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyyn.

 

 Lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen sekä päätökseen sisältyvien rajausten mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:

 

Yleiset toimintaa koskevat määräykset

 

  1. Kiinteistöllä Mustikkaharju RN:o 889-407-28-87, toimintaan osoitetulla alueella saa vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä seuraavia jätteitä:

 

 

Jätenimike

EWC koodi

Vastaanotto-määrä, t/vuosi

Suurin kerta-varastointimäärä, t

 

 

 

 

Voimalaitoskuona, - pohjatuhka/-hiekka (käsitelty /käsittelemätön)

10 01 01

10 01 15

10 01 24

10 09 06

10 09 08

10 09 12

10 10 08

10 10 12

19 01 02

19 01 12

19 01 16

19 01 19

19 12 09

19 12 12

 

 

 

 

 

 

19 900

 

 

 

 

 

 

19 900

Betoni- ja tiilijäte, asfalttijäte (myös rakenteesta poistettu jäte)

10 12 08

10 13 14

17 01 01

17 01 02

17 01 03

17 01 07

17 03 02

19 12 09

19 12 12

0-49 900

49     000

 

Yhteensä vuoden aikana vastaanotettavien jätteiden määrä saa olla voimalaitoskuonien ja -tuhkien osalta enintään 19 900 tonnia ja suurin kertavarastoitava kokonaismäärä yhteensä 19 900 tonnia. Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen osalta vuoden aikana vastaanotettavien jätteiden määrä saa olla yhteensä 49 900 tonnia ja suurin kertavarastoitava kokonaismäärä 49 900 tonnia. Jätejaekohtaisia enimmäismääriä ei saa ylittää. Muita jätteitä alueella ei saa vastaanottaa, välivarastoida eikä käsitellä.

 

  1. Jätteenpolton kuonien käsittelyn kapasiteetti saa olla enintään 75 t vuorokaudessa.
  2. Käsittelyä odottavat, käsitellyt ja alueella sellaisenaan välivarastoitavat jätteet on varastoitava toisistaan selvästi erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä.

 

  1. Vastaanotettu jäte tulee käsitellä viimeistään kolmen vuoden kuluessa alueelle tuonnista ja toimittaa hyötykäyttöön tai muulle asianmukaiselle vastaanottajalle. Murskauksessa, seulonnassa ja kuivaerotuksessa syntyvä metallijäte ja mahdolliset muut jätejakeet on kerättävä ja toimitettava asianmukaiselle vastaanottajalle vuoden sisällä jätteiden syntymisestä.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueella vastaanotettavan jätteen lajista, laadusta ja määrästä. Jätteet on tarkastettava vähintään aistinvaraisesti kuormaa vastaanotettaessa. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa alueella ei ole sallittu, on jäte palautettava viipymättä jätteen haltijalle tai toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vastaanotettava betonijäte ei saa sisältää asbestia, lyijyä, PCB-pitoisia saumausmassoja eikä kreosoottipitoisia eristysmassoja, jätteen haitattomuus on tarvittaessa osoitettava liukoisuuskokein.

 

  1. Käsittelyssä syntyvien maanrakentamiskelpoisten materiaalien hyödyntämiskelpoisuus on osoitettava kansallisesti/kansainvälisesti käytössä olevien standardien mukaisilla analyyseilla. Toiminnanharjoittajan on annettava maanrakennuskäyttöön toimitettavasta jätteestä vastaanottajalle laatuselvitys.

 

  1. Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin ympäri vuorokauden, lukuun ottamatta hakemuksen mukaan eniten melua aiheuttavaa murskaustoimintaa, jota saa harjoittaa arkisin klo 7:00-22:00. Toimintaa, murskaus mukaan lukien, saa lisäksi harjoittaa lauantaisin klo 8-16. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen valvontaviranomaisen kanssa. Toiminnaksi katsotaan jätteiden kuormaus, purku ja käsittely alueella sekä jätteiden käsittelyyn liittyvät kuljetukset.

 

  1. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen alueelle on estettävä valvonnalla ja tarvittaessa liittymään asennettavalla portilla. Alueen käyttötarkoituksen ja toiminnasta vastaavan yhteystietojen tulee ilmetä alueelle sijoitetusta opastaulusta.

 

  1. Jätteenkäsittelytoiminnalla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Vastuuhenkilön tulee olla perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Vastuuhenkilön tai yhteystietojen muuttuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Henkilökunnan perehdyttämisestä lupamääräyksiin ja riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville on huolehdittava.

 

  1. Jätteenkuljettajien tulee olla merkittynä ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Rakennus- ja purkujätteeksi luettavan betoni- ja tiilijätteen kuljetuksesta tulee esittää asianmukaiset siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

 

Päästöt ja niiden estäminen

 

  1. Toiminta tulee kokonaisuudessaan järjestää siten, että toiminnasta ei aiheudu maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, melu- tai pölyhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai muuta haittaa taikka vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

 

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyn haitallista leviämistä toiminta-alueen ulkopuolelle. Pölyäminen on estettävä asianmukaisilla suojauksilla, toimintaan soveltuvilla työmenetelmillä, toiminta-alueen siistimisellä ja tarvittaessa kastelulla.

 

  1. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarvittaessa selvitettävä mittauksin ja ryhdyttävä melontorjuntatoimiin.

 

  1. Jätteiden käsittely ja varastointialueet on muotoiltava niin, että ulkopuoliset valumavedet eivät pääse alueelle, eikä alueelle synny vettä kerääviä painanteita. Kaikki alueelle imeytymättömät hulevedet on johdettava laskeutusaltaan kautta teollisuusalueen ojastoon. Lupa-alueen vesien käsittelystä voi valvontaviranomainen antaa tarkempia ohjeita.

 

  1. Mikäli alueella on tarpeellista tilapäisesti säilyttää polttoaineita, on polttoaineet säilytettävä kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Tankkauslaitteistossa on oltava lukittavat sulkuventtiilit. Säiliö on tarkastettava säännöllisesti kuntoluokan mukaan, kuitenkin vähintään kerran 10 vuodessa Tukesin päteväksi arvioiman toiminnanharjoittajan toimesta. Tankkauspaikan tulee olla suojattu siten, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. 

 

  1. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. Toiminnanharjoittajan tulee edellyttää mahdollisilta urakoitsijoilta parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämistä.

 

 

Tarkkailu ja raportointi

 

  1. Jätteiden käsittelyä on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Laitoksen toiminnassa on noudatettava lupahakemukseen liitettyä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa, jota on tarvittaessa päivitettävä vastaamaan toimintaa. Mahdolliset muutokset suunnitelmaan tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava alueen hulevesiä ja alueelta johdettavien vesien laatua. Ensimmäiset vesinäytteet on otettava ennen luvanvaraisen toiminnan aloittamista. Näytteenottajan on oltava sertifioitu ja analyysit on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Alueelta johdettavista vesistä otetaan muutoin näytteet hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Näytteenottopisteet on sovittava valvontaviranomaisen kanssa ennen näytteenottoa ja tarvittaessa viranomainen voi antaa tarkentavia ohjeita näytteenotosta. Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Kirjanpidosta on selvittävä ainakin seuraavat asiat:

-      tiedot vastaanotettavista jätteistä (jätenimike, määrä ja alkuperä);

-      tiedot käsitellyistä ja edelleen toimitetuista jätteistä (jätenimike, määrä, käsittelytapa ja toimituspaikka);

-      vuoden lopussa varastossa olevien käsittelemättömien ja käsiteltyjen jätteiden määrät (jätenimike ja määrä tonneina)

-      toiminnasta mahdollisesti syntyneet jätteet (jätenimike, määrä sekä toimituspaikka ja -aika);

-      tiedot toiminnassa havaituista poikkeus- ja häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

-      tarkkailut ja niiden tulokset; jätteistä tehty laadunvalvonta sekä vesinäytteiden analyysitulokset

-      Jätteiden murskausajat, murskauksen kesto ja suorittaja

-      kuonan käsittelyajat ja määrät; käsittelyn vuorokausikapasiteetti

 

Vuosiyhteenveto edellisen vuoden toiminnasta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Edellä mainittu kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle ja se on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.

 

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

 

  1. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on toiminta-alueella aina oltava helposti saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja ensisammutusvälineitä. Alueella käytettävät työkoneet on pidettävä kunnossa. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- tai voiteluainepäästöt on puhdistettava viipymättä.

 

  1. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa.

 

Toiminnan keskeyttäminen, muuttaminen tai lopettaminen

 

  1. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin.

 

  1. Toiminta-alue on saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä ja sinne ei saa jäädä jätteitä. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

 

Vakuus

 

  1. Toiminnanharjoittajan on asetettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 26 800 euron vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuus on toimitettava kuukauden kuluessa päätöksen voimaan tulosta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. Vakuus palautetaan, kun toiminta-alueen kunnostus toiminnan loputtua on tehty hyväksyttävästi ja ympäristöluvan määräykset ovat täyttyneet.

 

 

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

 

Lupapäätöksen mukainen toiminta alueella voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen ja toiminnanharjoittajan asetettua hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Ennen toiminnan aloittamista hakijan on asetettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 13 400 €:n suuruinen vakuus (YSL 199 §).

 

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti GRK Infra Oy:n jätteenkäsittelytoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

 

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Mustikkakankaan eteläosan asemakaavassa suunnittelualueella on merkintä T-1 teollisuus ja varastorakennusten korttelialue. Asemakaavan mukaan T-1 alueella kiertotaloutta tukevat toiminnot ovat mahdollisia ja alueelle saa sijoittaa myös toimintaan liittyviä liiketiloja. Jätteenkäsittelytoiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

 

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan jätelain edellyttämä riittävä asiantuntemus toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Toiminnalle on vaadittu vakuus ja sen on katsottu olevan riittävä ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi.

 

Jätelain 120 §:n mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Hakemuksen liitteenä oleva jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma sisältää valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 25 §:ssä vaaditut tiedot.

 

Lupamääräysten perustelut

 

Toiminta-alueella vastaanotettavat, varastoitavat ja käsiteltävät jätteet ovat täydennetyn hakemuksen mukaisia. Jätteiden käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Jätteiden määrän rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte ei keräänny laitokselle aiheuttaen ympäristöhaittoja (lupamääräys 1).

 

Mikäli kuonien käsittelykapasiteetti ylittää 75 t/vrk on kyseessä direktiivilaitos. Toimijan tulee tällöin hakea uutta ympäristölupaa toimivaltaiselta lupaviranomaiselta (lupamääräys 2).

 

Jätelain 15 §:n mukaisesti lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, jätelain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista (lupamääräys 3).

 

Alueella ei saa olla sellaisia varastokasoja (yli kolmen vuoden varastointiaika), jotka voidaan luokitella kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 3 §:n mukaan kaatopaikaksi (lupamääräys 4).

 

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta sekä jätteen soveltuvuudesta alueella käsiteltäväksi. Mikäli jätettä, jonka vastaanottoon toiminnanharjoittajalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin jätteen haltijalle, on toiminnanharjoittaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan (lupamääräys 5).

 

Ns. MARA-asetuksen vaatimukset täyttävää materiaalia voidaan toimittaa hyödynnettäväksi kohteisiin, joissa jätteen käyttö on mahdollista rekisteröinti-ilmoituksella tai tietyissä kunnissa jäte voidaan hyödyntää kunnallisten ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Ympäristölupakohteissa voidaan poiketa asetuksen laatu- tai muista vaatimuksista. Analyysitulosten perusteella voidaan arvioida betonijätteen hyödyntämiskelpoisuus, niin ettei ympäristön pilaantumista aiheudu (lupamääräys 6).

 

Toiminta-ajan määrääminen on tarpeen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan haitan rajoittamiseksi. Yön aikana melu koetaan herkästi erityisen häiritseväksi, joten eniten melua aiheuttava toiminta on rajattu päiväaikaan tapahtuvaksi (lupamääräys 7).

 

Asiaton toiminta alueella ja sen aiheuttamat haitat voidaan estää valvonnalla ja tarvittaessa rakenteellisin keinoin, kuten pitämällä kulkureitti suljettuna (lupamääräys 8).

 

Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilö valvoo toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä valvontaviranomaisille. Tiedonkulun varmistamiseksi muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän opastuksen ja tiedon antamisesta työntekijöille, urakoitsijoille ja alueen muille käyttäjille, jotta toiminta alueella on turvallista ja luvan mukaista (lupamääräys 9).

 

Jätelain 29 §:n nojalla on annettu määräys luovuttaa toiminnassa syntyvä jäte ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin hyväksytyn toiminnanharjoittajan kuljetettavaksi. Tällä varmistetaan kuljetusten asianmukaisuus. Jätelaki määrittelee jätteet, joiden kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirja ja siirtoasiakirjan säilyttämisvelvollisuuden. Siirtoasiakirjan laatimisvelvollisuus koskee mm. rakennus- ja purkujätettä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua ja toteuttaa toiminnan valvontaa (lupamääräys 10).

 

Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta (lupamääräys 11).

 

Lupamääräykset 12 ja 13 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta lähimmille häiriintyville kohteille olisi mahdollisimman vähäinen. Määräys 12 on annettu pölyämisen estämiseksi ja pölyn aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräys 13 on annettu toiminnasta aiheutuvan meluhaitan ehkäisemiseksi. Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta tarpeen vaatiessa voidaan selvittää toiminnasta aiheutuva todellinen melutaso.

 

Määräys hulevesien johtamisesta on annettu, ettei niistä aiheutuisi vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle (lupamääräys 14).

 

Polttoaineiden mahdollista säilytystä koskeva määräys on annettu maaperän, pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi (lupamääräys 15).

 

Käyttämällä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa voidaan tehokkaimmin ehkäistä toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Luvan haltijan on tärkeää seurata jätteenkäsittelymenetelmien kehittymistä ja ottaa niitä tarvittaessa käyttöön (lupamääräys 16).

 

Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee pitää ajan tasalla (lupamääräys 17).

 

Lupamääräys 18 hulevesien tarkkailusta on annettu, ettei niistä aiheutuisi haitallista kuormitusta tai muuta haittaa tai vahinkoa ympäristölle.

 

Kirjanpito- ja raportointimääräykset on annettu viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Saatujen tietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta ja päätöksessä annettujen määräysten noudattamista. Ympäristösuojelulain 62 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle säännöllisesti päästöjen tarkkailun tulokset ja muut valvontaa varten tarvittavat tiedot (lupamääräys 19).

 

Lupamääräykset 20 ja 21 on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittoja ympäristölle, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Haitallisten aineiden vuotamiseen on varauduttava ennalta ja alueella on oltava tarvittava välineistö vahinkojen korjaamiseen. Ympäristönsuojeluviranomaisen on tarpeen tietää pilaantumisen vaaraa aiheuttavista tilanteista ja tehdyistä torjuntatoimenpiteistä.

 

Toiminnan muutoksista ilmoittamisesta annettu määräys on tarpeen, jotta viranomaisella on ajantasainen tieto toiminnasta ja viranomainen voi arvioida muutosten vaikutusta ympäristöön ja tarvittaessa lupamääräyksiin tai uuden luvan tarpeeseen. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta on annettu määräys, jotta voidaan varmistua, että alueella on toteutettu tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten (lupamääräykset 22 ja 23).

 

Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden on oltava riittävä ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Toiminnanharjoittaja on esittänyt vakuuden betoni-, tiili- ja asfalttijätteen keskimääräisen varastointimäärän kustannusten mukaan, jossa ei ole otettu huomioon sellaisenaan käytettävien tuotteiden kuten kuonan positiivista arvoa. Vakuuslaskelmassa ei ole eritelty, sisältyykö esitettyyn vakuuteen jätteiden käsittely, kuormaus ja kuljetuskustannukset.

 

Vakuus on määrätty hakijan esitystä suurempana. Vakuuden määrittelyssä on otettu huomioon hakemuksessa esitetyt enimmäisvarastomäärät, esitetty vakuuslaskelma, lupa-alueella enimmillään varastoitujen jätteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta muualle aiheutuvat arvioidut kustannukset sekä jätejakeiden hyödyntämiskelpoisuus. Toiminnan luonne ja laajuus sekä tässä lupapäätöksessä annetut määräykset huomioiden on riittäväksi vakuuden määräksi katsottu 26 800 euroa. (lupamääräys 24).

 

Toiminnanharjoittaja on esittänyt syyn toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Toiminnan osittaisesta aloittamisesta päätöksen mukaisesti ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia haittoja, jotka tekisivät muutoksenhaun hyödyttömäksi.

 

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §).

 

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

 

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

GRK Infra Oy voi aloittaa tämän päätöksen mukaisen toiminnan lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta, lukuun ottamatta jätteen murskausta ja kuivaerotusta. Ennen toiminnan aloittamista hakijan on toimitettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 13 400 €:n suuruinen vakuus. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman ja kun varsinainen vakuus on asetettu.

 

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-8, 11-12, 14-17, 22-23, 27, 29, 34-35, 39-40, 42-44, 48-49, 51-53, 58-62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 93-94, 123, 134, 170, 172, 174, 190-191, 198, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, 8 ja 11-15 §.

Jätelaki (646/2011) 2, 5-6, 8, 12-15, 28-29, 72-73, 118-123 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 2, 12, 13, 22, 24-25 ja liite 4.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §

 

 

ASIAN VALMISTELIJA

 

 Raija Kärenlampi, ympäristötarkastaja p. 0500 282 946

 

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Päätöksestä tiedotetaan ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan julkisessa tietoverkossa.

 

  

PÄÄTÖKSESTÄ PERITTÄVÄ MAKSU

 

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 26.11.2020 § 90 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan kohdan 12 a) ja f) mukaisesti jätteiden ammattimaisen lupa-asian käsittelystä peritään 1710,00 euroa.

 

 

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

 

 

 

 

 

VT. YMPÄRISTÖJOHTAJAN ESITYS

 

Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

 

 

Päätös                          Lautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti. .