Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 30.06.2022/Pykälä 61

OULYMP 30.06.2022 § 61  

632/11.01.00/2022  

Asia Kari Mustonen Oy hakee ympäristönsuojelulain 29 §:n nojalla ympäristölupaa luvanvaraisen jätteenkäsittelytoiminnan olennaiseen muuttamiseen Iin kunnan Olhavan kylässä sijaitsevilla kiinteistöillä Simola RN:o 139-402-20-47 ja Käpylä RN:o 139-402-20-7. Lupaa haetaan uudelle maa-ainesten läjitysalueelle kiinteistöllä Simola, vastaanotettavien ylijäämämaiden määrän lisäämiseen, jätteiden käsittely- ja varastointialueen siirtämiseen ja laajentamiseen kiinteistöllä Käpylä ja pienimuotoiseen asfalttijätteen hyödyntämiseen kiinteistöllä Simola.

Hakija Kari Mustonen Oy

 y-tunnus: 0724031-4

 Hakijan osoite on liitteessä 1, jota ei julkaista internetissä.

Asian valmistelija Ympäristötarkastaja Kaisa Pikkarainen p. 050 395 0366

Luvan hakemisperuste

 Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) perusteella (jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely).

 Ympäristönsuojelulain 29 §:n mukaan ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Toimivaltainen viranomainen

 Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaan toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohtien 12 a, b ja f perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka, pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen maakaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 t/a ja muu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa. Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Oulunkaaren ympäristöpalveluille 24.3.2022. Hakemusta on täydennetty luvanhakijan tietojen, jätteiden käsittelyalueiden sijaintien ja jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman osalta 20.4.2022.

Alueen sijainti  Jätteenkäsittelyalueet sijaitsevat Iin kunnan Olhavan kylässä kiinteistöillä Simola RN:o 139-402-20-47 ja Käpylä RN:o 139-402-20-7. Jätteenkäsittelyalueet sijaitsevat noin 16 kilometriä Iin keskustaajamasta koilliseen ja noin 7-10 kilometriä Olhavan kylästä itään. Jätteenkäsittelyalueiden välinen etäisyys on noin 3,0 kilometriä. Kari Mustonen Oy:n vastuuhenkilöt omistavat kiinteistöt, joille jätteenkäsittelyalueet sijoittuvat. Kari Mustosella on molemmilla kiinteistöillä voimassa olevat maa-ainesluvat maa-ainesten ottamiseen.

Jätteenkäsittelyalueiden läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Kiinteistöllä Simola sijaitsevaa jätteenkäsittelyaluetta lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 1,0 kilometriä ja lähin loma-asumiskäytössä oleva rakennus noin 1,3 kilometriä jätteenkäsittelyalueesta etelä-lounaaseen. Kiinteistöllä Käpylä sijaitsevaa jätteenkäsittelyaluetta lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 1,3 kilometriä jätteenkäsittelyalueesta luoteeseen ja lähin loma-asumiskäytössä oleva rakennus noin 1,7 kilometriä jätteenkäsittelyalueesta länteen.

Jätteenkäsittelyalueet eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Vesisuonkankaan muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue (11139005, luokka 2), joka sijaitsee noin 1,8 kilometriä kiinteistön Simola jätteenkäsittelyalueesta länteen ja Konttikankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (11139051, luokka 1), joka sijaitsee noin 3,0 kilometriä kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueesta itä-koilliseen.

Jätteenkäsittelyalueita lähin vesistö on Konttioja, joka sijaitsee noin 800 metriä kiinteistön Simola jätteenkäsittelyalueesta etelään ja noin 2,1 km kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueesta luoteeseen. Alueiden läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on Kusisuon Natura-alue (SCI, SPA FI1106401), joka sijaitsee noin 2,7 kilometriä kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueesta itään.

 Museoviraston karttapalvelun mukaan jätteenkäsittelyalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä tai mahdollisia muinaisjäännöksiä (tiedot tarkistettu 20.6.2022). Lähin kiinteä muinaisjäännös, Vuornoskangas 2 rakkakuopat (1000025217), sijaitsee noin 340 metriä kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueesta etelään.

Luvat ja kaavoitustilanne

 Kari Mustonen Oy:llä on Oulunkaaren ympäristölautakunnan 11.7.2013 § 54 myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa jätteenkäsittelytoiminnalle kiinteistöillä Simola RN:o 139-402-20-47 ja Käpylä RN:o 139-402-20-7. Ympäristöluvan mukaan Kari Mustonen Oy saa ottaa vastaan ja käsitellä leikkuu- ja pintamaita, kantoja, risuja, oksia, rakennusten purkupuuta, katto- ja rakennustiiliä, betonia, kiviä, asfalttia, öljysoraa ja romurautaa yhteensä alle 10 000 tonnia vuodessa.

 Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Kiinteistöllä Käpylä sijaitseva jätteenkäsittelyalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1 312) merkityllä alueella. Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Kiinteistön Simola jätteenkäsittelyalueella ei ole merkintöjä maakuntakaavassa.

Hakemuksen mukainen toiminta

 Ympäristöluvan OULYMP 11.7.2013 § 54 mukaan Kari Mustonen Oy saa ottaa vastaan ja käsitellä kiinteistöillä Simola RN:o 139-402-20-47 ja Käpylä RN:o 139-402-20-7 leikkuu- ja pintamaita, kantoja, risuja, oksia, rakennusten purkupuuta, katto- ja rakennustiiliä, betonia, kiviä, asfalttia, öljysoraa ja romurautaa yhteensä alle 10 000 tonnia vuodessa. Kari Mustonen Oy hakee lupaa uudelle maa-ainesten läjitysalueelle kiinteistöllä Simola RN:o 139-402-20-47, vastaanotettavien ylijäämämaiden määrän lisäämiseen, jätteiden käsittely- ja varastointialueen siirtämiseen ja laajentamiseen kiinteistöllä Käpylä RN:o 139-402-20-7 ja pienimuotoiseen asfalttijätteen hyödyntämiseen kiinteistöllä Simola. Kiinteistöllä Käpylä toiminta jatkuu muilta osin ympäristöluvan OULYMP 11.7.2013 § 54 mukaisena.

 Taulukko 1. Jätteenkäsittelyalueilla vastaanotettavat jätejakeet ja niiden vastaanottomäärät

Hakemuksessa ei ole esitetty jätteiden suurimpia kertavarastointimääriä. Kiinteistölle Simola sijoitettavan ylijäämämaiden läjitysalueen pinta-ala on noin 0,86 hehtaaria ja kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueen pinta-ala noin 0,6 hehtaaria.

Jätteenkäsittelytoiminta kiinteistöllä Simola

Kiinteistöllä Simola toiminta sijoittuu nykyiselle hiekan ottoalueelle, josta on hiekka jo poistettu. Kiinteistön Simola jätteenkäsittelyalueelle vastaanotetaan maanrakennuskohteista tuotavia puhtaita pintamaita ja leikkausmaita loppusijoitukseen enintään 3 000 tonnia vuodessa. Ylijäämämaiden läjitysalue sijoittuu hiekanottoalueen länsilaidalle, osittain alueella voimassaolevan maa-ainesluvan mukaiselle ottamisalueelle.

Alueelle läjitettävien maa-ainesten määrä on kokonaisuudessaan n. 13 000 m3rtr. Kiinteistön Simola läjityssuunnitelman mukaan läjittäminen aloitetaan läjitysalueen pohjoislaidalta ja läjittäminen etenee etelää ja kaakkoa kohti. Tämän hetkinen maanpinnan korkotaso suunnitellulla läjitysalueella vaihtelee +41,00 ja + 42,50 (N2000) välillä. Läjitettävän alueen läjitysvahvuus on 1-2,5 metriä ja läjitysalueen pinta muotoillaan tasolle +42.50 - +44.00 (N2000). Lopullinen maanpinta tulee samaan tasoon tai vähän korkeammalle kuin ennen hiekan ottoa. Alue muotoillaan maastoon ja maisemaan sopivaksi. Reunat luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi. Läjitysalueen arvioitu täyttymisaika on 10 vuotta. Mikäli läjitysalueelle ei tule riittävästi läjitysmaita, alue muotoillaan suunnitelmapiirustusten periaatteilla pienemmäksi. Läjityksen päätyttyä alue metsittyy luontaisesti.

Kyseiselle alueelle jo aiemmin läjitetty muualta tuotuja ylijäämämaita. Alueelle läjitettyjen maiden määrä on noin 200 m3. Nämä ylijäämämaat ovat hiekan päältä kuorittuja pintamaita.

Alueelle läjitetään vain pilaantumattomaksi luokiteltuja maa-aineksia. Maa-aineksen katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritellyn alemman ohjearvon. Läjitettäviä maa-aineksia seurataan silmämääräisesti kuorman purkuvaiheessa ja jos huomataan kuormassa olevan alueelle kelpaamatonta maa-ainesta, keskeytetään läjitys ja maa-aines toimitetaan asianmukaisesti jatkokäsiteltäväksi. Kuorman purun yhteydessä erotellaan mahdolliset roskat ja toimitetaan ne asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.

Hakemuksen mukaan alueella ei ole havaittu varsinaista pohjavettä. Hiekkakerroksen alla alueella on tiivis moreenikerros, jonka päälle vesi voi lammikoitua. Pohjaveden pinta alueella vaihtelee moreenikerroksessa sadannan mukaan. Läjitysalueen ympärille tehdään matala reunaoja pintavesille. Alueen ympäristö on pääosin ojitettua ja ojien pohjat laskevat alueelta tasolta n. +39.50 lounaan suuntaan ollen 500 metrin etäisyydellä läjitysalueesta tasolla n. +34.00 (MML 5p laseraineisto v. 2000). Alueen lounaispuolelle on kaivettu oja pintavesien johtamiseksi pois läjitysalueelta.

Ympäristöluvan OULYMP 11.7.2013 § 54 mukainen jätteenkäsittelyalue kiinteistöllä Simola sijaitsee hiekanottoalueen koillisosassa, alueelle johtavan metsäautotien vieressä. Kyseisellä alueella on tällä hetkellä pääasiassa hiekan ottoalueen aukaisuvaiheessa alueelta kuorittuja pintamaita. Tämä jätteenkäsittelyalue muotoillaan ja maisemoidaan maastoon sopivaksi ja se poistuu käytöstä.

Kiinteistöllä Simola vahvistetaan läjitysalueelle johtavaa tietä tienrakennuskohteista poistetulla asfaltilla ja asfalttirouheella. Läjitysalueelle johtavan tien vahvistamiseen käytettävien asfalttijätteiden määrä on noin 100 m3.

Jätteenkäsittelytoiminta kiinteistöllä Käpylä

Kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueelle vastaanotetaan puhtaita ylijäämämaita, tiilijätettä, betonijätettä, asfalttijätettä, metallijätettä, puujätettä ja kantoja. Puhtaat ylijäämämaat käytetään maan- ja talonrakennuskohteiden täyttöihin ja piharakentamiseen. Ylijäämämaita voidaan myös loppusijoittaa tilan Simola läjitysalueelle. Ylijäämämaita vastaanotetaan enintään 1 000 tonnia vuodessa. Katto- ja rakennustiilet toimitetaan asianmukaiseen jatkojalostukseen. Betonijäte murskataan ja se käytetään teiden pohjien kantavuuden parantamiseen. Asfalttijätettä käytetään teiden kantavuuden parantamiseen. Asfalttijätettä voidaan myös toimittaa asfalttiurakoitsijoille jatkojalostukseen. Puujäte ja kannot haketetaan ja käytetään lämmöntuotantoon. Puujätettä voidaan myös mahdollisuuksien mukaan kierrättää uusiokäyttöön. Metallijäte toimitetaan metallinkeräykseen.

Kiinteistöllä Käpylä ympäristöluvan OULYMP 11.7.2013 § 54 mukaista, kiinteistön etelälaidalle sijoittuvaa jätteenkäsittelyalueen laajennusosaa ei ole otettu käyttöön, vaan jätteenkäsittelyaluetta on laajennettu itäsuunnassa. Kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueen sijaintikarttaan on merkitty asfaltti-, betoni- ja puujätteiden sekä ylijäämämaiden varastointipaikat.

Jätteenkäsittelyalueille tuotavien materiaalien laatu pyritään varmistamaan jo etukäteen ja kuormat tarkastetaan silmämääräisesti, sekä aistinvaraisesti. Mikäli alueella vastaanotettavissa kuormissa huomataan jotain sinne kuulumatonta, niin ne erotellaan ja toimitetaan asiaan kuuluvalle loppusijoituspaikalle. Siirtoasiakirjat tehdään sekä arkistoidaan yrityksen toimistolle.

 Hakemuksen liitteenä on jätteenkäsittelyalueiden käyttöpäiväkirjat vuosien 2019-2021 osalta. Käyttöpäiväkirjojen mukaan kiinteistön Simola jätteenkäsittelyalueelle on vastaanotettu vuonna 2020 210 tonnia ylijäämämaita ja vuonna 2021 70 tonnia ylijäämämaita. Käyttöpäiväkirjojen mukaan kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueelle on vastaanotettu vuonna 2019 450 tonnia asfalttijätettä ja 200 tonnia betonijätettä ja vuonna 2020 50 tonnia betonijätettä. Käyttöpäiväkirjojen mukaan kummaltakaan alueelta ei ole toimitettu pois jätteitä vuosina 2019-2021. Hakemuksen mukaan hakija toimittaa kesän 2022 aikana kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueella olevat asfaltti- ja betonijätteet ym. jatkokäyttöön.

Toiminta-ajat ja liikenne

Lupahakemuksen mukainen toiminta ei aiheuta muutosta aiemman luvan mukaisiin liikennemääriin ja toiminta-aikoihin, koska läjitettävät maa-ainekset tuodaan samalla kuljetuskalustolla, millä viedään hiekkaa ottamisalueelta pois. Kiinteistön Simola jätteenkäsittelyalueelle kuljetaan paikallistieltä 18801 Louhikankaan yksityistien kautta ja kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalueelle Vuornoskankaantien kautta.

 Polttoaineet, kemikaalit ja veden sekä energian käyttö

 Jätteenkäsittelyalueilla ei säilytetä polttoaineita.

 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

 Toiminnan aiheuttamat ympäristöriskit ovat lähinnä alueella liikkuvien koneiden ja autojen mahdollisesta rikkoontumisesta johtuvat polttoaine- ja öljypäästöt. Kaikissa alueella työskentelevissä laitteissa on öljynimeytysmateriaalia ennalta arvaamattomien öljyvuotojen varalta. Toiminnan aikana suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- ja öljypäästöistä. Häiriötilanteesta ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille sekä lupaviranomaisille. Öljynimetyksessä käytetyt materiaalit ja muut mahdolliset vaaralliset jätteet toimitetaan jätteen keruupaikoille, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne jatkokäsittelyyn.

Vahinkojen minimoimiseksi pyritään estämään asiattomien henkilöiden pääsy alueelle sekä noudattamaan oikeita työskentelytapoja. Alueella työskentelevillä tulee olla myös huomiovaatetus. Jätteenkäsittelyalueilla työskentelevissä koneissa tulee olla riittävä alkusammutuskalusto. Alueelle työskentelemään tulevat henkilöt perehdytetään työhön ja työalueeseen.

Ympäristölle, omaisuudelle ja terveydelle välittömän vaaran kohdatessa otetaan yhteys viranomaisiin (yleinen hätänumero ja ympäristöviranomainen).

Vaikutukset ympäristöön

 Päästöt vesistöön ja viemäriin

 Toiminta ei aiheuta päästöjä vesistöön. Läjitysalueen läheisyydessä ei ole huomattavia vesistöjä. Kiinteistön Simola läjitysalueen pintavedet ohjautuvat metsäojia pitkin Hautasuolle.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

 Kiinteistön Simola jätteenkäsittelyalueelle otetaan vastaan vain puhtaita maa-aineksia, joten haitallisten aineiden päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei synny. Alueet eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistön Simola läjitysalueella muodostuu vähäisessä määrin suotovesiä, jotka voivat sisältää kiintoainesta ja ravinteita. Kiintoaineskuormitus on niin vähäistä, ettei vesien laskeutusaltaille tai suodatukselle ole tarvetta. Läjitysalue ei aiheuta ekologisia tai terveysvaikutuksia pintavesien kautta.

 Päästöt ilmaan

 Päästölähteet ovat lähinnä kuorma-autoista ja työkoneista tulevia pakokaasupäästöjä, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön. Pölypäästöt ovat vähäisiä, sillä alueelle tuotavat maa-ainekset ovat pääsääntöisesti juuri kaivettuja ja kosteita. Läjitettäessä maat samalle alueelle, mistä viedään hiekkaa tilalle, voidaan oleellisesti pienentää kuljetusmatkoja ja näin ollen vähentää pakokaasupäästöjä.

  Melu ja tärinä

 Melua syntyy kuorma-autoista ja työkoneista. Melupäästöillä ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön.

 Jätevedet

 Toiminnassa ei synny jätevesiä.

 Jätteet

 Toiminnassa ei synny jätettä. Satunnaiset alueelle tulevat jätekappaleet kerätään pois ja kuljetetaan asianmukaiselle käsittelypaikalle.

Vaikutukset ympäristöön

Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, rakennettuun ympäristöön, vesistöön ja niiden käyttöön, maaperään, pohjaveteen. Toiminnasta aiheutuvien ilmapäästöjen, melun ja tärinän vaikutukset ovat vähäisiä.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltaminen

 Läjitystoiminnan osalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö perustuu alueen täytön valvontaan, vain puhtaiden maamassojen läjitykseen, sekä ympäristön tarkkailuun.

Toiminnan tarkkailu

Hakemuksen liitteenä on jätelain 120 §:n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Alueelle tuotavista jätteistä pidetään päiväkirjaa, mistä näkyy alueelle tuotujen massojen määrät ja päivämäärät. Tulevasta käytöstä pidetään aiempaa tarkempaa kirjanpitoa. Päästöjä tarkkaillaan silmämääräisesti. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Jätteenkäsittelyalueilla tehdään aistinvaraista tarkkailua.

Vakuus

Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Läjitysalueelle, jolle lupaa haetaan, toimitetaan vain pilaantumatonta maa-ainesta. Tällöin sijoitusalueelle ei sovelleta valtioneuvoston kaatopaikoista antamaa päätöstä (331/2013), jossa on määräyksiä mm. pinta- ja pohjarakenteista sekä tarkkailusta. Tämän johdosta toiminnan lopettamis- ja jälkihoitokustannukset ovat vain murto-osa verrattuna VNp:n alaisiin kaatopaikkoihin. Koska on syytä olettaa, että toiminnan lopettamis- ja jälkihoitokustannukset jäävät pieniksi, on lupaa haettava toiminta rinnastettavissa muuksi jätteen käsittelytoiminnaksi kuin varsinaiseksi kaatopaikkatoiminnaksi. Maan läjityksen yhteydessä läjitysaluetta muotoillaan sitä mukaa kun se täyttyy, joten edellä mainitun perusteella hakija esittää, että nykyinen 3 000 euron vakuus riittää.

Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä sähköisen kuulutuksen liitteenä Pudasjärven kaupungin internetsivuilla (www.pudasjarvi.fi/ymparistopalvelut) kuulutusaikana 3.5.-9.6.2022. Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös Iin kunnan verkkosivuilla. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti jätteenkäsittelyalueiden lähialueen kiinteistöjen omistajille ja Louhikankaan yksityistien tiekunnalle.

 Lausunnot

 Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

 Muistutukset ja mielipiteet

 Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Valmistelijan päätösesitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Kari Mustonen Oy:lle ympäristöluvan jätteenkäsittelytoiminnan olennaiselle muuttamiselle Iin kunnan Olhavan kylässä sijaitsevilla kiinteistöillä Simola RN:o 139-402-20-47 ja Käpylä RN:o 139-402-20-7. Lupa myönnetään puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottamiseen ja läjittämiseen ja asfalttijätteen vastaanottamiseen ja hyödyntämiseen kiinteistöllä Simola RN:o 139-402-20-47 ja betoni- ja tiilijätteen vastaanottamiseen, murskaukseen ja välivarastointiin, puujätteen, risujen ja kantojen vastaanottamiseen, haketukseen ja välivarastointiin ja asfaltti- ja metallijätteen sekä puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottamiseen ja välivarastointiin kiinteistöllä Käpylä RN:o 139-402-20-7. Jätteenkäsittelytoimintaa koskeva aiempi ympäristölupa Oulunkaaren ympäristölautakunta 11.7.2013 § 54 raukeaa tällä lupapäätöksellä.

 Lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:

Yleiset toimintaa koskevat määräykset

1. Kiinteistöllä Simola RN:o 139-402-20-47 saa vastaanottaa ja läjittää puhdasta pilaantumatonta maa-ainesta, joka on kaivettu maasta rakentamisen tai muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä (jätenimike 17 05 04) enintään 3 000 tonnia vuodessa. Kiinteistöllä Simola RN:o 139-402-20-47 saa vastaanottaa kertaluonteisesti enintään 250 tonnia asfalttijätettä (jätenimike 17 03 02) hyödynnettäväksi läjitysalueelle johtavan tien vahvistamiseen.

2. Kiinteistöllä Käpylä RN:o 139-402-20-7 saa vastaanottaa ja välivarastoida seuraavia tavanomaisia jätteitä:

Kiinteistöllä Käpylä RN:o 139-402-20-7 saa murskata betoni- ja tiilijätettä ja hakettaa puujätettä, risuja ja kantoja.

3. Jätejaekohtaisia jätteiden vastaanoton ja kertavarastoinnin enimmäismääriä ei saa ylittää. Jätteenkäsittelyalueilla ei saa vastaanottaa, välivarastoida eikä käsitellä muita kuin lupamääräyksissä 1-2 mainittuja jätteitä.

4. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueella vastaanotettavan jätteen lajista, laadusta ja määrästä. Jätteet on tarkastettava kuormaa vastaanotettaessa. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa alueella ei ole sallittu, on jäte palautettava viipymättä jätteen haltijalle tai toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä.

5. Vastaanotetut jätejakeet on lajiteltava viipymättä niiden saavuttua jätteenkäsittelyalueelle. Jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä. Alueella varastoitaville jätteille on oltava asianmukaiset varastointipaikat ja käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään. Ylijäämämaiden läjitysalue tulee sijoittaa kiinteistölle Simola RN:o 139-402-20-47 hakemuksen liitteenä olevan 23.3.2022 päivätyn läjityssuunnitelman mukaisesti ja jätteiden varastointipaikat tulee sijoittaa kiinteistölle Käpylä RN:o 139-402-20-7 hakemuksen liitteenä olevan 23.3.2022 päivätyn sijaintikartan mukaisesti.

6. Jätevarastot on pidettävä mahdollisimman pieninä ja käsittelyssä syntyneet jätteet tulee toimittaa säännöllisesti edelleen hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi. Kiinteistölle Käpylä RN:o 139-402-20-7 tuodut jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi kolmen vuoden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen, ympäristöluvan tai ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä.

7. Jätteenkäsittelyalueilla saa ottaa vastaan maa-aineksia ainoastaan alueilta, joilla ei ole harjoitettu maaperän pilaantumisriskiä aiheuttavaa toimintaa. Mikäli ylijäämämaiden pilaantumattomuudesta ei ole varmuutta, tulee maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet selvittää. Alueella ei saa ottaa vastaan happamia sulfaattimaita tai maa-ainesta, jonka epäillään tai tiedetään sisältävän haitallisten vieraskasvilajien siemeniä tai leviämiskykyisiä kasvinosia. Vieraslajien ilmaantumista tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin.

8. Murskattavan betoni- ja tiilijätteen mahdolliset epäpuhtaudet (mm. raudoitukset) on lajiteltava ja kerättävä. Vastaanotettava betonijäte ei saa sisältää asbestia, PCB-pitoisia saumausmassoja eikä kreosoottipitoisia eristysmassoja. Vastaanotettava energiahyötykäyttöön soveltuva puujäte ei saa sisältää PCB-yhdisteitä sisältäviä saumausmassoja, asbestia, lyijyä tai kyllästettyä puuta taikka muuta haitallisilla aineilla pilaantunutta materiaalia. Puuhaketta saa toimittaa vain polttolaitoksiin, joilla on kyseisen jakeen polttoon tarvittava lupa. Kiinteistöllä Simola RN:o 139-402-20-47 hyödynnettävä asfalttijäte tulee soveltua kyseiseen käyttötarkoitukseen ja sen tulee olla peräisin alueilta, joilla ei ole harjoitettu maaperän pilaantumisriskiä aiheuttavaa toimintaa.

9. Läjitysalueen täytön kiinteistöllä Simola RN:o 139-402-20-47 tulee tapahtua hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti. Läjitysalueen rajat on merkittävä selvästi maastoon ennen maamassojen läjittämisen aloittamista. Läjitykset on suoritettava siten, että pintavedet pääsevät esteettömästi ohjautumaan alueen ympärysojiin. Täyttöalueelle tai sen reuna-alueelle ei saa muodostua lammikoita. Läjitysalueelle ei saa kasata maa-aineksia lumikerrosten päälle. Alueen muotoilua tulee tehdä vaiheittain läjitystyön edetessä siten, ettei alueelle jää sade- ja sulamisvesiä kerääviä painanteita. Ylin läjityskorkeus saa olla enintään +44,00 (N2000). Alueelle saa sijoittaa ylijäämämaita yhteensä enintään 13 000 m3. Läjitysalueen seinämät tulee muotoilla kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi.

10. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 6:00-22:00 ja lauantaisin klo 7:00-18:00 välisenä aikana. Murskaus- ja haketustoimintaa saa kuitenkin harjoittaa vain maanantaista perjantaihin klo 7:00-22:00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen valvontaviranomaisen kanssa. Toiminnaksi katsotaan jätteiden tuonti alueelle ja vienti alueelta pois, jätteiden käsittely alueella ja muu liikennöinti alueelle, alueen sisällä tai alueelta pois.

11. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen jätteenkäsittelyalueille on estettävä.

12. Jätteenkäsittelytoiminnalla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Vastuuhenkilön tulee olla perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Vastuuhenkilön tai yhteystietojen muuttuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueella työskentelevien henkilöiden ja urakoitsijoiden perehdytyksestä.

13. Jätteenkuljettajien tulee olla merkittynä ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin kyseisten jätteiden kuljettajaksi. Rakennus- ja purkujätteeksi luettavan puu-, betoni- ja tiilijätteen kuljetuksesta tulee laatia asianmukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Päästöt ja niiden estäminen

14. Toiminta tulee kokonaisuudessaan järjestää siten, että toiminnasta ei aiheudu maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, melu- tai pölyhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai muuta haittaa taikka vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

15. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyn leviämistä jätteenkäsittelyalueiden ulkopuolelle. Pölyäminen on estettävä asianmukaisilla suojauksilla, toimintaan soveltuvilla työmenetelmillä, jätteenkäsittelyalueiden siistimisellä ja tarvittaessa kastelulla. Kasteluun saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä. Tarvittaessa ilman hiukkaspitoisuus häiriintyvässä kohteessa on varmistettava mittauksin.

16. Toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittaa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Mikäli melutasot ovat haitallisella tasolla tai melu häiritsee lähiasutusta, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Melu tulee tarvittaessa mitata.

17. Jätteiden käsittely ja varastointialueet on muotoiltava niin, että ulkopuoliset valumavedet eivät pääse alueelle, eikä alueelle synny vettä kerääviä painanteita. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteidenkäsittelyalueilla muodostuvien, jätteiden kanssa kosketuksiin joutuneiden hulevesien määrä on mahdollisimman vähäinen. Alueella muodostuvat hulevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti siten, ettei niistä aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla maalla. Ojien kunnosta on huolehdittava.

18. Alueella ei saa varastoida polttoaineita tai kemikaaleja.

19. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. Toiminnanharjoittajan tulee edellyttää mahdollisilta urakoitsijoilta parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämistä.

Tarkkailu ja raportointi

20. Jätteiden käsittelyä on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Toiminnassa on noudatettava lupahakemukseen liitettyä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa. Mikäli käsiteltävän jätteen laatu tai määrä taikka käsittelyä koskevat järjestelyt muuttuvat, on toiminnanharjoittajan arvioitava suunnitelmaa ja tarvittaessa tarkistettava sitä. Mahdolliset muutokset suunnitelmaan tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle.

21. Kiinteistön Simola RN:o 139-402-20-47 läjitysalueen täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä läjitysalueen täytön että jälkihoidon aikana. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.

22. Jätteenkäsittelyalueiden hulevesiä on tarkkailtava silmämääräisesti. Mikäli hulevesissä havaitaan jotain poikkeavaa, on vedestä otettava näyte. Näytteistä tulee tuolloin määrittää ainakin pH, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivedyt (C10-C40). Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle.

23. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta jätteenkäsittelyalueittain jaoteltuna. Kirjanpidosta on selvittävä ainakin seuraavat asiat:

-      alueella vastaanotetut jätteet (jätenimike, määrä ja alkuperä);

-      läjitysalueen täyttömäärä ja täyttötaso sekä jäljellä oleva täyttömäärä;

-      käsitellyt jätteet (jätenimike, määrä, alkuperä ja käsittelytapa);

-      vuoden vaihteessa varastossa olevat jätteet (jätenimike ja määrä);

-      alueelta lähteneet jätteet (jätenimike, määrä, laatu ja toimituspaikka);

-      toiminnasta mahdollisesti syntyneet jätteet (jätenimike, määrä sekä toimituspaikka ja -aika);

-      tiedot toiminnassa havaituista poikkeus- ja häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä vastaavien tilanteiden toistumisen estämiseksi tehdyt toimet;

-      tarkkailut ja niiden tulokset;

Vuosiyhteenveto edellisen vuoden toiminnasta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Edellä mainittu kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle ja se on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

24. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on jätteenkäsittelyalueilla aina oltava helposti saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja ensisammutusvälineitä. Alueella käytettävät työkoneet on pidettävä kunnossa. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- tai voiteluainepäästöt on puhdistettava viipymättä.

25. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa.

Toiminnan keskeyttäminen, muuttaminen tai lopettaminen

26. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin etukäteen.

27. Ympäristöluvan Oulunkaaren ympäristölautakunta 11.7.2013 § 54 mukainen jätteenkäsittelyalue kiinteistöllä Simola RN:o 139-402-20-47 tulee poistaa käytöstä ja se tulee siistiä ja maisemoida 31.10.2022 mennessä. Alueella mahdollisesti olevat jätteet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen.

28. Jätteenkäsittelyalueet on saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Jätteenkäsittelyalueet on siistittävä ja maisemoitava ja sinne ei saa jäädä jätteitä. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten.

Vakuus

29. Toiminnanharjoittajan on asetettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 3 000 euron vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuus on toimitettava kuukauden kuluessa päätöksen voimaan tulosta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. Vakuus palautetaan, kun jätteenkäsittelyalueiden kunnostus toiminnan loputtua on tehty hyväksyttävästi ja ympäristöluvan määräykset ovat täyttyneet.

Päätöksen perustelut

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Kari Mustonen Oy:n jätteenkäsittelytoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Kiinteistön Käpylä jätteenkäsittelyalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1) merkityllä alueella. Kiinteistön Simola jätteenkäsittelyalueella ei ole merkintöjä maakuntakaavassa. Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminnan sijoittaminen alueille ei vaikeuta alueiden käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Jätteenkäsittelytoiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan jätelain edellyttämä riittävä asiantuntemus toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Toiminnalle on vaadittu vakuus ja sen on katsottu olevan riittävä ympäristönsuojelulain 43 a §:ssä säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi.

Jätelain 120 §:n mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Hakemuksen liitteenä oleva jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma sisältää valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 41 §:ssä vaaditut tiedot.

Lupamääräysten perustelut

Jätteenkäsittelyalueilla vastaanotettavat, varastoitavat ja käsiteltävät jätteet ovat täydennetyn hakemuksen mukaisia. Jätteiden käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Jätteiden määrän rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte ei keräänny laitokselle aiheuttaen ympäristöhaittoja. Suurimmat kertavarastointimäärät on määrätty vuosittaisten vastaanottomäärien ja sallitun varastointiajan perusteella (lupamääräykset 1-3).

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta sekä jätteen soveltuvuudesta alueella käsiteltäväksi. Mikäli jätettä, jonka vastaanottoon toiminnanharjoittajalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin jätteen haltijalle, on toiminnanharjoittaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan (lupamääräys 4).

Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden varastointia ja käsittelyä koskevilla määräyksillä turvataan osaltaan jätteiden asianmukainen käsittely. Jätelain 15 §:n mukaisesti lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, jätelain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista (lupamääräys 5).

Hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätemateriaalien jatkuvalla kierrolla ehkäistään ylisuurten ja/tai kaatopaikaksi tulkittavien jätevarastojen muodostumista. Alueella ei saa olla sellaisia varastokasoja (yli kolmen vuoden varastointiaika), jotka voidaan luokitella kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 3 §:n mukaan kaatopaikaksi (lupamääräys 6).

Pinta- ja pohjavesien laadun suojelemiseksi alueelle ei saa tuoda pilaantuneita maa-aineksia ja happamia sulfaattimaita. Maa-aineksen katsotaan olevan pilaantumatonta silloin kun se on luonnontilaista tai sen sisältämät haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut kynnysarvot. Toiminnassa on otettava huomioon haitallisten vieraskasvilajien torjunta. Lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §:n mukaan vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön (lupamääräys 7).

Betonijätteen epäpuhtaudet on lajiteltava erilleen betonimurskeen hyötykäytön mahdollistamiseksi. Haitallisia aineita sisältävää hyötykäyttöön kelpaamatonta puujätettä on kielletty vastaanottamasta murskattavaksi energiahyötykäyttöä varten. Määräyksellä helpotetaan jätteiden energiahyötykäyttöä, jotta murske täyttää puhtaan puun poltolle asetetut vaatimukset. Asfalttijätteen hyödyntämisestä ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa (lupamääräys 8).

Maa-ainesten suunnitelmallisella läjittämisellä estetään ympäristö- ja maisemahaittojen sekä vaaratilanteiden syntyminen. Toiminnan valvonnan helpottamiseksi läjitysalueen rajat on merkittävä maastoon. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle. (lupamääräys 9).

Toiminta-ajan määrääminen on tarpeen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan haitan rajoittamiseksi. Yön aikana melu koetaan herkästi erityisen häiritseväksi, joten eniten melua aiheuttavien toimintojen toiminta-aika on rajattu päiväaikaan ja arkipäiville (lupamääräys 10).

Asiaton toiminta alueella ja sen aiheuttamat haitat voidaan estää valvonnalla ja tarvittaessa rakenteellisin keinoin, kuten aluetta aitaamalla ja pitämällä kulkureitti suljettuna (lupamääräys 11).

Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilö valvoo toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä valvontaviranomaisille. Tiedonkulun varmistamiseksi muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän opastuksen ja tiedon antamisesta työntekijöille, urakoitsijoille ja alueen muille käyttäjille, jotta toiminta alueella on turvallista ja luvan mukaista (lupamääräys 12).

Jätelain 29 §:n nojalla on annettu määräys luovuttaa toiminnassa syntyvä jäte ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin hyväksytyn toiminnanharjoittajan kuljetettavaksi. Tällä varmistetaan kuljetusten asianmukaisuus. Jätelaki määrittelee jätteet, joiden kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirja ja siirtoasiakirjan säilyttämisvelvollisuuden. Siirtoasiakirjan laatimisvelvollisuus koskee mm. rakennus- ja purkujätettä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua ja toteuttaa toiminnan valvontaa (lupamääräys 13).

Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta (lupamääräys 14).

Lupamääräykset 15 ja 16 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta lähimmille häiriintyville kohteille olisi mahdollisimman vähäinen. Määräys 15 on annettu pölyämisen estämiseksi ja pölyn aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräys 16 on annettu toiminnasta aiheutuvan meluhaitan ehkäisemiseksi. Määräykset mahdollisista ilman hiukkaspitoisuus- ja melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta tarpeen vaatiessa voidaan selvittää toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt ja melutaso.

Määräys hulevesien johtamisesta on annettu, ettei niistä aiheutuisi vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle (lupamääräys 17).

Hakemuksen mukaan alueella ei varastoida polttoaineita. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi on kielletty maaperän, pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi (lupamääräys 18).

Käyttämällä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa voidaan tehokkaimmin ehkäistä toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Luvan haltijan on tärkeää seurata jätteenkäsittelymenetelmien kehittymistä ja ottaa niitä tarvittaessa käyttöön (lupamääräys 19).

Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupamääräykset toiminnan tarkkailusta on annettu, koska ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee pitää ajan tasalla (lupamääräys 20).

Läjitysalueen täytön tilaa seuraamalla voidaan nopeasti puuttua ongelmakohtiin ja ennaltaehkäistä niistä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja (lupamääräys 21).

Lupamääräys 22 hulevesien tarkkailusta on annettu, ettei niistä aiheutuisi haitallista kuormitusta tai muuta haittaa tai vahinkoa ympäristölle.

Kirjanpito- ja raportointimääräykset on annettu viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Saatujen tietojen perusteella voidaan paremmin valvoa laitoksen toimintaa, seurata toiminnan lainmukaisuutta ja päätöksessä annettujen määräysten noudattamista. Ympäristösuojelulain 62 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle säännöllisesti päästöjen tarkkailun tulokset ja muut valvontaa varten tarvittavat tiedot (lupamääräys 23).

Lupamääräykset 24 ja 25 on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittoja ympäristölle, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Haitallisten aineiden vuotamiseen on varauduttava ennalta ja alueella on oltava tarvittava välineistö vahinkojen korjaamiseen. Ympäristönsuojeluviranomaisen on tarpeen tietää pilaantumisen vaaraa aiheuttavista tilanteista ja tehdyistä torjuntatoimenpiteistä.

Toiminnan muutoksista ilmoittamisesta annettu määräys on tarpeen, jotta viranomaisella on ajantasainen tieto toiminnasta ja viranomainen voi arvioida muutosten vaikutusta ympäristöön ja tarvittaessa lupamääräyksiin tai uuden luvan tarpeeseen. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta on annettu määräys, jotta voidaan varmistua, että alueella on toteutettu tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten (lupamääräykset 26-28).

Jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavasta vakuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 59-61 §:issä. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden on oltava riittävä ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Hakija on esittänyt vakuuden suuruudeksi 3 000 euroa. Toiminnan luonne ja laajuus sekä tässä lupapäätöksessä annetut määräykset huomioiden hakijan ehdotus on katsottu riittäväksi vakuuden määräksi. Vakuuden suuruutta harkitessa on otettu huomioon, mitä laitokselle mahdollisesti jäävien jätteiden käsittelyn kustannukset olisivat (lupamääräys 29).

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §).

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Päätöksen täytäntöönpano

Tämän luvan mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun lupa on lainvoimainen. Toimintaa koskeva aiempi ympäristölupa Oulunkaaren ympäristölautakunta 11.7.2013 § 54 raukeaa tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-8, 11-12, 14-17, 20, 22-23, 27, 29, 34-35, 39-40, 42-44, 48-49, 51-53, 58-62, 66, 83, 85, 87, 89, 94, 123, 134, 170, 172, 174, 190-191, 198, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, 8 ja 11-15 §.

Jätelaki (646/2011) 2, 5-6, 8, 12-13, 15, 28-29, 72-73, 118-123 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 36, 40-41 ja liite 3.

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §.

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §.

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymä ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksa

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (YSL 85 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Iin kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Hakija

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Päätöksestä perittävä maksu

Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksellään 24.2.2022 § 20 hyväksymän ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 12. perusteella jätteiden ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn lupa-asian käsittelystä peritään 1 735,00 euroa. Maksutaksan 5.3 §:n mukaan kun kyseessä on toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 §), käsittelymaksu voidaan määrätä enintään 50 prosenttia edellä esitetyn mukaista maksua pienemmäksi. Tämän ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on 867,5 euroa.

Muutoksenhaku Tähän päätökseen ja siitä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Ympäristöjohtajan päätösesitys

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.