Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.09.2022/Pykälä 78

OULYMP 29.09.2022 § 78  

807/11.01.01/2022  

Asia Metsähallitus Metsätalous Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen louhimiseen ja murskaukseen sekä tuotteiden välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Korpisen kylälle tilalle Eteläinen Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-5, Kuivikkovaaran kallioalue.

Hakija Metsähallitus Metsätalous Oy

 Lentiirantie 342D

 88900 KUHMO

 y-tunnus 2752751-5

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja kohdan 7 e mukaan luvanvaraista toimintaa on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään yhteensä 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 §:n kohdan 6 a ja b perusteella. Pudasjärven ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Asian vireilletulo

 Yhteislupahakemus on jätetty 4.5.2022 ja sitä on täydennetty 9.6.2022 ottomäärän osalta. Kyseessä on uusi toiminta.

Alueen sijainti  

 Toiminta-alue sijaitsee Kuivikkovaaran lounaispuolella Pudasjärven kaupungin Korpisen kylällä kiinteistöllä Eteläinen Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-5, noin 32 km linnuntietä Pudasjärven keskustasta kaakkoon, Puolangantien länsipuolella.

Luvat ja sopimukset

 Kiinteistön omistaa Suomen valtio/ Metsähallitus. Luvan hakijalla on ympäristövahinkovakuutus, vakuutusyhtiö If:ssä. Alueella ei ole aiemmin ollut maa-ainesten ottotoimintaa.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueelle ei ole merkintää.

Suunniteltu toiminta-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue Pelttari (2 -luokka, 11615188) sijaitsee suunnitellusta toiminta-alueesta noin 5,8 kilometriä pohjoiseen.

Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 3,3 kilometriä suunnitellusta toiminta-alueesta itään Puolangantien varressa ja lähin vapaa-ajan asutus noin 3,7 kilometrin etäisyydellä itään Jaurakkajärven rannalla.

Lähin muinaisjäännös, Portinkuru (tervahauta 1000024736), sijaitsee noin kolme (3) kilometriä suunnitellusta toiminta-alueesta lounaaseen.

Lähin vesistö, Pelttarin Hukkanen, sijaitsee suunnitellulta ottoalueelta noin yhden (1) kilometrin etäisyydellä eteläkaakkoon.

Kohde ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueella. Lähin luonnonsuojelualue, Natura 2000 erityisten suojelutoimien alue (SAC) Jäkälävaaran rinnesuot ja Rytisuo (FI1103823), sijaitsee lähimmillään 2,8 kilometrin etäisyydellä länteen.

Kohteen ympäristö on metsätalouskäytössä ja laajalti Metsähallituksen omistuksessa. Alueella kasvaa havupuustoa ja taimikkoa sekä se on ympäristöltään osin myös avointa metsämaata. Suunnitellulla alueella on osittain avokalliota.

Toiminnan kuvaus 

 Maa-aineksen otto

 Ottamistoimenpiteen tarkoituksena on maa-ainesten sekä kalliolouheesta tehtävien murskattujen lajitteiden hyödyntäminen metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä tiestön hiekoitukseen ym. metsätalouden tarpeisiin. Alueelle haetaan maa-aineslupaa sekä ympäristölupaa 10 vuodeksi.

Leikattavia maa/kalliokiviaineksia on koko alueella yhteensä noin 50 000 m3ktr (oletuksena, että pintamaiden paksuus olisi keskimäärin 0,5 m). Koko ottamisalueen pinta-ala on 5,22 ja louhinta-alueen 1,02 hehtaaria. Ottamisalue sisältää varasto- ja tukitoimintoalueet.

Alin suunniteltu ottotaso on N2000 +170,00, louhinta-alueen lounaisreunalla. Pohja nousee kohti koillista edettäessä 1 prosentin (1cm/m) kaltevuudella. Mikäli pohjavettä havaitaan, ottamista ei saa missään olosuhteissa ulottaa alemmaksi kuin tasolle, joka on vähintään 2 metriä havaittua pohjavesipintaa ylempänä.

Leikkaustasoissa täytyy suunnitelmissa esitettyjen korkeuksien lisäksi huomioida se, ettei synny painanteita, joissa vesi seisoo. Ne mahdolliset louhospohjan valumavedet, jotka eivät imeydy irtilouhittuun kalliopohjaan, ohjataan maastoon alueen lounaispuolelle ja siitä edelleen suolle. Tarvittaessa tehdään laskeutusallas ennen niiden purkupaikkaa.

Oton aikana on koko ajan tarkkailtava mahdollista pohjavettä. Ennen aloittamista suunnitelmassa esitetty ottamisalue tulee merkitä maastoon, esimerkiksi kirkasvärisillä aurausviitoilla, puupaaluilla, kepeillä, tms. Alueella ei ole rakennuksia tai rakennelmia.

Pysyviä rakennuksia tai rakenteita ei alueelle sijoiteta, mutta ajoittain toistuvaa melko lyhytaikaista (1-10 viikkoa) kiviainesten jalostusta varten paikalle sijoitetaan murskaus- ja seulontalaitteita.

Louhinnalle ja louheen murskaukselle haetaan ympäristölupaa yhtä aikaa tämän maa-aineslupahakemuksen kanssa. Pintamaat varastoidaan reuna-alueille, josta ne käytetään hyväksi maisemoinnin yhteydessä. Otto- ja varastointialueelle ei tulla tekemään asfaltoituja tai muita pinnaltaan tiiviitä alueita, jolloin suurin osa alueelle satavasta vedestä pidättyy ottoalueen pintaosiin ja haihtuu.

Louhinta ja murskaustoiminta

Louhintaa ja murskausta suoritettaisiin 1-3 kertaa vuodessa maksimissaan 1-10 viikkoa kerrallaan, jolloin räjäytyksiä suoritettaisiin 1-3 kertaa viikossa. Toiminta-aikoina tehtäisiin räjäytystöitä, kallion porausta ja louheen rikotusta maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00 sekä murskausta maanantai klo 6.00-perjantai klo 16.00 välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetuksia tehtäisiin ma-pe klo 6.00-22.00 ja tienpidollisista syistä tarvittaessa myös viikonloppuisin. Mahdollisia viikonloppukuljetuksia perustellaan sillä, että kiviaineksia saatetaan tarvita jatkuvasti mm. alueen soratiestön kunnossapitoon, päällystettyjen teiden talviaikaiseen hiekoittamiseen tms.

Toiminnot ja meluvaikutukset vaihtelevat toiminnan aikana jonkin verran. Yleisellä tasolla toimintajakso aloitetaan räjäytysreikien porauksella, jonka jälkeen reikiin asetetaan räjäytyspanokset. Räjäytyksen jälkeen suurimmat lohkareet pienitään kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella iskuvasaralla (rikottimella). Ennen räjäytystä ja sen jälkeen on varoajat, jolloin alueella ei ole muuta toimintaa. Louhetta syötetään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla murskauslaitteistoon ja murskattua kiviainesta ajetaan pyöräkuormaajilla varastokasoihin.

Louhe murskattaisiin Tielaitoksen luokituksen mukaisella B-luokan siirrettävällä murskauslaitoksella, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty talvella suojaamalla pölynlähteet peitteillä tai koteloinneilla.

Murskaus suoritettaisiin telaketjualustaisella omin avuin liikkuvalla murskaimella, jossa on kiinteä oma dieselkäyttöinen generaattori murskauksessa tarvittavan sähkön tuottamiseksi (esimerkiksi Lokotrack). Erillistä aggregaattivaunua ei siten tarvittaisi.

Maa-aineslupahakemuksessa haettu kokonaismassamäärä on 50 000 m3ktr. Sillä määrällä alueen maksimi murskausmäärä olisi vuosittain noin 21 000 tonnia ja koko lupa-aikana noin 140 000 tonnia.

Murskauksessa syntyvien kiviainesten varastokasat sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle murskauslaitosta, varastokasojen sijoittelulla on myös mahdollista estää pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön.

 Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt

Ottamistyön aikana tulee noudattaa voimassaolevia työturvallisuusmääräyksiä. Työn aikana syntyvät korkeat, vielä maisemoimattomat luiskat, aidataan. Murskaamon laitteiden mahdolliset polttoaine- ja muut päästöt maaperään estetään viranomaisten edellyttämällä tavalla. Kulku alueelle tapahtuu entiseen tapaan idän suunnasta.

Maa-ainespaikalle johtaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa oleva metsäautotie. Metsähallitus Metsätalous Oy:lle on määritelty tienkäyttöoikeus käyttöoikeussopimuksessa, jossa sopimusosapuolina ovat Suomen valtio, Metsähallitus ja Metsähallitus Metsätalous Oy.

Raaka-aineet ja polttoaineet sekä niiden varastointi

Alueen murskausmäärä olisi vuosittain keskimäärin 14 000 tonnia ja maksimissaan 21 000 tonnia. Koko lupa-aikana murskattava määrä olisi noin 140 000 tonnia (50 000 m³ktr). Valmiita tuotteita kuljetetaan alueelta pois kysynnän mukaan.

Murskauksessa polttoainetta kuluu vuosittain keskimäärin 11 980 litraa ja maksimissaan noin 17 970 litraa. Kevyttä polttoöljyä, kuljetuskalustossa myös dieselöljyä, kuluu vuosittain keskimäärin 2 m³ ja maksimissaan noin 2,8 m³. Voiteluaineiden kulutuksen määrä riippuu murskattavasta ja kuormattavasta määrästä. Voiteluaineita ei varastoida paikan päällä, vaan tuodaan tarvittaessa huoltoautolla.

Tukitoiminta-alueen tankkaus- ja säiliöiden säilytysalue rakennetaan murskeella kantavaksi ja se suojataan tarvittaessa muovikalvolla.

Murskauslaitoksen polttoainesäiliö sijaitsee murskauslaitoksen rakenteessa. Murskaimet tankataan ns. IBC-pakkauksesta (Intermediate Bulk Container), joka on maksimissaan 3000 litran vetoinen polttoainesäiliö. Se on suunniteltu kestämään siirtämistä, nostamista ja kuljettamista. Säiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskaimen viereen ja tankkaus suoritetaan valvotusti käyttäen murskaimen omaa imupumppua. Tankkauksen jälkeen säiliö viedään takaisin tukitoimintoalueelle sille varatulle paikalle. Murskaimen omat polttoainesäiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöiden täyttöliitin on ns. camlock- eli nokkavipuliitin tai vaihtoehtoisesti hydraulinen pikaliitin, esimerkiksi Tema 1000 -mallinen.

Työkoneiden polttoaineena käyttämä kevyt polttoöljy sekä mahdollinen tarvittava dieselöljy varastoidaan myös IBC-säiliössä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei säiliö tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa pääse valumaan tyhjäksi. Kaikki tankkauslaitteistot lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Lisäksi työmaalla säilytetään asiallisesti imeytysmattoja ja/tai -turvetta.

Jälkihoitotyöt ja maisemointi

Alue muotoillaan tämän ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että se mahdollisimman hyvin sulautuu ympäristöönsä. Työnaikaiset kallioluiskat louhitaan noin kaltevuuteen 5:1.6:1. Yli kaksi metriä korkeat lopulliset kallioseinämät aidataan metalliverkkorakenteisella 1,5 metrin korkuisella poroaidalla tai vastaavalla.

Lopulliset kallioluiskat muotoillaan ylijäämämassoilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:2. Alue palautuu metsätalouskäyttöön, joten leikatulle pohjalle levitetään paikalta saatavia moreenipintamaita taimettumista varten. Alueen metsittyminen tapahtuu luontaisesti. Muotoilua tehdään mahdollisuuksien mukaan sitä mukaa, kun ottamistoiminta edistyy.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

 Hakemuksen mukaan maa-ainespaikan vaikutusalueella ei esiinny uhanalaisia lajeja. Ottoalueella ei ole vanhaa metsää, metsälakikohteita eikä muita erityisiä elinympäristöjä. Ottotoiminnan vaikutukset luonnonarvoihin ja monimuotoisuuteen ovat vähäiset. Ottoalueelle ei tule myöskään vesiä ulkopuolelta muuten kuin sadantana ja alueelta lähtevä vesimäärä on vähäinen. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen lähistöllä ei ole kaivoja eikä muita vedenottamoita. Kohteen kannalta ylimmäksi pohjavesipinnaksi on oletettu lounaispuolella olevan suon pinta korkeudessa noin N2000 +149,00.

Hakemuksen mukaan toiminta ei ole Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan vastainen, eikä se aiheuta mahdollista pohjavesien pilaantumista, kun noudatetaan riittävää suojakerrosta. Ottamissuunnitelman rajauksen sisällä toimittaessa ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, eikä myöskään tuhoa erikoisia luonnonesiintymiä. Edellyttäen, että ottamissuunnitelman ohjeita noudatetaan, ottamissuunnitelma ei ole ristiriidassa maa-aineslaissa säädettyjen rajoitusten kanssa.

Melu, tärinä ja päästöt ilmaan

Louhintatyössä ja murskauslaitoksella melua syntyy porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen suurimmat melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaimet, seulasto sekä kuljettimet.

Melu vähenee osin aluetta ympäröivään maastoon. Murskekasojen sijoittelulla, louhinnan etenemissuuntien valinnoilla sekä laitteistojen koteloinneilla pyritään minimoimaan meluvaikutuksia. Murskauslaitoksen melun leviämistä rajoitetaan kiviainesten varastokasoilla. Murskattavan kiviaineksen pudotuskorkeutta murskaimiin voidaan myös tarvittaessa pienentää.

Porausmelu on korkeataajuuksista, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Toisaalta korkeataajuuksinen melu vaimenee nopeasti, eikä näin ollen leviä kauas. Räjäytyksistä syntyvä melu on kertaluonteista ja lyhytkestoista. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella sekä valitsemalla louhinnan etenemissuunta ympäristö huomioonottaen, mikäli mahdollista.

Työkoneiden ja kuljetuskaluston peruutushälyttimistä syntyvä ääni saattaa kantautua lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Työsuojelulainsäädäntö kuitenkin määrää näiden olemassaolon, joten niitä ei voida rajoittaa.

Kasojen pölyämistä ehkäistään tuulisella ja lämpimällä säällä tarvittaessa kastelemalla niitä vedellä. Kasoja sijoitetaan louhospohjalle murskaamon ympärille siten, että ne toimivat meluvalleina ja siten mahdollisimman tehokkaasti ehkäisevät melun kantaumista mahdollisesti häiriintyviin kohteisiin. Kasoja voidaan sijoittaa myös muille alueille.

Tielaitoksen määritelmän mukaan käytettävä B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein

.

Toiminnasta aiheutuvat vuosipäästöt ovat keskimäärin:

Toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat lähinnä pöly- ja meluhaittoja, jotka ovat ajallisesti rajoitettuja ja myös leviämisalueen kannalta rajallisia. Murskausta tapahtuisi keskimäärin 1-3 kertaa vuodessa. Muina aikoina melua tulisi vain kuljetuskaluston ja kuormauksessa käytettävän pyöräkuormaajan liikenteestä, eikä sekään olisi jatkuvaa. Liikenteestä koituva melu on hyvin vähäistä muuhun toimintaan verrattuna. Toiminnan jälkeen vaikutukset ympäristöön lakkaisivat.

Päästöt veteen, maaperään ja pohjaveteen

Mahdollisia valumavesiä varten tehdään tarvittaessa laskeutusallas ennen niiden purkua maastoon. Toimittaessa maa-ainessuunnitelman sekä ympäristölupahakemuksen ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen ei ole tai ne ovat vähäisiä.

Jätteet

Mustia jätevesiä ei synny. WC on kuivakäymälä. Harmaita jätevesiä syntyy sen verran, mitä tulee 3-10 henkilön käsienpesusta. Pesuvedet imeytyvät maaperään. Toiminnassa syntyy kuivakäymälän saniteettijätettä arviolta 50 kiloa vuodessa. Syntyvä biojäte toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen.

Talousjätettä syntyy maksimissaan 30 kiloa vuodessa. Se kerätään jäteastiaan ja kuljetetaan tyhjennettäväksi lähimmälle jäteasemalle tai muulle vastaavalle toimijalle, jonka kanssa murskausurakoitsijalla on sopimus. Metallijätettä ja jalostuslaitoksen verkkoja syntyy maksimissaan 400 kiloa vuodessa. Ne toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajille.

Jäteöljyä syntyy maksimissaan 200 kiloa ja kiinteää öljyjätettä 100 kiloa vuodessa. Ne varastoidaan lukittavaan konttiin ja toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa kontissa niin, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle eikä astioihin pääse vettä. Jäteöljyt säilytetään siten, että hydrauliikka- ja voiteluöljyt lajitellaan erikseen. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut kerätään omiin jätesäiliöihinsä. Akkuja ei varastoida pitkiä aikoja laitoksella, vaan ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn samalla kun hankitaan uusi akku. Vaaralliset jätteet toimitetaan valtuutettuun ongelmajätteiden/vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa.

Kaivannaisjätteet

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 10 000m³-ktr sekä kantoja ja hakkuutähteitä 300 m³-ktr. Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin.

Pintamaita varastoidaan reuna-alueelle, mistä ne käytetään maisemointiin. Kallio louhitaan ja louhe murskataan erilaisiksi murskelajitteiksi. Kivituhka voidaan hyödyntää maisemoinnissa. Suuret kivet ja lohkareet murskataan kiviainestuotteiksi. Kannot ja muu puuaines voidaan tarvittaessa hakettaa ja viedä poltettavaksi tai käyttää pintarakenteena.

Toiminnassa pyritään siihen, että läjitetyt pintamaamassat olisivat kasalla mahdollisimman vähän aikaa (ei useita vuosia). Läjitetyistä pintamaista ei ole vaaraa pinta- tai pohjavesille. Näin ollen ei ole tarvetta esittää erillistä selvitystä kaivannaisjätteen seurannasta ja tarkkailusta.

Liikenne

Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa raskasta liikennettä alueelle on hiljaisina aikoina 10 käyntikertaa vuorokaudessa ja vilkkaana aikana 30-50 käyntikertaa vuorokaudessa. Työmaateitä ei päällystetä, vaan ne ovat murskepintaisia. Niiden pölyämistä torjutaan kastelemalla puhtaalla vedellä sekä säännöllisellä kunnossapidolla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Hakemuksen mukaan yleisiä parhaita torjuntakäytäntöjä päästöjen ehkäisemiseksi ovat kaluston riittävä uusiminen, oikea-aikaiset huoltotoimet, varastokasojen sijoittelu ja murskauslaitoksen sijoittaminen louhoksen pohjalle. Hakija vaatii urakoitsijoiltaan parhaan mahdollisen käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki toiminnassa käytetyt koneet ja laitteet on normaalisti valmistettu ja peruskorjattu viimeisen viiden vuoden sisällä.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Kaikki laitosalueella työskentelevät hakijan ja urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristölupaehdoista siinä laajuudessaan, kuin ne heidän työtään koskevat. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn.

Louhinnan ja murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle. Pohjaveden likaantumisvaara syntyy alueella varastoitavien ja käsiteltävien polttoaineiden ja voiteluaineiden riskistä päästä maaperään ja pohjaveteen onnettomuus- tai häiriötilanteessa. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Valvomoihin ja työkoneisiin varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä (50-100 l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Käytetylle turpeelle tai muulle öljynimeytysaineelle varataan suojapaikka, josta se viedään asianmukaisesti käsiteltäväksi.

Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle ja kunnan ympäristöviranomaiselle. Paikallinen ympäristöviranomainen tiedottaa tarvittaessa tilanteesta alueelliseen ympäristökeskukseen. Poliisin, pelastuslaitoksen ja kunnan ympäristöviranomaisten puhelinnumerot pidetään toimistojen ja valvomoiden ilmoitustauluilla näkyvillä paikoilla.

Toiminnan tarkkailu

Louhinnan ja murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajitteet, tiedot käytetyistä raaka-aineista, vaarallisista jätteistä sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Toiminnan melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja mikäli aihetta on, ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi.

Mikäli laskeutusallas on tarpeen tehdä, sen kiintoaineksen määrää tarkkaillaan ja ainesta tarvittaessa poistetaan. Lisäksi seurataan, että altaasta edelleen virtaava vesi on kiintoaineksesta vapaata, ja että laskuojan alkuun ja sen kauempaan uomaan ei pääse syntymään padotusta aiheuttavia kynnyksiä tai muita esteitä.

Asian käsittely 

 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja internet -sivulla 25.7-29.8.2022. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun toiminta-alueen naapuritilojen omistajille.

 Lausunnot

 Hakemuksesta ei ole ollut tarpeen pyytää lausuntoja.

 Muistutukset ja mielipiteet

 Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Valmistelijan päätösesitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen Pudasjärven kaupungin Korpisen kylälle, Kuivikkovaaran kallioalueelle, tilalle Eteläinen Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-5.

Yhteislupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Kokonaisottomäärä, ottamisalue, kaivusyvyys

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 50 000 m³ ja ottoalueen koko 5,22 ha. Alueella saa murskata maksimissaan 21 000 tonnia vuodessa alueelta peräisin olevaa ainesta.
2. Maa-ainestenotto saadaan ulottaa enintään tasoon +170,0 (N2000).
3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvanhaltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.
4. Naapurikiinteistöihin tulee jättää vähintään 30 metrin suojaetäisyys louhosalueesta. Louhoksen ympärille mahdollisesti sijoitettavat maavallit tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle naapurikiinteistöistä.

5. Ottamisalueen reunat on luiskattava 1:3 kaksi metriä luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle. Louhoksen veden täyttymistason alapuolella ja lammen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa humuspitoisia maita. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jättää vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Alueelle tulee jättää toiminnan päätyttyä ajoluiska turvallisuusluiskaksi.
6. Toiminta-alue on saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

7. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottamisalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Toiminnan aikana louhosalue on aidattava tai rajattava maavallilla ja merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi.

8. Luvanhaltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella.

Yleiset määräykset

9. Toiminnalla on oltava vastuuhenkilö, joka huolehtii mm. alueen käytöstä, valvonnasta ja lupamääräysten noudattamisesta. Vastuuhenkilön yhteystiedot ja mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
10. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava henkilökunnan perehdyttämisestä toimintaan sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa-ainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille.
11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta murskausaseman haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

12. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhi­mojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristön­suojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä. Räjäytyksiä, kallion porausta, louheen rikotusta saa harjoittaa ma-pe 8.00-18.00 sekä murskaamista ma-pe klo 6.00-16.00 välisenä aikana. Kuormausta ja kuljetusta saa harjoittaa ma-su 6.00-22.00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.
13. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 dB (LAeq) klo 7.00-22.00 ja 50 dB (LAeq) klo 22.00-7.00 eikä lähimpien loma-asuntojen pihalla päivällä klo 7.00-22.00 45 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22.00-07.00 40 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

14. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Lupaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.
15. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

16. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai autoja, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäyönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöön ottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

17. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa

imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

18. Humuspitoisten vesien pääsy louhokseen tulee estää toiminnan aikana ja sen jälkeen.

19. Pumppausvedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta alapuoliseen ojaan, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa ympäristölle.

Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen

maalla olevaan ojaan on sovittava maanomistajien kanssa niin

pitkälle kuin vesien johtamisesta voi aiheutua vettymistä tai uoman kunnossapitotarpeen lisääntymistä.

20. Luvan haltijan on tarkkailtava silmämääräisesti pois pumpattavan veden määrää ja laatua louhoksessa ja ojissa. Mikäli vedessä havaitaan jotain poikkeuksellista (esim. öljyä), on veden pumppaaminen keskeytettävä ja vedestä on otettava välittömästi tarkkailunäyte, joka tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. Asiasta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle, jolle myös analyysitulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua.

21. Toiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enemmän pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

22. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvonta­viranomai­selle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

23. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

24. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on ilmoitettava helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot valvontaviranomaiselle:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus)

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

- käytetyn polttoaineen laatu ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

25. Luvan haltijan on vuosittain, tammikuun 31. päivään mennessä, tehtävä ilmoitus otetun maa-aineksen laadusta ja määrästä valvontaviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

26. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomai­selle.

27. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

28. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustaja.

Perustelut

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Kalliokiviaineksen ottaminen, louhinta ja murskaus toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Metsähallitus Metsätalous Oy on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eikä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Metsähallitus Metsätalous Oy:n kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa eikä toiminnalle ole muutoinkaan kaavallisia esteitä.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineksen ottomäärä, ottamisalue ja vuosittainen murskausmäärä ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottoalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata (määräykset 1, 2 ja 3).

Suojaetäisyydet naapurikiinteistöihin on määrätty jätettäväksi alueen turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi. Hakemukseen ei ole liitetty naapurikiinteistöjen omistajien suostumusta pienemmälle suojaetäisyydelle (määräys 4).

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi, alueen turvallisuuden varmistamiseksi sekä maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi. Louhoksen luiskaamismääräys täyttymisvesipinnan alapuolisilta osilta käyttäen kiviainesta on annettu luiskien pysyvyyden ja syntyvän vesialtaan veden laadun turvaamiseksi. Veden laadun turvaamisen vuoksi on annettu määräys estää pintavesien pääsy louhokseen (määräys 5 ja 6).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Ottamisalue sijoittuu poronhoitolain mukaiselle poronhoitoalueelle. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle (määräys 7).

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 8).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiksesi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava myös kouluttamalla henkilökuntaa toimiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja haitallisten seurausten rajoittamiseksi (määräykset 9 ja 10).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 11).

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa ympäristöön (määräys 12).

Lupamääräykset 13 ja 14 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 15).

Määräykset 16-21 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi ja louhoksen kuivatusvesien pumppauksesta ja johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi.

Määräyksellä 22 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 23).

Lupamääräykset 24 ja 25 on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty (määräykset 26, 27 ja 28).

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 30.9.2032 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Ennen toiminnan aloittamista tulee asettaa päätöksessä määrätty vakuus.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014 ja muutos 423/2015) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191, 199 ja 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3-7, 10-16, 19-21 §, 23a ja 23b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (JL 646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (JäteA 179/2012) 7-10 ja 20 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17-18 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (24.2.2022 § 20) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Asian valmistelija Ympäristötarkastaja Ida-Maria Isoherranen p. 0406376635.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §).

Vakuus 

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.2.2022 § 20 maksutaulukon mukainen vakuus (MaL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti.

 Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on: 

5,22 x 1500 €+50000 x 0,04 = 9830,00€

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.12.2032. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut

Lupamaksu

Tämän luvan käsittelymaksu on

534,00 € + (1735,00 € - 520,50 €) = 1748,50€

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-ainesluvan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 10,68€/1000 m³, kuitenkin vähintään 400,00 € ja enintään 5260,00 €. Yhteisen maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu lasketaan maa-aines- ja ympäristölupataksan mukaan. Maa-ainesluvan maksuun lisätään ympäristölupataksassa kyseiselle toiminnalle määrätty maksu, johon on tehty 30 % alennus.

Valvontamaksu

Lisäksi hakijan on maksettava jälkitöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen vuosittainen valvontamaksu. Valvontamaksu on tällä hetkellä 7,74 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 335,00 € ja enintään 4000,00 € vuodessa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 265 €.

       Muutoksenhaku 

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Valitusoikeus on myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Liitteenä valitusosoitus.

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

Päätös                              Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.