Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pudasjärvi

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://pudasjarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://pudasjarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 15.12.2022/Pykälä 110



 

 

Koetoimintailmoitus, jätteenkäsittely, Sääskenharju, GRK Suomi Oy, Pohjois-Ii, Ii

 

OULYMP 15.12.2022 § 110  

1315/11.01.02/2022  

 

 

Asia GRK Suomi Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä Sääskenharjun alueella sijaitsevalla kiinteistöllä Paakkari RN:o 139-403-18-63 (palsta 3). Ilmoitus koskee maanparannusaineiden ja kasvualustojen valmistusta metsäteollisuuden jätemateriaalista hyödyntäen myös muita jätemateriaaleja.

 

Ilmoittaja GRK Suomi Oy

 Kangaskontiontie 12 B

90240 Oulu

y-tunnus: 0533768-1

 

 

Asian valmistelija

 

 Ympäristötarkastaja Kaisa Pikkarainen p. 050 395 0366

 

Ilmoituksen peruste ja toimivaltainen viranomainen

 

 Ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 35 §:n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen, lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla uutta tekniikkaa, raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista (YSL 119 §).

 

Ilmoituksen käsittelee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavan toiminnan ympäristölupahakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 12 f) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluu ratkaista ympäristölupahakemus, joka koskee muuta jätelain soveltamisalaan kuuluvaa jätteiden ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa. Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

 

Ilmoituksen vireilletulo

 

Koeluonteisesta toimintaa koskeva ilmoitus on jätetty Oulunkaaren ympäristöpalveluille 1.11.2022. Ilmoitusta on täydennetty vastaanotettavien jätteiden määrien ja ominaisuuksien, suoritettavan tarkkailun ja jätteiden varastointia, toiminta-alueen päällystämistä, hulevesien johtamista, lopputuotteiden laadun varmistamista ja asiakirjojen salassapitoa koskevien tietojen osalta 15.11.2022, vastaanotettavien jätteiden määrien osalta 16.11.2022 ja alueen kaavoitustietojen ja jätteenkäsittelyn vakuutta koskevan esityksen osalta 7.12.2022.

 

 

 

 

 

Toiminnan sijoittuminen

 

  Suunniteltu koetoiminta-alue sijoittuu Iin kuntaan noin viisi kilometriä keskustaajamasta pohjoiseen Sääskenharjulle, kunnan vanhan kaatopaikan lähialueelle.

 

Koetoiminta-alueen ympäristö on pääosin metsätalouskäytössä. Alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä vesistöjä, Iijoki sijaitsee noin 3,0 kilometriä alueesta etelään. Toiminta-alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Seljänharjun muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue (11139010, luokka 2) sijaitsee noin 6,4 kilometriä toiminta-alueesta pohjoiseen.

 

1,6 kilometrin päässä koetoiminta-alueen länsipuolella sijaitsee kaksi yksityistä luonnonsuojelualuetta, Hatjalahti (YSA232467) ja Kuolemajärvi (YSA233249). Suunnitellulla koetoiminta-alueella tai sen läheisyydessä ei ole muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö- tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri- tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia kohteita.

 

Suunnitellun koetoiminta-alueen koko on noin hehtaari. Alue sisältyy Oulunkaaren ympäristöpalveluissa vireillä olevaan ympäristölupahakemusalueeseen. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta-alue koostuu kahdesta, Sääskenharjun vanhan kaatopaikan pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuvasta alueesta. Ympäristöluvanmukainen toiminta aloitetaan Sääskenharjun kaatopaikan eteläpuolelta, alueen 1 rakentamisella. Koetoiminta-alueen kenttä rakennetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle tehtävällä mara-ilmoituksella kaatopaikan pohjoispuoliselle alueelle 2. Koetoiminnan päätyttyä, kenttäalue otetaan ympäristöluvanmukaiseen käyttöön.

 

Suunnitellun koetoiminta-alueen läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 1,2 km länteen toiminta-alueesta.

 

Luvat ja kaavoitustilanne

 

 Iin kunnan rakennusvalvonta on myöntänyt GRK Infra Oy:lle toimenpideluvan (23.6.2022 § 108) varasto- ja käsittelykenttien sekä suojapenkereiden rakentamiseen kiertotaloustoimintaa varten.

 

Iin kunnan Sääskenharjun kaatopaikalla on kaatopaikan sulkemista koskeva ympäristölupa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta 5.10.2020 (Dnro PSAVI/2011/2017). Sääskenharjun kaatopaikan sulkemista koskevan ympäristöluvan lupamääräyksiä 5-8 on muutettu lupapäätöksellä PSAVI/9072/2021. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut päätöksen suljetun kaatopaikan jälkitarkkailuohjelmasta ympäristönsuojelulain 64§ mukaisesti 17.6.2021 (POPELY/3326/2015).

 

Koetoiminta-alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Toiminta-alueen pohjoispuolella on Iin taajaman osayleiskaavassa 2025 varaus kaksiajorataiselle päätielle. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa toiminta-alue sijaitsee tuulivoimaloiden alueen (tv-1) lounaiskulmassa. Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 § mukaista rakentamisrajoitusta.

 

Ilmoituksen mukainen toiminta

 

 Koetoiminnan tarkoituksena on selvittää metsäteollisuuden jätemateriaalin soveltumista maanparannusaineeksi tai kasvualustoiksi. Koetoiminnan tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden jätemateriaalin ominaisuudet, kompostoituvuus ja sitä kautta soveltuvuus maarakentamiseen, selvittää ko. jätemateriaalille paras seosmateriaali ja kompostointiolosuhteet, löytää soveltuvimmat tekniset ratkaisut materiaalien käsittelyyn sekä kehittää lannoitevalmistelain ja -asetuksen mukainen lopputuote tai omassa ympäristöluvitetussa toiminnassa käytettävä maanrakennusmateriaali.

 

Koetoiminnassa pääasiassa tutkittava ja käsiteltävä materiaali on metsäteollisuuden jätemateriaali, joka on syntynyt metsäteollisuuden jätevedenpuhdistusprosessissa. Muodostuvien lietteiden laatuun ja määrään vaikuttaa huomattavasti käytetyn puhdistustekniikan valinta. Yleensä liete koostuu ns. primäärilietteestä ja sekundäärilietteestä. Primääriliete, jota kutsutaan myös kuitulietteeksi, syntyy jätevedenpuhdistamoilla esiselkeytysvaiheessa, jolloin selkeytysaltaassa olevat kuidut laskeutetaan altaan pohjalle. Primääriliete on pääosin kuitua ja paperitehtailla käytettäviä täyte- ja lisäaineita. Sitä on yleensä helppo käsitellä ja hyödyntää korkean kuiva-ainepitoisuutensa ansiosta. Kuitulietteen kuiva-ainepitoisuus mekaanisen vedenerotuksen jälkeen on noin 30-40 prosenttia. Lietteet luokitellaan jäteasetuksen (Vna 179/2012) liitteen 4 mukaiseen luokkaan 03 03 10 ja 03 03 11. Ilmoituksen salassa pidettävissä liitteissä on tarkempi kuvaus tutkittavasta jätemateriaalista ja raportti kyseisen jätemateriaalin kaatopaikka- ja ympäristökelpoisuudesta (liitteet kokousasian oheisaineistona).

 

Ilmoituksen mukaan koeluonteisen toiminnan suunniteltu kesto on 1.12.2022-31.12.2024. Aikataulun mukaan aikavälille 12/2022 - 4/2023 ajoittuvat esiselvitykset, laboratoriotutkimukset ja materiaalin hankinta. Aikavälille 05/2023 - 08/2024 ajoittuu käytännön koetoiminta (tekniikat ja menetelmät, seokset, laboratorioanalyysit) ja aikavälille 09/2024 - 12/2024 ajoittuu tulosten raportointi ja koetoiminnan jälkihoitotyöt.

 

Koetoiminnan kahden vuoden kestoa perustellaan sillä, että halutaan luotettavasti todentaa vuodenaikaisvaihtelun ja vallitsevien olosuhteiden merkitys tutkittavaan jätemateriaaliin, sen käsittelyihin ja kompostointiin. Kompostointiin käytettäviä materiaaleja tulee saada kerättyä varastointikentälle jo talven 2023 aikana, jotta kompostit voidaan perustaa heti roudan sulaessa 2023. Eri seoksia testataan aumoissa kesäkaudella 2023. Talvikaudella 2023-2024 testataan mahdollinen jäätyminen ja lämpötilavaihtelujen vaikutus materiaalien ja kompostien ominaisuuksiin. Kompostiseoksien ominaisuuksia halutaan testata eri kypsyysvaiheissa, joten kompostiaumoja ei perusteta kaikkia kerralla vaan vaiheittain. Kompostointia jatketaan vielä kesäkaudella 2024, jonka jälkeen koetoimintakentän jälkihoitotöihin ja raportointiin varataan syksy 2024.

 

 Ennen varsinaista aktiivista koetoimintaa tehdään alustavia laboratorioanalyysejä ja materiaalin hankintaa. Laboratoriotulosten perusteella vastaanotetaan tarvittavia materiaaleja kasalle koetoiminta-alueelle. Varsinaiset aktiivivaiheen kokeet aloitetaan, kun tarvittavia materiaaleja on tarpeeksi. Materiaalien vastaanotto, varastointi ja sekoittaminen tapahtuu alueelle rakennettavalla käsittelykentällä. Kentän rakentamisesta tehdään mara-ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle marraskuussa 2022. Vastaanotossa ja sekoittamisessa tutkitaan erilaisia tekniikoita ja menetelmiä. Eri tekniikoita voidaan tutkia yksittäisinä tai eri menetelmien yhdistelminä. Koetoiminnan aikana selvitetään metsäteollisuuden jätemateriaalin käsittelyprosessiin parhaiten soveltuvat menetelmät ja laitteet sekä materiaalien seossuhteet.

 

 Koeasetelmassa metsäteollisuuden jätemateriaalia sekoitetaan ylijäämämaihin, mineraalisiin massoihin ja erilaisiin tukiaineisiin kuten tuhkaan ja muihin lannoitteisiin, vaihdellen tekniikoita ja seossuhteita. Eriä kompostoidaan kasoilla/aumassa, aumojen lämpötilaa valvotaan ja kypsymistä seurataan tietyin kompostointijaksoin. Koe-eristä testataan soveltuvuus maanparannusaineeksi/kasvualustaksi laboratorioanalyysein. Koetoiminta pyrkii metsäteollisuuden jätemateriaalin käsittelyyn siten, että lopputuote on lannoitevalmistelain ja -asetuksen mukainen. Mikäli tuotteet eivät täytä kaikilta osin lannoitelain vaatimuksia, koetoiminnassa tuotetut kasvualustat ja maanparannusaineet käytetään omalla toiminta-alueella.

 

 Materiaalit vastaanotetaan aumoihin kentälle. Aumojen määrä ja koko määräytyy saatavilla olevien materiaalien mukaan. Keskimäärin aumataan 500 tonnia auman kompostoitumisen varmistamiseksi ja kentällä on 2-6 aumaa kerrallaan. Aumat käännetään riittävän usein kompostoitumisprosessin hapensaannin turvaamiseksi. Seosaineiden määrää ja laatua pyritään optimoimaan niin, että kompostoituminen on mahdollisimman tehokasta. Metsäteollisuuden tutkittavien jätemateriaalien määrä koetoiminta-aikana on enintään 5 000 tonnia/vuosi, lisäksi koetoimintaan vastaanotetaan tuki- ja seosaineina käytettäviä muita jätemateriaaleja sekä mm. turvetta ja kalkkia. Koetoiminnassa käytetyt materiaalit on esitetty taulukossa 1 ja vastaanotettavat ja hyödynnettävät jätteet ovat taulukossa 2. Materiaalien keskinäinen määräsuhde voi vaihdella vuosittain esimerkiksi puun käsittelyssä syntyvien jätteiden kesken, mutta määrä ei ylitä taulukossa 1 ilmoitettua materiaalien kokonaismäärää.

 

 Taulukko 1. Koetoiminnassa käytettävät materiaalit

 

Materiaali

Määrä, tonnia/a

Metsäteollisuuden liete

5 000

Lannoitevalmistelain mukaiset muut

tuotteet, kuten lanta

2 000

Erilaiset tuhkat (lentotuhka,

pohjatuhka)

3 000

Teollisuusrejektit (soodasakka,

opasakka, mineraalijae, meesa)

2 000

Maa-ainekset (hiekka, turve,

kuorihiekka, savi)

4 500

Kalkki, turve, biohiili ym. materiaalit,

jotka eivät ole jätettä

ei ilmoitettu

Maa- ja metsätaloudessa sekä

puutarhataloudessa syntyvät jätteet

2 500

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 2. Vastaanotettavat ja hyödynnettävät jätejakeet ja niiden suurimmat vuosittaiset vastaanottomäärät

 

Jäte

Jätekoodi

Enimmäis-vastaanotto-määrä, t/a

02 01 maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet

Kasvijätteet

02 01 03

2 500

Eläinten ulosteet, virtsa, lanta ym.

02 01 06

2 000

Metsätalouden jätteet

02 01 07

2 500

03 01 puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen valmistuksessa syntyvät jätteet

Kuori- ja korkkijätteet

03 01 01

2 500

Muut kuin nimikkeessä 03 01 04 mainitut sahajau-ho, lastut, palaset, puu ja puupohjaiset levyt

03 01 05

2 500

Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

03 01 99

2 500

03 03 massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet

Kuori- ja puujätteet

03 03 01

2 500

Soodasakka

03 03 02

2 000

Meesajäte

03 03 09

2 000

Mekaanisessa erotuksessa syntyvät kuitujätteet sekä kuitu-, täyteaine- ja päällystysainelietteet

03 03 10

2 000

Muut kuin nimikkeessä 03 03 10 mainitut, jätevesi-en käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet

03 03 11

5 000

Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

03 03 99

2 000

10 01 voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvät jätteet

Pohjatuhka, kuona, kattilatuhka

10 01 01

3 000

Hiilen poltossa syntyvä lentotuhka

10 01 02

3 000

Turpeen ja puun poltossa syntyvä lentotuhka

10 01 03

3 000

Muu kuin nimikkeessä 10 01 14 mainittu tuhka

10 01 15

3 000

Muu kuin nimikkeessä 10 01 16 mainittu tuhka

10 01 17

3 000

Leijupetihiekka

10 01 24

4 500

17 05 maa-ainekset, kiviainekset ja ruoppausmassat

Muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset

17 05 04

4 500

Muut kuin nimikkeessä 17 05 05 mainitut ruoppa-usmassat

17 05 06

4 500

Muut kuin nimikkeessä 17 05 07 mainitut ratapen-kereiden sorapäällysteet

17 05 08

4 500

19 01 jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet

Muut kuin nimikkeessä 19 01 11 mainitut pohjatuh-ka ja kuona

19 01 12

3 000

Muu kuin nimikkeessä 19 01 13 mainittu lentotuhka

19 01 14

3 000

Muu kuin nimikkeessä 19 01 15 mainittu kattilatuh-ka

19 01 16

3 000

Leijupetihiekka

19 01 19

4 500

20 02 puutarha- ja puistojätteet, hautausmaiden hoidossa syntyvät jätteet mukaan luettuina

Biohajoavat jätteet

20 02 01

2 500

 

 Mikäli koetoiminnassa ilmenee, että jokin taulukon 2 materiaaleista ei syystä tai toisesta sovellu käytettäväksi, esimerkiksi ei sekoitu kunnolla tutkittavaan materiaaliin, se jätetään koeohjelmasta pois. Vastaavasti, jos jokin materiaali toimii odotuksia paremmin, sitä voidaan käyttää arvioitua enemmän. Koetoiminnassa käytettävien materiaalien kokonaismääriä on vaikea arvioida suunnitteluvaiheessa, koska mineraalisten, orgaanisten ja tutkittavan lietteen seossuhteet vaihtelevat noin 15-70% ja kokeilemalla saadaan selville optimaalisimmat seokset.

 

 Koetoimintaan otetaan jätteitä vastaan vain etukäteen hyväksytyiltä toimittajilta. Asiakkaan tulee aina toimittaa materiaalista ennakkotiedot (laatu, määrä, analyysitodistukset), joiden perusteella arvioidaan materiaalin soveltuminen koetoimintaan ja tehdään vastaanottopäätös. Kaikista koetoiminnassa käytettävistä materiaaleista tulee olla laboratorion tutkimustulos, lausunto tai vastaava dokumentti, josta ilmenee kyseisen materiaalin oleelliset haitta-ainepitoisuudet ja ravinteiden liukoisuus.

 

Mikäli lantaa otetaan vastaan eläintiloilta, joilla syntyy lantaa enemmän kuin 25 m3 vuodessa, lannasta on oltava vähintään suppea lanta-analyysi, joka ei ole viittä vuotta vanhempi.

 

Vastaanotettaessa materiaalia tarkistetaan kuorman sisältö, materiaalin laatu ja kuormaa koskevat asiakirjat (mm. siirtoasiakirja).

 

Jos koetoiminnassa käytetään puhtaita maa-aineksia, joita ei epäillä pilaantuneiksi, tutkimustulosta ei vaadita.

 

Koetoiminta-alueelle ei vastaanoteta kuormia, joilla ei ole tarvittavia analyysitodistuksia tai kuormia, jotka sisältävät epäpuhtauksia tai muuta kuin sovittua jätemateriaalia.

 

Kuorman täyttäessä vastaanottoehdot kuorma ohjataan asianmukaiselle purkupaikalle tarkoitukseen varatulle kenttäalueelle. Mara-asetuksen mukaisista materiaaleista tehdyn kentän pinta tiivistetään jyräämällä ja muotoillaan siten, että vedet ohjautuvat selkeytysaltaaseen, jolloin nesteiden leviäminen ympäristöön estyy. Kentän ulkopuolisten vesien pääsy kompostointikentälle estetään ympäröivällä ojituksella. Koetoiminta-alueen kentän pinta päällystetään 1. alueen kentän rakentamisen edetessä asfaltointivaiheeseen.

 

Aumat perustetaan patterointitekniikalla, jossa hieman auman pohjaa leveämmälle alueelle levitetään vähintään 20 cm nestettä sitova kerros tiivistetyn kenttärakenteen päälle, jotta nesteiden imeytyminen maaperään estetään. Aumat muotoillaan siten, että sadevesien imeytyminen niihin on mahdollisimman vähäistä. Aumat ovat korkeudeltaan ja sivujen kaltevuudeltaan sellaisia, ettei vettymistä tapahdu. Tarvittaessa auma voidaan peittää turvekerroksella estämään auman liiallista kuivumista tai suotovesien syntymistä sateella. Aumojen koko pyritään optimoimaan sellaiseksi, että kompostoituminen toteutuu tehokkaasti. Mikäli lantaa tai metsäteollisuuden lietettä otetaan vastaan niin, ettei sitä sekoiteta suoraan seosmateriaaleihin aumaan, materiaalille tehdään allasmainen nestetiivisrakenne esimerkiksi tiivistyskalvolla, joka peitetään murskekerroksella ja josta vedet ohjataan hallitusti selkeytysaltaaseen. Materiaali peitetään tarvittaessa ja pyritään käsittelemään pian vastaanoton jälkeen. Kompostiin lisättävää lantaa voidaan tarvittaessa varastoida peitettynä, tiiviillä siirtolavalla tai vastaavalla, nitraattiasetuksen mukaisesti.

 

Kyseiselle metsäteollisuuden lietteelle pyritään löytämään kustannustehokkain ja materiaalille parhaiten soveltuvin käsittelymenetelmä kompostoinnin aikana. Menetelminä testataan esimerkiksi aumasekoitusta, sekoittamista kaivinkoneen tai pyöräkoneen kauhalla, sekoittamista seulakauhalla, sekoittamista mobiiliseulalla ja sekoittamista murskaimella.

 

Alueelle vastaanotetaan jätteitä ja toimitetaan lopputuotteita edelleen pääosin arkisin (ma-pe) klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Satunnaisia kuormia vastaanotetaan myös öisin ja viikonloppuisin. Varsinaiset käsittelyprosessit, kuten seulonta, tapahtuvat arkisin klo 7.00-22.00 välisenä aikana.

 

Koetoiminnassa ei käytetä kemikaaleja eikä muodostu jätevesiä tai jätteitä. Hulevedet imeytyvät alueen aumoihin sekä ohjataan hallitusti selkeytysaltaaseen. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisessa noudatetaan työmaan pelastussuunnitelmaa. Onnettomuudet ehkäistään huolellisella suunnittelulla, toimipaikkakohtaisella riskinarviolla ja henkilökunnan perehdyttämisellä.

 

Ennen koetoiminnan päättymistä alueelle varastoidut erät toimitetaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Mikäli lopputuote ei täyttäisi lannoite- tai ympäristökelpoisuusvaatimuksia, voidaan se toimittaa esimerkiksi poltettavaksi asianmukaiset luvat omaavaan polttolaitokseen tai muuhun loppusijoitukseen. Alue siistitään toiminnan jälkeen ja huolehditaan, että koetoiminnasta ei toiminnan jälkeen aiheudu haittaa ympäristölle.

 

Koetoiminnan aikana toimintaa tarkkaillaan ja siitä pidetään kirjaa. Toiminnan päätyttyä toimitetaan valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportti koetoiminnasta. Yhteenveto sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- alueelle vastaanotetut jätteet/seosmateriaalit: jäteluokka, määrä, alkuperä, kuljettaja ja tuontipäivämäärä

- toiminnassa syntyneet jätteet/materiaalit: määrä, laatu, toimituspaikka ja -aika ja kuljettaja

- mahdolliset onnettomuus ja häiriötilanteet sekä toimintaa koskevat yhteydenotot,

- suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset: kompostointiprosessien tarkkailu aumoittain (kompostoinnin kesto, lämpötila, tehdyt käännöt, analyysitulokset), vesistöstä otetut näytteet ja niiden tulokset

- koetoiminnan keskeisimmät tulokset ja jatkotoimenpiteet

 

Vaikutukset ympäristöön

 

 Päästöt maaperään ja pinta- ja pohjaveteen

 

 Toiminnalla ei ennakkoon arvioida olevan merkittävää vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai pohjavesialueen lähellä. Koetoiminnasta ei arvioida olevan maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Kompostointikentän sisäpuoliset jätevedet ohjataan kentän muotoilulla ja mahdollisella kutakin aumaa kiertävällä reunusrakenteella selkeytysaltaaseen, sieltä edelleen alueen pohjoispuoliseen ojastoon ja sitä kautta länteen virtaavaan Harisojaan. Altaan vedenlaatua seurataan aistinvaraisesti ja sieltä lähtevää vettä näytteenotoin. Hulevesien mukana altaaseen voi kulkeutua orgaanista ainesta (kuori, hake, lanta) tai maa-aineksia. Kiintoaines saostuu altaaseen ja se voidaan poistaa sieltä takaisin jätekiertoon kasalle.

 

Rakentamisessa käytettävistä koneista voi aiheutua polttoaine- tai kemikaalivuoto alueelle. Riskien minimoimiseksi polttoaineita ja kemikaaleja käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti, alueelle on varattu imeytysainetta häiriötilanteita varten. Alueella ei säilytetä polttoaineita. Mikäli alueella säilytetään koneiden huoltotarvikkeita tai kemikaaleja, jotka luetaan vaarallisiksi jätteiksi, nämä säilytetään asianmukaisessa tyyppihyväksytyssä ja lukittavassa kontissa.

 

Alueen toimintaan osallistuva oma ja urakoitsijoiden henkilökunta on perehdytetty ympäristövaikutusten aktiiviseen tarkkailuun ja torjuntaan.

 

 Päästöt vesistöön ja viemäriin

 

 Materiaalien käsittelystä voi aiheutua vähäisiä kiintoainespäästöjä vesistöön. Koetoiminnan kenttäalueelta vedet johdetaan edeltävässä kappaleessa kuvatulla tavalla alueen selkeytysaltaaseen ja sitä kautta koetoiminta-alueen pohjoispuoliseen ojastoon.

 

Alueen hulevesiä, selkeytysallasta ja sieltä johdettavia pintavesiä seurataan jatkuvasti aistinvaraisesti. Mikäli havaitaan jotain poikkeavaa, altaasta ojastoon johdettavasta vedestä otetaan näyte. Näytteenotto suoritetaan muutoinkin kahdesti vuodessa (keväisin ja syksyisin). Tarkkailunäytteet otetaan ojasta, jonne selkeytysaltaan vedet johdetaan. Näytteenottopiste ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle kentän ja altaan valmistuttua.

 

Vesistönäytteistä analysoidaan vähintään seuraavat määritykset:

. pH

. kiintoaine

. sulfaatti

. COD-kemiallinen hapenkulutus

. sähkönjohtavuus

. kokonaistyppi (kok N)

. kokonaisfosfori (kok P)

. koliformiset bakteerit, mikäli lantaa käytetään

. öljyhiilivedyt C10-C40

 

Analyysit teetetään akkreditoidussa laboratoriossa ja tulokset toimitetaan tiedoksi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaanotetuissa jätemateriaaleissa on yksittäisiä kohonneita pitoisuuksia vesiympäristölle vaarallisista tai haitallisista aineista (Vna 1022/2006), jotka voisivat vaikuttaa pintavesien laatuun, kyseisen materiaalin vastaanottoa seuraavaa vesistöanalyysia täydennetään ko. parametrin osalta, tällainen on esimerkiksi bentseeni.

 

 Päästöt ilmaan

 

 Alueella toimivat työkoneet ja materiaalien käsittely aiheuttavat vähäisesti päästöjä ilmaan sekä jonkin verran pölyämistä. Alueen lähellä ei ole häiriintyviä kohteita. Kun liete on toimitettu alueelle, se sekoitetaan seosaineisiin aumaksi. Aumojen kääntämisestä voi aiheutua hajuvaikutuksia, jotka rajautuvat lähinnä käsittelykentälle. Valmiista kompostiaumoista ei aiheudu hajuhaittaa.

 

 Melupäästöt ja tärinä

 

 Materiaalien käsittely ei aiheuta alueen muusta maanrakennustoiminnasta poikkeavaa melua. Etäisyyksien lähimpiin naapureihin arvioidaan olevan niin pitkät, että vaikutukset eivät ole havaittavia tai ne ovat merkitykseltään hyvin vähäisiä eivätkä ylitä sallittuja meluraja-arvoja.

 

Materiaalien toimittamisesta ja siitä aiheutuva meluvaikutus minimoidaan siten, että toimitukset tehdään yhdistelmäkuormina aina, kun se on mahdollista.

 

 Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys

 

Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 1,2 km länteen suunnitellusta koetoiminta-alueesta. Koetoiminnasta ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Koetoiminta-alueelle johtavan tien varrella ei ole pysyvää tai vapaa-ajan asutusta.

 

 Jätteet

 

 Toiminnassa huolehditaan, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät jätteet toimitetaan koeluonteisen toiminnan aikana vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen.

 

Vakuus

 

Vakuussummaksi koetoiminnalle GRK Suomi Oy esittää 5000 euroa. Summa perustuu koetoiminnan pienimuotoisuuteen ja lyhyeen toiminta-aikaan. Suuri osa jätemateriaaleista voidaan tarvittaessa käyttää muualla, mahdollista jätteenkäsittelyä tai loppusijoitusta vaativia jätejakeita on koetoiminta-alueella kerrallaan vähäisiä määriä. Jälkihoitokustannukset koostuvat lähinnä kuormauksen ja maisemoinnin aiheuttamasta konetyöstä. Ympäristönsuojelulain 59§ mukaan vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. YSL 61§ mukaan pienimuotoisia toimintoja varten vakuuden määrä voidaan säätää kiinteäksi summaksi, joka voi olla enintään 10 000 euroa.

 

Asian käsittely Ilmoituksen vireillä olosta ei ole kuulutettu, koska ilmoituksen mukaisen toiminnan ei ole katsottu voivan olennaisesti vaikuttaa ympäristönsuojelulain 121 §:ssä tarkoitetulla tavalla yleisiin tai yksityisiin etuihin.

 

Lausunnot

 

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen tai kommenttien esittämiseen ilmoituksen mukaisesta toiminnasta.

 

 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 25.11.2022:

"Koetoiminta on luonteeltaan lyhytaikaista ja koeluonteisuus tarkoittaa ensisijaisesti muun kuin jo täysin vakiintuneen tekniikan testaamista. ELY-keskus toteaa, että kompostoinnin pitkä käsittelyaika huomioon ottaen (tavallisesti noin vuosi), esitetty kahden vuoden koetoiminta-aika ja 1 vuoden 3 kuukauden kompostointiaika olisi perusteltua. Pääosin esitettyjen jätejakeiden kompostointi on jo vakiintunutta tekniikkaa, lukuun ottamatta metsäteollisuuden jätteitä. ELY-keskus katsoo, että koeluontoisen toiminnan tarkoitus tulee olla uuden tiedon saaminen vastaavaa toimintaa varten. Koetoimintailmoituksen perusteella aumoissa käytetään erilaisia seossuhteita, ja aumojen sekä tuotteen laatua ja ominaisuuksia seurataan. Toisaalta koetoiminnasta saatavan uuden tiedon määrää olisi mahdollista vielä lisätä ilmoituksessa esitetystä, jotta toiminta poikkeaisi vakiintuneesta kompostointitoiminnasta. Esimerkiksi erilaiset aumankääntövälit ja aumojen lämpöeristäminen tukiaineilla/turpeella voisivat tulla kyseeseen. Ja koska jätejakeita on esitetty kompostoitavaksi varsin laajalla kirjolla, tulisi niiden kompostointi olla suunnitelmallista ja jo ennalta esittää käytettävien reseptien sisältöä. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että kompostoitavan jätevesilietteen vesipitoisuus on korkea (keskimäärin 79 % kuivapainosta), jonka vuoksi koetoimintailmoituksessa olisi ollut suositeltavaa tarkemmin kuvata ja arvioida, minkä verran lietteitä on mahdollisesti tarpeen kuivata ennen kompostointiprosessia.

 

ELY-keskus pitää hyvänä, että metsäteollisuuden jätteille etsitään vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä ja jätelain (646/2011) etusijajärjestyksen mukaisesti hyötykäyttömahdollisuuksia. Koetoimintailmoituksen mukaan koetoiminnan tavoitteena on kehittää lannoitevalmistelain ja -asetuksen mukainen lopputuote tai omassa ympäristöluvitetussa toiminnassa käytettävä maanrakennusmateriaali.

 

Mikäli lopputuotteen lannoite- tai ympäristökelpoisuusvaatimukset eivät täyty, voidaan materiaali toimittaa esimerkiksi polttoon tai loppusijoitukseen. Ilmoituksessa ei ole tarkemmin esitetty, onko lannoitevalmisteessa käytettävälle lietteen määrälle tai laadulle rajoituksia, tai onko metsäteollisuuden jätevesilietettä sisältäville lopputuotteille mahdollista saada Ruokaviraston hyväksyntää. Lisäksi lopputuotteen, joka ei täytä lannoite- tai ympäristökelpoisuusvaatimuksia, soveltumisesta maarakentamiseen, polttoon tai loppusijoitukseen ei ole esitetty tarkempaa arviota, ja tästä olisi tarpeen esittää tarkemmat suunnitelmat. Lietteestä tehdyn kaatopaikka- ja ympäristökelpoisuustestauksen perusteella liete sisältää mm. raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, joiden pitoisuudet saattavat rajoittaa kompostoidun lietteen käyttöä lannoitevalmisteena. Koetoiminnassa on suositeltavaa seurata ja arvioida öljyhiilivetypitoisuuksien alenemista sekä raskasmetallien liukoisuuksia. ELY-keskus myös toteaa, että näytteenottoa tulisi tehdä kompostoinnin alussa tiheämmin ja näytteenoton analyysivalikkoon on lisättävä raskasmetalleista ainakin vanadiinin tarkkailu sekä molybdeeni ja sulfaatti.

 

Lupaviranomaisen olisi hyvä todeta, millä edellytyksillä kompostoinnin lopputuotetta olisi koetoiminnan jälkeen mahdollista käyttää maanrakennusmateriaalina GRK:n omassa toiminnassa. Lopputuote tulee hyödyntää sellaisessa paikassa, jolla on toiminnan edellyttämä asianmukainen lupa.

 

ELY-keskus toteaa, että koetoiminnan vesienhallinnan osalta tulee varmistaa, että toiminta-alueen vedet voidaan pitää erillään viereisen suljettavan kaatopaikan vesistä. Kaatopaikan ja koetoiminta-alueen vaikutuksia tulee voida tarkkailla erikseen. Koetoiminta ei saa aiheuttaa estettä suljetun kaatopaikan vaikutusten tarkkailulle. Kompostikenttä tulisi asfaltoida ennen toiminnan aloittamista, jotta mahdollisten suotovesien vaikutus pohjaveden laatuun voidaan minimoida. Kaatopaikan pohjavesitarkkailua tehdään kolmesta tarkkailupisteestä, ja pohjavesien virtaussuunta on kompostialueelta etelään/lounaaseen kohti kaatopaikkaa.

 

Koetoimintailmoituksessa on esitetty, että vesitarkkailunäytteet otetaan ojasta, jonne selkeytysaltaan vedet johdetaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vesinäytteet tulisi ottaa myös ennen laskeutusallasta, suotovesien laadun selvittämiseksi. Vesinäytteistä tulee analysoida myös lietteessä todetut haitta-aineet, jotta voidaan varmistua, ettei niistä aiheudu pintavesien pilaantumisvaaraa.

 

Koeluontoisesta toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa ja laatia kirjanpitoon perustuva yhteenvetoraportti, joka tulee toimittaa valvontaviranomaisille tiedoksi."

 

 Ilmoittajan kuuleminen

 

 Ilmoittaja toimitti 7.12.2022 sähköpostitse vastineen annettuun lausuntoon todeten seuraavaa:

 

 "ELY-keskuksen lausunnossaan esiin tuoma koetoiminnasta saatavan uuden tiedon määrän lisääminen mm. erilaisilla aumankääntöväleillä ja aumojen lämpöeristämisellä tukiaineilla/turpeella otetaan huomioon koetoiminnassa. Koetoiminta aloitetaan tietyin prosessein ja kompostointimenetelmiä kehitetään koko koetoiminnan ajan.

 

ELY-keskus on lausunut, että: " .koska jätejakeita on esitetty kompostoitavaksi varsin laajalla kirjolla, tulisi niiden kompostointi olla suunnitelmallista ja jo ennalta esittää käytettävien reseptien sisältöä." Vastauksena edelliseen GRK toteaa, että koetoiminnan jätejaekirjo on laaja sen vuoksi, että on vaikea ennakoida, mitä jätejakeita on riittävästi saatavilla lähialueelta. Heti kun sopimuksia jätteiden vastaanotosta voidaan tehdä, saadaan myös selville kompostointiin käytettävissä olevat jätejakeet, joiden perusteella tehdään alustavat reseptit komposteille.

 

Lisäksi ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että "kompostoitavan jätevesilietteen vesipitoisuus on korkea (keskimäärin 79 % kuivapainosta), jonka vuoksi koetoimintailmoituksessa olisi ollut suositeltavaa tarkemmin kuvata ja arvioida, minkä verran lietteitä on mahdollisesti tarpeen kuivata ennen kompostointiprosessia." GRK Suomi Oy pyrkii ensisijaisesti löytämään lietteille mahdollisimman yksinkertaisia, vähän käsittelyvaiheita vaativia menetelmiä, joilla liete saataisiin hyötykäyttöön mahdollisimman vähäisin esikäsittelyin. Tällöin energiankulutus saadaan pidettyä alhaisena. Liete on tarkoitus käsitellä kompostoinnissa sellaisenaan ilman esikuivausta vaihdellen lietteen ja seosaineiden seossuhteita.

 

Elyn lausunnon mukaan "Ilmoituksessa ei ole tarkemmin esitetty, onko lannoitevalmisteessa käytettävälle lietteen määrälle tai laadulle rajoituksia, tai onko metsäteollisuuden jätevesilietettä sisältäville lopputuotteille mahdollista saada Ruokaviraston hyväksyntää. Lisäksi lopputuotteen, joka ei täytä lannoite- tai ympäristökelpoisuusvaatimuksia, soveltumisesta maarakentamiseen, polttoon tai loppusijoitukseen ei ole esitetty tarkempaa arviota, ja tästä olisi tarpeen esittää tarkemmat suunnitelmat.

 

Metsäteollisuuden liete on rajattu EU:n lannoitevalmisteasetuksen ulkopuolella, mutta lannoitevalmisteina tai niiden raaka-aineina lietteet ovat kansallisen lainsäädännön piirissä. Tällöin lannoitelainsääntö asettaa raja-arvot ja seurantavelvoitteet kahdeksalle haitalliselle raskasmetallille ja lopputuotteen on täytettävä edellytykset, jotta Ruokaviraston hyväksyntää voidaan hakea. Koetoiminnan tarkoituksenahan on löytää metsäteollisuuden lietteelle sellaiset käsittelymenetelmät, että liete saataisiin mahdollisimman monipuolisesti hyötykäyttöön. Tällöin ensisijaisesti pyritään siihen, että lopputuotteet ovat lannoite- ja ympäristökelpoisia. Mikäli tällaista tulosta ei saada, kompostoidulle lietteelle esitetään lopputuotteen analyysituloksiin pohjautuva hyötykäyttö esimerkiksi kaatopaikan maisemoinnissa tai loppusijoitus. Tarkkaa arviota lopputuotteen soveltumisesta maarakentamiseen, polttoon tai loppusijoitukseen koetoiminnan ilmoitusvaiheessa on vaikea esittää. Suunnitelma voidaan esittää valvovalle viranomaiselle, kun koetoiminnasta on saatavissa tuloksia, joiden perusteella hyötykäyttöä voidaan jo alustavasti arvioida.

 

"Lietteestä tehdyn kaatopaikka- ja ympäristökelpoisuustestauksen perusteella liete sisältää mm. raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, joiden pitoisuudet saattavat rajoittaa kompostoidun lietteen käyttöä lannoitevalmisteena. Koetoiminnassa on suositeltavaa seurata ja arvioida öljyhiilivetypitoisuuksien alenemista sekä raskasmetallien liukoisuuksia. ELY-keskus myös toteaa, että näytteenottoa tulisi tehdä kompostoinnin alussa tiheämmin ja näytteenoton analyysivalikkoon on lisättävä raskasmetalleista ainakin vanadiinin tarkkailu sekä molybdeeni ja sulfaatti."

 

GRK Suomi Oy toteaa, että öljyhiilivetypitoisuuksien aleneminen on yksi kompostoinnin toivotuimpia tuloksia, joten sitä seurataan aktiivisesti. Näytteenotto tehdään kompostointiprosessin etenemisen mukaan eri kypsyysvaiheissa, joten näytteenottoa tulisi olla mahdollista tehdä koetoimintaprosessin etenemisen edellyttämällä tavalla - ei ennakolta säädetyin näytteenottovälein. Elyn mainitsemat lisäykset molybdeeni, vanadiini ja sulfaatti ovat mukana analyyseissa niin vastaanotettavasta lietteestä, kompostoinnin aikana (1-2 krt) sekä lopputuotteesta, joka katsotaan riittäväksi pitoisuuksien todentamiseksi. Kun seurataan mm. öljyhiilivetyjen alenemista kompostointiprosessissa, jokaisella näytteenottokerralla ei katsota tarpeelliseksi ottaa koko analyysisarjaa. Mikäli täyttä analyysisarjaa tullaan vaatimaan koetoiminnan alkuvaiheessa jokaisesta näytteestä, ja analyyseissä havaitaan, että tietyt pitoisuudet pysyvät kompostoinnin aikana muuttumattomina, vaadittuun analyysipakettiin tulisi olla mahdollisuus esittää muutoksia koetoiminnan aikana saatujen analyysitulosten perusteella.

 

"ELY-keskus toteaa, että koetoiminnan vesienhallinnan osalta tulee varmistaa, että toiminta-alueen vedet voidaan pitää erillään viereisen suljettavan kaatopaikan vesistä. Kaatopaikan ja koetoiminta-alueen vaikutuksia tulee voida tarkkailla erikseen. Koetoiminta ei saa aiheuttaa estettä suljetun kaatopaikan vaikutusten tarkkailulle."

 

Koetoiminta toteutetaan siten, että toiminta-alueen vedet pidetään erillään suljettavan kaatopaikan vesistä.

 

Elyn lausunnon mukaan, "Kompostikenttä tulisi asfaltoida ennen toiminnan aloittamista, jotta mahdollisten suotovesien vaikutus pohjaveden laatuun voidaan minimoida. Kaatopaikan pohjavesitarkkailua tehdään kolmesta tarkkailupisteestä, ja pohjavesien virtaussuunta on kompostialueelta etelään/lounaaseen kohti kaatopaikkaa. Koetoimintailmoituksessa on esitetty, että vesitarkkailunäytteet otetaan ojasta, jonne selkeytysaltaan vedet johdetaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vesinäytteet tulisi ottaa myös ennen laskeutusallasta, suotovesien laadun selvittämiseksi. Vesinäytteistä tulee analysoida myös lietteessä todetut haitta-aineet, jotta voidaan varmistua, ettei niistä aiheudu pintavesien pilaantumisvaaraa."

 

GRK Suomi Oy esittää, että koetoiminta voidaan aloittaa asfaltointia kevyemmällä päällysteratkaisulla hankkeen pienimuotoisuudesta ja lyhytkestoisuudesta johtuen. Tutkittavan jätemateriaalin hyötykäytölle on löydettävä ratkaisu mahdollisimman pian, joten jätemateriaaleja tulisi voida vastaanottaa välivarastoon jo kevättalven aikana, jotta mm. seosmateriaalia saadaan kerättyä riittävästi kompostien perustamista varten. Kompostointiprosessi halutaan saada käyntiin mahdollisimman pian lumien sulettua keväällä.

 

Metsäteollisuuden lietteen haitta-aineet ovat pääosin heikosti kulkeutuvia, mikä vähentää haitta-aineiden kulkeutumista pinta- vajo- tai pohjaveden mukana. Tiivistetyssä kenttärakenteessa vajoveden suotautuminen on hidasta ja haitta-aineiden kulkeutuminen syvemmällä pohjaveteen tai sen mukana rajallista aineiden pidättäytyessä kenttärakenteeseen ja pohjamaahan.

 

Mahdolliset koetoiminnan vaikutukset eivät kestä ajallisesti pitkään, liukoisten aineiden määrä vähenee kompostointiprosessin edetessä. Kun betoni- ja/tai asfalttimurskepinta tiivistetään ja muotoillaan kaltevaksi pintavalunnan lisäämiseksi, vähenee vastaavasti suotautuminen sekä mahdollinen aineiden liukeneminen ja kulkeutuminen kompostista maaperään ja pohjaveteen. Pinnan muotoilulla kenttäalueen vedet saadaan johdettua hallitusti selkeytysaltaaseen, josta vedet johdetaan pohjoiseen/luoteeseen ja pidetään erillään kaatopaikkavesistä. Vesien hallinta estää pintavesieroosion irrottaman aineksen ja sen mahdollisesti sisältäminen haitta-aineiden leviämisen pintavesien mukana ympäröivään maastoon.

 

Suotovesien vaikutus pohjaveteen voidaan minimoida paitsi pinnan muotoiluilla, myös estämällä veden pääsy kompostiin sivuilta tai alapuolelta. Kentän pintarakenteessa voidaan käyttää 0-50 mm betonimursketta tai 100mm asfalttimursketta, joka tiivistetään hyvin jyräämällä, jolloin tyhjätila on mahdollisimman pieni. Asfaltointi tehdään heti, kun se on teknisesti mahdollista, talvella sitä ei voi tehdä.

 

Koetoiminta ei myöskään sijaitse pohjavesialueella, eikä lähistöllä ole vedenottamoa tai talousvesikäytössä olevia kaivoja."

 

Valmistelijan päätösesitys

 

 Oulunkaaren ympäristölautakunta hyväksyy GRK Suomi Oy:n ilmoituksen maanparannusaineiden ja kasvualustojen koeluonteisesta valmistuksesta metsäteollisuuden jätemateriaalista Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä kiinteistöllä Paakkari RN:o 139-403-18-63. Ilmoitus hyväksytään täydennetyn ilmoituksen mukaisesti seuraavin määräyksin:

 

  1. Ilmoituksen mukaista koeluonteista toimintaa saa harjoittaa ilmoituksen mukaisessa paikassa ajalla 16.12.2022-31.12.2024. Jätteen vastaanotto ilmoituksen mukaiseen toimintaan on lopetettava viimeistään 31.8.2024 mennessä. Mikäli ilmoituksen mukaista toimintaa on tarvetta jatkaa 31.12.2024 jälkeen, tulee toiminnalle hakea ympäristölupa.

 

  1. Koeluonteiseen toimintaan käytettävien rakenteiden valmistumisesta sekä jätteiden ja materiaalien tuonnin aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

 

  1. Tarkempi suunnitelma koeluonteisen toiminnan aikana tehtävien toimenpiteiden aikatauluista (erityisesti kompostiaumojen perustaminen ja käännöt), kompostoinnissa käytettävien jätteiden seoksista ja koetoiminnassa tehtävästä tarkkailusta on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen kompostointitoiminnan aloittamista.

 

  1. Koeluonteisessa toiminnassa saa vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä seuraavia jätteitä:

 

 

 

Jäte

Jätekoodi

Enimmäis-vastaanotto-määrä yhteensä, tonnia/vuosi

Metsäteollisuuden liete

03 03 11

5 000

Lanta

02 01 06

2 000

Erilaiset tuhkat (lentotuhka, pohjatuhka, kuona, kattilatuhka)

10 01 01, 10 01 02, 10 01 03, 10 01 15, 10 01 17, 19 01 12, 19 01 14, 19 01 16

3 000

Teollisuusrejektit (soodasakka, opasakka, mineraalijae, meesa)

03 03 02, 03 03 09, 03 03 10, 03 03 99

2 000

Maa-ainekset, kiviainekset, ruoppausmassat, leijupetihiekka

10 01 24, 17 05 04, 17 05 06, 17 05 08, 19 01 19

4 500

Maa- ja metsätaloudessa sekä puutarhataloudessa syntyvät jätteet

02 01 03, 02 01 07, 20 02 01, 03 01 01, 03 01 05, 03 01 99, 03 03 01

2 500

 

Jätejakeiden kertavarastointimäärät tulee pitää mahdollisimman pieninä.

 

  1. Maanparannusaineiden ja kasvualustojen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden ja jätteiden on oltava turvallisia ja sellaisia, että niistä valmistetut lopputuotteet täyttävät niille lannoitevalmistelainsäädännössä (lannoitevalmistelaki 539/2006 ja MMM:n asetus lannoitevalmisteista 24/2011) asetut laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Mahdolliset ilmoituksen mukaiseen hyötykäyttöön soveltumattomat lopputuotteet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.

 

  1. Toimintaa saa harjoittaa arkisin (ma-pe) klo 6:00-22:00 välisenä aikana. Jätteiden käsittelytoimintaa saa harjoittaa arkisin (ma-pe) klo 7:00-22:00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen valvontaviranomaisen kanssa.

 

  1. Koeluonteinen toiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, melu- tai pölyhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai muuta haittaa taikka vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

 

  1. Koeluonteiseen toimintaan käytettävä alue on erotettava muusta alueen toiminnasta ja huolehdittava, että koetoiminta pysyy erillisenä muusta alueella mahdollisesti tehtävästä jätteenkäsittelystä. Alueella varastoitaville jätteille on oltava asianmukaiset varastointipaikat ja käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään.

 

Metsäteollisuuden liete, lanta ja teollisuusrejektit tulee varastoida päällystetyllä kentällä. Maa-ainekset, tuhkat ja maa- ja metsätaloudessa sekä puutarhataloudessa syntyvät jätteet voidaan varastoida päällystämättömällä kentällä, mikäli niistä ei pääse liukenemaan pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Toiminnan alkuvaiheessa metsäteollisuuden lietettä, lantaa ja teollisuusrejektejä voidaan varastoida ilmoituksen mukaisesti alueella, jossa on allasmainen nestetiivisrakenne, joka peitetään murskekerroksella tai joka on muulla vastaavalla tavalla suojattu ja josta vedet ohjataan hallitusti selkeytysaltaaseen. Metsäteollisuuden liete ja lanta tulee peittää siten, että sadevesien pääsy varastoituun jätemateriaaliin estetään. Jätteiden käsittelytoiminta ja lopputuotteiden välivarastointi on tehtävä päällystetyllä kentällä.

 

  1. Koeluonteiseen toimintaan käytettävä alue tulee rakentaa siten, että alueelta ei pääse valumia ympäristöön ja alueen ulkopuoliset hulevedet eivät pääse toiminta-alueelle. Toiminta tulee järjestää siten, että toiminta-alueella muodostuvien, jätteiden kanssa kosketuksiin joutuneiden hulevesien määrä on mahdollisimman vähäinen. Toiminta-alueen hulevedet tulee johtaa hallitusti suunniteltuun selkeytysaltaaseen. Toiminta-alueen vedet tulee pitää erillään Sääskenharjun suljettavan kaatopaikan vesistä. Jätteiden ja käsiteltävien materiaalien vastaanottoa ei saa aloittaa ennen kuin jätteiden varastointipaikat ja vesien johtamisen rakenteet on tehty.

 

  1. Kompostiaumojen perustamisessa ja käännöissä on huomioitava tuulen voimakkuus ja suunta. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia hajuhaittoja on tarkkailtava aistinvaraisesti ja pitämällä kirjaa aumankääntöpäivistä ja mahdollisista muista hajuhavainnoista.

 

  1. Kompostoinnin aikana ja sen päättyessä kompostiaumoista tulee ottaa kokoomanäytteitä, joista tulee analysoida arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini, molybdeeni, sulfaatti, öljyhiilivedyt C10-C40 sekä muut lannoitevalmistelainsäädännön edellyttämät analyysit ja muut mahdolliset vastaanotettavissa jätteissä havaitut haitta-aineet. Näytteenottoa tulee tehdä kompostoinnin alussa tiheämmin. Analyysit on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa.

 

  1. Alueella tulee ottaa vesinäyte selkeytysaltaaseen johdettavasta vedestä ja selkeytysaltaasta johdettavasta vedestä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään pH, kiintoaine, sulfaatti, kemiallinen hapenkulutus COD, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, koliformiset bakteerit ja E. coli (mikäli alueella vastaanotetaan lantaa), öljyhiilivedyt C10-C40, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini, molybdeeni ja muut mahdolliset vastaanotettavissa jätteissä havaitut haitta-aineet. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu ja analyysit on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Tulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua. Valvontaviranomainen voi antaa tarkentavia ohjeita näytteenotosta ja analysoinnista.

 

  1. Koetoiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki koetoiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta olennaiset tiedot.

 

  1. Koeluonteisesta toiminnasta ja siitä aiheutuneista päästöistä ja niiden vaikutuksista on laadittava tarkkailuun ja kirjanpitoon pohjautuva yhteenvetoraportti kahden kuukauden kuluessa koeluonteisen toiminnan päättymisestä. Raportti on toimitettava Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Raportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

-       tiedot koetoiminta-ajasta

-       vastaanotettujen ja koetoimintaan käytettyjen jätteiden ja materiaalien määrät (t), jätekoodi, kuljettaja ja alkuperä sekä tuontipäivä

-       alueelta pois toimitettujen jätteiden laatu, määrä, toimituspaikka ja kuljettaja

-       kompostiaumojen muotoilu ja mahdollinen peitto

-       aumojen kypsymisajat

-       aumojen kääntöjen suorittaminen (kääntöjen tiheys ja tuuliolosuhteet)

-       lopputuotteiden laadunseuranta sekä hyödyntäminen

-       yhteenveto tarkkailusta ja sen tuloksista

-       yhteenveto mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajoista ja niistä aiheutuneista päästöistä ja muista ympäristöhaitoista sekä tehdyistä korjaavista toimenpiteistä

-       koetoiminnan johtopäätökset koetoiminnan tavoitteet huomioiden

 

  1. Toiminnassa tulee noudattaa toimintaan liittyviä muiden viranomaisten antamia päätöksiä ja ohjeita sekä huomioida muut alueen luvat.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on asetettava Oulunkaaren ympäristölautakunnalle 5 000 euron vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuus on toimitettava ennen koetoiminnan aloittamista. Vakuus palautetaan, kun koetoiminta-alueen kunnostus toiminnan loputtua on tehty hyväksyttävästi ja tämän päätöksen määräykset ovat täyttyneet.

 

Päätöksen perustelut

 

Ilmoituksessa on kyse ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lyhytaikaisesta koeluonteisesta toiminnasta, jonka tarkoituksena on selvittää metsäteollisuuden jätemateriaalin soveltumista maanparannusaineeksi tai kasvualustoiksi.

 

Ilmoituksen mukaan koeluonteinen toiminta toteutetaan ajalla 1.12.2022-31.12.2024. Ottaen huomioon kompostoinnin pitkä käsittelyaika (tavallisesti noin vuosi), ilmoituksen mukaisen toiminta-ajan voidaan katsoa olevan koetoiminnalta edellytettyä lyhytaikaista toimintaa.

 

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin mukaan koeluonteiseen toimintaan tarvitaan ympäristölupa, jos toiminnasta saattaa aiheutua 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu seuraus. Ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa tarvitaan toimintaan, josta saattaa aiheutua:

1) vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta

2) jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun noron pilaantumista

3) eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Toimittaessa koeluonteisesta toiminnasta tehdyn täydennetyn ilmoituksen ja annettujen määräysten mukaisesti, koetoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettua seurausta.

 

Ympäristönsuojelulain 122 §:n 1 momentin mukaan ilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan järjestämiseen liittyvien jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämiseksi. Lisäksi YSL:n 119 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä on tarvittaessa annettava tarpeelliset määräykset 59 §:ssä tarkoitetusta vakuudesta ja sen asettamisesta. Päätöksessä voidaan lisäksi antaa määräyksiä toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille.

 

Täydennetyn ilmoituksen mukainen ja tämän päätöksen määräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Koeluonteisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

 

Asian käsittelyssä käytettyä lausuntomenettelyä laajempi kuuleminen ei ole katsottu olevan tarpeen, sillä ilmoituksen mukainen koeluonteinen toiminta ei ennalta arvioiden vaikuta oleellisesti yleisiin tai yksityisiin etuihin ja toiminta on lyhytaikaista.

 

Määräysten perustelut

 

Koeluonteinen toiminnan pituus on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisena. Ympäristönsuojelulain 31 §:n mukaan koetoiminnassa on kyse lyhytaikaisesta toiminnasta. Toiminta voidaan katsoa lyhytaikaiseksi, kun koetoiminnaksi katsottava toiminta toteutetaan 31.12.2024 mennessä. Jätteiden vastaanotto kompostiaumoihin on määrätty lopetettavaksi hyvissä ajoin ennen koeluonteiseen toimintaan myönnetyn ajan päättymistä. Päätös koskee ainoastaan koeluonteista toimintaa, eikä toiminta jatkuvana ole tämän päätöksen nojalla mahdollista. (määräys 1)

 

Päätöksessä on edellytetty jätteiden varastointipaikkojen ja vesien johtamisrakenteiden toteuttamista ennen toiminnan aloittamista. Koeluonteisen toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus, jotta valvontaviranomainen voi valvoa toimintaa. (määräys 2)

 

Tarkempi suunnitelma koeluonteisen toiminnan aikana tehtävien toimenpiteiden aikataulusta, kompostoinnissa käytettävien jätteiden seoksista sekä tarkkailusta on määrätty toimitettavaksi valvontaviranomaiselle, koska ilmoittaja on vastineessaan todennut ottavansa ELY-keskuksen lausunnossaan esittämät mahdolliset lisätoimenpiteet (esim. erilaiset aumankääntövälit ja aumojen lämpöeristäminen tukiaineilla/turpeella) huomioon toimenpiteiden suunnittelussa. Vastineen mukaan alustavat reseptit komposteille voidaan tehdä vasta, kun sopimuksia jätteiden vastaanotosta voidaan tehdä. Velvollisuus tarkemman toimenpiteiden aikataulun, kompostoinnin reseptien sekä tarkkailusuunnitelman toimittamisesta helpottaa valvontaviranomaiselle asetettua valvontatyötä. (määräys 3)

 

Koetoiminnassa vastaanotettavien ja käsiteltävin jätteiden määrät ja laatu on rajoitettu täydennetyn ilmoituksen mukaisesti (määräys 4).

 

Kun raaka-aineet ja jätteet ovat sellaisia, että niistä valmistetut lopputuotteet täyttävät lannoitevalmistelainsäädännössä asetetut vaatimukset, ei valmistuksesta ja käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä arvioida aiheutuvan vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Mahdollisten laatuvaihteluiden vuoksi ilmoituksen mukaiseen hyötykäyttöön ominaisuuksiensa vuoksi soveltumattomat lopputuotteet on määrätty toimitettavaksi vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Oulunkaaren ympäristöpalveluissa on vireillä GRK Suomi Oy:n ympäristölupahakemus jätteenkäsittelytoimintaan kiinteistöllä Paakkari RN:o 139-403-18-63. Koetoiminnan lopputuotteiden hyödyntämiseen GRK Suomi Oy:n ympäristöluvanvaraisessa jätteenkäsittelytoiminnassa voidaan ottaa kantaa ympäristölupahakemuksesta tehtävässä päätöksessä. (määräys 5)

 

Toiminta-ajat on määrätty ilmoituksen mukaisina. Toiminta-ajan määrääminen on tarpeen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan haitan rajoittamiseksi. (määräys 6)

 

Määräys on annettu koetoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ennakolta ja jos haittoja ilmenee, niiden korjaamiseksi. Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta (määräys 7).

 

Jätteiden varastointia ja käsittelyä koskevilla määräyksillä turvataan osaltaan jätteiden asianmukainen käsittely. Jätelain 15 §:n mukaisesti lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, jätelain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Koeluonteisen toiminnan erottaminen mahdollisesta muusta alueen toiminnasta on tarpeen valvonnan kannalta. Varastointia koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Varastoinnin ja käsittelyn tekeminen kantavalla pohjalla tai päällystetyllä alueella estää hallitsemattomia valumia ympäristöön ja mahdollistaa materiaalien siirtelyn ilman niiden sekoittumista maaperään. Ilmoituksen mukaan kompostointiin käytettäviä materiaaleja tulee saada kerättyä varastointikentälle jo talven 2023 aikana, jotta kompostit voidaan perustaa heti roudan sulaessa 2023. Toiminnan aloitusajankohdasta johtuen toiminta-alueen asfaltointia ei ole mahdollista toteuttaa ennen jätteiden vastaanoton aloittamista talvella 2023. Jätteiden varastointipaikkoja koskevat suojausvaatimukset on määrätty, jotta mahdollisten suotovesien vaikutus pohjaveden laatuun voidaan minimoida. Nitraattiasetus edellyttää lannoitevalmisteiden varastointitiloilta vesitiiveyttä ja sadeveden pääsyn estämistä varastointitilaan. (määräys 8)

 

Määräys 9 on annettu pintavesiin aiheutuvan kuormituksen minimoimiseksi. Määräys hulevesien johtamisesta on annettu, ettei niistä aiheutuisi vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle. ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt, että koetoiminnan vesienhallinnan osalta tulee varmistaa, että toiminta-alueen vedet voidaan pitää erillään viereisen suljettavan kaatopaikan vesistä. Kaatopaikan ja koetoiminta-alueen vaikutuksia tulee voida tarkkailla erikseen. (määräys 9)

 

Määräys 10 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta lähimmille häiriintyville kohteille olisi mahdollisimman vähäinen. Tuulen suunnan huomioiminen aumankäännön aikana on tarpeen, jotta hajuhaittojen kulkeutumiselta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin vältyttäisiin. (määräys 10)

 

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarkkailumääräykset ovat tarpeen koeluonteisen toiminnan päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi sekä valvontaa varten. Tarkkailun avulla vähennetään mahdollisten poikkeuksellisten tilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä ja voidaan tunnistaa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksia myös normaalitoiminnassa. Toiminnan lyhyen keston vuoksi vesinäytteiden näytteenottotiheydeksi on katsottu tarpeelliseksi määrätä ilmoituksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Näytteenoton asianmukaisuuden varmistamiseksi on edellytetty vesinäytteiden osalta sertifioidun näytteenottajan ja vesinäytteiden ja kompostiaumoista otettavien näytteiden osalta akkreditoidun laboratorion käyttöä. (määräykset 11 ja 12)

 

Kirjanpitovelvoitteet on asetettu, jotta koeluonteisen toiminnan toteutuksen toimenpiteet ja tarkkailu tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi. Jätteen käsittelijän ja tuottajan kirjanpidosta on säädetty jätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (978/2021). Loppuraportissa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja esitetään koetoiminnasta saadut tulokset. Tiedot ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi järjestää toiminnan valvonnan. (määräykset 13 ja 14)

 

Toimialaa koskevat myös esimerkiksi lannoitevalmistelainsäädännön vaatimukset, joita on edellytetty noudatettavaksi. Oulunkaaren ympäristöpalveluissa on vireillä GRK Suomi Oy:n ympäristölupahakemus jätteenkäsittelytoimintaan kiinteistöllä Paakkari RN:o 139-403-18-63. (määräys 15)

 

Jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavasta vakuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 59-61 §:issä. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteenkäsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden on oltava riittävä ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Hakija on esittänyt vakuuden suuruudeksi 5 000 euroa. Toiminnan luonne ja laajuus sekä tässä lupapäätöksessä annetut määräykset huomioiden hakijan ehdotus on katsottu riittäväksi vakuuden määräksi. Vakuuden suuruutta harkitessa on otettu huomioon, mitä toiminta-alueelle mahdollisesti jäävien jätteiden käsittelyn kustannukset olisivat. (lupamääräys 16).

 

Vastaus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon

 

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon ratkaisussa ja määräyksissä sekä niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla.

 

Päätöksen voimassaolo

 

Koeluonteista toimintailmoitusta koskeva päätös on voimassa 31.12.2024 saakka.

 

 

 

Sovelletut säännökset

 

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5, 27, 31, 59-61, 85, 119, 121, 122, 190-191, 205 §.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 24, 26 §.

Jätelaki (646/2011) 8, 13, 15, 118-120 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 33, 36 §.

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §.

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 7 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymä ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksa

 

Päätöksestä tiedottaminen

 

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (YSL 85 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Iin kunnan verkkosivuilla.

 

Ote pöytäkirjasta:

Ilmoittaja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Päätöksestä perittävä maksu

 

Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksellään 24.2.2022 § 20 hyväksymän ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 20. d) perusteella koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen (YSL 119 §) käsittelystä peritään 530,00 euroa.

 

Muutoksenhaku Tähän päätökseen ja siitä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 

 Ympäristölautakunta päättää
1) hyväksyä valmistelijan päätösesityksen.
2) tarkistaa tämän pykälän heti kokouksessa.

 

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.