Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pudasjärvi

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://pudasjarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://pudasjarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.01.2023/Pykälä 4


 

 

Ympäristönsuojelulain 115 d §:n mukainen ilmoituspäätös eläinsuojan toiminnan muuttamisesta, Siimeksen LuomuMaito Oy, Pelsonsuo, Vaala

 

OULYMP 26.01.2023 § 4  

633/11.01.04/2022  

 

Asia Siimeksen LuomuMaito Oy on ilmoittanut ympäristönsuojelulain 115 a §:n nojalla eläinsuojan toiminnan olennaisesta muuttamisesta Vaalan kunnan Pelson kylässä, Pelsonsuolla kiinteistöllä Siimes RN:o 785-407-52-2. Ilmoitus koskee eläinsuojan eläinmäärän lisäämistä, eläinsuojan laajennusta ja muutoksia lannan käsittelyjärjestelmässä.

 

Toiminnanharjoittaja

 Siimeksen LuomuMaito Oy

 Y-tunnus: 3088130-4

 

     Toiminnanharjoittajan osoitetiedot ovat liitteessä 1, jota ei julkaista

verkkosivuilla.
 

Valmistelija Brita Telenvuo, ympäristötarkastaja p. 0500 282 946.

 

Ilmoitusvelvollisuuden peruste

 

 Toiminta on ilmoituksenvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 115 a §:n sekä liitteen 4 kohdan 5 a) perusteella (eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, ja joka ei ole ympäristöluvanvarainen liitteen 1 perusteella).

 

 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 2 momentin mukaan ilmoitus on lisäksi tehtävä ilmoituksenvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävästä tai muusta toiminnan olennaisesta muuttamisesta.

 

Lupaviranomaisen toimivalta

 

 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n mukaan, kun kyseessä on ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4 momentissa tarkoitettu ilmoitusmenettelyyn kuuluva toiminta, lukuun ottamatta liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja, jotka edellyttävät ympäristölupaa lain 29 a §:n 1 momentin perusteella. Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 5 momentin mukaan toiminnan muuttamista koskeva ilmoitus tehdään sille viranomaiselle, jonka toimivaltaan kuuluu käsitellä vastaavaa uutta toimintaa koskeva ilmoitus.

 

Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

 

Ilmoituksen vireilletulo

 

Ilmoitus on saapunut Oulunkaaren ympäristöpalveluille 24.3.2022 ja sitä on täydennetty 27.9.2022.

 

Tiivistelmä toiminnasta

 

 Kyseessä on ilmoitus olemassa olevan luomumaitotilan eläinmäärän lisäämisestä, eläinsuojan laajennuksesta ja muutoksista lannan käsittelyjärjestelmässä. Eläinsuoja sijaitsee Vaalan kunnan Pelson kylässä, Pelsonsuolla kiinteistöllä Siimes RN:o 785-407-52-2. Eläinsuoja sijaitsee noin 18,5 kilometriä Vaalan keskustaajamasta länsilounaaseen. Eläinsuoja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Rokuan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (1178503, luokka 1E), jonka etäisyys eläinsuojasta on noin 2,4 km pohjoiskoilliseen. Eläinsuoja ei sijaitse oikeusvaikutteisella kaava-alueella. Lähin häiriintyvä kohde (naapurin asuinrakennus) sijaitsee noin 245 metriä eläinsuojasta länteen. Tuotantorakennus sijaitsee tilakeskuksessa.

 

Eläinsuojan toiminnalle on Vaalan kunnan rakennustarkastajan 9.7.2007 ---------------- myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kiinteistöllä Siimes RN:o 52:2 (Siimes RN:o 785-407-52-2). Ympäristöluvan mukaan eläinsuojaan saadaan sijoittaa enintään yhteensä 46 lypsylehmää, 30 hiehoa, neljä (4) lihanautaa ja kahdeksan (8) alle 6 kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Siimeksen LuomuMaito Oy on ilmoittanut 30.4.2021 Oulunkaaren ympäristöpalveluille, että eläinsuojan toiminnassa on tehty sukupolvenvaihdos vuonna 2019 ja toiminnanharjoittajana toimii Siimeksen LuomuMaito Oy.

 

Tilan nykyisen ympäristöluvan mukaisen toiminnan olennainen muuttaminen koskee muutoksia eläinpaikkojen sekä lannan määrässä ja käsittelyjärjestelmässä, uuden lannanvarastointitilan (etälietesäiliön) rakentamista sekä eläinsuojan toiminnassa ympäristöluvan voimassaolon aikana jo tapahtuneita muutoksia. Vuonna 2007 eläinsuojalla on ollut asemapihatto, minkä jälkeen on laajennettu ja on siirrytty automaattilypsyyn vuonna 2010. Ilmoituksen mukaan lehmäpaikkojen määrä on lisääntynyt 53 kpl ympäristöluvassa sallittuun eläinmäärään verrattuna vuonna 2010. Myös nuorkarjan määrä on kasvanut. Ilmoituksen mukaan entiset laakasiilot on muutettu kuivikepohjakarsinoiksi ja jaloittelutarhaan on tehty katos, jossa on eläinpaikkoja. Ilmoituksen mukaan vuonna 2010 rakennettu nuorkarjanavetta on muutettu kaksiriviseksi, osin lehmien käyttöön.

 

Toiminnanharjoittajan ilmoittaman toiminnan olennaisen muutoksen myötä olemassa olevaan eläinsuojaan sijoitettaisiin 110 lypsylehmää (sisältää ummessa olevat), 34 hiehoa (ikä 12-24 kk), 17 lehmävasikkaa (ikä 6-12 kk), 11 lehmävasikkaa (ikä alle 6 kk) ja 11 sonnivasikkaa (ikä alle 6 kk). Lannankäsittelytapa on liete- ja kuivikelanta.

 

 Eläinsuojan yhteydessä on kaksi kelluvalla katteella olevaa lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1221 m3 sekä 1321 m3. Ilmoituksen mukaan lietesäiliöiden kelluva kate ja sadevedet on huomioitu tarvittavien lantavarastointitilavuuksien laskennassa. Lietesäiliöt täytetään pudotuskaivosta lietesäiliöiden alaosaan ja katemateriaalina molemmissa on yleensä turve. Eläinsuojan yhteydessä olevien lietekuilujen tilavuus on yhteensä 302 m3. Kolmas kelluvalla katteella oleva lietesäiliö rakennetaan etälietesäiliöksi kiinteistölle Luomula RN:o 785-407-67-7 noin 3,8 km eläinsuojasta länteen. Etälietesäiliön etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen (asuinrakennukseen) on yli 600 m etelään. Etälietesäiliön tilavuus on 2 500 m3 . Ilmoituksen mukaan kelluva kate ja sadevedet on huomioitu tarvittavien lantavarastointitilavuuksien laskennassa. Etälietesäiliön katemateriaalina on yleensä turve ja etälietesäiliö täytetään vaunulla säiliön yläosaan. Kaikkien kolmen lietesäiliön kuormausalueen materiaalina on tiivispohjainen murske. Lietelannan varastointitilavuus on yhteensä 5 344 m3. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on määrältään 800 m3 :n lietelannan luovutussopimus. Navetan hoitokarsinat (3 kpl, pinta-ala yhteensä 65 m2), ja poikimakarsina (1 kpl, pinta-ala 48 m2), joissa ei ole eläimiä jatkuvasti ja jotka puhdistetaan lietealtaaseen, on ilmoituksen mukaan huomioitu lantalaskelmissa. Ilmoituksen mukaan eläinten ruokintalantakäytävällä syntyy eniten kuivikelantaa (800 m3), joka käsitellään lietteenä ja siirretään lietesäiliöön.

 

 Ilmoituksen mukaan navetan vinokuivikepohja on nuorkarjan käytössä. Ilmoituksen mukaan kylmäpihaton kuivitetun alueen pinta-ala on 185 m2 , kuivikkeen paksuus 200 cm  ja kuivikelannan tilavuus 370 m3. Kylmäpihaton kuivikelanta tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa pelloille.

 

 Jaloittelutarha on tarkoitettu 11 eläimelle. Jaloittelutarhaa käytetään 245 vuorokautta vuodessa. Ilmoituksen mukaan jaloittelualueen kokonaispinta-ala on 150 m2, josta on katettu 30 m2 (jaloittelutarhan makuukatos). Jaloittelualueesta 120 m2 on betonipohjaista. Jaloittelutarhasta poistetaan lanta kaksi kertaa viikossa ja se johdetaan lietesäiliöön. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön pumppaamalla. Jaloittelutarhan makuukatoksen kuivitetun alueen pinta-ala 30 m2  ja kuivikkeen paksuus 100 cm, mikä on ilmoituksen mukaan huomioitu kuivikelannan varastotilavuutena (30 m3). Makuukatoksen kuivikelanta tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa pelloille. Pysyvä ruokintakatos sijaitsee ulkotarhassa tiivispohjaisella alustalla.

 

Kaikkia yli 3 kuukauden ikäiset eläimet (lypsy- ja/tai umpilehmät, hiehot, lehmä- ja sonnivasikat) laiduntavat. Ainoastaan alle 3 kk ikäisiä vasikat, joita on yhteensä 12 kpl (6 sonnivasikkaa ja 6 lehmävasikkaa), eivät laidunna. Yli 3 kk ikäiset eläimet laiduntavat 4 kuukautta vuodessa ympäri vuorokauden. Ilmoituksen mukaan laidunnusaika on huomioitu lantavarastointitilavuuksien laskennassa. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. 

 

 Maitohuoneen jätevesiä ja muita mahdollisia pesuvesiä syntyy yhteensä noin 500 m3 vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen WC-vesiä syntyy noin 3 m3 vuodessa ja ne johdetaan saman suuruiseen umpisäiliöön, jonka tyhjennyksen hoitaa jätehuoltoyritys.

 

Lannan levitykseen tilalla on käytettävissä peltoa yhteensä ------ hehtaaria, josta toiminnanharjoittajan omistuksessa on ------ ha. Pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lietelantaa luovutetaan jatkokäsiteltäväksi tilan ulkopuolelle 800 m3 vuodessa eikä kyseinen lanta palaudu toiminnanharjoittajan pelloille levitettäväksi.

 

Esikuivattua säilörehua varastoidaan aumassa 2000 tonnia vuodessa ja pyöröpaaleissa 120 tonnia vuodessa.

 

Tilalla on yksi 3 m3:n maanpäällinen polttoainesäiliö. Säiliö on kaksoisvaippasäiliö ja se on varustettu suoja-altaalla (tilavuus 3 m3), lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Polttoainesäiliö on sijoitettu betonilaatalle. Tankkauspaikan päällysteenä on kovapohjainen sora. Säiliö on tarkastettu paloviranomaisen toimesta edellisen kerran vuonna 2011. Tilalla on myös enintään 60 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään autotallissa.  

 

Tila kuuluu sekajätteiden osalta järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Maatalousmuovijäte toimitetaan hyödynnettäväksi. Pilaantuneet rehut (arviolta 10 000 kg vuodessa) kompostoidaan ja levitetään pelloille lannoitteeksi. Vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa, katetussa, tiivispohjaisessa tilassa ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Vanhat lääkkeet toimitetaan apteekkiin. Kuolleet eläimet säilytetään tilalla mahdollisimman vähän aikaa pressun alla ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokseen.

 

 Tarkemmat tiedot toiminnasta on annettu ilmoituksessa, joka on tämän päätöksen liitteenä.

 

Asian käsittely Ilmoitusmenettelystä tiedottaminen

 

 Ilmoituksen vireillä olosta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 44 §:n ja 115 e §:n mukaisesti. Ilmoitusasiakirjat ovat olleet nähtävillä sähköisen kuulutuksen liitteenä Pudasjärven kaupungin internetsivuilla kuulutusaikana 3.11.-13.12.2022. Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös Vaalan kunnan verkkosivuilla. Ilmoituksen vireillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti lähialueen kiinteistöjen omistajille noin 600 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta.

 

 Lausunnot

 

Asiasta pyydettiin lausunto Pelson vesiosuuskunnalta. Lausuntoa ei annettu.

 

 Muistutukset ja mielipiteet

 

 Muistutuksia tai mielipiteitä ei jätetty.

 

Valmistelijan päätösesitys

 

 Oulunkaaren ympäristölautakunta hyväksyy Siimeksen LuomuMaito Oy:n ilmoituksen eläinsuojan toiminnan olennaisesta muuttamisesta Vaalan kunnan Pelson kylässä, Pelsonsuolla kiinteistöllä Siimes RN:o 785-407-52-2 tämän ilmoituspäätöksen mukaisesti.

 

 Eläinsuojan toimintaa tulee harjoittaa ilmoituksessa esitetyllä tavalla noudattaen muun lainsäädännön ohella valtioneuvoston asetusta ilmoituksen varaisista eläinsuojista (138/2019) ja valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) ja noudattaen seuraavia määräyksiä:

 

Määräykset

 

  1. Eläinsuojaan saa sijoittaa ilmoituksen mukaisesti 110 lypsylehmää, 34 hiehoa, 17 lehmävasikkaa (ikä 6-12 kk), 11 lehmävasikkaa (ikä alle 6 kk) ja 11 sonnivasikkaa (ikä alle 6 kk) eli yhteensä 1419,2 eläinyksikköä. Eläinten määrää ja ikäjakaumaa voidaan muuttaa yhteenlasketun eläinyksikkömäärän sisällä edellyttäen, että lannantuotanto ja muut ympäristövaikutukset eivät ylitä yhteenlasketun eläinyksikkömäärän lannantuottoa ja ympäristövaikutuksia.

 

  1. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden syntyvän lantamäärän varastointiin. Ilmoituksen mukaisella eläinmäärällä lietelannan 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla käytettävissä 4173,2 m3. Varastointilavuudessa on huomioitu laitumelle jäävän lannan määrä. Sade- ja pesuvesille on oltava varastointitilavuutta lietesäiliöissä vähintään 1384,9 m3 mukaan lukien jaloittelutarhasta lietesäiliöön johdettavat sadevedet. Kuivikelanta tulee varastoida kylmäpihaton ja jaloittelutarhan makuukatoksen kuivikepohjilla ennen peltoon levittämistä.

 

  1. Eläinsuojan ja lantavarastojen ympäristö tulee pitää siistinä. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet tulee ylläpitää vesitiiviinä ja niitä tulee käyttää siten, etteivät lanta ja muut muodostuvat nesteet pääse valumaan pinta- ja pohjaveteen tai muualle ympäristöön. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava varastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi.

 

  1. Ilmoituksen mukaisen eläinmäärän lannan levitykselle on oltava käytössä vähintään 100,1 hehtaaria peltoa tai lannan levityssopimuksia. Lannan levitys ja kuljetus sekä muu toiminta tulee järjestää siten, ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa alueen asukkaille.

 

  1. Toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista eikä muuta haittaa taikka vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Toiminnassa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

 

  1. Vaaralliset jätteet ja toiminnassa käytettävät kemikaalit on varastoitava tarkoitukseen soveltuvissa varastoissa, tiiviillä alustalla. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen. Kuolleet eläimet on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ja tarkoitukseen soveltuvassa paikassa siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on toimitettava asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn tai haudattava viipymättä eläinsuoja-asetuksen mukaisesti. Rehujätteet on varastoitava siten, ettei varastoinnissa aiheudu ravinnepäästöjä pinta- tai pohjavesiin, epäsiisteyttä taikka haju- tai muuta haittaa ympäristölle.

 

  1. Polttonestesäiliön alustan ja tankkauspaikan tulee olla tiivis ja vuotojen pääsy maaperään ja pinta- ja pohjavesiin on estettävä. Polttonestesäiliön välittömässä läheisyydessä tulee olla helposti saatavilla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. Polttonesteellä tai kemikaaleilla likaantuneet maa-ainekset on poistettava viipymättä ja pilaantuneet maa-ainekset ja käytetyt imeytysaineet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

 

  1. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle. Ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

 - eläinmäärät

 - muodostuvan lannan määrä (m3/v) lantatyypeittäin

- lannan vastaanotto- tai luovutussopimukset ja lannan toimittamisen ajankohdat

- uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset

- tiedot toiminnasta syntyneistä jätteistä (mukaan lukien kuolleet eläimet), niiden määrä ja toimituspaikka

 - tiedot polttoainesäiliön tarkastuksista

 - tiedot mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista toiminnassa.

 

Kirjanpito on säilytettävä viiden vuoden ajan ja esitettävä pyydettäessä valvovalle viranomaiselle.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä valvontaviranomaiselle. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimista. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on myös ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Päätöksen perustelut

 

 Toimittaessa ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 115 d §:ssä tai naapuruussuhdelain (26/1920) 17 §:ssä mainittuja seurauksia eikä sillä ole kaavallista estettä. 

 

 Haettavan toiminnan yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä on 1419,2. Alle 3240 eläinyksikkömäärän lypsylehmätiloilla toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

 Eläinsuoja sijoittuu alueelle, jossa luomumaitotilan harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuojan sijainti täyttää valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019, ns. eläinsuoja-asetus) liitteen 1 vähimmäisetäisyysvaatimuksen lähimpään häiriintyvään kohteeseen.

 

 Toiminnassa on noudatettava muun lainsäädännön ohella eläinsuoja-asetusta (138/2019) sekä valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014, ns. nitraattiasetus), joissa on annettu yksityiskohtaisia määräyksiä eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

 

Määräysten perustelut

 

 Päätös on tehty ilmoituksen mukaiselle eläinmäärälle. Kyseisellä eläinyksikkömäärällä ja tilan lannankäsittelymenetelmillä eläinsuoja-asetuksen vaatima vähintään 200 metrin etäisyys lähimpään hajusta häiriintyvään kohteeseen täyttyy.

 

 Ilmoitus on hyväksytty eläinsuojan enimmäispaikkamäärän mukaisesti. Eläinten ikäjakauma saattaa vaihdella tuotantotilanteen mukaan, mutta toimintaa tulee harjoittaa siten, että lannantuotanto ja muut ympäristövaikutukset eivät ylitä päätöksen yhteenlasketun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. Tuotantosuunnan muutos tai eläinsuoja-asetuksen soveltamisalan mukainen toiminnan muutos edellyttää uutta ilmoitusta. (määräys 1)

 

 Lannan varastointitilavuutta on oltava 12 kuukauden laskennalliselle lannan tuotannolle. Lisäksi lantalatilavuudessa tulee ottaa huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet, jaloittelutarhan jätevedet ja kattamattomiin lietesäiliöihin kertyvä sadevesi.

 

 Lietelantaloiden tilavuusvaatimus perustuu nitraattiasetuksen liitteen 1 mukaiseen eläinmäärän laskennalliseen vuosittaiseen lannantuottoon: 25,5 m3/lypsylehmä ja 7,2 m3/lehmävasikka (ikä 6-12 kk), yhteensä 2567,7 m3.

 Kuivikelantaloiden tilavuusvaatimus perustuu nitraattiasetuksen liitteen 1 mukaiseen eläinmäärän laskennalliseen lannantuottoon: 28,6 m3/lypsylehmä, 13,4 m3/hieho, 6,1 m3/ lehmävasikka (ikä alle 6 kk) ja 7,1 m3/ sonnivasikka (ikä alle 6 kk), yhteensä 915,4 m3. Jaloittelualueelle muodostuvan kuivikelannan (9,7 m3/lehmävasikka, ikä 6-12 kk) määrä 106,7 m3, joka tyhjennetään lietesäiliöön, on huomioitu eläinten laskennallisessa lietelannan määrässä. Ilmoituksessa ilmoitettu kuivikelannan määrä 800 m3, joka johdetaan lietesäiliöön, on huomioitu laskennallisessa lietelannan määrässä. Kylmäpihaton pehkupohjan kuivikelanta (370 m3) tyhjennetään peltoon kaksi kertaa vuodessa, yhteensä 740 m3. Makuukatoksen kuivikelanta tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa peltoon, yhteensä 60 m3.

 

Ilmoituksen mukaan kaikkia yli 3 kk eläimiä laidunnetaan 4 kuukautta vuodessa. Laitumelle jäävän lannan osuus voidaan vähentää varastointitilavuudesta näiden 4 kuukauden osalta. Laitumelle jäävän (lietelanta 855,9 m3 ja kuivikelanta 314,3 m3) lannan määrä on yhteensä 1170,2 m3. Lisäksi lantaa luovutetaan muualle käsiteltäväksi 800 m3, mikä on huomioitu lietelannan määrän laskennassa.

 

 Lietesäiliöiden sadevesille ja kelluvalle katteelle varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 1018,7 m3  laskettuna 0,5 m vuosittaisella sadekertymällä ja 100 mm lisättävällä irtonaisella katteella varustettujen lietesäiliöiden osalta. Jaloittelutarhan sadevesille lietesäiliön varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 36 m3 laskettuna 300 mm vuosittaisella sadekertymällä jaloittelutarhan osalta. Lisäksi maitohuoneen jätevesille ja muille pesuvesille tulee ilmoituksen mukaisesti varata tilavuutta vähintään 500 m3 lietesäiliöissä. Lietelannan varastointitilavuutta on käytössä yhteensä 6144 m3 ja kuivikelannan varastointitilavuutta 800 m3. (määräys 2)

 

 Määräykset 3-8 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheutuisi merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai terveyshaittaa tai kohtuutonta haittaa naapureille ja jotta ympäristön pilaantumisvaaraa voitaisiin ehkäistä tehokkaasti. Eläinsuojan, lantavarastojen ja muiden rakenteiden asianmukaisella käytöllä ja kunnossapidolla ehkäistään ympäristöhaittojen syntyminen. Lannan varastointitilojen vesitiiviysvaatimus perustuu nitraattiasetuksen 7 §:än. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen. Tyhjien varastojen rakenteet voidaan samalla tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden varalta. (määräys 3)

 

 Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Peltoalavaatimus perustuu eläinsuoja-asetuksen liitteeseen 2. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltopinta-alaa laskettaessa on käytetty ilmoituksen mukaisia eläinmääriä. Naapureille ja lannanlevitysalojen läheisyydessä asuville aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää lantaa levitettäessä esimerkiksi jättämällä tarvittaessa riittävä suojavyöhyke naapurin pihapiiriin ja muokkaamalla lanta maahan mahdollisimman pian. (määräys 4)

 

 Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn sekä roskaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräyksiä jätteiden ja kemikaalien varastoinnista ja jätteiden toimittamisesta käsiteltäväksi. Polttoaineen varastoinnista ja käsittelystä on annettu määräys ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Säiliön varastointipaikan ja tankkauspaikan riittävällä suojauksella ja sen läheisyyteen sijoitetuilla imeytysaineilla voidaan ehkäistä maaperän pilaantumista mahdollisessa vahinkotilanteessa. Tiivispohjaiselta alustalta vuodot on helpompi havaita ja puhdistaa. (määräykset 5-7)

 

 Määräykset 7 ja 8 on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittoja ympäristölle, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Haitallisten aineiden vuotamiseen on varauduttava ennalta ja alueella on oltava tarvittava välineistö vahinkojen korjaamiseen. Valvontaviranomaisen on tarpeen tietää pilaantumisen vaaraa aiheuttavista tilanteista ja tehdyistä torjuntatoimenpiteistä.

 

Käyttämällä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa voidaan tehokkaimmin ehkäistä toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminnanharjoittajan on tärkeää seurata alansa tekniikan ja menetelmien kehittymistä ja ottaa niitä tarvittaessa käyttöön (määräys 9).

 

Ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada tietoja toiminnan lainmukaisuuden seuraamiseksi. Toiminnan kirjanpitovelvoitteella varmistetaan lupamääräysten noudattamista. (määräys 10)

 

 Ympäristönsuojelulain 170 § mukaisesti toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai muista toimintaa koskevista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten tai ilmoituspäätöksen noudattamiseen (määräys 11).

 

Päätöksen voimassaolo

 

 Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä ilmoitus (YSL 115 a §).

 

 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän ilmoituspäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä ilmoituspäätöksen voimassa olosta tai tarkistamisesta, on asetusta ilmoituspäätöksen estämättä noudatettava (YSL 70 §).

 

Päätöksen täytäntöönpano

 

Ilmoituspäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa päätöksen antamisen jälkeen (YSL 115 c §). Ilmoituspäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta (YSL 115 d §).

 

Tämä ilmoituspäätös korvaa Vaalan kunnan rakennustarkastajan 9.7.2007 ---------------- myöntämän ympäristöluvan kiinteistöllä Siimes RN:o 785-407-52-2. Vaalan kunnan rakennustarkastajan päätös 9.7.2007 ympäristöluvasta raukeaa tällä päätöksellä.

 

 

 

 

Sovelletut oikeusohjeet

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Ekokympin jätehuoltomääräykset 1.7.2018

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (26.11.2020 § 90) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet

 

Päätöksestä tiedottaminen

 

 Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (YSL 85 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Vaalan kunnan verkkosivuilla.

 

 

Ote pöytäkirjasta:

Toiminnanharjoittaja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Päätöksestä perittävä maksu

 

Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksellään 26.11.2020 § 90 hyväksymän ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 31. a) perusteella eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle, toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä peritään 750 euroa.

 

Maksutaksan 5.3 §:n mukaan, kun kyseessä on toiminnan olennainen muuttaminen, käsittelymaksu voidaan määrätä enintään 50 prosenttia edellä esitetyn mukaista maksua pienemmäksi. Tehtyjen toimenpiteiden perusteella asian käsittelymaksua pienennetään 25 % maksuperusteiden mukaisesta käsittelymaksusta.

 

Käsittelymaksu on 562,50 euroa.

 

Muutoksenhaku

 

 Tähän päätökseen ja siitä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

 

 

Ympäristöjohtajan päätösesitys:

 

Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

 

 

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.