Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pudasjärvi

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://pudasjarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://pudasjarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 23.02.2023/Pykälä 16


 

 

Maa-aineslupa, Keelaharju, Harjula, Anselmi Suomelan perikunta, Olhava, Ii

 

OULYMP 23.02.2023 § 16  

336/11.02.00/2022  

 

Asia Anselmi Suomelan perikunnan maa-aineslain mukainen lupahakemus maa-ainesten ottamiseen Iin kunnan Olhavan kylässä kiinteistöllä Harjula RN:o 139-402-41-5.

 

 Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

 

Hakija  Anselmi Suomelan perikunta

 

  Hakijan osoite on liitteessä 1, jota ei julkaista internetissä.

 

 

Valmistelija  Kaisa Pikkarainen, ympäristötarkastaja p. 050 395 0366

 

Luvan hakemisperuste

 

  Maa-aineslain (MAL, 555/1981) 4 §.

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta

 

 Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

 

Asian vireilletulo

 Maa-aineslupahakemus on jätetty Oulunkaaren ympäristöpalveluille 2.12.2022. Hakemusta on täydennetty naapurikiinteistöihin jätettävän suojaetäisyyden, ottamisalueen aitaamisen ja voimassa olevan maa-ainesluvan vastaisesti otetun alueen pinta-alan ja maa-ainesmäärän osalta 13.12.2022.

 

Alueen sijainti  

 Suunniteltu maa-ainesten ottamispaikka sijaitsee Iin kunnan Olhavan kylässä noin 17 kilometriä Iin keskustaajamasta koilliseen ja noin 11 kilometriä Olhavan kyläkeskuksesta itään maantien 18801 (Konttilantie) varrella kiinteistöllä Harjula RN:o 139-402-41-5.

 

Luvat ja sopimukset

 

 Anselmi Suomelan perikunnalla on kiinteistöllä Harjula RN:o 139-402-41-5 yhteensä neljä voimassa olevaa maa-aineslupaa: OULYMP 6.11.2013 § 68, OULYMP 13.5.2015 § 18, OULYMP 25.8.2016 § 53 ja OULYMP 31.5.2018 § 49. Maa-aineslupa OULYMP 6.11.2013 § 68 on voimassa 31.12.2023 saakka, maa-aineslupa OULYMP 13.5.2015 § 18 30.6.2025 saakka, maa-aineslupa OULYMP 25.8.2016 § 53 30.9.2026 saakka ja OULYMP 31.5.2018 § 49 31.7.2028 saakka. Voimassa olevien maa-aineslupien mukainen kokonaisottomäärä on yhteensä 1 250 000 k-m3.

 

Maa-ainesluvan OULYMP 13.5.2015 § 18 vastainen maa-ainesten ottamistoiminta kiinteistöllä Harjula RN:o 139-402-41-5 on keskeytetty ympäristöjohtajan viranhaltijapäätöksellä 23.9.2022 § 10.

 

Oulunkaaren ympäristölautakunta on myöntänyt päätöksellään 22.5.2014 § 38 Rudus Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kiviaineksen murskaamiselle kiinteistöllä Harjula RN:o 139-402-41-5.

 

Hakija omistaa hakemuksen kohteena olevan kiinteistön.

 

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

 

Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa suunnitellulle ottamisalueelle on merkitty kiinteä muinaisjäännös, joka on sittemmin poistettu Museoviraston tietojärjestelmästä alueella tehtyjen tarkempien tutkimusten myötä. Suunnitellun ottamisalueen länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella, lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä, on merkintä tuulivoimaloiden alueesta (tv-1 312), jolla osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen.

 

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Konttikankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (11139051, luokka 1), joka sijaitsee noin 1,0 kilometriä ottamisalueesta itään.

 

Lähin vesistö, Kusilammit sijaitsee suunnitellulta ottamisalueelta noin 1,8 kilometriä kaakkoon.

 

Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 200 metriä suunnitellusta ottamisalueesta itään.

 

Lähimmät kiinteät muinaisjäännökset, Konttikangas W (139010026) ja Liskonsuo itä (1000020344), sijaitsevat noin 350 metriä suunnitellusta ottamisalueesta itään ja noin 400 metriä länteen, vastaavasti.

 

Lähin luonnonsuojelualue on Kusisuon Natura-alue (SCI, SPA FI1106401), joka sijaitsee noin 1,6 kilometriä suunnittelusta ottamisalueesta itään ja kaakkoon.

 

Toiminnan kuvaus

  Maa-aineksen otto

 

 Anselmi Suomelan perikunta hakee lupaa ottaa noin 11,1 ha:n suuruiselta ottamisalueelta hiekkaa ja soraa yhteensä 1 125 000 k-m³ pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta kymmenen (10) vuoden aikana. Maa-ainesten otto on tarkoitus ulottaa tasolle +42,0 (N60), eli noin 20 metriä pohjavesipinnan alapuolelle ottamisalueen eteläosassa ja tasolle +57,0 (N60), eli noin viisi metriä pohjavesipinnan alapuolelle ottamisalueen pohjoisosassa. Ottamissyvyys alueen eri osissa vaihtelee välillä noin 6-22 metriä. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on 112 500 k-m3.

 

Ottamisalueen koko on n. 11,1 ha. Lisäksi alueen pohjoispuolista, n. 2,52 ha aluetta käytetään tukitoiminta-alueena. Kaakkoispuolella on n. 1,42 ha ja lounaispuolella n. 0,49 ha alueet, joita käytetään tukitoimintojen lisäksi alueen pintamaiden läjitykseen. Ottamisalueen pintamaat on jo pääosin kuorittu näille alueille. Ottamisalueen ja tukitoiminta-alueiden koko on yhteensä n. 15,53 ha. Suunnitelma-alueen koko on 17,7 ha.

 

Hakijalle on myönnetty hakemuksen kohteena olevalle tilalle useita maa-ainesten ottolupia vuosina 2000 - 2018. Iin kunnanhallitus on myöntänyt 22.5.2000 luvan määrälle 20 000 m3 ja 17.12.2001 määrälle 30 000 m3, Iin valvontalautakunta 29.9.2003 määrälle 50 000 m3, Oulunkaaren ympäristölautakunta 6.2.2007 määrälle 40 000 m3, 19.10.2010 määrälle 150 000 m3, 6.11.2013 määrälle 20 000 m3 ja 20.3.2014 määrälle 185 000 m3. Viimeisimmät luvat on Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntänyt pohjavesipinnan ylä- ja alapuoliselle otolle, 13.5.2015 määrälle 790 000 m3 (korvasi vuonna 2014 myönnetyn luvan), 25.8.2016 määrälle 130 000 m3 sekä 31.5.2018 määrälle 310 000 m3. Voimassa olevien maa-aineslupien mukainen ottomäärä on yhteensä 1 250 000 m3. Ottotoiminnan kirjanpidon mukaan vuosina 2014 - 2022 alueelta on otettu soraa ja hiekkaa noin 620 000 m3. Uutta maa-aineslupaa haetaan määrälle 1 125 000 m3.

 

Koska alueella on voimassa neljä eri maa-aineslupaa, hakija on katsonut järkevimmäksi hakea uutta maa-aineslupaa korvaamaan aiemmat maa-ainesluvat yhdeksi ottoalueeksi. Lisäksi haetaan lupaa ottotason syventämiseen alueen eteläosassa. Ottoa haetaan alueen eteläosassa tasolle +42,0(N60), eli 20 metriä vesipinnan alapuolelle. Pohjoisosassa ottoa haetaan nykyisten maa-aineslupien OULYMP 13.5.2015 § 18, OULYMP 25.8.2016 § 53 (korjattu päätöksellä OULYMP 26.11.2020 § 84) ja OULYMP 31.5.2018 § 49 mukaiselle tasolle +57,0(N60), eli noin viisi metriä syväksi altaaksi. Hakemuksen mukaan todennäköisesti tällekin alueelle haetaan syvennyslupaa, kun eteläosan syvempi otto on suoritettu.

 

Keelaharjun korkein osa on ollut kajoamiskiellossa alueelta inventoitujen muinaisjäännösten vuoksi. Museovirasto on tehnyt alueella jatkotutkimuksia ja vapauttanut tilaan Harjula RN:o 41:5 kuuluvan osan Keelaharjusta maa-ainesten otolle syksyllä 2012 (lausunto 16.10.2012). Alue on sijainnut III-luokan pohjavesialueella 11139008 Keelaharju. Hakijalla oli vireillä vesilain mukainen hakemus pohjavesipinnan alapuoliselle otolle. Hakemus jätettiin vuonna 2013 ja sitä täydennettiin vuonna 2014. Keelaharju poistettiin vuoden 2014 lopulla POSKI-projektin yhteydessä pohjavesialueluokituksesta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut 3.2.2015 päätöksen, jonka mukaan pohjaveden alapuoliselle otolle ei tarvita vesilain mukaista lupaa.

 

Keelaharjun alueelta on otettu Oulun talousalueen betoniteollisuuden tarpeisiin graniittivaltaista harjuainesta yli kymmenen vuoden ajan. Harjukiviainesten oton keskittäminen Keelaharjun kaltaiseen kohteeseen, jossa erittäin hyvälaatuista betonin raaka-ainesta voidaan ottaa pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta on kestävän kehityksen mukaista toimintaa ilman, että siitä on haittaa ympäröivälle luonnolle tai alueelliselle pohjaveden hyödyntämistarpeelle. Keskittämällä harjuaineksen ottoa Keelaharjuun, voidaan betoniteollisuuden tarpeita Oulun-Kemin talousalueilla tyydyttää jopa 20 vuodeksi.

 

Ottoalueen maa-aines on suoritetun oton, koekaivantojen ja pohjavesiputkien asentamisen (Geopudas Oy / Pöyry 2.10.2012 sekä POSKI-projekti / Destia 4.9.2013) yhteydessä tehtyjen kairausten perusteella soraa, hiekkaista soraa ja soraista hiekkaa. Välikerroksina on paikoin ollut moreenia. Soraisen kerrostuman pohjatasoa ei em. kairauksilla ole määritetty, pisteessä 5013 kairaus on lopetettu 21 metrin syvyydelle maanpinnasta soraiseen kerrokseen. Syksyllä 2022 alueella suoritettiin lisäkairauksia sorakerroksen paksuuden määrittämiseksi. Sorainen kerros oli kuitenkin niin kivinen, että kairaukset jouduttiin lopettamaan n. 10 - 15 metrin syvyydelle.

 

Nykyiselle ottoalueelle asennettiin pohjaveden havaintoputki 2.10.2012. Pohjavesipinta mitattiin 9.10.2012 tehdyn maastokartoituksen yhteydessä, jolloin se oli asettunut tasolle +62,62 (N60). Geopudas Oy:n maastokäynnillä 6.6.2016 putken pohjavesipinta oli tasolla +62,58 (N60). Putki ulottuu tasolle +58,45 (N60). Putken läheisyydessä on tasolle +56,0 (N60) ulottuva POSKI-projektin havaintoputki 0913, jonka pohjavesipinta on 4.9.2013 ollut tasolla +62,66 (N60). Harjun korkeimmalla kohdalla, ottoalueen luoteisosassa sijaitsevan putken 0513 pohjavesipinta on tuolloin ollut tasolla +60,76. Putki ulottuu noin tasolle +51,0 ja sen vesipinta oli 12.2.2015 tasolla +61,07 (N60).

 

Näiden havaintojen perusteella tulevan altaan vesipinta asettuu arviolta noin tasolle +62,0 (N60). Pohjaveden virtaussuunta on ottoalueen kohdalla havaintoputkien perusteella etelästä pohjoiseen. Harju on antikliininen ja purkaa pohjavettä viereisille soille. Pohjavesipinta laskee alueellisesti pohjoiseen, joten altaan vesipinta tulee laskemaan oton edetessä siihen suuntaan.

 

Ottoa on suoritettu kiinteistöllä ensin pohjavesipinnan yläpuolisena ottona. Otto on ulottunut noin tasolle +64,0 - +66,0 (N60). Ottoa on ulotettu Rudus Oy:n teettämän selvityksen mukaan pohjavesipinnan alapuolelle noin 0,63 ha alueella. Vesiallas on ulottunut keskimäärin noin 8,8 metrin syvyydelle. Syntyneen altaan vesipinta oli 19.10.2022 tasolla +63,30 (N60). Vuosina 2015, 2016 ja 2018 myönnettyjen maa-aineslupien lupahakemuksissa ottotasoa on haettu vähimmäisottotasolle +57,0(N60), jolloin syntyisi vähintään viisi metriä syvä vesiallas. Ainakin 13.5.2015 annetussa lupapäätöksessä tämä taso on kuitenkin tulkittu alimmaksi ottotasoksi. Tästä ristiriidasta johtuen otto on em. 0,63 ha altaassa ulottunut noin 3,8 metriä tämän tason alapuolelle, ja lupaviranomainen on pyytänyt hakijaa joko jättämään uuden maa-aineslupahakemuksen oton syventämisestä tai suunnitelman alueen ennallistamisesta lupapäätöksen mukaiseksi. Rudus Oy:n selvityksen mukaan yli viiden metrin syvyydeltä on otettu noin 23 900 m3.

 

Ympäristölupa murskaukselle on myönnetty Rudus Oy:lle, joka huolehtii tähän toimintaan liittyvistä asioista jatkossakin. Murskausmäärät ja toiminnot pysyvät nykyisen ympäristöluvan mukaisina, eikä murskauslaitosta ole tarvetta sijoittaa lähemmäksi asututusta kuin aiemman toiminnan aikana.

 

Kulku alueelle Konttilan paikallistieltä (139-895-1-8801) tapahtuu nykyistä reittiä tilan länsireunasta.

 

Hakija on pyytänyt kohtuullistamaan asetettavan vakuuden määrää. Perusteluiksi vakuuden kohtuullistamiselle hakija esittää, että haettavan lupa-alueen jälkihoitotyöt on toteutettu vedenpinnan yläpuolisen oton osalta 70 %:sti. Uuden luvan vesipinnan alapuoliset luiskaukset ja velvoitteet tulevat luontaisesti ruoppauksen yhteydessä, joten erillisiä jälkitöitä ei jää. Hakija esittää vakuuden määräksi 0,020 euroa/kuutio.

 

  Ottamistoiminta

 

Suunnitellun ottamisalueen koko on noin 11,1 ha piirroksessa 9106.2 esitetyn rajauksen mukaisesti (piirroksessa käytetty termiä ottoalue). Haettava ottoalue korvaa nykyisin voimassa olevien neljän maa-ainesluvan alueet. Uusi ottorajaus poikkeaa hieman nykyisten lupien kattamasta alueesta (pieni osa vuosina 2013 ja 2015 myönnettyjen lupien ottoalueista jää ulkopuolelle), mutta on suurimmaksi osaksi näiden aluetta. Haettava ottomäärä on 1 125 000 m3 ja ottamisaika 10 vuotta. Otto ulotetaan ensin eteläosassa n. 20 metriä pohjavesipinnan alapuolelle. Tämän jälkeen ottoa jatketaan pohjoisosassa n. 5 m syvänä altaana. Eteläosan oton perusteella harkitaan, haetaanko otolle tulevaisuudessa syvennystä myös pohjoisosassa.

 

Tiloihin Konttila 139-402-414 ja Iin valtionmaa 139-893-10-1 tilarajoihin jätetään 10 metrin suojavyöhykkeet. Pintamaita on kuorittu lähemmäksi kuin 10 metriä tilojen Konttila ja Iin valtionmaa rajoista, mutta varsinaista ottoa ei ole suoritettu tällä vyöhykkeellä. Pohjoispuolisen Konttilantien keskiviivaan jää lähimmillään etäisyyttä 65 metriä ottoalueen ja 15 metriä tukitoiminta-alueen reunasta. Luiskaukset muotoillaan edellisten lupien periaatteiden mukaisesti kaltevuuteen 1:3 kaksi metriä lopputilanteessa alueelle syntyvän vesialtaan pinnan alapuolelle eli tasolle +60,0(N60), tämän alapuolella noin kaltevuuteen 1:1.

 

Ottamiseen liittyvät toiminnot järjestetään nykyisten ottoluvan lupaehtojen periaatteiden mukaisesti, lukuun ottamatta ottosyvyyttä. Nykyisistä luvista vuoden 2013 lupa on myönnetty 4 metrin suojakerroksella pohjaveteen, vuosina 2014, 2015 ja 2018 myönnettyjen lupien ottotaso ulottuu viisi metriä pohjavesipinnan alapuolelle. Nyt haetaan lupaa koko alueella pohjavesipinnan alapuoliselle otolle siten, että pohjoisosassa altaan syvyydeksi tulee 5 metriä ja eteläosassa 20 metriä. Otto aloitetaan laajentamalla nykyistä allasta aluksi kaakkoon, minkä jälkeen sitä laajennetaan lopputilanteen altaan leveydellä pohjoiseen. Luiskaamista suoritetaan oton edetessä vaiheittain, koska toteutus vesialtaan ulotuttua alueen reunoille on hankalaa toteuttaa etenkin jyrkillä reunoilla, ja myös humuspitoisen aineksen pääsy altaaseen saadaan estettyä.

 

Varastokasat sijoitetaan lähelle toteutunutta allasta, kuitenkin siten, etteivät ne hankaloita ruoppauksen toteuttamista. Varastoalue siis etenee vaiheittain etelästä pohjoiseen, eikä kiinteää varastoaluetta ole.

 

Polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat on tehty tiiviillä maa-aineksilla sekä muovikalvolla vettä läpäisemättömiksi siten, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa synny. Mahdollisia vahinkoja tarkkaillaan silmämääräisesti ja mahdollisista öljyvuodoista ilmoitetaan välittömästi lupa- sekä pelastusviranomaisille ja ryhdytään puhdistustoimiin. Murskauslaitoksien varustukseen kuuluu imeytysturvetta tai imeytysmattoja, jotka säilytetään konteissa. Murskausajan ulkopuolella vastaavaa imeytyskalustoa säilytetään työkoneissa tai urakoitsijoiden pakettiautoissa.

 

Nykyiset ottoalueet on suojattu aitauksella alueen pohjoislaidalta ja osittain länsi- ja itälaidoilta joka on varustettu sähkötoimisella portilla, koska alueella tullaan toimimaan pitkään. Näin ollen myös haettava ottoalue jää aidatun alueen sisälle, eikä lisäsuojausta tarvita. Eteläreuna on maastollisesti huomattavasti alemmalla tasolla, eikä jyrkkiä ottorintauksia synny. Myös pintamaiden läjitykset toimivat suojauksena eteläpuolella, joten nykyinen aitaus on riittävä. Rudus Oy:llä sekä murskausta suorittavalla Kamrock Oy:llä on tarkat turvallisuusnormit, joiden noudattamista edellytetään kaikilta alueella liikkuvilta. Aliurakoitsijat ohjeistetaan normien mukaiseen toimintaan.

 

Pölyämistä vähennetään tarvittaessa vesialtaasta otettavalla vedellä. Tarve on aiemman toiminnan kokemusten perusteella vähäinen. Murskauslaitokset ovat nykyaikaisia, ja niiden koteloinnit vähentävät melun leviämistä. Tarvittaessa melun leviämistä voidaan vähentää myös varastokasojen sijoittelulla tai kuljettimen pudotuskorkeutta madaltamalla, mutta ainakaan kiinteään asutukseen nähden tähän ei etäisyyksien vuoksi ole tarvetta.

 

  Maisemointi

 

Luiskien muotoilua suoritetaan oton aikana siltä osin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Luiskaukset tehdään kaltevuuteen 1:3 kahden metrin vesisyvyyteen, eli tasolle +60,0(N60), tämän alapuolella noin kaltevuuteen 1:1. Ottoalueen ulkopuolelle jäävät, vielä maisemoimattomat luiskat ottoalueen koillis- ja lounaispuolella muotoillaan kesän 2023 aikana noin kaltevuuteen 1:3.

 

Otto on luiskauksia lukuun ottamatta pohjavesipinnan alapuolista, joten metsitystä ei suoriteta tai alueiden anneta metsittyä kuin tukitoiminta-alueilla oton loppuvaiheessa.

 

Alueelle muodostuu vesiallas, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa virkistyskäyttöön. Myöhempien ottovaiheiden jälkeen aluetta voitaneen käyttää myös vapaa-ajanasutuksen kohteena. Tukitoiminta-alueiden loppukäyttönä voi olla myös metsätalous.

 

  Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

 

 Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 500 - 1 000 m³-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 0-2 m³-ktr.

 

Puusto ja kasvillisuus on poistettu lähes koko alueelta. Kuorimattomia pintamaita / puustoa on vain pienellä alueella koillisreunassa. Määrä on hyvin vähäinen aiemmilta ottoalueilta poistettujen pintamaiden määrään nähden. Pintamaat sijoitetaan tilan kaakkoisosan ja lounaisosan läjitysalueille. Kaakkoisosan läjitysalueella pintamaiden läjityskerroksen paksuus on 4-7 metriä. Osa pintamaista käytetään pohjavesipinnan yläpuolisten luiskien maisemointiin, vesipinnan alapuolelle ja altaan rantavyöhykkeeseen ei käytetä humuspitoisia pintamaita.

 

Tilan kaakkois- ja lounaisosien läjitysalueille sijoitetuilla ja sijoitettavilla likaantumattomilla, humuspitoisilla pintamailla ja maa-aineksilla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Kaivannaisjätteet eivät edellytä seurantaa tai tarkkailua toiminnan aikana tai sen päätyttyä. Jätealueiden reunat luiskataan loiviksi ja ne metsittyvät luontaisesti eivätkä tarvitse hoitoa.

 

Suuret kannot hakkuutähteet haketetaan energiantuotantoon.

 

Vaikutukset ympäristöön

 

Haettava otto kohdistuu nykyisten maa-ainelupien alueelle, eikä sillä ole nykyistä suurempia ympäristövaikutuksia. Museovirasto on tutkinut aluetta useina vuosina ja tilan Keelaharjun alue on vapautettu maa-ainesten otolle syksyllä 2012. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Konttikangas 11139051 sijaitseen n. 1,1 km päässä, eikä toiminnalla ole siihen vaikutuksia.

 

Otto- tai sen vaikutusalueella ei ole tavattu erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristön säilyttäminen vaarantuisi hankkeen johdosta. Alueen pintamaat on kuorittu jo aiemman toiminnan yhteydessä.

 

Kusisuon Natura-alue (SACFI / SPAFI 1106401) sijaitsee noin 1,7 km:n etäisyydellä suunnitellun ottoalueen itäpuolella. Alue sijaitsee niin kaukana, että otolla ei ole vaikutusta suojelualueen luonnonarvoihin. Myöskään lähimpään, n. 350 m etäisyydellä sijaitsevaan muinaismuistoon toiminta ei vaikuta.

 

Kaivettava vesiallas on 5 - 20 metriä syvä, jolloin veden laatu pysyy hyvänä vuotuisen veden vertikaalisen kierron ansiosta. Oton vaikutuksesta pohjaveden lämpötila todennäköisesti hieman nousee ja veden kemialliset ominaisuudet muuttuvat jonkin verran. Muutoksilla ei ennalta arvioiden kuitenkaan ole vaikutuksia pohjaveden hyödyntämiselle harjujakson muilla pohjavesialueilla. Humuspitoisia maa-aineksia ei sijoiteta altaan reuna-alueelle, hiekkaista / soraista suojavyöhykettä jätetään vähintään 5 metriä. Oton vaikutuspiirissä ei ole havaittu luonnontilaisia lähteitä. Ottosuunnitelman mukaisesti toimittaessa ei otosta ole haittavaikutuksia pohjaveden laadulle tai määrälle. Keelaharju poistettiin vuoden 2014 lopulla POSKI-projektin yhteydessä pohjavesialueluokituksesta. Itäpuolisen vapaa-ajan kiinteistön kaivosta on toiminnan edetessä otettu vesinäytteitä. Niissä ei ole havaittu veden laadun heikkenemistä toiminnan vaikutuksesta.

 

Noin 1,7 kilometrin etäisyydellä nyt haettavan alueen itäpuolella on asuinkiinteistö, josta hakijalla ei ole varmuutta, onko se vielä vakituisessa asuinkäytössä. Länsipuolella vakituisessa asuinkäytössä olevaan asutukseen on etäisyyttä n. 3 km. Satunnaisessa vapaa-ajan käytössä oleva kiinteistö sijaitsee n. 200 metrin päässä ottoalueen itäkulmasta. Murskauslaitokseen etäisyyttä jää n. 500 - 600 metriä.

 

Asutukselle tai loma-asutukselle ei aiheudu haitallista tai normeja ylittävää melua, pölyämistä, eikä tärinää.

 

  Hakemus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta

 

 Hakemuksella haetaan lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Oton aloittamista ennen lainvoimaisuutta haetaan, koska on tärkeää varmistaa kiviaineksen saatavuus teollisuuskäyttöön ilman toimituskatkosta. Hakija esittää vakuudeksi aloittamiselle ennen lainvoimaisuutta 13 000 €, mikäli erillinen vakuus on tarpeellinen.

 

Asian käsittely  Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

 Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin sekä Iin kunnan verkkosivuilla 19.12.2022 - 25.1.2023. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen lähialueen kiinteistöjen omistajille.

 

  Lausunnot

 

  Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa.

 

  Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta on tiedusteltu sähköpostitse, onko ELY-keskuksen Y-vastuualueella tarvetta antaa hakemuksesta lausuntoa. ELY-keskuksen Y-vastuualue ei ole vastannut tiedusteluun, eikä ole antanut hakemuksesta lausuntoa.

 

  Muistutukset ja mielipiteet

 

  Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus.

 

  Muistuttajat A ja B 23.1.2023:

  "Omistamme yhdessä naapuritilan Konttila, kiinteistötunnus 139-402-41-4.

 

Tilalla on vanha asuinrakennus talousrakennuksineen ottoalueesta itään n. 300 metrin päässä osoitteessa Hellintie 43, Olhava. Meillä on käytössä talousvesikaivo. Asuinrakennukseen otetaan pumpun avulla vesi kaivosta, asuinrakennuksessa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, lämminvesiboileri, wc, suihku ja kaksi vesipistettä. Saunarakennus sijaitsee lähellä ko talousvesikaivoa ja saunaan otetaan myös vesi kaivosta pumpun avulla.

 

Muistutamme, että luvanhakijan on kustannuksellaan otettava ennen maa-aineksen oton aloittamista vesinäyte vesikaivostamme ja tarkistettava veden määrä ja vesipinnan taso. Vesinäyte on otettava oton aikana määräajoin ja samalla tarkistettava veden määrä kaivosta. Tarkistukset on tehtävä myös oton jälkeen muutaman vuoden välein.

 

Jos veden laadussa tai määrässä tapahtuu oton aikana tai sen jälkeen muutoksia, vaadimme että luvanhakijan on kustannuksellaan kunnostettava kiinteistömme talousvesikaivo tai muutoin taattava puhdas talousvesi kiinteistöllemme.

 

Liitteenä maastokartta, johon olemme merkinneet puuttuvan nurkkapaalun kohdan Konttilantien varressa sekä kiinteistömme rajan ylittäneet soranottokohdat. Onko hakemuksissa ottoalueen ja meidän tilamme rajan väliin jäätävä suojavyöhykealue, onko sitä noudatettu? Jos soranottoalue myöhemmässä vaiheessa esim. aidataan, niin sijoittuuhan aita reilusti soranottoalueen puolelle. Ottosuunnitelmakartan alalaidassa on alueen veto-oja Konttioja, (tukitoimintaalue/pintamaiden läjitysalueen läpi kulkeva isohko oja) eihän sen virtaumiin ole tulossa muutoksia."

 

  Hakijan kuuleminen

 

  Hakija toimitti 7.2.2023 sähköpostitse vastineen annettuun muistutukseen todeten seuraavaa:

"Hakija on valmis ottamaan kaivosta vesinäytteen ja mittaamaan kaivon vesipinnan ennen ensi kesän ottotoimintaa. Jatkonäytteitä voidaan myös ottaa lupaviranomaisen määräämällä tavalla tai mikäli kaivon vedessä havaitaan laatuongelmia. Alueen pohjavesipinnassa ja samalla myös kaivon vesipinnassa on luonnollista, vuodenaikaista ja vuosittaista vaihtelua. Tämän vuoksi ei voida edellyttää, että vesipinnan vaihtelun vuoksi voitaisiin hakijaa uusimaan talousvesikaivo. Ottoalueen altaasta ei johdeta vesiä sen ulkopuolelle, joten ottotoiminta ei muuta alueen pohjavesipinnan tasoa juuri ollenkaan. Tämän vuoksi myöskään vaikutusta kaivon vesipintaan ei ole odotettavissa. Pohjaveden virtaussuunta harjussa on idästä länteen, eli kaivolta ottoalueelle päin, minkä vuoksi toiminnasta ei aiheudu myöskään laatuongelmia kaivovedelle.

 

Puuttuva nurkkapaalu on tukitoiminta-alueen kohdalla, käytännössä risteysalueella, joten ottotoiminta tai tukitoiminnot eivät tule ulottumaan nykyistä lähemmäksi paalun paikkaa. Kohdissa, joissa ottotoiminta on muistuttajien kartalla ulottunut kiinteistörajalle tai sen yli, on kyse aiempien maa-aineslupien aikana poistetuista pintamaista, ei varsinaisesta otosta. Suojavyöhykkeeksi naapuritiloihin on näillä kohdilla viimeisimmän, 13.5.2015 annetun maa-ainesluvan lupaehdoissa määritetty 5 metriä. Tämä suojavyöhyke täyttyy. Nykyinen aitaus katsotaan riittäväksi, joen uutta aitaa ei tulla rakentamaan rajavyöhykkeelle tai sen lähelle.

 

Eteläpuolisen Konttiojan virtaama riippuu yläpuolisen ojaston vesimääristä ja sen vaihteluista. Ottotoiminnalla ei ojan virtaamaan ole vaikutusta, koska vesiä ei johdeta syntyvästä vesialtaasta Konttiojaan. Syntyvän vesialtaan ja Konttiojan väliin jää noin 100 metrin suojavyöhyke, joten myöskään maaperän kautta virtaamaan ei ole vaikutusta, ei myöskään ojan veden laatuun."

 

  Tarkastukset

 

  Alueelle on tehty tarkastukset 7.9.2022 ja 15.9.2022.

 

Valmistelijan päätösesitys

 

 Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Anselmi Suomelan perikunnalle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan hiekan ja soran ottamiseen Iin kunnan Olhavan kylässä kiinteistöllä Harjula RN:o 139-402-41-5. Maa-aineslain mukainen lupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

 

  1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 1 125 000 k-m³ ja ottamisalueen koko on 11,1 ha.

 

  1. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella koko ottamistoiminnan ajan.

 

  1. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottamisalueella.

 

  1. Maa-ainestenotto saadaan ulottaa enintään tasoon +42,0 (N60), ottamisalueen eteläosassa ja enintään tasoon +57,0 (N60) ottamisalueen pohjoisosassa siten, että lammikon syvyys on noin 20 metriä ottamisalueen eteläosassa ja noin viisi (5) metriä ottamisalueen pohjoisosassa.

 

  1. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viimeistään alkutarkastuksen yhteydessä.

 

  1. Naapurikiinteistöihin tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys.

 

  1. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottamisalue on turvallinen alueella liikkujille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Ottamisalueen jyrkät rinteet on aidattava tai rajattava maavallilla tai isoilla kivillä ja merkittävä ne varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Kyseiset suojarakenteet tulee sijoittaa kiinteistön Harjula RN:o 139-402-41-5 alueelle.

 

  1. Ottamistoiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Humuspitoisten pintavesien pääsy pohjavesilammikkoon tulee estää. Alueelta ei saa johtaa pois vesiä. Pohjavesilammikko tulee kaivaa riittävän syväksi (vähintään 3 metrin syvyys) veden laadun turvaamiseksi. Pintamaiden läjitys ottamisalueen kaakkoispuolen läjitysalueella tulee järjestää, niin, että pintamaita ei pääse valumaan alueen kaakkoispuolella sijaitsevaan ojaan (Konttioja).

 

  1. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

 

  1. Alueella tulee olla nesteitä läpäisemätön työkoneiden tankkaus- ja säilytysalue, joka on suojattu esimerkiksi muovikalvolla ja sen päällä olevalla tiiviillä maa-aineskerroksella. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti.

Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, tulee polttoaineet säilyttää kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa, lukituissa säiliöissä. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

 

  1. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla kulkuväyliä ja maa-aineksia sekä alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Pölyntorjuntaa tulee tehdä erityisesti kuivana kevät- ja kesäaikana. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

 

  1. Humuspitoisia pintamaita ei saa sijoittaa pohjavesipinnan alapuolelle eikä myöskään liian lähelle muodostuva pohjavesilammikkoa. Syntyvän lammikon reuna-alueelle tulee jättää 5 metrin suojavyöhyke, jossa ei käytetä maisemoinnissa humuspitoisia maa-aineksia. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

 

  1. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi pohjavesipinnan yläpuolisilta osilta ja kaksi (2) metriä pohjavesipinnan alapuolisilta osilta. Tätä syvemmällä reunat tulee luiskata riittävän loivasti niin, ettei reunoille synny sortumavaaraa. Luiskat tulee muotoilla ympäröivän maaston luonnollisia korkeusvaihteluja mukaillen ja lammikon reunat on muotoiltava luonnollisiksi. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa.

 

  1. Kiinteistöllä Harjula RN:o 139-402-41-5 ottamisalueen ulkopuolella, sen koillis- ja lounaispuolella sijaitsevat, vielä maisemoimattomat reunat tulee luiskata kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi 30.9.2023 mennessä. Luiskat tulee muotoilla ympäröivän maaston luonnollisia korkeusvaihteluja mukaillen.

 

  1. Ennen tämän päätöksen mukaisen maa-aineksen ottamistoiminnan aloittamista luvan haltijan tulee ottaa vesinäyte kiinteistön Konttila RN:o 139-402-41-4 talousvesikaivosta. Tämän jälkeen kiinteistön Konttila RN:o 139-402-41-4 talousvesikaivosta tulee ottaa vesinäyte kahden (2) vuoden välein. Viimeiset vesinäytteet tulee ottaa kahden (2) vuoden kuluttua maa-ainesten ottamistoiminnan päättymisestä. Vesinäytteistä tulee määrittää koliformiset bakteerit, E. coli, heterotrofinen pesäkeluku 22 °C, pH, väri, haju, kemiallinen hapenkulutus CODMn, nitraatti NO3- ja rauta. Näytteiden oton yhteydessä tulee mitata kiinteistön Konttila RN:o 139-402-41-4 talousvesikaivon veden korkeus. Jos analyysi- ja mittaustuloksilla osoitetaan, että maa-aineksen ottamistoiminta on pilannut kiinteistön Konttila RN:o 139-402-41-4 talousvesikaivon veden, tulee luvan haltijan kunnostaa pilaantunut talousvesikaivo siihen tilaan, missä se on ollut ennen kuin on aloitettu tämän luvan mukainen maa-ainesten ottamistoiminta.

 

  1. Luvanhaltijan on huolehdittava urakoitsijoiden ja mahdollisten aliurakoitsijoiden perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin.

 

  1. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto-rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

 

  1. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja ELY-keskuksen edustaja.

 

  1. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

 

  1. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

Päätöksen perustelut

 

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että maa-ainesten ottaminen toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eikä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

 

Maa-ainestenotolle ei ole kaavallisia tai muita maankäytöllisiä esteitä.

 

Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi.

 

 Vastaus A:n ja B:n muistutukseen

 

 Muistuttajien vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 6-8 ja 15.

 

Päätöksen voimassaolo

 

Tämä päätös on voimassa 28.2.2033 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

 

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksillä OULYMP 6.11.2013 § 68, OULYMP 13.5.2015 § 18, OULYMP 25.8.2016 § 53 ja OULYMP 31.5.2018 § 49 myöntämät maa-ainesluvat.

 

Tällä lupapäätöksellä päättyy ympäristöjohtajan viranhaltijapäätöksellä 23.09.2022 § 10 määräämä maa-ainesluvan OULYMP 13.5.2015 § 18 vastaisen maa-ainesten ottamistoiminnan keskeyttäminen kiinteistöllä Harjula RN:o 139-402-41-5 ja kiinteistöllä voidaan harjoittaa ottamistoimintaa tämän lupapäätöksen mukaisesti.

 

Päätöksen täytäntöönpano

 

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta (MAL 21 §).

 

Koska maa-ainesten ottamistoiminta sijoittuu olemassa olevalle maa-ainesten ottamisaluelle, lupaviranomainen katsoo, että toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

 

Sovelletut oikeusohjeet

 

Maa-aineslaki (555/1981) 3-7 §, 10-13 §, 16 a §, 19-21 §, 23 § ja 23a §. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 § ja 6-9 §.

 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymä ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksa

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 §11

 

Päätöksestä tiedottaminen

 

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 §). Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Iin kunnan verkkosivuilla.

 

 Ote pöytäkirjasta:

 Hakija

 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

 Muistuttajat A ja B

 

Vakuudet Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymän ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksan 12.3 §:n mukaan maa-ainesten ottamisluvan hakijan on ennen ainesten ottamista annettava hyväksyttävä vakuus maa-aineslain 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta maa-aineslain 12 §:n mukaisesti. Taksan mukaan vaadittavan vakuuden määrä on ottamisalueen pinta-alan mukaan 1500 € / ha ja jokaista luvassa myönnettyä kiintokuutiota kohti 0,04 € / m3.

 

Hakija on pyytänyt kohtuullistamaan asetettavan vakuuden määrää. Perusteluiksi vakuuden kohtuullistamiselle hakija esittää, että haettavan lupa-alueen jälkihoitotyöt on toteutettu vedenpinnan yläpuolisen oton osalta 70 %:sti. Uuden luvan vesipinnan alapuoliset luiskaukset ja velvoitteet tulevat luontaisesti ruoppauksen yhteydessä, joten erillisiä jälkitöitä ei jää. Hakija esittää vakuuden määräksi 0,020 euroa/m3. Ottaen huomioon maa-ainesten ottamisen toteuttamistavan, alueella jo tehdyt jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että vakuuden määrän pienentäminen taksan mukaisesta vakuuden määrästä on perusteltua.

 

Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi vakuus (MAL 12 §), joka on 1 500 € ottamisalueen hehtaaria kohti ja 0,02 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

 

11,1 ha x 1 500 €/ha + 1 125 000 m³ x 0,02 €/m3 = 39 150 €

 

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.8.2033 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

 

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymän maksutaksan 12.3 §:n mukaan silloin kun maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen on myönnetty lupa ennen luvan lainvoimaisuutta, vaaditaan lisävakuutena siltä ajalta kun ottaminen tapahtuu ennen luvan lainvoimaisuutta, MAL 12 §:n mukaisen vakuuden kiintokuutiokohtaista osuutta lisää 50 %. Hakija on esittänyt vakuudeksi aloittamiselle ennen lainvoimaisuutta 13 000 €.

 

Luvan haltijan tulee jättää maa-aineslain 21 §:n mukainen 13 000 euron vakuus, jotta toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Tämä vakuus palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman ja MAL 12 §:n mukainen vakuus on asetettu.

 

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

 

  Lupahakemuksen käsittelymaksu

 

  Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 3 945,00 €.

 

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 24.2.2022 § 20 hyväksymää ympäristönsuojelua ja maa-aineksia koskevien suoritteiden maksutaksaa, jonka mukaan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 10,68 € / 1000 m³, kuitenkin vähintään 400 euroa ja enintään 5 260 euroa. Maksutaksan 5.1 §:n mukaan mikäli asian käsittelyn vaatima työmäärä on merkittävästi keskimääräistä vähäisempi, voidaan käsittelymaksu määrätä enintään 50 prosenttia edellä mainittua maksua pienemmäksi. Hakemuksen käsittelyn vaatima työmäärä on ollut keskimääräistä vähäisempi ja käsittelymaksu määrätään 25 prosenttia edellä mainittua maksua pienemmäksi.

 

 Valvontamaksu

 

Lisäksi luvan haltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,74 € / 1000 m³, kuitenkin vähintään 335 euroa ja enintään 4 000 euroa.

 

Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

 

 

Ympäristöjohtajan esitys

 

Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

 

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.