Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 14.12.2023/Pykälä 94

OULYMP 14.12.2023 § 94  

1245/11.01.00/2022  

Asia Lasse Puhakan maa-aines- ja ympäristölupahakemus moreenin, hiekan ja soran ottamiseen ja murskeen valmistukseen sekä tuotteiden välivarastointiin Pudasjärven kaupungin Sarakylän kylälle tilalle Tavikangas 615-411-174-9.

Hakija Lasse Puhakka

Luvan hakijan yhteystiedot ovat liitteessä 1 jota ei julkaista verkkosivuilla.

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 alakohdan 7 e mukaan luvanvaraista toimintaa on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään yhteensä 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maaainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 §:n kohdan 6 b perusteella. Pudasjärven ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Asian vireilletulo

Maa-aines- ja ympäristölupahakemukset on jätetty 9.5.2019. Korvaava yhteislupahakemus on jätetty 4.4.2023 ja sitä on täydennetty 2.6.2023, 9.6.2023, 6.7.2023, 15.8.2023 ja 4.9.2023. Lisäksi hakija on toimittanut uusimmat pohjavesitiedot 22.11.2023.

Alueen sijainti  

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Sarakylän kylässä tilalla Tavikangas 615-411-174-9, noin 37 kilometriä Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Ottamisalueen koordinaatit ovat E: 508800 N: 7285500 (ETRS-TM35FIN).

Luvat ja sopimukset

Hakija omistaa hakemuksen kohteena olevan kiinteistön. Alueella on ollut aikaisemmin Oulunkaaren ympäristölautakunnan 10.12.2008 § 102 myöntämä maa-aineslupa. Lupa on päättynyt 31.1.2019. Maa-aineslupa on myönnetty 150 000 m3 ottomäärälle. Notto-järjestelmän mukaan maa-aineksia on luvan aikana otettu yhteensä 23 749 m3.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Alueen itäpuolella on Livojokivarren rantayleiskaava, joka ei ulotu hakemusalueelle. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaan alue on merkitty pohjavesialueeksi. Alueella ei ole muita merkintöjä. Ottamisalueen läheisyyteen on merkitty 3. vaihemaakuntakaavaan arvokas harjualue (MY-hs) ja 1. vaihemaakuntakaavaan luonnonsuojelualue (SL).

Suunniteltu toiminta-alue sijoittuu muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle Seipikangas (11615140), jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Hakemuksen mukaan lähin vakituinen asutus sijaitsee yli kaksi kilometriä suunnitellusta toiminta-alueesta pohjoiseen ja lähin vapaa-ajan asutus noin 800 metrin etäisyydellä itään, Pieni Maijanlammen rannalla.

Alueen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä.

Lähin vesistö, Tavilampi, sijaitsee lähimillään noin 100 metrin päässä ottamisalueen luoteispuolella.

Kohde ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueella. Lähin Natura-alue, Seipikangas (SACFI1103800), sijaitsee lähimmillään noin 890 metrin etäisyydellä itään.

Alueelta on pintamaat kuorittu pois, aloitettu ottaminen eteläreunasta ja tehty muutamia koekuoppia muualle. Kaakkoispuoleinen alue on aiempaa Tielaitoksen maa-ainesten ottoaluetta, jonka luiskaukset ja jälkityöt on tehty. Ympäristö on kuivaa, mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Ottoalue rajoittuu Maijanlammin metsätiehen luoteisosaltaan. Tien varressa on n. 10 m leveä männikköä kasvava kaistale. Alueelle tulee ajoyhteys myös aiemman ottoalueen kautta idästä. Suunniteltu ottoalue on hakattua ja pintamaat on kuorittu lähes koko alueelta.

Toiminnan kuvaus 

Tavikankaan maa-ainespaikka sijaitsee Pudasjärven kaupungin keskustan pohjoispuolella n. 37 km päässä. Maa-ainespaikka on Kelankyläntiestä erkanevan Maijanlammin metsätien varrella. Ottamisalue sijaitsee Tavikankaan kiinteistöllä 615-411-174-9, jonka omistaa luvan hakija.

Alueelle on Oulunkaaren ympäristölautakunnan 10.12.2008 § 102 myöntämä 150 000 m3 suuruinen maa-aineslupa. Lupa oli voimassa               31.9.2019 asti. Luvasta on käytetty n. 24 000 m3. Alueella on vielä hyödynnettävissä olevia hiekka- ja soravaroja, joille haettiin jatkolupaa. Pudasjärven kaupunki Oulunkaaren ympäristöpalvelut edellytti hakemusta täydennettäväksi mm. tapahtuneen maa-ainesten oton laadun ja määrän, pohjavesitietojen sekä ajantasaisten karttojen osalta. Käytännössä hakemus on täysin uusittu. Alueen ympäristö on käytössä olevaa maa-ainesten ottoalueita, joten toimintaa on järkevää jatkaa. Kaakkoispuolella oleva ottoalue on jo maisemoitu ja luiskattu.

Ottamistoiminta

Ottoalueen rajaus sekä ottamistoiminnan jälkeinen tilanne on esitetty  erillisinä liitteinä olevina suunnitelmapiirroksina ja poikkileikkauksina. Ottamisalueen pinta-ala on n. 2,8 ha. Varsinaista ottoaluetta on n. 2,2 ha. Tukitoiminto- ja varastoalue on käytössä olevalla maa-ainesten ottoalueella. Haettava kokonaisottomäärä on 80 000 m3. Arviolta n. 70 000 m3 on suoraan tai välppäyksen kautta auton lavalle lastattavaa soraa tai hiekkaa ja n. 10 000 m3 murskattavaa kivi- ja moreeniainesta. Kiintokalliota ei alueelta tulla louhimaan. Ottaminen aloitetaan eteläreunasta aiemman ottoalueen reunasta. Ottamissuunta on pohjoiseen. Ottaminen sijoittuu eri puolille ottoaluetta sen mukaan, mistä löytyy tarvittavia maaainesjakeita.

Maa-ainesten otto tapahtuu kaivinkoneella. Toiminnan aloittamisen aikaan on käytössä Doosan 160 (2012). Toiminta-ajan kuluessa kalusto voi vaihtua. Kalusto pidetään alueella vain kun ottamista tai lastausta tehdään, jolloin koneiden tankkaus tapahtuu tukitoimintoalueella huoltoautosta. Lastauksen ja työskentelyn ulkopuolella kaivinkonetta, kuorma-autoja, huoltoautoa tai muuta kalustoa ei säilytetä ottamisalueella.

Ajoittain toimivan murskauslaitoksen tankkausta varten tuodaan kaksoisvaipalliset säiliöt, jotka pidetään alueella vain murskausjakojen aikana korkeintaan viikon ajan vuodessa. Säiliöt ovat murskaimen lähellä turhan kuljettamisen välttämiseksi. Alue rakennetaan murskeella kantavaksi ja suojataan tarvittaessa muovikalvolla. Murskauslaitoksen sijainti vaihtelee ottamisen edistymisen mukaan pysyen mahdollisimman lähellä ottamisen rintausta, jolloin kuljetusmatkat jäävät mahdollisimman pieniksi ja laitos on melulta suojaavien rinteiden ja valmiin tavaran suojassa. Laitos sijoitetaan tasatulle ja tiivistetylle alueelle. Suunnitelmakartalla on osoitettu ottamisen edistymisen mukaan muuttuva murskauslaitoksen sijainti ohjeellisesti koordinaatteineen ja ajan jaksoineen. Vuosissa on päällekkäisyyttä, koska maa-ainesten menekki sanelee todellisen tarpeen.

Koneiden ja autojen huolto tehdään hakijan hallilla ottoalueen ulkopuolella n. 10 km päässä. Maa-ainesten ottoalueella ei huoltoa tehdä pieniä ja välttämättömiä toimenpiteitä lukuun ottamatta. Suunnitelmakartalle on merkitty tukitoiminta-alue, jolla kaivinkone ja muut kojeet ovat öisin ja taukojen aikana silloin, kun alueella tehdään yhtäjaksoista otto- ja kuormaustoimintaa. Alue on aiemman käytön vuoksi tiivistynyttä, tasaista aluetta. Normaalin kaivu- ja lastaustoiminnan aikana alueella ei varastoida poltto- tai voiteluaineita, vaan ne kulkevat urakoitsijan tai työntekijän mukana huoltoautossa. Murskausaikana ko. aineet tuodaan paikalle kaksoisvaipallisissa säiliöissä lyhyeksi aikaa kerrallaan. Koneiden ja laitteiden tarkastusta tehdään jatkuvasti vuotojen ehkäisemiseksi. Mahdollisista vahingoista ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaiselle ja ryhdytään toimiin vahinkojen vaikutusten minimoimiseksi.

Ottamista ei tehdä jatkuvasti vaan todellisen tarpeen mukaan toiminnan keskittyessä pääasiassa kesäaikaan. Mitään ajankohtaa tai vuodenaikaa ei kuitenkaan ennakkoon voida sulkea pois toiminta-ajasta haettavana määräaikana.

Murskauksen ajankohtia ei voida myöskään tarkkaan määritellä etukäteen vaan siihen vaikuttaa murskeen menekki sekä sopivan laitoksen saaminen alueelle. Murskausta tehdään korkeintaan 2 viikkoa vuodessa.

Suunnittelun pohjana olevat kartat ja aineistot on laadittu siten, että korkeussuhteet on saatu Maanmittauslaitoksen (MML) avoimiin aineistoihin kuuluvasta laserkeilaukseen perustuvasta 2M maastomallista. Siitä ja mittatarkoista ortokuvista on konstruoitu alueen korkeuskäyrät, tiet, maastokuviot, ojat, jne. Aineistosta on laskettu tarkat leikkauskuvat ja massatiedot. MML toteaa Laserkeilausaineistoista ja 2M maastomallista seuraavaa:

Laserkeilausaineisto on Maanmittauslaitoksen tarkin korkeustietoaineisto. Laserkeilausaineiston pistetiheys on vähintään 0.5 pistettä neliömetrillä (pisteiden etäisyys toisistaan noin 1.4 metriä). Laserkeilausaineiston korkeustarkkuuden keskivirhe on enintään 15 senttimetriä ja tasotarkkuuden keskivirhe enintään 60 senttimetriä yksiselitteisillä kohteilla. Laserkeilauslennot suoritetaan noin 2000 metrin korkeudesta. Käytettävä keilauslennon avauskulma on +/- 20 astetta ja laserpulssin jalanjälki (footprint) maastossa on noin 50 cm.

Automaattisessa maanpintaluokittelussa aineistosta etsitään maanpintaa edustavat laserpulssien osumat.

Automaattisen maanpintaluokittelun tarkastus tehdään stereomalliavusteisesti Maanmittauslaitoksen ilmakuvien avulla.

Korkeusmalli 2 m on tuotettu laserkeilausaineistosta, jonka pistetiheys on minimissään 0,5 pistettä neliömetrille. Korkeustiedon tarkkuus on keskimäärin 0,3 metriä.

Otto- ja ottamisalueen kulmapisteet merkitään maastoon päästään maalatuilla puisilla paaluilla. Ottamistoimintaa jatketaan aiemmasta rintauksesta kohti pohjoista. Ottamisalueelle on laitettu pohjavesiputkia ja korkeuspisteitä ja laitetaan uusia korkeustasomerkkejä, joiden avulla urakoitsijat ja hakija tarkkailevat ottoalueen pohjan tasoa. Pintamaat sijoitetaan alueen reunoille suojavalleiksi ja käytetään myöhemmin maisemoinnissa.

Ottamissyvyys on 1-10 metriä. Alin ottotaso on n. 4,0 metriä pohjaveden pinnan ylimmän mitatun ja arvioidun tason yläpuolella eli 154,70 m (N2000). Maa-ainesten oton rajautuminen ja leikkausten syvyys sekä muoto on esitetty ottosuunnitelmakartassa ja leikkauspiirustuksissa. Aiempi ottamisalue eli tukitoiminta-alue toimii ottoaikaisena maaainesten varastoalueena. Varastointi siirtyy ottamisen aikana pohjoiseen. Maaainesten käyttö tapahtuu suurelta osaltaan suoraan kuorma-auton lavalle todellisen tarpeen mukaan. Murskattua tai lajiteltua maa-ainesta varastoidaan kerrallaan korkeintaan 5000 m3.

Otettua ja lajiteltua hiekkaa, moreenia ja kivimursketta käytetään lähialueen metsäteiden, tuulivoimaloiden, varastoalueiden yms. kohteiden rakentamisessa ja kunnossapitämisessä, liukkauden torjunnassa sekä muissa Pudasjärven rakennushankkeissa.

Alueelta saadaan pääasiassa raekoon mukaan lajiteltua tai lajittelematonta hiekka- ja sora aineksia. Aineksen joukossa olevat kivet murskataan ajoittain. Alueen pintamaat on osittain kuorittu kaivinkoneella ja sijoitettu toiminta-alueen reunoille.

Toiminnan ajankohta

Kuormaamista ja kuljetusta tehdään ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Murskausta suoritetaan ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Keskimääräinen toiminta-aika kuormaamiselle ja kuljetukselle on 800 tuntia vuodessa ja murskaamiselle 100-200 tuntia vuodessa.

Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus

Toiminnassa ja tuotannossa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus

Hakemuksen mukaan polttoaine varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä, öljyastiat suojakalvon päällä ja voiteluaineet varastovaunussa.

Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

Hakemuksen mukaan toiminnassa ei synny jätevesiä. Yhdyskuntajätettä syntyy arviolta 100 kiloa vuodessa ja se kuljetetaan jäteasemalle. Käytettyjä poltto- ja voiteluaineita sekä öljyrättejä syntyy arviolta 300 kiloa vuodessa ja ne kuljetettaan ongelmajätelaitokselle.

Hakemuksen liitteenä toimitetun kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueella syntyy 1000 m3-ktr pintamaata ja 10 m3-ktr kantoja ja hakkuutähteitä. Nämä käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Suunnitelman mukaan pintamaat varastoidaan mahdollisimman lähelle niiden kuorinta-aluetta. Pintamaan seassa olleet kannot ja hakkuutähteet ovat pienentyneet konekäsittelyn jälkeen ja maatuneet. Tämä parantaa metsitystä. Kaikki ainekset ovat alueen alkuperäistä ainesta.

Työturvallisuus

Ottotoiminnassa huolehditaan, ettei kaivu-. lastaus-, murskaus-, seulonta- ym. työvaiheet aiheuta vaaratilanteita työntekijöille ja muille alueen lähettyvillä oleville. Suurimman osan töistä suorittaa hakijan organisaatio ja aliurakoitsijat. Luvanhakija velvoittaa alueella toimivat aliurakoitsijat perehtymään (ja perehdyttämään työntekijänsä) kyseisten töiden vaara- ja riskitilanteisiin. Luvanhaltija valvoo yrittäjien noudattavan velvoitetta. Hyväksyttyjen henkilösuojainten ja turvavaatetuksen käyttö ottotoiminnan aikana on pakollista.

Työkoneille tehdään käyttöönottotarkastukset ennen työmaalle siirtymistä. Huoltotoimia ei tehdä alueella. Koneiden varoitus- ja hälytinlaitteiden kunnossa oloa valvotaan.

Maisemointi ja alueen jälkikäyttö

Maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä tehdään ottoalueen lopullinen maisemointi luiskaamalla alueen reunat kaltevuuteen 1:3 kuitenkin pyrkien vaihtelevaan ja luonnonmukaiseen ilmeeseen. Ottoalueen pohjaan jätetään pientä korkeusvaihtelua yksitoikkoisuuden vähentämiseksi. Luiskatuille kohdille ja alueen pohjalle levitetään alueen kuorinnan yhteydessä varastoitua pintamaata kasvualustan luomiseksi ja metsitetään siementämällä mäntyä tai kuusta tai istuttamalla havupuiden taimia. Tarvittaessa aluetta voidaan käyttää puutavaran varastoalueena.

 Pohjavesi

Suunniteltu ottoalue sijaitsee Seipikangas -nimisellä pohjavesialueella (11615140). Se on "Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (2E)". Ottoalueen lähellä ei ole vedenottamoita tai kaivoja, lähteitä, lähteikköjä, lähdepuroja tai -lampia. Pohjavesialueesta ei ole tiedossa olevia tutkimuksia pohjaveden laadusta, määrästä, virtaussuunnasta, alueen olosuhteista tms. Tietoja on tiedusteltu Pohjois-Pohjanmaan ELY keskukselta eikä niitä ole siellä eikä tutkimuksia ilmeisesti ole tehty. Pohjaveden otolle ei ole välitöntä tarvetta tiedossa. Tarkempien pohjavettä koskevien selvittämistä ei luvan hakija pidä tarpeellisena. Aluetta ei ole tarkemmin käsitelty ns. POSKI -hankkeessa (Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pohjois-Pohjanmaalla).

Aiemmassa luvassa on alimmaksi ottotasoksi määrätty +153 m (N60), jolloin pohjaveden pinnan päälle olisi jäänyt 4 m suojakerros. Taso on perustunut käytöstä pois jääneellä alueella oleviin pohjavesiputkiin, joissa pohjaveden taso on ollut nyt suunniteltavaa aluetta alempana. Haettavan ottoalueen pohjoispäähän on asennettu uusi pohjavesiputki (pv4), jonka yläpään korkeus on +155,94 m (N2000). Pohjavesihavaintoja ei ole järjestelmällisesti tehty aiemman luvan vaatimusten mukaisesti. Havainnot ovat:

- 31.1.2022 +150,36 m (N2000)

- 13.12.2022 +150,36 m (N2000)

- 27.3.2023 +150,24 m (N2000)

- 9.6.2023 +150,53 m (N2000)

- 18.9.2023 +150,20 m (N2000)

- 6.11.2023 + 150,55 m (N2000)

Vanhan ottoalueen rintauksen reunassa on myös uusi pohjavesiputki (pv2), jonka yläpään korkeus on + 154,86 m (N2000). Havainnot ovat:

- 31.1.2022, +150,03 m (N2000)

- 13.12.2022 +150,02 m (N2000)

- 27.3.2023 +149,78 m (N2000)

- 9.6.2023 +150,10 m (N2000)

- 18.9.2023 +149,77 m (N2000)

- 6.11.2023 +150,14 m (N2000)

Uuden ottoalueen pohjatasoksi on esitetty +154,70 m (N2000), jolloin ylimmän pohjavesipinnan päälle jää n. 4 m koskematonta maata. Siinä on huomioitu se, ettei havaintoajankohtina pohjavesitaso todennäköisesti ole ollut korkeimmillaan. Pohjavesiputkien sijainti on esitetty suunnitelma- ja maisemointikartoilla. Ottamisen aikana pohjaveden pinnankorkeutta seurataan lupapäätöksessä määrättävällä tavalla, esim. 4 kertaa vuodessa.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Turvallisuus- ja suojaustoimien osalta noudatetaan voimassa olevia työ- ja ympäristönsuojelusta säädettyjä lakeja ja määräyksiä. Ottamistoiminta ei aiheuta MAL 3 mukaisia haittoja ympäristölle.

Ottoalueella tai sen läheisyydessä ei tiedossa ole sellaisia kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö- tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri- tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia. Maa-ainespaikan välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Noin 1 km itään on Seipikangas niminen Natura2000 -verkostoon kuuluva alue. Sama alue on myös harjujen suojeluohjelmaan kuuluva kohde.

Päästöt ilmaan, melu ja tärinä

Hakemuksen mukaan murskauslaitoksesta ja työkoneista syntyy päästöjä ilmaan seuraavasti: hiukkaset 0,2 tonnia/vuodessa, SO2 0,05 tonnia/vuodessa, NOx 2 tonnia/vuodessa ja CO2 100 tonnia vuodessa. Päästöt ilmaan syntyvät  murskausasemasta. Koneissa on suodattimet. Käytettävä kalusto on nykyaikaista ja nykyiset ympäristönsuojeluohjeet täyttäviä (B-luokiteltuja), joten päästöt ovat vähäisiä. Työkoneiden ylimääräistä tyhjäkäyntiä vältetään. Pölyhaittaa pyritään vähentämään murskeaseman oikein suunnitellulla sijoittamisella.

Toiminnassa käytettävien laitteiden melutasot on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Laitteiden ja toimintojen melutasot

Melupäästöt ovat vähäisiä ja ajoittuvat pääasiassa arkipäiville normaaliin työaikaan. Meluhaittojen pienentämisen keinoja ovat mm. suunnitelmallinen lyhytaikainen murskaus ja laitoksen sijoittaminen murskekasojen suojaan.

Päästöt veteen, maaperään ja pohjaveteen

Suon keskellä oleva laskuojaton n. 1,0 ha suuruinen Tavilampi on n. 100 m alueesta luoteeseen. Lammen vesipinnan korkeus oli 31.1.2022 +156,3 m (N2000) ja 13.12.2022 +156,2 m (N2000). Lammen vedenpinnan tason vaihtelu on ollut vähäistä. Samoin laskuojaton n. 0,5 ha suuruinen Liejulampi on n. 600 m länteen. N. 0,7 ha suuruiseen ja n. 700 m päässä olevaan Pieni Maijanlampeen laskee ojitetulta suolta ojavesiä. Sen rannalla on yksi lomarakennus. Näihin vesistöihin ja metsämaalle aiheutuu ajoittain melu-, pöly- yms. haittoja. Muutoin toiminnan ympäristövaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Ottamistoimintaa on alueella harrastettu pitkään eikä merkittäviä pysyviä haittoja ole ilmennyt.

Pohja- ja pintavesien laatu pyritään turvaamaan ottamisuunnitelmassa selostetuilla toimilla ja kaluston sekä toimintamenetelmien jatkuvilla ja säännöllisillä tarkastuksilla. Sekä hakijan että murskaus- ym. urakoitsijan kalusto pyritään pitämään mahdollisimman uudenaikaisena ja hyvin huollettuna. Mahdollisista häiriötilanteista ilmoitetaan viranomaisille välittömästi.

Tarkkailu

Toiminnalle erikseen määrättävä vastuuhenkilö (hakija) huolehtii toiminnan aikana tuotantomäärien, alueen siisteyden ja turvallisuuden yms. seurannasta ja ylläpitää käyttöpäiväkirjaa, johon merkittäviä asiota ovat mm. työntekijät, tyoajat, käyntiajat, huollot, kalusto, valmistetut tuotteet ja määrät, louhintasuunnitelman toteutumisen seuranta ja sääolot.

Toiminnan vastuuhenkilö sekä murskausurakoitsija huolehtivat työkoneiden kunnosta ja pölyämisen sekä muiden häiriöiden seurannasta. Pohja- ja pintavesien seurantaa tehdään silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkemmin ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti.

Pölyämistä ja hulevesien laatua tarkkaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa suoritetaan tarkempia mittauksia ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti.

Laitoksen ympäristönsuojelua koskeva yhteenvetoraportti toimitetaan luvassa määrätyille tahoille vuosittain. Noudatetaan YSL 62 § mukaista välitöntä ilmoitusvelvollisuutta ymparistön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista poikkeuksellisista tilanteista

Asian käsittely 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pudasjärven kaupungin verkkosivuilla 13.9.-20.10.2023. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun toiminta-alueen naapuritilojen omistajille.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyyydetty lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja Pudasjärven Livon paliskunnalta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimitti lausuntonsa hakemukseen 19.10.2023. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan:

"Suunniteltu ottoalue sijaitsee muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (Seipikangas 11615140, 2E luokka). Pohjavesialue on länsi-itäsuuntainen delta-pitkittäisharjukompleksi. Muodostumassa on useita peräkkäisiä deltalaajentumia, jotka vuorottelevat soraisen harjuytimen kanssa. Alueen liepeet ovat hiekkaa. Muodostuman pohjoispuoliset liepeet ovat useita metrejä eteläpuolen liepeitä korkeammalla, joka viittaa kallioperän murroksen vaikutukseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on itään. Pohjaveden laadusta, samoin kuin hydraulisesta yhtenäisyydestä ei ole tutkittua tietoa."

"Alle 1 kilometrin päässä hankealueelta itään on Natura2000 -verkostoon kuuluva Seipikankaan Natura-alue (FI1103800). Alue kuuluu myös valtioneuvoston hyväksymään valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Seipikangas on soiden ympäröimä erikoinen harjumuodostuma, jonka deltamaisten liepeiden kainaloissa on useita lampia ja tihkuja sekä mesotrofinen lähde. Seipikankaan länsiosa on inventoitu Poski-hankkeen (Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen PohjoisPohjanmaalla) yhteydessä ja alue on todettu maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Hakemuksen mukainen ottoalue jää luontoinventointirajauksen ulkopuolelle."

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus lausui seuraavasti:

"Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (jäljempänä ELY-keskus) katsoo, että alueella on jo aiemmin ollut ottotoimintaa, eikä alue ole luonnontilainen. Toisekseen ottotoiminta ei ulotu aiempaa ottotoimintaa lähemmäs Tavilampea. Tavilampi sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Lammen ja ottamisalueen välissä on tie. Tien ja lammen välinen etäisyys on noin 70 metriä.

ELY-keskus korostaa, että Tavilammen vesipinnan korkeus on useita metrejä ylempänä kuin noin 100 metriä kaakkoon sijoittuvan havaintoputken Pv4 mitattu pohjaveden pinnankorkeus. Aluetta kaivettaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei maa-aineksia kaiveta varomattomasti niin, että poistetaan pohjavettä todennäköisesti salpaavia tiiviitä maa-aineksia. Näin toimittaessa voisi seurauksena olla lammen vedenpinnan lasku, mikä olisi omiaan lammen luonnontilaisuuden vaarantamiseen. ELY-keskus katsoo, että Tavilampi on vesilain 2 luvun 11 §:n mukainen vesiluontotyyppi, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty.

Hakija on esittänyt kaivuutoiminnan etenemistä kaakosta luoteeseen. Ennen kaivuutoiminnan ulottamista ottoalueen luoteispäähän, hakijan tulee selvittää lammen ja hankealueen välinen maaperä ja ottoalueen luoteispään maaperä suunniteltuun kaivuusyvyyteen saakka. Selvitys tulee tehdä viimeistään, kun ottotoiminta ulottuu lupahakemuksen liitteenä toimitetun suunnitelmakartan poikkileikkauslinjan P1 kohdalle. Myös pohjavesiputkien toimivuus on varmistettava, jotta alueen pohjavesipintoja voidaan pitää luotettavina. Pohjavesiputket tulee olla kairaamalla asennettuja, mielellään muovisia putkia, joiden siiviläosa on pohjavesikerroksessa. Tästä on syytä antaa erikseen tarkemmat määräykset.

Mikäli edellä mainitut näkemykset otetaan huomioon, ELY-keskus katsoo, että alueelta voidaan ilman vesilain mukaista lupaa ottaa maa-aineksia edellyttäen, että ottaminen tapahtuu MaL 3 § 4 mom. määräysten, ottosuunnitelman ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 §:n mukaiset lupamääräykset ja huomioida seuraavat näkökohdat:

1. Ottamisen yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luonnontilaisen pohjavesipinnan yläpuolelle jää vähintään neljän (4) metrin rikkomaton suojamaakerros. Tätä varten on alueella sijaitsevista pohjavesiputkista seurattava pohjavesipintaa vähintään neljä kertaa vuodessa niin, että pohjavesipinnan syys- ja kevätmaksimit tulevat havaituiksi. Pinnankorkeustiedot on vuosittain lähetettävä ottotoimintaa valvovalle viranomaiselle sekä pyydettäessä ELY-keskukselle. Yhtä aikaa pohjaveden pinnankorkeushavaintojen kanssa tulee seurata myös Tavilammen pinnankorkeutta, josta toimitetaan tarkkailutulokset valvovalle viranomaiselle sekä pyydettäessä ELYkeskukselle.

2. Suojaetäisyys ottamisalueelta naapurikiinteistöihin tulee olla vähintään 10 metriä.

3. Ottoalueella on oltava kiinteät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa ottamistoiminnan edistymistä ja suojamaakerroksen riittävyyttä. Korkomerkit tulee olla havaittavissa koko ottamisajan.

4. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tätä koskevat tarkemmat lupamääräykset on liitettävä maa-aineksen ottolupaan.

5. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa.

ELY-keskus katsoo, että murskauslaitoksen sijoittamisessa luokitellulle pohjavesialueelle on noudatettava erityisen tarkkaa harkintaa ja murskauslaitokset tulee ensisijaisesti sijoittaa vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ulkopuolelle. Polttoöljyn käyttäminen energiantuotannossa ja öljyn varastoiminen pohjavesialueella aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä (YSL 11 §). Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto kieltää pohjaveden pilaamisen ja laadun vaarantamisen (YSL 17 §). Mikäli vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia ei ole, tulee lupaharkinnassa ja -määräyksissä kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden ja maaperän suojeluun.

Kaikki pohjaveden ja maaperän pilaantumista mahdollisesti aiheuttavat toiminnot on tehtävä suojattuna siten, että pilaantumisen vaaraa ei ole. Murskaustoiminnassa tulee edellyttää sovellettavan parasta mahdollista ympäristönsuojelutekniikkaa, mihin liittyen toiminnanharjoittajan tulee ensisijaisesti käyttää voimanlähteenä verkkovirtaa. Mikäli verkkovirran käyttö ei ole mahdollista ja aggregaatin käyttö virranlähteenä katsotaan välttämättömäksi, tulee myös aggregaatin ja sen polttonestesäiliön alusta suojata nesteitä läpäisemättömäksi em. asetuksen vaatimalla tavalla, ellei niitä ole mahdollista sijoittaa suojatulle tukitoiminta-alueelle.

Toimenpiteiden kohteina olevat alueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, tulee se tehdä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on sijoitettu suoja-altaaseen, tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, vähintään säiliön tilavuutta vastaavaan katettuun suoja altaaseen. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimin sekä laponestolla. Tankkauslaitteistoissa tulee olla lukittavat sulkuventtiilit. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat (tukitoiminta-alue) tulee tehdä nesteitä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti siten, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja, ja niiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Muutoinkin luvan saajan on noudatettava erityistä huolellisuutta näitä aineita käsiteltäessä ja varastoitaessa. Öljynvaihdot ja muut huoltotoimenpiteet tulee suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella.

Hakijan tulee järjestää valvontaviranomaisen kanssa tarkastus alueella jokaisen toimintajakson aloituksen ja lopetuksen yhteydessä. Suojausrakenteiden toimivuus on varmistettava siten, ettei haitallisten aineiden vuotoja pääse tapahtumaan. Toimintaan liittyvä kalusto, polttonestesäiliöt ja suojaukset tulee poistaa alueelta välittömästi toimintajakson päätyttyä.

Luvan saajan tulee nimetä vastuuhenkilö, jolla on mahdollisuus suorittaa toiminnan jatkuvaa valvontaa murskausjaksojen aikana. Kaikista häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viivytyksettä valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Laitoksella on oltava saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet öljy- tai voiteluainepäästöt on puhdistettava viivytyksettä. Jos murskattavia aineksia tai kulkuväyliä on kasteltava pölyämisen estämiseksi, saa pölynsidontaan pohjavesialueella käyttää vain pohjavettä.

Mikäli toiminta sijoitetaan lupahakemuksen mukaisesti pohjaveden muodostumisalueelle, tulee toiminnan pohjavesivaikutuksia tarkkailla esimerkiksi joka murskausjakson jälkeen pohjavesinäytteenotoin toiminta alueen läheisyydestä, pohjaveden virtaussuunnassa toiminnan itäpuolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Vedestä tulee analysoida ainakin polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Laajempi tarkkailu on tehtävä vähintään ennen toiminnan jatkamista, kerran ympäristöluvan alkuaikana ja ennen luvan päättymistä. Määrityksen on hyvä sisältää lämpötila, haju, maku, sameus, väri, pH, happi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt sekä mineraaliöljyt. Pohjaveden laadun havainnoinnissa käytetty pohjavesiputki tulee olla näytteenottoon soveltuva (muovinen, jonka siiviläosa on pohjavesikerroksessa) ja kairaamalla asennettu.

Mikäli murskaustoiminta sijoitetaan lupahakemuksen mukaisesti Seipikankaan pohjavesialueelle, ei siellä tule murskata muualta tuotuja maa-aineksia.

ELY-keskus tarkastelee tässä lausunnossaan ympäristöluvanvaraista toimintaa lähinnä pohjavesien suojelun näkökulmasta. Lupaviranomaisen tulee lupaharkinnassaan ja ympäristöluvan määräyksiä laadittaessa huomioida kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (9.9.2010/800).

Lopuksi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus muistuttaa, että vaikka etukäteen arvioiden ei pintaeikä pohjavesiin kohdistuvia haittoja tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisista vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin.

Lupapäätöksen antamisen jälkeen lupapäätös ja sen mukainen suunnitelma tulee lähettää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle (MAL 19 §). ELY-keskus pyytää lupaviranomaista täyttämään ja lähettämään maa ainesten ottamislupaa koskevat tiedot sähköisesti maa aineslupapäätöksen ilmoituslomakkeella: https://anon.ahtp.fi/_layouts/Lomake.ashx?LomakeID=10045.

Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä. (MAL 23 a §, MAA 9 §). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake, mikäli mahdollista sähköisesti. Ilmoitus tehdään maa-ainestenotto -ilmoituslomakkeella, joka löytyy Internet-osoitteesta:

https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/maa_ainesottoilmoitus.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi

Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty (MAA 7 §). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio tarkastuksesta, josta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen."

Pudasjärven Livon paliskunta toimitti lausuntonsa hakemukseen 25.10.2023, jossa lausuttiin seuraavaa:

"Pudasjärven Livon paliskunta puoltaa lupaa. Ehtona on että luvanhakija huolehtii suoja aidan kyseisenalueen ympärille jos porot aiheuttaa haittaa kyseisellä alueella."

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus.

Muistuttaja A 20.9.2023:

"En näe vaikutusta kiinteistölleni, kun tien pitää kunnossa."

Hakijan kuuleminen

Hakija on 22.11.2023 antanut sähköpostitse vastineen annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin todeten seuraavaa:

-          "kiinteistön -------------- osalta todetaan sähköpostilla 20.9.2023, ettei hakemuksella ole vaikutusta, kun tien pitää kunnossa

• luvan hakija on tähänkin asti ollut pääasiallisessa vastuussa teiden kunnostamisesta, mikä tapahtuu jatkossakin

-          Livon paliskunta sähköpostilla 25.10.2023 puoltaa lupaa ehdolla, että hakija huolehtii suoja-aidan alueen ympärille, jos porot aiheuttavat haittaa

• porot todennäköisesti kesällä räkkäaikaan mielellään oleskelevat puuttomilla, avonaisilla maa-ainesalueilla. Puolin ja toisin aiheutuva haitta on vähäinen, joten sen takia aitaamista ei tarvita. Leikkausten korkeus on suurimmillaan n. 5 m, joten myös putoamisen aiheuttama vahingoittumisvaara ja -riski on vähäinen

-          Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus 19.10.2023 toteaa alueen sijaitsevan muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella (Seipikangas 11615140, 2E). Pohjaveden päävirtaussuunta on itään. Pohjaveden laadusta ei ole tutkittua tietoa. Seipikankaalla on Natura-alue (FI1103800), joka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Seipikankaan länsiosa on todettu maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Ottoalue jää luontoinventointirajauksen ulkopuolelle. ELY -keskus toteaa, että alueella on jo aiemmin ollut ottamistoimintaa eikä se ole luonnontilainen. Tavilammen korkeus on useita metrejä ylempänä kuin havaintoputken Pv4 mitattu pohjavedenkorkeus. Aluetta kaivettaessa on huolehdittava, ettei maa-aineksia kaiveta niin, että poistetaan pohjavettä salpaavia tiiviitä maa-aineksia, mikä voisi aiheuttaa lammen vedenpinnan laskun ja luonnontilaisuuden vaarantumisen. Tavilampi on vesilain 2 luvun 11 § mukainen vesiluontotyyppi, jonka vaarantaminen on kielletty. Hakijan tulee selvittää lammen ja hankealueen välinen maaperä suunniteltuun kaivusyvyyteen asti viimeistään, kun ottotoiminta on poikkileikkauslinjan P1 kohdalla. Pohjavesiputkien toimivuus on varmistettava. Niiden tulee olla kairaamalla asennettuja mielellään muovisia putkia, joiden siiviläosa on pohjavesikerroksessa. Em. näkemykset huomioitaessa alueelta voidaan ilman vesilain mukaista lupaa ottaa maa-aineksia. Lausunnossa esitetään ehtoja, jotka lupapäätökseen tulee asettaa. Murskauslaitokset tulisi ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Mikäli vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia ei ole, tulee lupamääräyksissä kiinnittää huomiota pohjaveden ja maaperän suojeluun. Virtalähteenä tulisi käyttää verkkovirtaa. Jos se ei ole mahdollista, niin aggregaatin ja sen polttoainesäiliön alusta tulee suojata nesteitä läpäisemättömäksi. Poltto- ja voiteluaineiden varastointiin ja käyttöön, työkoneiden ja autojen puhtauteen jne on kiinnitettävä huomiota. Pohjaveden laatua tulee tutkia säännöllisesti.

• Maa-ainesten otossa kiinnitetään erityistä huomiota maa-aineskerroksiin ja niiden selvittämiseen sekä pohjavesiputkien toimintaan, jotta Tavilammen luonnontila ei vaarannu. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöksessä annettavia määräyksiä, jotka eivät kuitenkaan saa olla kohtuuttomia."

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Lasse Puhakalle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan soran ja hiekan ottamiseen ja välivarastointiin ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan soran murskaamiseen Pudasjärven kaupungin Sarakylän kylälle, tilalle Tavikangas 615-411-174-9.

Yhteislupa myönnetään täydennetyn hakemuksen ja 4.9.2023 päivätyn ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

1. Maa-aineksen ottomäärä on enintään 80 000 m³ ja ottoalueen pinta-ala on 2,2 ha. Alueella saa murskata maksimissaan 5000 tonnia vuodessa alueelta peräisin olevia maa-ainesta.

2. Maa-ainestenotto saadaan ulottaa enintään tasoon +154,70 (N2000), kuitenkin siten, että havaitun luonnollisen pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään neljän (4) metrin koskematon suojamaakerros. Niillä alueilla, joilla maa-ainestenotto on ulottunut nykyistä ottotasoa syvemmälle, tulee aluetta korottaa niin, että neljän metrin suojakerros pohjaveteen toteutuu. Pohjan korotuksissa ei saa käyttää eloperäisiä aineksia (esim. pintamaita) eikä muualta tuotavia ylijäämämaita.

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Luvan haltijan on huolehdittava merkintöjen säilymisestä alueella.

4. Naapurikiinteistöihin tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys.

5. Luvan haltijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista järjestettävä valvontaviranomaisen kanssa alkutarkastus ottoalueella.

6. Luvan haltijan on nimettävä maa-aineksenotolle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle. Luvan haltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän luvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville, maa- ja kiviainesten kuljettajille sekä muille sidosryhmille

7. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ottoalue on turvallinen alueella liikkuville ihmisille ja eläimille maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä. Ottamisalueen jyrkät rinteet on aidattava tai rajattava maavallilla tai isoilla kivillä ja merkittävä ne varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa metsäautotien käytölle.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

8. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on tarkistettava, että alueen pohjavesiputket ovat toimivia. Tarvittaessa alueelle tulee asentaa uudet pohjavesiputket. Pohjavesiputkien tulee olla kairaamalla asennettuja, muovisia putkia, joiden siiviläosa on pohjavesikerroksessa. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla luotettavasti siten, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat havaituiksi. Yhtä aikaa pohjaveden pinnankorkeushavaintojen kanssa tulee seurata myös Tavilammen pinnankorkeutta. Tulokset on kirjattava ja toimitettava valvontaviranomaiselle maa-aineksen ottoa koskevan vuosi-ilmoituksen yhteydessä ja pyydettäessä ELY-keskukselle.

9. Pohjaveden laatua on tarkkailtava pohjavesiputkesta otettavilla näytteillä ennen toiminnan jatkamista, kerran luvan alkuaikana sekä ennen luvan päättymistä. Vesinäytteistä tulee määrittää lämpötila, haju, maku, sameus, väri, pH, happi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt sekä mineraaliöljyt. Lisäksi toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tulee tarkkailla jokaisen murskausjakson päätyttyä. Näytteestä tulee analysoida vähintään polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Näytteenottajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys ja tutkimukset on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Analyysitulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistuttua.

10. Ennen kaivuutoiminnan ulottamista ottoalueen luoteispäähän, toiminnanharjoittajan tulee selvittää Tavilammen ja hankealueen välinen maaperä ja ottoalueen luoteispään maaperä suunniteltuun kaivuusyvyyteen saakka. Selvitys tulee tehdä viimeistään, kun ottotoiminta ulottuu lupahakemuksen liitteenä toimitetun suunnitelmakartan poikkileikkauslinjan P1 kohdalle. Selvityksen tekijällä tulee olla riittävä ammattitaito ja pätevyys. Selvityksen tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua.

11. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä. Maa-ainesten ottamistoimintaa, kuormaamista ja kuljetusta saa harjoittaa alueella maanantaista perjantaihin klo 7.00- 22.00. Murskaamista saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

12. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 dB (LAeq) klo 7.00-22.00 ja 50 dB (LAeq) klo 22.00-7.00 eikä lähimpien loma-asuntojen pihalla päivällä klo 7.00-22.00 45 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22.00-07.00 40 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

13. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Pölyntorjuntaan saa käyttää ainoastaan pohjavettä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

14. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai jätemaita ei saa tuoda ottamisalueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

15. Mikäli alueella säilytetään ottamistoiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet tiivistää vettä läpäisemättömiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800) 9 §:n mukaisesti. Myös aggregaatin ja sen toimintaan kuuluvan polttonestesäiliön alusta tulee suojata asetuksen mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia työkoneita tai laitteita, ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Öljynvaihdot ja muut huoltotoimenpiteet tulee suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella.

Polttoaineet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai yksivaippaisissa säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, katettuun suoja-altaaseen. Katetun suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin suoja-altaassa olevan säiliön suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin, laponesto ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

16. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Alueella on oltava helposti saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

17. Maa-aineskaivantojen rintauksiin ja varastokasoihin voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen pesintäkauden aikana on kielletty.

Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdolliset poikkeukselliset maisemointitarpeet. Tarkastuksessa selvitetään mm. tarve mahdollisten törmäpääsky-yhdyskuntien säilyttämiseen

18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

19. Toiminta on kokonaisuudessaan toteutettava siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

20. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaisen lisäksi valvontaviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi

Tarkkailu ja raportointi

21. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

22. Erillisten murskauksen toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Hakijan tulee järjestää valvontaviranomaisen kanssa tarkastus alueella jokaisen murskauksen toimintajakson aloituksen ja lopetuksen yhteydessä.

23. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on ilmoitettava helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot valvontaviranomaiselle:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain

- murskatun kiviaineksen määrä ja laatu

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

- käytetyn polttoaineen laatu ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

24. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin kun ottotoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti Notto -rekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ -kirjoittamalla hakukenttään teksti "MAL 23" ja painamalla hakupainiketta.

Toiminnan jälkihoitotyöt ja lopettaminen

25. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava riittävän loiviksi ja vaihtelevin kaltevuuksin (vähintään 1:3) ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) periaatteita noudattaen sisältäen alueen siistimisen, muotoilun, reunojen luiskaamisen, aluskasvillisuuden palauttamisen sekä metsittämisen.

26. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

27. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13a §).

28. Maa-ainesten ottamisen tai lupa-ajan päätyessä luvan haltijan on järjestettävä alueella lopputarkastus, johon kutsutaan valvontaviranomainen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen edustaja. Toiminta-alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä.

Päätöksen perustelut

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Maa-ainesten ottaminen ja murskaus toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Ottaminen tai sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti Lasse Puhakan maa-ainesten otto- ja murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä. Siinä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa eikä toiminnalle ole muutoinkaan kaavallisia esteitä.

Lupamääräsyten perustelut

Maa-aineksen ottomäärä, ottamisalue, ottotaso ja vuosittainen murskausmäärä ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (määräykset 1-2)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta maa-aineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata. (määräys 3).

Suojaetäisyys ottamisalueesta lähimpään naapurikiinteistöön on määrätty jätettäväksi alueen turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi. (määräys 4).

Alkutarkastus on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (määräys 5).

Valvonnan ja tiedonkulun varmistamiseksi yhteyshenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Alueella toimivien perehdyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen ovat osa ennalta varautumista. (määräys 6).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Ottamisalue sijaitsee poronhoitolain mukaisella poronhoitoalueella. Ottamistoiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa poroille, eikä haittaa poronhoidolle. (määräys 7).

Lupamääräykset 8 ja 9 on annettu, jotta voidaan tarkastella toiminnan vaikutuksia pohjaveteen, sekä varmistaa pohjaveden laatu.

ELY-keskus katsoo, että Tavilampi on vesilain 2 luvun 11 §:n mukainen vesiluontotyyppi, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupamääräys 10 on annettu, jotta varmistetaan, ettei alueelta poisteta pohjavettä salpaavia tiiviitä maa-aineksia, joka voisi aiheuttaa lammen vedenpinnan laskun.

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. (määräys 11).

Lupamääräykset 12, 13 ja 19 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai naapuruussuhdelain mukaista haittaa, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu

maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 14).

Määräykset 15 ja 16 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:n mukaisesti rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla on kiellettyä (lupamääräys 17).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 18).

Määräyksellä 20 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 21).

Lupamääräykset 22-24 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu maa-ainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 25, 26 ja 28).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 27).

Vastaus hakemuksesta esitettyihin lausuntoihin

Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 2-4, 8-10, 13-16, 22, 24 ja 28.

Pudasjärven Livon paliskunnan lausunto on huomioitu lupamääräyksessä 7.

Vastaus A:n muistutukseen

Muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 7.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.12.2033 saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi (MAL 21 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 167-170, 190-191, 199 ja 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-21, 23a ja 23b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (JL 646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1993/1992) 2 §.

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 70 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (24.2.2022 § 20) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan (28.2.2019 § 13) hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräykset, Oulun seudullinen jätehuoltojaosto 15.09.2022 §11.

Asian valmistelija Nina Keränen, ympäristötarkastaja p. 040 186 5409

Vakuus Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamiseksi 24.2.2022 § 20 maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € hyväksytyn kokonaisottomäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

2,2 ha x 1500 + 80 000 m³ x 0,04 = 6500 €

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 30.6.2034 saakka. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus tarkistaa vakuuden suuruus.

Maa-aineslupamaksu ja sen perusteet

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on

640 € + (1300 € - 390 €) = 1550,00 €.

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 28.2.2019 § 13 vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 8 €/1000 m³, kuitenkin vähintään 400 euroa ja enintään 4000 euroa. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maaaineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskaamisen ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1300 €.

Valvontamaksu

Lisäksi hakijan on maksettava jälkitöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen vuosittainen valvontamaksu. Valvontamaksu on tällä hetkellä 7,74 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 335,00 € ja enintään 4000,00 € vuodessa. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen (ns. yhteislupakohde) valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 265 €.

Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi hallintolain 62 a §:ssä säädetyllä julkisella kuulutuksella (MAL 19 § ja YSL 85 §).

Ote pöytäkirjasta:

Lasse Puhakka

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pudasjärven Livon paliskunta

Muistuttaja A

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.