Kaupunkikehitysvaliokunta
Asialista 12.02.2026/Asianro 3

KAUKEVK 12.02.2026    

85/10.03.01.01/2026  

Valmistelija Kaupunkikehitysjohtaja Janne Karhu, 040 544 3219

 Syksyllä 2025 toteutettiin talousarviotavoitteiden mukaiset kuntalaisten asiakastyytyväisyyskyselyt mm. seuraavista aiheista;

-          Liikuntapaikkojen ja puistojen asiakastyytyväisyys

-          Kaupungin ylläpitämien taajamakatujen asiakastyytyväisyys

-          Kaupungin kunnosspidon piirissä olevien yksityisteiden asiakastyytyväisyys

Kyselyt julkaistiin kaupungin internetsivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Kyselyvastaukset kerättiin Wepropol palvelussa. Kyselyt olivat avoinna vastattavissa 29.9.2025 – 1.11.2025.

Vastaukset kyselyihin on jätetty anonyymina.

Liikuntapaikkojen ja puistojen asiakastyytyväisyys

Kyselyyn vastasi 63 henkilöä. Vastaajien Ikäjakauma oli 30–49 vuotiaat (41 %), 50–64-vuotiaat (27 %), 65+ (19 %)

Nuoret ja nuoret aikuiset (alle 30 v) vastaajissa selvästi harvemmassa.

Alueiden käyttötiheydessä 65 % käy ulkoliikuntapaikoilla tai puistoissa viikoittain tai päivittäin, vain 2 % ei käytä lainkaan

Suosituimmat aktiviteetit

Kävely (74 %)

Pyöräily (60 %)

Lasten leikki (45 %)

Uiminen (42 %)

Kuntoportaat (34 %)

Juoksu (26 %)

Hiihto mainittu monesti avoimissa vastauksissa, myös frisbeegolf, koirapuisto, pelien katsominen sekä piknikit mainittiin.

Tyytyväisyys ulkoliikuntapaikkoihin ja puistoihin

Siisteys ja kunnossapito: keskiarvo kaikilla osa-alueilla 2,9–3,1 (asteikko 1–5, missä 1 = erittäin tyytyväinen, 5 = erittäin tyytymätön)

Eniten tyytymättömyyttä leikkipuistoihin ja hiihtoladut/jääkentät, arvostelua erityisesti huoltoon ja kunnossapitoon.

Turvallisuus: keskiarvo 2,8.

Suurin osa pitää turvallisuutta riittävänä, mutta kehitysehdotuksia tuli

Varustelutaso (penkit, roskikset, valaistus, esteettömyys): 3,1 mutta merkittäviä puutteita erityisesti roskisten ja penkkien määrässä sekä valaistuksessa.

Esteettisyys ja viihtyisyys: keskiarvo 2,9.

Osa kokee alueet viihtyisiksi, osa toivoo lisää luonnonmukaisuutta, varjoa ja kasveja

Valaistus iltaisin: keskiarvo 3,2.

Kokonaisvaltainen tarjonta: 3,1 parannuksia kaivataan etenkin yksittäisiin kohteisiin ja laitteisiin

Kehittämisehdotuksissa eniten toivottiin:

Lisää roskakoreja (42 %)

Lisää istuimia (31 %)

Parempaa valaistusta (29 %)

Lasten leikkipaikkojen parannuksia (29 %)

Lisää liikuntalaitteita (25 %)

Lisää viheralueita (13 %)

Esteettömyyden parantamista (6 %)

Avoimissa vastauksissa korostui seuraavat asiat:

Leikkipuistojen kunnostus ja monipuolistaminen (erityisesti Rajamaanranta, Pietarila, Syöte).

Talviurheilupaikkojen, erityisesti hiihtolatujen ja jääkenttien, huollon ja ylläpidon kehittäminen.

Aitaamista leikkipaikoille, varjoa ja kasveja.

Huonokuntoisten laitteiden ja tilojen uusimista.

Koko taajaman alueelle lisää roskiksia sekä parempaa penkkeihin ja viheralueisiin liittyvää suunnittelua.

Uimarantojen huoltoa, avantouintimahdollisuus, ulkosalilaitteet.

Kylien ja syrjäkylien tasapuolinen kohtelu, kaikkien ikäryhmien huomiointi.

Erityisesti Syötteeltä ja Luppovedeltä korostettiin parannustarvetta.

Päällimmäiset palautteet ja toistuvimmat teemat olivat latuhuolto ja ulkojäät: toivotaan kelien mukaista, ei kalenteriin sidottua latujen huoltoa, ja ulkojäitä kaivataan etenkin Syötteelle ja Rajamaanrantaan

Leikkipaikat: pieniä alueen leikkipuistoja on purettu, vaikka vastaajien mukaan käyttäjiä olisi. Leikkipuistoille toivotaan sekä enemmän välineitä että aitaamista.

Viihtyisyys ja esteettisyys: toiveita niityistä, luonnonmukaisemmasta ilmeestä, enemmän istutuksia sekä varjoa ja puita.

Esteettömyys: yksittäisiä palautteita esimerkiksi kuntoradan parantamisesta.

Roskakorit: puutteet heikentää alueiden siisteyttä ja viihtyvyyttä, koirankakkaroskiksia toivottiin.

Sivukyliltä kritiikkiä harrastusmahdollisuuksien vähenemisestä ja olevien paikkojen riittämättömästä ylläpidosta esimerkiksi Hirvaskoskella.

Syötteellä huoli leikkipuistojen ja liikuntapaikkojen huonosta kunnosta ja nuhjuisuudesta.

Osallistuminen kehittämiseen: Noin kolmannes (34 %) on halukkaita osallistumaan mm. talkoisiin, suunnitteluun tms. Kehittämispotentiaalia löytyy yhteisöllisyydelle, 41 % epäröi vielä osallistumistaan.

Pudasjärven ulkoliikunta- ja puistoalueet ovat aktiivisessa käytössä ja tärkeitä erityisesti keski-ikäisille aikuisille sekä lapsiperheille. Kokonaisarvosana on neutraalin ja tyytyväisen välillä, mutta käyttäjien odotukset ovat nousseet. Eniten toivotaan lisää roskakoreja, penkkejä, parempaa valaistusta ja parempaa leikkivälineistöä erityisesti tietyille alueille. Talviajan huolto ja kunnossapito (hiihto, luistelujäät) toivotaan parannusta. Vastausksien perusteella kylänkulmia ei pidä unohtaa kehittämisessä.

Vastaajien viestinä välittyi että pienillä, konkreettisilla teoilla olisi suuri vaikutus viihtyvyyteen ja käyttöasteeseen.

 Kaupungin ylläpitämien taajamakatujen asiakastyytyväisyys

Kysely koski ensisijaisesti kaupungin hallinnoimia ja kunnossapidossa olevia väyliä, mutta vastauksiin sekoittuu ymmärrettävästi palautteita myös valtion elivoimakeskuksen teistä.

 Kyselyyn vastasi 62 henkilöä.

Ikäjakauma oli 30–49v 42%, 50–64v 36%, 65+v 21 %, 18–29v 2 %

Vastaajien asuinpaikka oli Kurenalus 81 %, Syöte: 5 %, muualla Pudasjärvellä: 13 %.

Yleisin kulkutapa oli henkilöauto 63 %, polkupyörä 24 %, jalankulkija 13 %

Vastaajien arviot kohdistuivat seuraaviin alueisiin: Kurenala: 92 %, Syöte: 8 %

 Katujen kunto ja kunnossapito, katujen pinnan ja rakenteen kunto (1–5):

Keskiarvo: 3,0 (mediaani 3)

Arvosanat:

1: 6,5 %

2: 16,1 %

3: 50,0 %

4: 24,2 %

5: 3,2 %

Kunnossapito vuodenaikojen mukaan (1–5):

Talvi: KA 3,0, mediaani 3

Kevät: KA 2,9, mediaani 3

Kesä: KA 3,8, mediaani 4

Syksy: KA 3,4, mediaani 3,5

Yhteensä keskiarvo kunnossapidosta kaikissa vuodenajoissa: 3,3.

Katujen kunto ja siisteys aiheessa toistuva palaute: kuoppaiset ja routavaurioiset kadut ja pyörätiet (mm. Lakari, Urheilutie–Kuntotie, Metsämiehentie, Railontie/Honkasenkangas, Varastotie).

Kauppatien jalkakäytävä on kapea, kalteva ja talvella erittäin hankala.

Yleinen siisteys puutteellista, erityisesti:

Koulun ja kaupan välinen ”roskakäytävä”.

Aurauskeppien natsat ja roskat tienvarsilla.

Lehtikuusten neulaset ja oksat (Lakari) tekevät väylistä liukkaita ja sotkuisia.

Pyöräily ja kevyen liikenteen väylät. Pyöräteitä koetaan olevan liian vähän tai niiden kunnossa on parannettavaa (esim. kirkolle menevä väylä, Länsirannantie/Jongun suunnat, Rahtimiehentie).

Turvallisuus ja valaistus

Katualueet koetaan pääosin turvallisiksi:

Kyllä 61 %, Ei 39 %

Katuvalaistus riittävä:

Kyllä 53 %, Ei 47 %

Jalankulku ja pyöräily

Jalkakäytävien / pyöräteiden laatu ja leveys riittävä:

Kyllä 71 %, Ei 30 %

Turvallisuus asioissa huoli kohdistuu erityisesti Nortamontiehen (kapea, pimeä, liukas; paljon koululaisia).

Postimiehentiehen ja sen risteyksiin (Suojakuja, Kuntotie/Urheilutie, Lenkkitie): ylinopeudet, ei hidasteita.

Keskustan kiertoliittymään ja muihin risteyksiin: korkeita pensaita ja lumikasoja, jotka estävät näkyvyyden.

Uudet maalatut suojatiet koetaan liukkaiksi.

Kevyen liikenteen ja autojen sekoittuminen (esim. kirkolle/Siuruantielle, Jonguntielle/Länsirannantielle) lisää vaaran tunnetta.

Talvi–/kevätkauden erityiset haasteet (kyllä/ei):

Haasteita:

Kyllä 82 %, Ei 18 %

Talvihoito ja liukkauuden osalta 82 % mainitsee talvi/kevätkauden haasteet: Liukas polanne, loska, hiekoituksen puutteet tai väärä ajoitus.

Aurauksen ajoitus (ei valmiina työ- ja koulumatkoille).

Risteysalueiden ja suojateiden edustojen korkeat aurausvallit.

Iijoen sillan ja alikulkujen toistuva liukkaus.

Ikäihmisten ja omakotitalojen liittymävallit  koetaan ongelmaksi; ehdotetaan mallia, jossa vanhuksia autetaan.

Liikennemerkit ja pysäköinti

Tienviitat/liikennemerkit selkeitä ja näkyviä:

Kyllä 82 %, Ei 18 %

Pysäköinti riittävää ja toimivaa:

Kyllä 89 %, Ei 12 %

Lisäkysymyksiin esteettömyydestä vastasi 28–30 henkilöä kohtaa kohden.

Liikkuminen rajoitteiden kanssa:

Pystyy liikkumaan taajamakaduilla vaivattomasti:

Kyllä 31 %, Osittain 38 %, Ei 21 %

(lisäperustelun valinneet: 10 %)

Katujen / jalkakäytävien tasaisuus ja päällysteet:

Riittävän tasaisia ja huolellisesti päällystettyjä:

Kyllä 14 %, Osittain 41 %, Ei 41 %

Luiskat/rampit liittymissä ja suojateillä:

Kunnossa: Kyllä 14 %, Osittain 64 %, Ei 21 %

Auraus, hiekoitus ja lumityöt esteettömyyden kannalta:

Kyllä 7 %, Useimmiten kyllä 40 %, Satunnaisesti 30 %, Ei: 23 %

Opasteiden ja viittojen havaittavuus myös liikuntarajoitteisille:

Kyllä 29 %, Osittain 57 %, Ei 14 %

Esteitä kadun/jalkakäytävän käytölle (kyllä/ei):

Esteitä kohdannut: Kyllä 44 %, Ei 56 %

Esteettömyyttä koskevissa avoimissa vastauksissa nousee esille korkeat reunakivet suojateillä (esim. Oikotie, vanhan kirjakaupan ympäristö) ja epätasaiset risteykset.

Kauppatie ja Juhontie koetaan ahtaiksi ja vaikeakulkuisiksi rollaattorilla, pyörätuolilla ja lastenvaunuilla.

Väärinpysäköintiä on havaittu kevyen liikenteen väylille (esim. Rahtimiehentie/Postila, Rantatie-Kauppatie risteyksen ympäristö) mikä haittaa kulkua ja pelastusteitä.

Valaistus ja kontrastit näkörajoitteisille:

Riittävä: Kyllä 19 %, Osittain 62 %, Ei 19 %

Valaistukseen liittyvissä palautteissa todetaan että monella alueella on puutteita katuvaloissa tai korjaus kestää pitkään:

Nortamontie, Lakari, Rahtimiehentie, Metsämiehentie, Iso- ja Pikku‑Syöte, Jukolantien pyörätie, Kontiotutteen suunta.

Valot sammuvat yöaikaan; yöliikkuminen koetaan turvattomaksi.

Useissa kommenteissa toivotaan:

Kirkkaampia (LED) valoja.

Suojateiden ja risteysten kohdevalaistusta.

Mahdollisesti kausivalaistusta pyöräteiden puustoon.

Kaupungin kunnosspidon piirissä olevien yksityisteiden asiakastyytyväisyys

Kyselyyn vastasi 42 henkilöä.

Vastaajissa suurin ryhmä olivat tiekuntien hallitusten puheenjohtajat (41 %). Muita vastaajia olivat tiekunnan jäsenet/tieosakkaat (32 %), hoitokunnan/hallituksen jäsenet (20 %) ja tieisännöitsijät (7 %).

Urakointialueet ja sopimusten taustat. Eniten vastauksia tuli kaakon yksityisteiden urakka-alueelta (urakka-alue 3, 48 %).

Tyytyväisyys kaupungin toteuttamaa kunnossapitoon (asteikko 1–5).

Talvihoito (auraukset, liukkauden torjunta): keskiarvo 3,7, mediaani 4 – suurin osa tyytyväisiä tai neutraaleja, mutta 17 % oli tyytymättömiä.

Kevät- ja syyshöyläys: keskiarvo 3,1, mediaani 3, eniten vaihtelua, kolmannes (30 %) antoi arvosanan 3/5.

Tyytyväisyys tiekunnan omalla vastuulla olevaan kunnossapitoon.

Viitoitus ja liikennemerkit: parhaiten arvioitu osa-alue, keskiarvo 3,8, mediaani 4.

Kuivatus: keskiarvo 3,3.

Viher- ja piennarhoito: heikoin arvio (keskiarvo 3,0).

Muut palvelut (esim. sillan tarkastus, tiedonkulku): keskiarvo 3,3.

Palvelun toimitus ja kyky vastata liikennöintitarpeisiin, 61 % oli yleensä saanut sovitut palvelut aikataulussa, 17 % aina. Yli 15 % koki kuitenkin, että palvelu ei aina toteudu sovitusti.

54 % piti kunnossapidon laatua riittävänä (täysin/useimmiten), mutta kolmannes koki parannettavaa – 15 % piti laatua puutteellisena.

Yhteistyö ja viestintä.

Tiedonkulku ja yhteydenpito kaupungin edustajiin: keskiarvo 3,2 (mediaani 3). Palautteissa toivottiin erityisesti parempaa tiedotusta töiden aikatauluista ja vastuista.

Yhteistyö urakoitsijan kanssa: keskiarvo 3,5 (mediaani 4), pääosin tyytyväisyyttä, mutta alueellista vaihtelua runsaasti.

Haasteet ja kehityskohteet.

Suurimmat haasteet:

Tienpidon ja peruskorjauksen rahoitus (puutteelliset avustukset, rahan riittävyys, asukkaiden maksukyvyn vaihtelu).

Toiminnan ja vastuiden epäselvyys (mitä kuuluu kaupungin hoidettavaksi, mikä tiekunnalle).

Kunnostustöiden laatu ja aikataulut (erityisesti kevät- ja syyshöyläys).

Asukkaiden ikääntyminen ja toiminnan jatkuvuus.

Kasvaneet ulkopuolisen liikenteen määrät ja raskaan liikenteen aiheuttamat vauriot.

Parannus-/kehitysehdotuksia.

Lisää tiedotusta töiden suorittamisen ajoista.

Höyläyskertojen ja pölyntorjunnan lisääminen.

Avustuksia peruskorjauksiin.

Keskitetty järjestelmä nähtiin usein kustannustehokkaimpana.

Omavastuullinen malli saa osassa hyvin palautetta, osassa pelätään kustannusten nousua

Muutokset viime vuosina.

Palvelun tasossa nähtiin sekä parannuksia (esim. lanauksen ajankohtien kehitys, talvikunnossapito ja hiekoitus) että heikkenemistä (vastuiden lisääntyminen tiekunnille, palvelutason lasku, epäselvyys vastuujaosta).

Kokonaisarvosana kaupungin järjestämästä kunnossapidosta

47,6 % oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä (14,3 % erittäin, 33,3 % melko)

28,6 % neutraaleja

23,8 % tyytymättömiä (14,3 % melko, 9,5 % erittäin)

Yhteenveto ja johtopäätökset.

Kyselyn perusteella suurin osa yksityistiekunnista kokee kaupungin kunnossapitopalvelut vähintään tyydyttäviksi, mutta kriittisiäkin kehitystarpeita on noussut esille. Tiekunnat arvostavat keskitettyä mallia, mutta toivovat lisää selkeyttä tiedonkulkuun, vastuunjakoon ja erityisesti rahoitukseen sekä perusparannusten avustuksiin. Palautteista näkyy tarve entistä avoimemmalle viestinnälle, mahdollisuudelle vaikuttaa urakoihin sekä suuremmalle tuelle erityisesti taloudellisten haasteiden osalta.

Yksityiskohtaisemmat kyselykoosteet on lähtetty valiokunnan jäsenille asialistan oheismateriaalina.

Yritysvaikutusten arviointi: Kaupunki toteuttaa pääosan yhdyskunta ja elinympäristöpalveluista ostopalveluina. Palveluita tuottaa useat paikalliset yritykset. Hankittavien palveluiden määrä ja laatu vaikuttaa palveluiden hintaan ja sitä myöten voi joko lisätä tai vähentää yrittäjätuloa ja liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Esittelijän esitys  

Ohjausesitys

Jakelu