Oulunkaaren ympäristölautakunta
Esityslista 28.05.2026/Asianro 5

OULYMP 28.05.2026    

4098/11.01.00/2025  

Asia 

Iin Huhtaharju Wind Farm Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen, kiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen sekä tuotteiden välivarastointiin Iin kunnassa, Yli-Olhavan kylässä, Kestinkalliolla, kiinteistöllä Männistö RN:o 139-402-20-5.

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 § mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija   

Iin Huhtaharju Wind Farm Oy

Kaisaniemenkatu 1 C 5

00100 Helsinki

y-tunnus 2552012-5

Asian valmistelija

Brita Telenvuo, ympäristötarkastaja p. 0500 282 946

Luvan hakemisperuste

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 alakohdan c mukaan luvanvaraista toimintaa on kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja kohdan 7 alakohdan e mukaan sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toimivaltainen viranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 alakohtien a ja b perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluvat kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oulunkaaren ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Hakemus on jätetty 16.4.2025. Hakemusta on täydennetty 11.11.2025, 4.12.2025, 9.12.2025, 6.3.2026 ja 10.3.2026.

Alueen sijainti

Kiviaineksen ottamisalue, varastointi- ja murskausalueet, tukitoiminnot sekä laskeutusallas sijaitsevat suunnitelma-alueella Yli-Olhavan tuulivoimapuiston alueella. Suunnitelma-alue sijaitsee Iin kunnassa, Yli-Olhavan kylässä, Kestinkalliolla, kiinteistöllä Männistö RN:o 139-402-20-5. Koordinaatit, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät ovat N: 7270901 I: 431709 ETRS-TM35FIN, N2000.

Luvat, sopimukset ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Kyseessä on uusi toiminta. Kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alue on vuokra-aluetta, jonka käytöstä hakijalla on sopimus kiinteistön omistajan kanssa. Sopimus on voimassa 31.12.2029 saakka.

Hakijalla on emoyhtiö VALOREMin kautta ISO 9001 laatu-, ISO 14001 ympäristö- ja ISO 45001 työturvallisuus ja työterveys -sertifioinnit.

Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö

Kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan 1-3. vaihemaakuntakaavat ja energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava. Suunniteltu ottamisalue sijoittuu maakuntakaavassa lähelle tuulivoimaloiden alueeksi osoitettua aluetta (tv-1).

Maa-ainesten ottamisen suunnitelma-alueella on lainvoimainen Yli-Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osayleiskaava laadittiin maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukaisena yleiskaavana, jolloin yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena. Kaavasta on tullut lainvoimainen 28.2.2023 ja se mahdollistaa yhteensä 50 tuulivoimalan rakentamisen Iin Yli-Olhavan alueelle.

Tuulivoimahankkeen suunnittelualue koostuu kahdesta osa-alueesta, joista toinen sijoittuu Yli-Olhavan ja Hyryn kylien väliselle alueelle ja yksi Yli-Olhavan kylän ja Oulun Yli-Iin kuntarajan väliselle alueelle. Tuulivoima puistoalueen pinta-ala yhteensä on noin 6600 hehtaaria. Kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alue sijoittuu läntisen puistoalueen sisälle eteläosaan.

Osayleiskaavassa suunnitelma-alue sijoittuu kaavamerkinnän alueelle M-1 eli maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille ja niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkkoja sekä varastointi- ja kokoonpanoalueita. Alueella on sallittua maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen sekä poronhoitoalueella myös poronhoitoa varten tarvittavien rakenteiden rakentaminen. Rakennusten etäisyys tulee olla tv-1 -alueesta vähintään 370 metriä ja tv-2 -alueesta vähintään 320 metriä.

Tuulivoimahankkeen YVA-lain 8 §:n mukainen ennakkoneuvottelu on pidetty 12.11.2018. Kaava- ja arviointiselostus on valmistunut 6.4.2020 ja yhteisviranomaisen perusteltu päätelmä on annettu 22.7.2020 (POPELY/1119/2018). Yli-Olhavan tuulivoimapuiston YVA-selostuksen täydennys koskien tuulivoimapuiston sähkönsiirtoa osana YVA-selostuksen täydennystä on valmistunut 3.11.2023. Yhteisviranomaisen perusteltu päätelmä Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen täydennyksestä on annettu 10.4.2024.

Alueella ei ole asemakaavaa.

Ottamistoimintaa lähin asuinrakennus sijoittuu noin 1,8 km etäisyydelle suunnittelualueesta lounaaseen. Lähin loma-asumiseen käytettävä rakennus sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alueen reunasta kaakossa.

Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä myöskään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: 5 Ii Huhtaharju (139010036) ja 6 Ii Jättiläishalme (1000002769). Ottosuunnitelmassa kyseiset kohteet on rajattu suunnitelma-alueen ulkopuolelle, jolloin niihin ei ole tarpeen kajota. Etäisyys muinaisjäännöksille on yli 1,5 km.

Kallioperä koostuu tonaliitti-, trondhjemiitti- ja granodioriittigneissistä ja migmatiitista, jotka ovat graniitin sukuisia syväkiviä. Alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, moreenimuodostumia tai tuuli- ja rantakerrostumia. Alueella oleva kallio ei sijoitu GTK:n paikkatietoaineiston mukaan ruhjevyöhykkeelle.

Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on noin 6,7 ha. Alueella on osittain avokalliota ja sen korkein kohta on noin tasolla +57,1 metriä (N2000). Maasto laskee luoteen suuntaan siten, että alueen alin kohta on noin tasolla +48,9 metriä (N2000). Lokakuussa 2024 tehtyjen kalliokiviaineksen koekuoppatutkimusten (1 kpl) perusteella kalliomaa alkaa heti maanpinnasta. Mitta Oy:n tutkimusten mukaan kivilajina on tonaliittinen gneissi, joka soveltuu mineralogisilta ominaisuuksiltaan käyttökohteena tierakentamiseen, asfaltiksi, raidesepeliksi ja betonin valmistukseen. Suunnitelma-alue sijaitsee alueella, jolla sulfaattimaiden todennäköisyys on määritelty pieneksi tai hyvin pieneksi.

Kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alueen läheisyyteen ei sijoitu pohjavesialueita. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on Kynkäänharju (11139003), joka sijoittuu noin 5 kilometriä suunnitelma-alueesta etelään. Muut luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat yli 5 kilometrin etäisyydellä. Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituisen asumisen kiinteistöjä tai talousvesikaivoja.

Suunnittelun ottamisalueen lähimpien tuulivoimaloiden pohjatutkimusten yhteydessä tehdyissä koekuopissa pohjavettä on havaittu noin 1,1-1,9 metrin syvyydellä maanpinnasta tasolla +47,85…+49,13. Vettä havaittiin tulevan myös kallionpinnan tasossa +51,00 1,4 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alue sijoittuu Vuosiojan (62.004) valuma-alueelle. Suunnitelma-aluetta lähimmät vesistöt ovat länsipuolella noin 980 metrin etäisyydellä sijaitseva Vuosioja, joka laskee Olhavanjokeen ja edelleen Olhavanlahteen Perämerelle. Noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta länteen sijaitsee Peuralammi. Pienempi Vitsaoja sijoittuu noin 1 km etäisyydelle lounaaseen.

Suunnitelma-alueen lähialueella ei sijaitse järviä tai lampia, ja alue on kallioalueita lukuun ottamatta kattavasti ojitettu. Vuosiojan valuma-alueen yläosassa ennen suunnitelma-aluetta ei ole lainkaan pistekuormitusta, ja kuormitus koostuu lähes täysin luonnonhuuhtoumasta ja maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta.

Kaava-YVA-yhteismenettelyn yhteydessä tuulivoimapuiston alueelle on laadittu luonto- ja linnustoselvitys. Tehdyn luontoselvityksen mukaan tuulivoimapuiston alueella ei ole havaintoja liito-oravista, ja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei todettu. Kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alue ei ole viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä eli kosteikkoa. Alue ei ole muuttolinnuston tai suojelullisesti huomionarvoisten lintujen kannalta merkittävä alue. YVA-selvitysvaiheessa linnustolle arvokkaita alueita ei löydetty alueelta. Alueella ei havaittu huomionarvoisia ja suojelullisesti tärkeitä eläinlajeja tai niille soveltuvia elinympäristöjä.

Kaava-YVA-yhteismenettelyn yhteydessä tuulivoimapuiston alueelle on laadittu kasvillisuusselvitys. Tuulivoimapuiston alue ja sen alueelle sijoittuva kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alue sijoittuu kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaaliselle Pohjanmaan vyöhykkeelle (metsäkasvillisuusvyöhyke 3a), Pohjois-Pohjanmaan rannikkoon. Soiden aluejaossa selvitysalue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan aapasuot -vyöhykkeelle. Metsähallituksen LajiGis tietokannassa (2019) ei ollut merkintöjä selvitysalueella esiintyvistä uhanalaisista lajeista. Selvitysalueen kasvillisuudeltaan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet ovat alueen ojittamattomat suot, luonnontilaisen kaltaiset varttuneet metsäkuviot ja kalliometsät.

Kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alueesta lähimmillään noin 370 metriä lounaaseen on osayleiskaavaan merkattu Luo-2-kohde ja siitä hieman etäämmällä noin 400 metriä lounaaseen on Luo-1-kohde. Luo-1-kohteet ovat metsälain 10 §:n mukaisia kohteita.

Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu tai Natura 2000-alueita. Lähin luonnonsuojelualue sijoittuu suunnittelualueelta 2,7 km etelään. Lähin Natura 2000-alue (Tuuliaapa-Iso Heposuo) sijoittuu 4,5 km suunnittelualueelta luoteeseen.

Kalliokiviaineksen ottamisalue ei sijoitu poronhoitoalueelle.

Toiminnan kuvaus

Iin Huhtaharju Wind Farm Oy:n hakee maa-aines- ja ympäristölupaa (yhteislupaa) kalliokiviaineksen ottamiseen, kiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen sekä tuotteiden välivarastointiin Iin kunnassa, Yli-Olhavan kylässä, Kestinkalliolla, kiinteistöllä Männistö RN:o 139-402-20-5. Hakemusta on täydennetty ensimmäisen kuulutuksen jälkeen, niin että toiminnanharjoittaja hakee lupaa viideksi vuodeksi ja lupaa aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

 Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on noin 6,7 ha. Kalliokiviaineksen ottamisalueen pinta-ala on noin 5,2 ha. Lähin naapurikiinteistön raja on 43 metrin päässä louhosalueen reunasta. Otettavan aineksen kokonaismäärä on noin 360 000 k-m3. Maanpinnan taso on ottamisalueella noin tasolla +51,9…+57,1 (N2000) ja haettava ottamistaso on alimmillaan on +41,2 (N2000). Hakemuksen mukaan pohjaveden pinnan ylimmäksi korkeustasoksi on mitattu 10.6.2024 +51,00 (N2000). Kalliokiviaineksia otetaan pohjaveden pinnan alapuolelta.

Kiviaineksen ottamismäärä on maksimissaan 180 000 k-m3 vuodessa. Alueelta louhitaan kalliokiviaineksia enintään 500 000 tonnia vuodessa ja murskataan enintään 250 000 tonnia vuodessa.

Toiminta on uutta eikä Yli-Olhavan Kestinkallion alueella ole ollut aiemmin kiviainesten ottoa. Suunnitellun kalliokiviaineksen ottamisen tarkoituksena on tuottaa kiviainesta Yli-Olhavan tuulivoimapuiston rakentamista varten. Louhintaa, murskausta ja kuljetusta tehdään jatkuvasti tai mahdollisesti vaiheittain riippuen tuulivoimapuiston rakentamisaikataulusta. Haittojen minimoimiseksi ottamistoimintaa tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin noudatettavana työaikana.

Varastokasojen määrä ja tilavuus tarkentuvat kiviaineksen oton ja tarpeen mukaan. Yhtäjaksoisen varastoinnin kesto on maksimissaan arviolta muutaman kuukauden. Kaikki paikalla käsiteltävä kivi- ja maa-aines on pilaantumatonta. Kaikki alueen käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään eli toiminnassa ei synny sivukiveä.

Ottamistoiminta, louhinta ja murskaus

Toiminta aloitetaan merkitsemällä ottamisalue ja ottamistaso maastoon. Lisäksi maastoon merkitään suunnitelma-alueen rajat, jotta niiden säilyminen turvataan. Kalliokiviaineksen ottamista tehdään kahdessa vaiheessa edeten ensin lännestä idän suuntaan ja toisessa vaiheessa etelästä pohjoiseen. Varasto- ja huoltoalueella (tukitoimintoalueella) säilytetään muun muassa työkoneet ja niille tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet sekä muut tarvikkeet.

Kiviaineksen louhinta tapahtuu räjäyttämällä suoritettavana pengerlouhintana. Toiminnassa käytetään pääsääntöisesti emulsioräjähdeainetta, joka tuodaan paikalle säiliöautolla. Yli jäänyt emulsio viedään heti pois alueelta.

Penkereet louhitaan lähes pystysuoriksi. Louhoksen reunat luiskataan 1:3 kaltevuuteen tasolle +49,00 (N2000). Louhintaan kuuluvat seuraavat vaiheet: irrotus (poraus + räjäytys), rikotus (ylisuurten kivien särkeminen) sekä louheen lastaus ja kuljetus. Noin puolet kiviaineksesta käytetään raakalouheena tarvittaessa rikotettuna sopivaan kokoon. Kiviaines murskataan, seulotaan ja varastoidaan paikan päällä. Räjäytyksissä saatu louhe kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla ja kuljetetaan murskauslaitokselle.

Murskaus tehdään siirrettävällä murskauslaitoksella. Ensimmäisessä vaiheessa murskausta ja varastointia voidaan tehdä 2. vaiheen alueella, alueelle suunnitellun tieyhteyden läheisyydessä louhoksen vieressä. Louhoksen laajentuessa murskaamo ja varastointi voidaan sijoittaa louhokseen. Varastointi tehdään pyöräkuormaajalla tai mikäli kuljetusmatka kasvaa suureksi, esimerkiksi yli 300 m, käytetään varastoinnissa apuna dumpperi-kalustoa.

Työkoneet pysäköidään yöksi tukitoiminta-alueelle, joka on murskeesta tasattu tiivis kenttä. Huolto ja tankkausalueelle asennetaan HDPE-kalvo murskeen alle, joka estää mahdolliset vuodot syvemmälle maaperään. Alueelle varataan imeytysainetta, jonka avulla mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot voidaan kerätä talteen.

Tukitoimintoalue toimii työkoneiden säilytys-, huolto- ja tankkausalueena. Tankkauspaikka suojataan asianmukaisella rakenteella vuotojen ja läikkymisten varalta. Alueella ei kuitenkaan suoriteta varsinaisia huoltotoimenpiteitä. Työkoneet viedään huollettavaksi muualle. Alueella tehdään tarvittaessa sellaisia huoltoja, joilla kone saadaan siihen kuntoon, että se on siirrettävissä varsinaiseen huoltoon muualle. Alueelle sijoitetaan lisäksi työntekijöiden tauko- ja muut sosiaalitilat, joiden jätevedet kerätään säiliöön.

Toiminnassa huomioidaan lähialueen asukkaat. Lähimpiä vaikutusalueella asuvia asukkaita tiedotetaan tarvittaessa toimintajaksoista joko postilaatikkoon jaettavilla tiedotteilla tai tekstiviestein, joissa mainittu yhteyshenkilön yhteystiedot mahdollisen palautteen antamiseen. Ennen räjäytystä lähialueen asukkaita tiedotetaan suunnitellusta räjäytysajasta tekstiviestillä. Varoalue tyhjennetään ja räjäytyksestä varoitetaan lähistöllä liikkuvia varoitusäänellä juuri ennen räjäytystä.

Louhoksen hulevesien hallinta

Alueen ulkopuolisten pintavesien valuminen suoraan louhokseen voidaan estää louhoksen ympärille tehtävillä alueen pintamaista tehtävillä suojavalleilla. Tarvittaessa louhoksen ympärille kaivetaan esimerkiksi reunaoja, josta vedet ohjataan louhoksen ympäriltä alueen ojiin.

Ottamisalueelle tulee sateen ja lumensulamisen seurauksena pintavettä. Kiviaineksen ottaminen järjestetään siten, ettei pintavesien valuman mukana ottoalueelta kulkeudu ympäristöön epäpuhtauksia. Louhokseen kertyneet vedet pumpataan louhoksesta laskeutusaltaaseen ja siitä edelleen laskuojaan, josta vedet johdetaan edelleen Vuosiojan suuntaan. Laskeutusallas louhitaan tai louhosta käytetään pintavesien laskeutukseen. Laskeutusallasta voidaan mahdollisesti käyttää myös louhoksen purkuvesimäärän tasaamiseen.

Toiminnan aikana louhokseen kertyy lähinnä sadevettä, joka johdetaan vuosiojaan säännöllisesti. Keskimääräinen vuosisadanta Iin Raasakassa oli 1.1.2000-31.12.2024 välillä 663 mm/a eli keskimääräinen purettava vesimäärä on 96 m3/d, jos ei oteta huomioon haihduntaa. Purkuveden virtaaman ei tulisi olla yli 10 % Vuosiojan virtaamasta, jotta vesistövaikutukset eivät kasva. Veden purkaminen tulisi ajoittaa kevään tai syksyn ylivalumakaudelle, jotta purkuveden osuus ei kasva helposti liian suureksi. Veden purkamisajankohdan valinnassa tulisi myös huomioida, ettei se pahenna mahdollista Vuosiojan tulvimista. Jos vettä puretaan Vuosiojaan alivirtaamatilanteessa, louhosveden purkamista joudutaan rajoittamaan usean viikon ajalle.

Talvikaudella alueelle kertyvän veden määrää on arvioitu sadannan avulla. Sadantatiedot on haettu Iin Raasakan tarkkailupisteeltä vuosilta 2000-2024 (Hertta-ympäristötietojärjestelmä, 2025). Haihduntaa ei ole huomioitu talvikuukausille. Louhoksen pinta-alana on käytetty 5 ha. Havaintojen perusteella hydrologisesti keskimääräisenä vuonna, marraskuu-huhtikuun välisenä aikana, louhokseen on arvioitu kertyvän vettä 12 800 m³ ja vastaavasti märkänä vuonna 17 800 m³. Talven aikana louhokseen kertyneen veden purkunopeus riippuu tyhjennysajasta. Louhos voidaan tyhjentää mahdollisen talvitauon jälkeen siten, että Vuosiojan johdetaan maksimissaan 10 % vuosiojan virtaamasta. Toukokuussa vuosiojaan johdettava vesimäärä on enintään 12 792 m3/d (533 m2/h) eli 6,0 %, kun virtaama on keskimäärin 2,479 m3/s ja kesäkuussa johdettava vesimäärä on 1 824 m3/d (76 m3/h) eli 6,4 %, kun virtaama on keskimäärin 0,331 m3/s.

Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt

Alueen liittymään asennetaan lukittava puomi tai portti sekä työmaa-alueesta varoittavat kyltit, turvallisuusopasteet ja yhteystiedot. Kulkueste voi olla puomin ja portin sijaan myös esim. lohkare.

Turvallisuusnäkökohdista huolehditaan muun muassa merkitsemällä ottamisalue maastoon ja varoittamalla mahdollisista jyrkistä luiskista. Tippumissuojauksesta huolehditaan myös työn aikana muun muassa maapenkkojen, suurten kivien tai siirrettävien aitojen avulla. Vallin ja rintauksen väliin jätetään turvatasanne, joka on selvästi havaittavissa ja estää maiden sortumisen louhoksen pohjalle.

Seinämien sortumisvaaraa tarkkaillaan työn aikana. Seinämiä ei varsinaisesti rusnata, mutta seinämät tehdään työskentelylle turvallisiksi. Mikäli sortumavaraa havaitaan, estetään kulku tälle alueelle yläkautta esimerkiksi kivin tai muiden lisäesteiden avulla. Myös sortumavaarallisen rintauksen alapuolelta eristetään alue, jolle sortuma voi aiheuttaa vaaraa. Mikäli toimintaa tehdään jaksoissa, rintaus tarkastetaan jokaisen toimintajakson päätteeksi ja sortumavaaralliset kohteet joko tehdään vaarattomiksi tai eristetään selvästi erottuvin rakentein.

Räjähdysonnettomuudet ovat hyvien käytäntöjen mukaan toimivilla kiviaineksenottoalueilla erittäin harvinaisia. Onnettomuusriskiä pienennetään asianmukaisella räjähdeaineiden käsittelyllä ja panostamisella. Mikäli räjäytyksen yhteydessä kiviä pääsisi sinkoamaan, on ennen räjäytystä varoalue tyhjennetty räjäytystyön johtajan tekemän suunnitelman mukaisesti ja kulku vaara-alueelle estetty tarvittaessa vartioinnin avulla. Alueella mahdollisesti liikkuvia varoitetaan ennen räjäytystä annettavalla äänimerkillä. Alueella ei varastoida räjähdeaineita.

Valmiit kiviainestuotteet kuljetetaan tuulivoimapuiston infrastruktuurin rakentamispaikoille dumpperi-kalustolla ja kuorma-autoilla sitä mukaa kun niitä rakentamisessa tarvitaan (esimerkiksi tiet ja tuulivoimaloiden asennuskentät). Liikennöinti tapahtuu ottamisalueelta pääasiassa yleisten teiden ulkopuolella. Itäisen tuulipuiston alueelle kuljetuksia tehdään Oijärventien (yt 8523) ja Vaaraojantien (st 855) kautta. Alueelle kohdistuu 0–200 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa riippuen tuulivoimapuiston rakennushankkeen etenemisestä. Kiviainesta kuljetetaan maksimissaan 12 kilometrin säteelle louhosalueelta.

Tuulivoimapuistojen alueelle rakennetaan sekä uusia tieyhteyksiä että parannetaan tarpeen mukaan olemassa olevia yhteyksiä. Kiviaineskuljetukset tiestön rakentamiseen tehdään kulloinkin rakennettavalle tieosuudelle ja kuljetusreitit ovat muuttuvia ja etenevät tiestön rakentamisen mukaisesti. Kiviaineksia kuljetetaan kullekin rakentamispaikalle niiden tarpeen mukaisesti ja tarvittava määrä voi vaihdella huomattavasti rakennuspaikan vaatimusten vaihdellessa. Liikennevaikutukset jakautuvat koko tuulivoimapuiston alueelle, mutta eivät ole pitkäkestoisia yksittäistä tieosuutta tai rakennuspaikkaa kohden.

Toiminnan ajankohta

Kiviainesta otetaan, murskataan ja kuljetetaan useammassa vaiheessa riippuen tuulivoimapuiston rakentamisvaiheesta. Alle 500 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta ei ole melulle alttiita kohteita, joten suunniteltu toiminta-aika ympäri vuoden on arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6-22 välisenä aikana. Tarvittaessa kiviaineskuljetuksia voidaan tehdä myös lauantaisin klo 8–18.

Räjäytyksiä tulee keskimääräisellä ja maksimi kalliokiviaineksen ottamismäärällä (180 000 k-m3) noin 23 kpl vuodessa. Porauksen toimintapäivien määrä on keskimääräisellä ottamismäärällä noin 2 kuukautta. Murskaimen keskimääräisen kapasiteetin ollessa 350 t/h ja päivätuotannon yhteensä 4200 tonnia. Keskimääräisenä tuotantovuonna (250 000 t/a) toimintapäiviä on arviolta 90 eli noin 3 kuukautta. Ylisuurten lohkareiden rikotuksen toimintapäiviä on noin 40. Kuljetuksia ja kuormausta tehdään noin 8 kuukauden aikana vuodessa.

Toiminnassa käytettävien aineiden kulutus ja varastointi

Murskauslaitoksen sähkönkulutus on arviolta noin 2,2 kW tai 0,9 l polttoöljyä tuotettu tonnia kohden. Murskauslaitokset toimivat aggregaatilla.

Kiviainestuotteiden valmistuksessa käytetään räjähdeaineita, pääasiassa nykyaikaista emulsioräjähdeainetta. Vuotuinen emulsioräjähdeaineen määrä vaihtelee huomattavasti riippuen louhittavan kiviaineksen määrästä. Porareiät panostetaan huolellisesti, jotta räjähdeainetta ei joudu ympäristöön. Emulsioräjähdeaine on huonosti vesiliukoista. Räjähteitä ei varastoida työmaalla, vaan ne tuodaan alueelle jokaista räjäytystä varten.

Kaikki kemikaalit varastoidaan lukituissa varastoissa tai polttoaineet lukituissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu laponestolla ja ylitäytönestimellä ja tankkauslaitteisto lukittavilla sulkuventtiileillä. Varastossa nestemäiset kemikaalit sijoitetaan valuma-altaisiin. Kaikissa kemikaalipakkauksissa on asianmukaiset merkinnät. Toiminnassa ja tuotannossa käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointipaikka on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Käytettävien polttoaineiden ja muiden aineiden kulutus ja varastointipaikka

Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin seka- ja talousjätettä, käymäläjätettä, metalliromua sekä pieniä määriä vaarallisia jätteitä, kuten jäteöljyt eli käytetty voiteluöljy, öljysuodattimet, öljyiset trasselit ja akut. Jätteet varastoidaan suunnittelualueella sijaitsevalle tukitoimintoalueelle ja toimitetaan sieltä luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin tai kierrätykseen. Rakennus- ja purkujäte on peräisin tukitoimintoalueiden rakentamisesta ja purkamisesta. Vaaralliset jätteet säilytetään erillään ja varastoidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa kontissa tai muussa lukittavassa tilassa.

Vettä käytetään tarpeen mukaan pölynsidontaan, eli murskauslaitoksen materiaalivirran, ajoväylien tai kuormien kasteluun. Pölynsidontaan käytettävän veden määrä riippuu sääolosuhteista. Käytettävä vesi voidaan ottaa esimerkiksi alueelle rakennetusta pintavesien laskeutusaltaasta tai täytettävistä vesisäiliöistä. Vesi sitoutuu murskeeseen, eikä murskaustoiminnassa muodostu jätevesiä. Kiviaineksen ottamistoiminnan vedentarve on vähäistä. Vedentarpeen arvioidaan olevan vähäistä suhteessa saatavilla olevaan vesimäärään.

Tarvittava talousvesi otetaan suunnittelualueelle tuodusta vesisäiliöstä. Sosiaalitilojen jätevedet kerätään säiliöön. Sosiaalitilojen jätevesiä syntyy arviolta vuodessa 6 m3 riippuen tuotantomäärästä.

Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita syntyy arviolta 13 450 m³-ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 100 m³-ktr. Pintamaita hyödynnetään louhosalueen reuna-alueiden maisemoinnissa louhinnan jälkeen. Kannot ja hakkuutähteet haketetaan paikan päällä tai toimitetaan suoraan muualle hyödynnettäväksi.

Maisemointi ja alueen jälkihoito

Louhosalueen ympärille alueen pintamaista rakennetut suojavallit käytetään louhoksen reuna-alueiden ennallistamiseen. Louhoksen reunat luiskataan 1:3 kaltevuuteen tasolle +49,00 (N2000), joka on kahden metrin syvyydellä arvioidusta tulevasta louhoksen vesipinnasta (+51,00, N2000). Turvallisuussyistä rikkonaiset seinämät pengerretään tai loivennetaan rinteiksi.

Toiminnan jälkeen louhosalue jälkihoidetaan (siistiminen, muotoilu/maisemointi, kasvitus) lupamääräysten/ympäristöhallinnon ajantasaisen ohjeistuksen mukaisesti. Myös tukitoiminta-alueet ja murskaus- ja varastoalueet jälkihoidetaan ja maisemoidaan vastaavasti. Jälkihoito tehdään mahdollisuuksien mukaan jo louhinnan edetessä ja viimeistellään ottamistoiminnan päätyttyä. Louhinnan aikainen jälkihoito vähentää turvallisuusriskejä. Toiminnan päätyttyä laskeutusallas puretaan ja ennallistetaan ojaksi. Alueelle ei jää rakenteita ylläpidettäväksi.

Louhoksen annetaan täyttyä vedellä toiminnan loputtua. Vesipinnan yläpuoliset alueet ennallistetaan pintamailla ja niiden annetaan metsittyä. Vesipinnan alapuolelle ei sijoiteta humuspitoisia maa-aineksia.

Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Vaikutukset ilmaan

Hakemuksen mukaisessa toiminnassa syntyy ilmaan päästöjä keskimäärin seuraavasti: pienhiukkaset 0,77 tonnia vuodessa, typen oksidit (NOx) 6,5 tonnia vuodessa, rikkidioksidia (SO2) 0,14 tonnia vuodessa ja hiilidioksidia (CO2) 436 tonnia vuodessa.

Toiminnan aikana vaikutuksia ympäristön kasvillisuuteen aiheutuu lähinnä pölyämisestä. Suurin osa kiviainesoton pölypäästöistä on halkaisijaltaan suuria, yli 10 μm hiukkasia, jotka laskeutuvat päästölähteen lähialueelle. Pölypäästöjen vähentäminen on tärkeää ensisijaisesti työntekijöiden terveydensuojelun takia, mutta pölyntorjunnalla voidaan myös vähentää pölyhaittoja ympäristössä. Pölyämistä vähennetään murskauslaitoksessa säätämällä tuotteiden putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi ja käyttämällä vesikastelua pölynhallinnassa. Alueen tiestön pölyämistä vähennetään kastelun avulla.

Melu ja tärinä

Hakemuksen mukaan melupäästöjä (äänitehotaso LWA dB(A)) aiheutuu seuraavasti: porauksesta 120,  rikotuksesta 115, murskauksesta 121 ja kuljetuksesta 109. Melua vähennetään käyttämällä nykyaikaista konekalustoa ja sijoittamalla murskauslaitos louhoksen suojaan louhoksen laajentuessa. Nykytilassa suunnittelualueen lähiseudun melu koostuu tieliikenteen melusta. Murskauspaikka sijoittuu toiminnan alkuvaiheessa louhokselle suunnittelun tieyhteyden läheisyyteen 2. vaiheen alueelle. Murskauslaitosten tuottamaa melua rajoitetaan louhe-/varastokasojen avulla. Louhoksen laajentuessa murskauspaikka on mahdollista sijoittaa louhokseen, jolloin melu- ja pölyvaikutus ympäristöön pienenee entisestään.

Tärinä- ja ilmanpainevaikutuksia pienennetään huolellisella louhinnan suunnittelulla. Räjäytysten tärinävaikutuksia voidaan vähentää ja sen haitat minimoida hyvällä louhintasuunnittelulla ja oikeilla toimintatavoilla. Tärinän syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. louhintasuunnan muutokset, räjäytysaineen valinta, samanaikaisesti räjähtävän räjähdysaineen määrä ja reikäpanosten määrä. Teknisillä muuttujilla pystytään hallitsemaan tärinävaikutukset siten, että rakenteellisia vaurioita ei synny sekä asuinviihtyvyys ei häiriinnyt.

Tärinän häiritsevyyden minimoimiseksi yhtä tärkeää em. asioiden kanssa on, että räjäytyksistä ja muusta toiminnasta tiedotetaan lähialueen asukkaita. Tiedottaminen toteutetaan 2–4 viikkoa ennen toiminnan alkua esimerkiksi sanomalehdissä tai postitse toimitettavalla infokirjeellä, jossa kerrotaan kiviainesoton tuomista melu- ja tärinävaikutuksista sekä esimerkiksi viikonpäivät ja kellonajat, jolloin räjäytyksiä tehdään. Louhintaa lähinnä olevien rakennuksille tehdään ennen louhintaa tarkastus, sekä tarjotaan mahdollisuutta asentaa tärinämittari rakennuksien kivijalkaan. Kohde sijoittuu metsäalueelle 1,8 km etäisyydelle asutuksesta, joten tärinävaikutuksia ei arvoida syntyvän.

Vaikutukset vesistöön

Louhokseen kerääntyvät sade- sulamis- ja muut valumavedet ohjataan rakennettavan ojituksen kautta laskeutusaltaaseen, josta ne ohjautuvat metsäojia pitkin Vuosiojaan ja edellen Olhavanjokeen Väli-Olhavan kohdalla. Pintamaiden poiston seurauksena alueen hydrologia muuttuu ja läheisiin ojiin voi kulkeutua kiintoainetta työvaiheen aikana. Louhinnan aikaiset vaikutukset ajatellaan kohdistuvat pääsääntöisesti lähimpiin ojiin. Louhinnan aikaisilla vaikutuksilla ei ajatella olevan merkittävää vaikutusta lähimpien metsäojien vedenlaatuun tai ekologiseen tilaan. Alueen ulkopuolisten pintavesien valuminen suoraan louhokseen voidaan estää louhoksen ympärille tehtävillä suojavalleilla tai tarvittaessa reunaojilla. Louhosalueelle sateen ja lumen sulamisen seurauksena tulevat pintavedet johdetaan maastoon laskeutusaltaan kautta, jolloin osa kiintoaineesta jää laskeutusaltaaseen. Ympäristöön johdettava vesi sisältää kiintoainetta sekä räjäytysaineesta jäänyttä typpeä. Louhinta suoritetaan lyhyellä ajanjaksolla, joten louhos ei ehdi täyttyä vedellä, eikä suuria tyhjennyspumppauksia tarvita.

Vesistövaikutuksia voidaan lieventää johtamalla purettavat vedet asianmukaisen laskeutusaltaan kautta. Laskeutusallas vähentää kiintoainekuormitusta, mutta niissä myös räjähdysaineista peräisin oleva ammoniumtyppi (NH4-N) voi hapettua nitraattitypeksi (NO3-N).

Laskeutusaltaan yhteyteen voidaan lisätä tarvittaessa veden neutralointiasema. Purkuojaan lisätään kalkkikivipato. Veden pH tavoitetaso on 5,5-7,5. Kalkkikiven määrää lisätään, jos pH laskee alle tavoitearvon.

Toiminnan vaikutuksia vesistöihin vähennetään käyttämällä emulsioräjähdeainetta, joka ei ole vesiliukoista, jolloin louhinnan typpipäästöt jäävät vähäisemmiksi. Veden mukana kulkeutuva hieno kiviaines on partikkelikooltaan suurta ja laskeutuu joko louhoksen pohjalle tai selkeytysaltaaseen ennen vesien johtamista ympäristöön.

Räjähdysaineiden käytöstä aiheutuvaa typpikuormitusta voidaan rajoittaa optimoimalla räjähdysaineen käyttöä ja mitoittamalla tarkasti räjähdysaineen käyttömäärää. Alueen vesienhallinnassa tulisi pyrkiä erottamaan likaisimmat vesijakeet ja minimoida ulkopuolisten vesien päätymistä louhosalueelle.

Koneiden ja säiliöiden mahdolliset vuodot voidaan ottaa huomioon ja varautua niihin asianmukaisesti. Toiminnan aikaisella vesistötarkkailulla pystytään havainnoimaan todellisia kuormituksia vesistöihin. Tarkkailutulosten perusteella voidaan arvioida, täytyykö vesien hallintaa ja puhdistusta tehostaa.

Tehtyjen kartoitusten perusteella louhittavalla alueella ei oleteta esiintyvän happamia sulfaattimaita. Näin ollen maanpoiston ja louhinnan seurauksena ei oleteta tulevan happamia valumavesiä, joka voisi heikentää Vuosiojan ekologista tilaa. Toiminnan jälkeen louhimisesta aiheutuva typpi- ja kiintoainekuormitus loppuu vähitellen.

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen

Vaikutukset maaperään ja kallioperään ovat väistämättömiä. Kiviainesten oton vaikutukset rajoittuvat pääosin louhosalueille. Tukitoimintojen alueilla vaikutukset ovat vähäisempiä. Suunnittelussa huomioidaan maa-aineslain edellytys hyödyntää maa-ainesesiintymää säästeliäästi ja taloudellisesti. Kiviainesta otetaan arvioidun kulutuksen mukaisesti ja valmistettavien tuotteiden jakauma suunnitellaan siten, että irrotettu kiviaines voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan Yli-Olhavan tuulivoimapuiston rakentamisessa.

Pohjaveden laatuun tai määrään kohdistuvien haittojen ehkäisemisessä ja lieventämisessä ovat avainasemassa: asiantunteva riskikohteiden tunnistaminen, rakentamisen suunnittelu ja rakennusmenetelmien valinta, työn toteutuksen, suunnitelmien ja ohjeiden noudattamisen valvonta sekä vaikutusten seuranta.

Rakentamisen aikana työmaalla varaudutaan etukäteen mahdollisiin polttoainevuotoihin. Riskeihin varaudutaan ohjeistamalla toimintatapoja etukäteen sekä varaamalla työmaalle imeytysmateriaaleja ja ensitorjuntavälineitä.

Alueella oleva kallio ei sijoitu GTK:n paikkatietoaineiston mukaan ruhjevyöhykkeelle. Vuotojen kulkeutuminen pohjaveteen on hyvin epätodennäköistä ja tuulivoimapuiston alueella ei ole kaivoja. Alueella toimiva henkilökunta on tietoinen ensimmäisistä torjuntatoimista onnettomuustilanteessa, millä voidaan vaikuttaa huomattavasti vaikutusten suuruuteen. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi mahdollisen vahingon aiheuttamien haittojen leviämisen estämiseksi.

Vaikutukset luontoarvoihin ja muinaisjäännöksiin

Suunnittelualuerajaukselle ei sijoitu luontoarvojen kannalta huomioitavia kohteita, kuten suojeltavia luontotyyppejä, vesiluontotyyppejä, metsälakikohteita tai uhanalaisia luontotyyppejä, eikä alueilla ole havaittu suojelullisesti huomioitavia kasvilajiesiintymiä. Alueella on jo nykyisellään niin laajamittaisia ihmistoimintaa, että kivenoton aloittaminen ei merkittävästi lisää häiriön ja elinympäristömuutosten kautta tulevia haitallisia linnustovaikutuksia. Kokonaisuudessaan toiminnan aikaiset vaikutukset jäävät linnustolle vähäisiksi. Kaikki ratkaisut vesistö-, melu-, häirintä- ja pölyämisvaikutusten hillitsemiseksi vähentävät lisäksi linnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Liito-oravalle, saukolle tai viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä ei ole havaittu ottoalueella.

Muinaisjäännökset ovat yli 1,5 km etäisyydellä suunnittelualueesta, joten maa-aineksen otolla ei ole vaikutusta niihin.

Onnettomuus ja häiriötilanteiden vaikutukset

Myös koneiden tai laitteiden rikkoutumisesta tai toimintahäiriöistä voi aiheutua poikkeuksellisia melu tai pölypäästöjä. Lähtökohtaisesti alueella ei toimi rikkinäisiä koneita tai laitteita vaan tällaiset poistetaan käytöstä välittömästi. Vian luonteesta riippuen pienet kiireelliset korjaukset voidaan tehdä toiminta-alueella tai kone tai laite voidaan toimittaa suunnittelualueen ulkopuolelle korjattavaksi.

Louhoksen pohja läpäisee hyvin heikosti vettä, joten mahdollisen tulipalon sattuessa sammutusvedet ohjautuvat, kuten toiminta-alueen muutkin hulevedet, laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaan purkureitti voidaan tarvittaessa sulkea esimerkiksi maa-aineksella, jotta voidaan estää sammutusvesien leviäminen ympäristöön. Toiminnan aikana alueelta löytyy vesiuoman sulkemiseen soveltuvaa konekalustoa.

Mikäli hulevesialtaassa havaitaan likaantunutta vettä, suljetaan veden pääsy ympäristöön välittömästä ja likaantunut vesi poistetaan hulevesialtaasta imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen käsiteltäväksi.

Yleensä vikatilanteista aiheutuvat häiriöt ovat hyvin hetkellisiä toiminnan keskeyttämisen takia, jolloin riski ympäristölle jää vähäiseksi. Pölyyn, meluun tai palokaasuihin liittyvistä häiriötilanteista ei arvioida olevan haittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa niiden etäisyys huomioiden. Häiriöt voivat muodostaa työmaalla työskenteleville työsuojelunäkökulmasta tarkastellun riskin, joihin työnsuunnittelussa tulee varautua.

Tulipalo kiviaineksenottoalueella on epätodennäköinen materiaalien vähäisen palokuorman takia. Mikäli alueella syttyisi suurempi tulipalo, tiedotetaan mahdollisista palokaasuista samoin kuin räjäytyksistä tiedotetaan.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltaminen

Parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja käytännöt on huomioitu ja kuvattu toiminnan kuvauksen yhteydessä. Tiedot parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta on sisällytetty hakemuksessa toiminnan päästöjä sekä päästöjen estämistä ja vähentämistä koskeviin tietoihin ja tietoihin toiminnan jätteistä.

Tarkkailu

Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen kirjataan päivittäinen työaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Alueella syntyneistä jätteistä ja polttoaineen käyttömääristä pidetään kirjaa.

Louhokseen kerääntyvät sade- sulamis- ja muut valumavedet ohjataan rakennettavan ojituksen kautta laskeutusaltaaseen, josta ne purkuojan kautta ohjautuvat metsäojia pitkin Vuosiojaan ja edellen Olhavanjokeen Väli-Olhavan kohdalla. Alueen vesitasapainoa ja veden laatua seurataan ottamistoiminnan aikana silmämääräisellä valvonnalla ja seuraamalla alueen avo-ojien virtaamia ja veden laatua.

Ennen toiminnan alkua otetaan vesinäyte Vuosiojasta hankealueen ylä- ja alapuolelta (kuva 1)  ja toiminnan aloittamisen jälkeen selkeytysaltaasta tai muusta alueelta poisjohdettavasta vedestä. Pintavesitarkkailun näytteistä määritetään ennen toiminnan alkua 1 kerran ja toiminnan aloittamisen jälkeen 1 kerran happipitoisuus ja -kyllästeisyys, pH, kiintoaine, sameus, CODMn, väri, sähkönjohtavuus, kokonaisravinteet, epäorgaaniset ravinteet, rauta, sulfaatti ja kloridi. Toiminnanharjoittaja tarkkailee silmämääräisesti poisjohdettavan veden sameutta. Näytteenotto uusitaan tarvittaessa, mikäli vedessä havaitaan toiminnan aikana selvästi kohonneita pitoisuuksia tarkkailtavien muuttujien osalta. Mikäli kohonneita pitoisuuksia ei havaita, niin tarkkailu voidaan lopettaa.

Kuva 1. Kestinkallion louhosalueen vesistötarkkailupisteet

Hankealueella ei toteuteta tärinä- tai melumittauksia, koska ottamisalue sijoittuu metsäiselle alueelle ja lähimpään asutukseen on matkaa noin 1,8 km. Kohteessa ei nähdä tarpeelliseksi toteuttaa pohjavesitarkkailua, koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Kalliokiviaineksen ottamisen suunnitelma-alueen läheisyyteen ei sijoitu pohjavesialueita.

Perustelut toiminnan aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaisuutta

Iin Huhtaharju Wind Farm Oy hakee lupaa saada aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen heti lupapäätöksen saatuaan muutoksenhausta huolimatta (maa-aineslaki 21 § ja ympäristönsuojelulaki 199 §). Hakijan perusteina ovat:

- Mahdollisten valitusten johdosta toimintojen käynnistäminen saattaisi lykkääntyä useankin vuoden ajan ja siten koko tuulipuistohankkeen toteuttaminen viivästyisi.

- Lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaiseksi tuloa ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminta järjestetään lupapäätöksen määräysten mukaisesti.

- Päästöjen rajoitustoimet ovat riittäviä ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat hyvin hallittavissa.

- Toiminnassa ei ole nähtävissä sellaisia ympäristöuhkia taikka haittoja, jotka voisivat johtaa koko toiminnan kieltämiseen. Toiminta on turvallisesti ja riskittömästi säädeltävissä ja haittavaikutukset minimoitavissa lainsäädännön ja lupaehtojen avulla.

Hakija esittää toiminnan aloittamiselle 73 700 euron vakuutta lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttumisen varalta. Vakuus käytetään alueen palauttamiseen ennalleen.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu 12.12.2025 - 19.1.2026 ja Iin kunnan verkkosivujen puutteellisesta tiedonannosta johtuen uudelleen 11.3. -17.4.2026 Pudasjärven kaupungin ja Iin kunnan verkkosivuilla. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti toiminnan arvioidun vaikutusalueen kiinteistönomistajille 12.12.2025 ja 11.3.2026.

Lausunnot

Oulunkaaren ympäristölautakunta toimii Iin kunnan terveydensuojeluviranomaisena. Terveydensuojeluviranomaisen

viranhaltija on todennut hakemuksesta keskusteltaessa 3.2.2026, että

Iin kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole lausuttavaa asiasta.

Lupa- ja valvontavirasto (LVV) on antanut lausunnon lupahakemuksesta 5.2.2026. LVV on ilmoittanut sähköpostitse 17.3.2026, että sillä ei ole lausuntoon lisättävää eikä katso tarpeelliseksi antaa uutta lausuntoa. Lupa-asiaa käsiteltäessä on pyydetty ottamaan huomioon LVV:n 5.2.2026 antama lausunto.

Lupa- ja valvontavirasto (LVV) 5.2.2026:

“Lupa- ja valvontavirasto ottaa tässä lausunnossa kantaa ainoastaan vesien hoitoon, vesistövaikutuksiin ja laskeutusaltaan yhteyteen tarvittaessa tehtävään veden neutralointiasemaan.

Ottamisalueelta vedet johdetaan laskeutusaltaan ja ojan kautta Vuosiojaan. Vuosioja on vesilain mukainen vesistö (puro). Vuosiojaa ei ole vesienhoidossa nimetty vesimuodostumaksi, joten sen ekologista tilaa tai valuma-alueen paineita ei ole vesienhoidossa arvioitu. Suomen ympäristökeskuksen kartta-aineiston perusteella Vuosiojalla on lohikaloja, mutta kannan luontainen lisääntyminen on epävarmaa. Vuosioja on kuitenkin tunnistettu Metsätaloudelle herkät vesistöt-paikkatietoaineistossa metsätaloudelle erittäin herkäksi vesistöksi lohikalakannan vuoksi. Herkkyyden vuoksi Vuosiojan valuma-alueelle toimiessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojeluun ja sen tehostamiseen.

Laskeutusaltaan osalta hakemuksessa ei ollut esitetty tarkempia tietoja laskeutusaltaan mitoituksesta, mitä Lupa- ja valvontavirasto (LVV) pitää puutteena. Lupa- ja valvontavirasto tuo esille, että laskeutusallas ei riitä pysäyttämään esimerkiksi hienojakoista kiintoainesta kuten kivipölyä tai liuenneita ravinteita. Lisäksi, kun pumpataan suurempia vesimääriä, voi laskeutusallas olla pumppauksen aikana riittämätön suhteessa pumpattavan vesimäärän virtausnopeuteen. Tämän vuoksi pumppausta olisi hyvä toteuttaa tasaisesti, jotta kiintoaines ehtii pidättyä laskeutusaltaaseen. Lisäksi on erityisen tärkeää, että laskeutusaltaan huollosta ja tyhjentämisestä huolehditaan säännöllisesti, muutoin riskinä on, että kiintoaines huuhtoutuu kevättulvan tai pidemmän sadejakson aikana Vuosiojaan. Vesiensuojelua voisi parantaa ohjaamalla vedet pintavalutukseen ojittamattomalle alueelle, mikäli alueella on tällainen mahdollisuus.

Tarkkailusuunnitelman mukaan ennen toiminnan alkua otetaan vesinäyte Vuosiojasta hankealueen ylä- ja alapuolelta ja toiminnan aloittamisen jälkeen selkeytysaltaasta tai muusta alueelta poisjohdettavasta vedestä. Lisäksi tehdään silmämääräistä tarkkailua. Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että silmämääräinen tarkkailu olisi syytä dokumentoida esim. valokuvin. Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto suosittelee, että toiminnan aloitusvaiheessa otetaan toiminnan aikaisesta tilanteesta selkeytysaltaasta tai muusta poisjohdettavasti vedestä vesinäyte 2–3 kertaa kesäkauden aikana eri vesitilanteessa (esim. toukokuu ja heinä- ja/tai elokuu). Tällöin tarkkailun jatkotarvetta on helpompi arvioida. Lupa- ja valvontavirasto pitää esitettyjä vedenlaadun parametreja soveltuvina.

Lupa- ja valvontavirasto pitää hyvänä, että hankkeessa on varauduttu pumpattavan veden neutralointiin. Neutralointiaseman tarpeen arviointia varten tulisi kuitenkin tehdä säännöllisempää pH- ja sähkönjohtavuustarkkailua pois johdettavasta vedestä. Lupa- ja valvontavirasto  arvioi, että pH-tarkkailua tulisi tehdä vähintään ennen  kutakin tyhjennyspumppausta, jotta saadaan selville, onko pumppausveden neutraloinnille tarvetta. pH 4.5 tulisi olla ehdoton alaraja, jolloin neutralointi otetaan käyttöön.

Huomioiden toiminnan luonne ja suunniteltu kesto, Lupa- ja valvontavirasto arvioi ennakkoon esitetyn suunnitelman perusteella, että hanke ei todennäköisesti heikennä olennaisesti Vuosiojan tilaa.

Lupa- ja valvontavirasto tuo esille, että Vuosioja on myös ojitusyhteisön oja (5413Ou1, Olhavanjokeen laskevien purojen perkaus& metsäojitus), jolle ei saisi aiheuttaa haittaa tai vettymistä (vesilaki 3 luku, 2 §).

Lupa- ja valvontavirasto tuo vielä esille, että hakijan on syytä seurata louhoksesta otettavan ja poisjohdettavan veden määrää. Mikäli otettavan ja poisjohdettavan veden määrä ylittää 100 m3/vrk, on hakija vesilain 2 luvun 15 §:n kohdan 3 mukaisesti velvollinen ilmoittamaan Lupa- ja valvontavirastolle vesien pumppaamisesta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista.

Mikäli edellä esitetyt asiat otetaan huomioon, Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa edellyttäen, että ottaminen tapahtuu maa-aineslain 3 § 4 mom. määräysten, ottosuunnitelman ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Lisäksi luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 §:n mukaiset lupamääräykset ja seuraavat näkökohdat tulee ottaa huomioon:

1. Ottoalue tulee olla hyvin merkittynä maastoon sekä alueella tulee olla kiinteät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa ottotoiminnan edistymistä.

2. Kaikissa toiminnoissa tulee soveltaa parasta mahdollista saatavilla olevaa käyttökelpoista tekniikkaa.

3. Kallion louhinnan ja jälkihoitotyön yhteydessä on huolehdittava siitä, että maaperää tai pohjavettä pilaavia aineita ei missään toimintavaiheessa pääse maaperään eikä pohjaveteen (YSL 16 § ja 17 §). Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä yhteiskäsittelylupaan.

4. Louhoksen reunat tulee muotoilla turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi. Humuspitoista maa-ainesta ei tule levittää muodostuvan lammen välittömään läheisyyteen. Ottamisalueen jälkihoidossa tulee myös muilta osin noudattaa voimassa olevaa ohjeistusta (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30).

5. Luvan haltijan on tarkkailtava ja pidettävä kirjaa otettavan ja poisjohdettavan veden määrästä ja laadusta ja tarkkailtava poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin, sillä vesien poisjohtamisesta ei saa aiheutua toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa.

Edellä esitettyjen näkökohtien lisäksi lupaviranomaisen tulee lupaharkinnassaan huomioida kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (9.9.2010/800).

Lopuksi

Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että vaikka etukäteen arvioiden ei pinta- eikä pohjavesiin kohdistuvia haittoja tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisista vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin.

Lupapäätöksen antamisen jälkeen lupapäätös ja sen mukainen suunnitelma tulee lähettää Lupa- ja valvontavirastolle (MAL 19 §). Lupa- ja valvontavirasto pyytää lupaviranomaista täyttämään ja lähettämään maa-ainesten ottamislupaa koskevat tiedot sähköisesti maa-aineslupapäätöksen ilmoituslomakkeella: https://anon.ahtp.fi/_layouts/Lomake.ashx?LomakeID=10045.

Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä. (MAL 23 a §, MAA 9 §). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake, mikäli mahdollista sähköisesti. Ilmoitus tehdään maa-ainestenotto -ilmoituslomakkeella, joka löytyy Internet– osoitteesta: https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakk eet/maa_ainesottoilmoitus.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi

Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty (MAA 7 §). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio tarkastuksesta, josta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. Lupa- ja valvontavirastolle tulee varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen.”

Muistutukset ja mielipiteet

Ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee lupaharkinnassaan toiminnan arvioidun vaikutusalueen kiinteistönomistajien, joille on ilmoitettu  hakemuksesta kirjallisesti, jättämät muistutuksina.

Muistutus A 25.3.2026 on tämän päätöksen liitteenä 1.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo loput esitetyt muistutukset mielipiteiksi A, B, C ja D. Kuulutusten välissä 12.2.2026 vastaanotettua mielipidettä (OULYMP 26.02.2026 § 11) ei huomioida päätöksen lupaharkinnassa. Mielipiteen 12.2.2026 jättänyt yhteyshenkilö on sama kuin mielipiteen C yhteyshenkilö.

Mielipide A 29.3.2026 on tämän päätöksen liitteenä 2.

Mielipide B 13.4.2026 on tämän päätöksen liitteenä 3. Mielipiteessä esitettyjä karttakuvia ei julkaista verkkosivuilla.

Mielipide C 13.4.2026 on tämän päätöksen liitteenä 4. Mielipiteen allekirjoituksia (64 allekirjoittanutta) ja karttakuvia adressin keräysalueesta ei julkaista verkkosivuilla.

Mielipide D 14.4.2026 on tämän päätöksen liitteenä 5.

Hakijan kuuleminen

Iin Huhtaharju Wind Farm Oy on antanut 17.2.2026 vastineen Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon:

”1. Lupa- ja valvontaviraston lausunto, LVV-U/23843/2026:

Laskeutusaltaan osalta hakemuksessa ei ollut esitetty tarkempia tietoja

laskeutusaltaan mitoituksesta, mitä Lupa- ja valvontavirasto (LVV) pitää

puutteena. Lupa- ja valvontavirasto tuo esille, että laskeutusallas ei riitä

pysäyttämään esimerkiksi hienojakoista kiintoainesta kuten kivipölyä tai

liuenneita ravinteita. Lisäksi, kun pumpataan suurempia vesimääriä, voi

laskeutusallas olla pumppauksen aikana riittämätön suhteessa pumpattavan vesimäärän virtausnopeuteen. Tämän vuoksi pumppausta olisi hyvä toteuttaa tasaisesti, jotta kiintoaines ehtii pidättyä laskeutusaltaaseen. Lisäksi on erityisen tärkeää, että laskeutusaltaan huollosta ja tyhjentämisestä huolehditaan säännöllisesti, muutoin riskinä on, että kiintoaines huuhtoutuu kevättulvan tai pidemmän sadejakson aikana Vuosiojaan. Vesiensuojelua voisi parantaa ohjaamalla vedet pintavalutukseen ojittamattomalle alueelle, mikäli alueella on tällainen mahdollisuus.

Vastine: Runsasvetisinä aikoina louhosta voidaan käyttää veden allastukseen/viivytykseen, mikä lisää käytettävää vesitilavuutta. Louhoksen käyttö mahdollistaa tasaisen pumppauksen, milloin huuhtoumaa ei pääse syntymään. Louhosta voidaan hyödyntää myös laskeutusaltaan huollon yhteydessä, minkä ajaksi veden pumppaaminen louhoksesta lopetetaan. Huoltoajankohdat valitaan ajoille, joilloin vesimääräkertymä on vähäisempi.

Tarkkailusuunnitelman mukaan ennen toiminnan alkua otetaan vesinäyte

Vuosiojasta hankealueen ylä- ja alapuolelta ja toiminnan aloittamisen jälkeen selkeytysaltaasta tai muusta alueelta poisjohdettavasta vedestä. Lisäksi tehdään silmämääräistä tarkkailua. Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että silmämääräinen tarkkailu olisi syytä dokumentoida esim. valokuvin. Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto suosittelee, että toiminnan aloitusvaiheessa otetaan toiminnan aikaisesta tilanteesta selkeytysaltaasta tai muusta poisjohdettavasti vedestä vesinäyte 2–3 kertaa kesäkauden aikana eri vesitilanteessa (esim. toukokuu ja heinä- ja/tai elokuu). Tällöin tarkkailun jatkotarvetta on helpompi arvioida. Lupa- ja valvontavirasto pitää esitettyjä vedenlaadun parametreja soveltuvina.

Vastine: Valokuvaus lisätään dokumentointiin silmämääräisen tarkkailun yhteyteen. Toiminnan aloitusvaiheessa selkeytysaltaasta tai muusta poisjohdettavasta vedestä otetaan vesinäyte 2 kertaa kesäkauden aikana (toukokuu, heinä-/elokuu) eri vesitilanteessa. Määritettävät parametrit ovat happipitoisuus ja -kyllästeisyys, pH, kiintoaine, sameus, CODMn, väri, sähkönjohtavuus, kokonaisravinteet, epäorgaaniset ravinteet, rauta, sulfaatti ja kloridi. Toiminnanharjoittaja tarkkailee silmämääräisesti poisjohdettavan veden sameutta. Näytteenotto uusitaan tarvittaessa, mikäli vedessä havaitaan toiminnan aikana selvästi kohonneita pitoisuuksia tarkkailtavien muuttujien osalta. Mikäli kohonneita pitoisuuksia ei havaita, niin tarkkailu voidaan lopettaa.

Lupa- ja valvontavirasto pitää hyvänä, että hankkeessa on varauduttu

pumpattavan veden neutralointiin. Neutralointiaseman tarpeen arviointia varten tulisi kuitenkin tehdä säännöllisempää pH- ja sähkönjohtavuustarkkailua pois johdettavasta vedestä. Lupa- ja valvontavirasto arvioi, että pH-tarkkailua tulisi tehdä vähintään ennen kutakin tyhjennyspumppausta, jotta saadaan selville, onko pumppausveden neutraloinnille tarvetta. pH 4.5 tulisi olla ehdoton alaraja, jolloin neutralointi otetaan käyttöön.

Vastine: pH- ja sähkönjohtavuustarkkkailua tehdään ennen tyhjennyspumppausta pumppausveden neutralointitarpeen selvittämiseksi. Hakija tarkentaa, ettei tyhjennyspumppaukselle tule välttämättä lainkaan tarvetta.

Lupa- ja valvontavirasto tuo vielä esille, että hakijan on syytä seurata louhoksesta otettavan ja poisjohdettavan veden määrää. Mikäli otettavan ja poisjohdettavan veden määrä ylittää 100 m3/vrk, on hakija vesilain 2 luvun 15 §:n kohdan 3 mukaisesti velvollinen ilmoittamaan Lupa- ja valvontavirastolle vesien pumppaamisesta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista.

Vastine: Louhoksesta poisjohdettavan veden purkaminen ajoitetaan kevään tai syksyn ylivalumakaudelle, jotta purkuveden osuus ei kasva helposti liian suureksi. Toiminnan aikana pumppausta toteutetaan säännöllisesti ja hallitusti koko ottamistoiminnan ajan. Poikkeuksellisen runsasvetisinä aikoina louhosta voidaan käyttää veden allastukseen/viivytykseen, jotta poisjohdettavan veden pumppausmäärä ei ylitä 100 m3/vrk. Mikäli pumppausmäärä ylittäisi 100 m3/vrk, niin Lupa- ja valvontavirastolle tehdään ilmoitus vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista.

Mikäli edellä esitetyt asiat otetaan huomioon, Lupa- ja valvontavirasto    katsoo, että alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain   mukaista lupaa edellyttäen, että ottaminen tapahtuu maa-aineslain 3 § 4 mom. määräysten, ottosuunnitelman ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Lisäksi luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 §:n mukaiset lupamääräykset ja seuraavat näkökohdat tulee ottaa huomioon:

1. Ottoalue tulee olla hyvin merkittynä maastoon sekä alueella tulee olla  kiinteät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa ottotoiminnan  edistymistä.

2. Kaikissa toiminnoissa tulee soveltaa parasta mahdollista saatavilla olevaa käyttökelpoista tekniikkaa.

3.Kallion louhinnan ja jälkihoitotyön yhteydessä on huolehdittava siitä, että

maaperää tai pohjavettä pilaavia aineita ei missään toimintavaiheessa pääse maaperään eikä pohjaveteen (YSL 16 § ja 17 §). Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä yhteiskäsittelylupaan.

4. Louhoksen reunat tulee muotoilla turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi. Humuspitoista maa-ainesta ei tule levittää muodostuvan lammen välittömään läheisyyteen. Ottamisalueen jälkihoidossa tulee myös muilta osin noudattaa voimassa olevaa ohjeistusta (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30).

5. Luvan haltijan on tarkkailtava ja pidettävä kirjaa otettavan ja poisjohdettavan veden määrästä ja tarkkailtava poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin, sillä vesien poisjohtamisesta ei saa aiheutua toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa.

Edellä esitettyjen näkökohtien lisäksi lupaviranomaisen tulee lupaharkinnassaan huomioida kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (9.9.2010/800).

Hakijalla ei ole huomautettavaa ELY:n esittämiin lupamääräyksiin ja näkökohtiin 1-5.”

 Iin Huhtaharju Wind Farm Oy:n vastine, joka on annettu 8.5.2026 muistutukseen ja mielipiteisiin, on tämän päätöksen liitteenä 6. Hakijan vastine 8.5.2026 on lähetetty tiedoksi mielipiteen B jättäjälle.

Valmistelijan päätösesitys

Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Iin Huhtaharju Wind Farm Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviainesten ottamiseen ja

ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kiviaineksen

louhintaan ja murskaamiseen sekä tuotteiden välivarastointiin

Iin kunnan Yli-Olhavan kylässä, Kestinkalliolla, kiinteistöllä

Männistö RN:o 139-402-20-5 (palsta 5).

Maa-aines- ja ympäristölupa (yhteislupa) myönnetään täydennetyn

hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin määräyksin:

Yleiset määräykset

1. Kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on enintään 360 000

k-m3. Suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 6,7 ha ja ottamisalueen pinta-ala on noin 5,2 ha. Alueella saa louhia enintään 500 000 tonnia vuodessa ja murskata enintään 250 000 tonnia vuodessa alueelta otettavaa kiviainesta. Vain ottamisalueelta louhitun ja murskatun kiviaineksen välivarastointi on sallittu.

2. Kalliokiviainesten otto saadaan ulottaa enintään tasoon +41,2 (N2000).

3. Ottamisalue on merkittävä selvästi maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä kiinteitä korkomerkintöjä. Luvanhaltijan on huolehdittava merkintöjen

säilymisestä ja havaittavuudesta alueella koko ottamistoiminnan ajan.

4. Toiminta on järjestettävä siten, että suunnitelma-alue on turvallinen.

Ottamistoiminnan ja jälkihoitotöiden aikana on huolehdittava, että

louhos ei aiheuta missään toiminnan vaiheessa eikä ottamistoiminnan

päätyttyä vaaraa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle. Ottamisalue on aidattava tai rajattava maa- ja lohkarevallilla. Suunnitelma- ja ottamisalue on merkittävä varoituskylteillä vahinkojen estämiseksi. Asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen pääsy suunnitelma-alueelle tulee estää.

5. Toiminta kokonaisuudessaan on toteutettava siten, että missään

vaiheessa ei pääse syntymään pinta- tai pohjaveden tai maaperän

pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enempää pöly-, melu- tai tärinähaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojeluun ja sen tehostamiseen.

6. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta määrätä.

7. Murskausta ja seulontaa saa tehdä maanantaista perjantaihin kello 7.00–22.00. Porausta ja rikotusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00–21.00. Räjäyttämistä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00–18.00. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 6.00–22.00 ja tarvittaessa lauantaisin klo 8.00–18.00. Suunnitelma-alueelta poistettujen kantojen ja hakkuutähteiden haketusta saa tehdä tarvittaessa maanantaista perjantaihin kello 7.00–22.00. Toimintaa ei saa harjoittaa arkipyhinä. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia riittävän ajoissa etukäteen valvontaviranomaisen kanssa.

8. Toiminnanharjoittajan tulee tiedottaa hyvissä ajoin kirjallisesti tai tekstiviestein toiminnasta aiheutuvan melun, pölyn ja tärinän vaikutuspiirissä olevia asukkaita sekä muita sellaisia kohteita, joille toiminnasta saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Tiedotteesta tulee käydä ilmi toiminta, toiminnan kokonaiskesto ja päivittäiset toiminta-ajat sekä toiminnan yhteyshenkilöt ja heidän yhteystietonsa.

9. Luvanhaltijan on nimettävä luvan mukaiselle toiminnalle vastuuhenkilö, joka muun muassa osallistuu valvontatarkastuksille ja jolla on mahdollisuus suorittaa toiminnan jatkuvaa valvontaa toimintajaksojen aikana. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä mahdolliset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Luvanhaltijan on huolehdittava kaikkien alueella toimivien perehdyttämisestä tämän yhteisluvan lupamääräyksiin sekä riittävän tiedon antamisesta alueella työskenteleville ja muille sidosryhmille.

10. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvanhaltijan on järjestettävä

valvontaviranomaisen kanssa aloitustarkastus. Ennen aloitustarkastusta luvanhaltijan tulee

• aloittaa alueen vesitasapainon ja veden laadun seuranta seuraamalla alueen avo-ojien/metsäojien ja Vuosiojan virtaamia ja veden laatua
• ottaa vesinäyte Vuosiojasta hankealueen ylä- ja alapuolelta lupamääräyksen 25 mukaisesti
• asettaa vakuus
• huolehtia, että merkinnät (ottamisalue, korko, varoituskyltit) ovat paikoillaan

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

12. Murskauslaitteiston alusta tulee suojata tiiviiksi siten, että mahdolliset päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen estetään. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on oltava helposti ja riittävästi saatavilla soveltuvaa imeytysainetta. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on poistettava välittömästi ja ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Poltto- tai voiteluaineilla pilaantunut maa-aines on varastoitava lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

13. Mikäli alueella säilytetään toiminnassa käytettäviä koneita tai polttoaineita, tulee säilytys- ja tankkausalueet suojata valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 9 §:n mukaisesti. Alueella ei saa käyttää vuotavia tai muuten huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja. Alueella saa säilyttää kerrallaan polttoaineita ja öljytuotteita vain sen määrän, minkä töiden suorittaminen edellyttää.

Polttoaineet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaipallisissa, lukituissa säiliöissä. Valuma-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 10 % suurempi kuin altaassa olevan suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestin, laponesto ja lukittava sulkuventtiili. Säiliöiden kunto on tarkastettava ennen niiden käyttöönottamista. Säiliöön törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa.

14. Pintavesien pääsy louhosalueelle sen ulkopuolelta tulee estää. Louhoksesta pumpattavat vedet tulee johtaa hallitusti ja tasaisesti siten, että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä toiselle kuuluvalla alueella, haitallista kuormitusta alapuoliseen ojastoon, pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta vahinkoa tai haittaa ympäristölle. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan on sovittava maanomistajien kanssa niin pitkälle kuin vesien johtamisesta voi aiheutua vettymistä tai uoman kunnossapitotarpeen lisääntymistä. Mikäli louhoksen vesiä on tarkoitus pumpata ja johtaa muualle kuin ottamissuunnitelmassa on esitetty (esim. pintavalutuksena muihin suuntiin), tulee asiasta olla riittävän ajoissa yhteydessä ensin valvontaviranomaiseen.

Louhokseen kertyvän veden pumppauksen aloituksesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ennen pumppauksen aloittamista. Mikäli otettavan ja pois johdettavan veden määrä ylittää 100 m3/vrk, on toiminnanharjoittaja vesilain 2 luvun 15 §:n 1 momentin kohdan 3 mukaisesti velvollinen ilmoittamaan kirjallisesti valtion valvontaviranomaiselle (Lupa- ja valvontavirastolle) vesien pumppaamisesta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista.

15. Alueelle tehtävän laskeutusaltaan tulee olla mitoitukseltaan sellainen, että vesien viipymäaika on riittävä kiintoaineen ja ravinteiden pidättämiseen myös rankkasateiden ja lumien sulamiskausien aikana. Laskeutusaltaan toimivuutta ja riittävyyttä louhoksesta pumpattavan veden sisältämän kiintoaineen ja ravinteiden pidättämiseen tulee seurata aktiivisesti. Laskeutusaltaan huollosta ja tyhjentämisestä tulee huolehtia säännöllisesti. Laskeutusaltaan tyhjennys kiintoaineesta ei saa aiheuttaa kuormitusta purkuvesistöön.

16. Poisjohdettaville vesille on tarvittaessa tehtävä veden neutralointiasema joko laskeutusaltaan yhteyteen tai muuhun soveltuvaan paikkaan. Neutralointi on otettava käyttöön välittömästi, jos poisjohdettavan veden pH on pienempi kuin 5,5. Neutralointiaseman huollosta tulee huolehtia säännöllisesti. Neutralointiaseman käytöstä ei saa aiheutua kuormitusta purkuvesistöön.  

17. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet, sijoittamalla murskauskalusto louhoksen pohjalle ja alentamalla pudotuskorkeuksia ja ajonopeuksia. Pölyntorjuntaan saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä, joka on tuotava paikalle säiliöautolla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä pölyntorjunnasta.

18. Räjähdysaineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai vahinkoa ulkopuoliselle omaisuudelle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman tärinän selvittämisestä ja mittaamisesta.

19. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa toiminta-aikana ylittää ulkona asumiseen käytettävillä alueilla melutason A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutason päiväohjearvoa 45 dB (LAeq). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta.

20. Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa välivarastoida tai tuoda suunnitelma-alueelle. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai käytöstä poistettuja esineitä tai materiaalia. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

21. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai päästöistä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja valvontaviranomaiselle. Ympäristövahingon tapahtuessa tai vahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Tarkkailu ja raportointi

22. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja, sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä alueella käytettävien ajoneuvojen, muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

23. Louhokseen kertyvän ja sieltä pumpattavan veden määrän ja laadun tarkkailusta on pidettävää kirjaa ja luvanhaltijan on tarkkailtava poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin. Poispumpattavien vesien määrää tulee seurata vuorokausi/kuukausi/vuositasolla toiminnan käynnistyessä ja toiminnan aikana. Poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin tulee seurata säännöllisesti vähintään aistinvaraisesti. Silmämääräisesti tehtävä tarkkailu tulee dokumentoida sijaintitietoineen, ajankohtineen ja valokuvin sekä tarvittaessa videokuvaamalla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä vesien tarkkailusta.

24. Ennen jokaista tyhjennyspumppausta tulee tarkkailla poisjohdettavaa vettä laskeutusaltaan purkuojasta tai vesien purkupisteestä pumppausveden neutralointitarpeen selvittämiseksi. Poisjohdettavasta vedestä tulee määrittää pH, sähkönjohtavuus ja kiintoaine. Poisjohdettavan veden pH:n tavoitetaso neutraloinnin jälkeen on ottamissuunnitelmassa esitetty: pH 5,5–7,5. Poisjohdettavan veden kiintoaineen määrä ei saa olla haitallinen lohikaloille. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä vesien tarkkailusta neutraloinnin jälkeen.

25. Ennen toiminnan aloitusta tulee ottaa vesinäytteet Vuosiojasta hankealueen ylä- ja alapuolelta (ottamissuunnitelmassa esitetyistä vesistöpisteistä). Näytteenoton yhteydessä on selvitettävä veden virtaama. Vesinäytteestä tulee määrittää happipitoisuus ja -kyllästeisyys, pH, kiintoaine, sameus, CODMn, väri, sähkönjohtavuus, kokonaisravinteet, epäorgaaniset ravinteet, rauta, mangaani, nikkeli, kupari, vanadiini, sinkki, alumiini, arseeni, kadmium, koboltti, sulfaatti, kloridi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivetyjakeet (C10-C40). Näytteenottajan on oltava sertifioitu ja analyysit on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Analyysitulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä tarkkailun jatkamisesta.

26. Toiminnan aloitusvaiheessa (toiminnan aikana) laskeutusaltaasta tai sen purkuojasta tai muusta alueelta poisjohdettavasta vedestä on otettava vesinäyte vähintään kaksi (2) kertaa kesäkauden aikana (kesäkuu, heinä-/elokuu) eri vesitilanteessa. Näytteenoton yhteydessä on selvitettävä veden virtaama. Vesinäytteestä tulee määrittää happipitoisuus ja -kyllästeisyys, pH, kiintoaine, sameus, CODMn, väri, sähkönjohtavuus, kokonaisravinteet, epäorgaaniset ravinteet, rauta, mangaani, nikkeli, kupari, vanadiini, sinkki, alumiini, arseeni, kadmium, koboltti, sulfaatti, kloridi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivetyjakeet (C10-C40). Näytteenottajan on oltava sertifioitu ja analyysit on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Analyysitulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Jos neutralointiasema on käytössä, tulee tehdä näytteenotto myös neutralointiaseman jälkeen. Näytteenotto tulee uusia, mikäli poisjohdettavassa vedessä havaitaan toiminnan aikana selvästi kohonneita pitoisuuksia tarkkailtavien muuttujien osalta. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä tarkkailun jatkamisesta.

27. Mikäli olosuhteissa (neutralointiaseman huoltotyöt tai häiriötilanne kuten tulva) tai purkuveden laadussa havaitaan jotain poikkeuksellista (esim. öljy), on veden pumppaaminen keskeytettävä välittömästi ja otettava viipymättä laskeutusaltaan vedestä tai sen purkupisteestä tarkkailunäyte. Näytteenottajalla on oltava tarvittava kokemus ja pätevyys vesinäytteenottamiseen ja analyysit on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. Analyysitulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä vesien tarkkailusta.

28. Erillisten toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

29. Toiminnasta on pidettävä työmaakirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnasta on raportoitava valvontaviranomaiselle kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä:

- käyttövuorokaudet ja kellonajat toiminnoittain (poraus, räjäytys, rikotus, murskaus, haketus, vesien pumppaus)

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikka

- käytetyt raaka-aineet ja kulutus

- ympäristön kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet ja korjaavat toimenpiteet

- yhteenveto tarkkailutuloksista

-silmämääräisen tarkkailun yhteydessä dokumentoidut valokuvat (mukaan lukien kuvausajankohta ja sijaintitieto/kuvauspaikka maastokartalla esitettynä)

- havainnot törmäpääskyistä ja niiden pesinnästä suunnitelma-alueella

- toiminnan aiheuttamasta haitasta tulleet yhteydenotot ja valitukset

- tiedot mille rakennuksille (osoite/sijaintitiedot) toiminnanharjoittaja on tehnyt tarkastuksen ja tarjonnut tai/ja asentanut tärinämittarin ennen toiminnan aloitusta

- mahdolliset muut toiminnan ja valvonnan kannalta tehdyt selvitykset

30. Luvanhaltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun ottamistoimintaa ei ole ollut. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisesti NOTTO-tietojärjestelmään. Lomake löytyy osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut kohdasta Maa-aineksen otto / MAL 23a §:n mukainen ilmoitus maa-aineksen otosta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

31. Ottamistoiminta on järjestävä siten, että maisemointitöitä päästään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja alueelle muodostetaan mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta. Louhoksen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi kaksi metriä luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle ja muotoiltava maiseman mukaisesti ympäristöön soveltuvaksi. Louhoksen vesirajan lähelle ja luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle ei saa sijoittaa humuspitoisia maita tai orgaanista ainesta. Louhoksen pohjalle tai reunoille ei saa jäädä vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Louhokseen menevä ajoluiska tulee jättää toiminnan päätyttyä turvallisuusluiskaksi. Alueen maisemointi ja jälkihoito on tehtävä ”Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30” periaatteita noudattaen.

32. Alue on siistittävä ja saatettava toiminnan päättyessä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on tehtävä yhteisluvan voimassaoloaikana. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten. Lupa- ja valvontaviraston edustajalle tulee varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukselle.

33. Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamistoiminnan aikana ilmenee jotain sellaista, mikä estää kalliokiviainesten ottamisen hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

34. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvanhaltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvanhaltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden kuukauden (6 kk:n) kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (maa-aineslaki 13 a §).

Päätöksen perustelut

Kalliokiviaineksen ottaminen, kiviaineksen louhinta ja murskaaminen sekä tuotteiden välivarastointi toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on

myönnettävä. Iin Huhtaharju Wind Farm Oy on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn

hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti kalliokiviaineksen ottaminen, kiviaineksen louhinta ja murskaaminen sekä tuotteiden välivarastointi täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on ottamissuunnitelman liitteenä.

Niissä on esitetty tarpeelliset tiedot toiminnassa syntyvistä

kaivannaisjätteistä, niiden varastoinnista ja hyödyntämisestä.

Suunnitelma-alue sijoittuu lainvoimaisen (28.2.2023) Yli-Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1) merkitylle alueelle. Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Suunnitelma-alue ei sijoitu asemakaava-alueelle.

Toiminnalla ei ennalta arvioiden ole haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin. Suunnitelma-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lupa- ja valvontavirasto arvioi lausunnossaan, että ennakkoon esitetyn suunnitelman perusteella hanke ei todennäköisesti heikennä olennaisesti Vuosiojan, joka on vesilain mukainen vesistö (puro), tilaa. Lupa- ja valvontavirasto on todennut lausunnossaan, että mikäli Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon, alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa.

Karttatarkastelun perusteella hakemuksessa mainittu lähin loma-asumiseen käytettävä rakennus on noin 570 metrin päässä.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toiminta hakemuksen mukaisella suunnitelma-alueella täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lupamääräysten perustelut

Kalliokiviaineksen ottamismäärä, ottamis- ja suunnitelma-alue, vuosittainen louhinta- ja murskausmäärä, kiviainesten välivarastointi  ja alin ottamistaso ovat täydennetyn hakemuksen mukaiset. Edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen kiviainesten ottamistoiminnan ja välivarastoinnin haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (määräykset 1-2).

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja N2000-korkeusjärjestelmässä, jotta ottamistoiminnan etenemistä voidaan seurata. (määräys 3).

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (määräys 4).

Määräykset 5, 17, 18 ja 19 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä sellaiseksi, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ulkopuoliselle omaisuudelle. Vuosiojan valuma-alueella toimiessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojeluun ja sen tehostamiseen. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai ulkopuoliselle omaisuudelle, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupapäätöksessä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa (määräys 6).

Toiminnan työaikojen rajaamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa ympäristöön. (määräys 7).

Tiedotusvelvollisuus on annettu, jotta häiriintyvät kohteet saavat

tiedon toiminnasta ja saavat mahdollisuuden varautua häiriöihin.

Häiriintyvillä kohteilla tulee olla tiedot siitä, keneltä saa tarvittaessa

lisätietoja toiminnasta ja keneen voi olla yhteydessä ongelmatilanteissa. Ajoissa tehdyllä riittävällä tiedottamisella voidaan vähentää toiminnasta mahdollisesti koettavaa häiriötä. (määräys 8).

Valvonnan järjestämiseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi luvanhaltijan yhteyshenkilön tiedot ja muut edellytetyt tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. (määrykset 9-10).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (määräys 11).

Määräykset 12 ja 13 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Määräykset 14, 15 ja 16 on annettu louhoksen kuivatusvesien pumppauksesta ja johtamisesta aiheutuvien mahdollisten haittojen välttämiseksi. Kuivausvesien johtaminen edellyttää sopimusta maanomistajien kanssa. Ellei asiasta päästä sopimukseen, asia ratkaistaan vesilain mukaisella menettelyllä.

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle (määräys 20).

Määräyksellä 21 varmistetaan tiedonkulku ja riittävän nopeat korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua suurta haittaa.

Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti syntyvien laitevikojen yms. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen (määräys 22).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Vuosiojan valuma-alueella toimiessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojeluun ja sen tehostamiseen.

(määräykset 10, 23-27).

Lupamääräykset 28-30 on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.

Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu ottamistoiminnan aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. (määräykset 31-33).

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain 16 a §:n mukaan jos luvanhaltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. (määräys 34).

Vastaus Lupa- ja valvontaviraston (LVV) lausuntoon

LVV:n lausunto on huomioitu kaikissa tämän luvan lupamääräyksissä.

Vastaus A:n muistutukseen

Muistutuksessa ei ole esitetty asioita, joita tulisi huomioida lupaharkinnassa tai lupamääräyksissä. Hakemuksessa ei ole esitetty suunnitelma-alueen lävitse kulkuyhteyttä.

Vastaus A:n mielipiteeseen

Kaivoslain (621/2011) 1 §:n 1 momentin mukaan kaivoslain tarkoituksena on edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää malminetsintää ja kaivostoimintaa ja järjestää niiden edellyttämä alueiden käyttö. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii kaivoslaissa tarkoitettuna kaivosviranomaisena, joka valvoo kaivoslain noudattamista ja hoitaa muut kyseisessä laissa säädetyt tehtävät. Oulunkaaren ympäristölautakunnalla ei ole toimivaltaa kaivoslain mukaisissa asioissa. Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että hakija on esittänyt täydennetyssä hakemuksessaan ja esittämässään vastineessa riittävät selvitykset suunnitellun ottamistoiminnan kohteena olevan kallioperän laadusta ja louhintakelpoisuudesta. Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti, maa-aines- ja ympäristölupa voidaan myöntää hakijalle.

Vastaus B:n mielipiteeseen

Mielipide B on huomioitu määräyksissä 5, 7, 8, 11, 17, 18, 19 ja 22.

Iin kunnan menettelyvirheestä johtuen uudelleen kuulutus on mahdollistanut samalla sen, että hakija on voinut täydentää ja muuttaa hakemusta omasta aloitteestaan ennen päätöksen tekoa hallintolain (434/2003) 22 §:n mukaisesti. Hakemuksen olennaiset muutokset on ilmoitettu kuulutuksen alussa. Kuulutusaikana muistutuksia asian johdosta ovat voineet esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Ympäristönsuojelulain 43 §:n ja maa-aineslain 13 §:n mukainen asianosaisten kuuleminen on tehty molemmilla kuulutusjaksoilla. Kaikilla muilla kuin asianosaisilla on ollut oikeus esittää mielipiteensä asian johdosta.

B viittaa mielipiteessään osaksi vanhentuneeseen lainsäädäntöön kuten VYSL 101.1§, maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja luonnonsuojelulaki (1096/1996). Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) on 1.1.2025 alkaen ollut alueidenkäyttölaki (132/1999). Alueidenkäyttölakia ei sovelleta tämän lupapäätöksen harkinnassa. Hallintolainkäyttölaki (586/1996) on kumottu. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tämän päätöksen käsittelyssä toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 alakohtien a ja b perusteella. Maa-ainesluvan luparatkaisusta ja luvan myöntämisen edellytyksistä on säädetty maa-aineslain (555/1981) 1 §:ssä ja 6 §:ssä. Ympäristönluvan lupaharkinnasta ja luvan myöntämisen edellytyksistä on säädetty ympäristönsuojelulain (527/2014) 48 §.ssä ja 49 §:ssä. Sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava myös, mitä luonnonsuojelulaissa (9/2023) ja sen nojalla säädetään.

Maa-aineslain 21 §:n 5 momentin mukaan yhteiskäsittelyssä annetun luvan täytäntöönpanoon sovelletaan ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoa koskevia menettelysäännöksiä. Luvanvaraisen toiminnan aloittamiseen muutoksen hausta huolimatta sovelletaan ympäristönsuojelulain 199 §, jonka mukaisesti Oulunkaaren ympäristölautakunta harkitsee ja päättää luvan täytääntöönpanoa koskevassa asiassa.

Kaavoituksen yhteydessä tehdyssä YVA-menettelyssä toimivaltainen viranomainen on ollut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Oulunkaaren ympäristölautakunta ei ole toimivaltainen viranomainen tekemään päätöstä YVA-menettelyn soveltamisesta lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa hankkeissa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä liitteen 1 mukaisesti YVA-menettely on pakollinen, kun ottamisalueen pinta-ala on yli 25 ha tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 k-m3 vuodessa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että hakija on esittänyt täydennetyssä hakemuksessaan ja esittämässään vastineessa riittävät selvitykset alueen eläin- ja kasvilajeista, alueen kallioperästä, ympäristöstä sekä toiminnassa syntyvästä melusta, pölystä ja tärinästä. Oulunkaaren ympäristölautakunnan valvontakohteiden tarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella eläimet eivät täysin katoa ottamisalueilta lupa-aikana.

Paikkatietoikkunan karttatarkastelun perusteella suunnitelma-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, jotka tulee ottaa huomioon maa-aineslain (555/1981) 3 §:n perusteella. Metsälain (1093/1996) 10 § koskee metsäkäsittelyä eikä kyseisellä pykälällä ole välitöntä oikeudellista merkitystä arvioitaessa tämän maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä.

Lupa- ja valvontavirasto on arvioinut lausunnossaan, että ennakkoon esitetyn suunnitelman perusteella hanke ei todennäköisesti heikennä olennaisesti Vuosiojan tilaa. Lupa- ja valvontavirasto on todennut lausunnossaan, että mikäli Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon, alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa. Alue ei sijaitse luokitelulla pohjavesialueella.

Kalliokiviaineksen ottaminen, kiviaineksen louhinta ja murskaaminen sekä tuotteiden välivarastointi toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on myönnettävä. Hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti kalliokiviaineksen ottamis-, louhinta- ja murskaustoiminta sekä tuotteiden välivarastointi täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia. Valvontaviranomaisella on mahdollisuus antaa tarkentavia määräyksiä toiminnan aiheuttaman melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi sekä tärinän selvittämiseksi ja mittaamiseksi, jos se on tarpeen. Toiminnalla ei ennalta arvioiden ole haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin.

B:n mielipiteessä mainitun yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset. Suomen perustuslakia (731/1999) ja ihmisoikeuksia valvoo eduskunnan oikeusasiamies. Perustuslakia valvoo myös valtioneuvoston oikeuskansleri. Yhteiskäsittelyssä annettuun maa-aines- ja ympäristölupapäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Vastaus C:n mielipiteeseen

Mielipide C on huomioitu määräyksissä 5, 6, 7, 8, 11, 17, 18, 19 ja 22.

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka

huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa

terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 48 §:n ja maa-aineslain 1 §:n mukaisesti lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava myös, mitä luonnonsuojelulaissa (9/2023) ja sen nojalla säädetään.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai pohjavedelle eikä erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.

Lupa- ja valvontavirasto on lausunnossaan arvioinut, että hanke ei todennäköisesti heikennä olennaisesti Vuosiojan tilaa. Lupa- ja valvontavirasto on todennut lausunnossaan, että mikäli Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon, alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa.

Paikkatietoikkunan karttatarkastelun perusteella suunnitelma-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, jotka tulee ottaa huomioon maa-aineslain (555/1981) 3 §:n perusteella. Metsälain (1093/1996) 10 § koskee metsäkäsittelyä eikä kyseisellä pykälällä ole välitöntä oikeudellista merkitystä arvioitaessa tämän maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä.

Oulunkaaren ympäristölautakunta ei ole toimivaltainen viranomainen tekemään päätöstä YVA-menettelyn soveltamisesta lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa hankkeissa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä liitteen 1 mukaisesti YVA-menettely on pakollinen, kun ottamisalueen pinta-ala on yli 25 ha tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 k-m3 vuodessa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että hakija on esittänyt täydennetyssä hakemuksessaan ja esittämässään vastineessa riittävät luontoselvitykset.  Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti, maa-aines- ja ympäristölupa voidaan myöntää hakijalle. Valvontaviranomaisella on mahdollisuus antaa tarkentavia määräyksiä toiminnan aiheuttaman pölyämisen ja melun haittojen ehkäisemiseksi, jos se on tarpeen.

Yhteiskäsittelyssä annettuun maa-aines- ja ympäristölupapäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Vastaus D:n mielipiteeseen

Mielipide D on huomioitu määräyksissä 5, 6, 7, 8, 11, 17, 18, 19 ja 22.

Iin kunnan menettelyvirheestä johtuen uudelleen kuulutus on mahdollistanut samalla sen, että hakija on voinut täydentää ja muuttaa hakemusta omasta aloitteestaan ennen päätöksen tekoa hallintolain (434/2003) 22 §:n mukaisesti. Hakemuksen olennaiset muutokset on ilmoitettu kuulutuksen alussa. Kuulutusaikana muistutuksia asian johdosta ovat voineet esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Ympäristönsuojelulain 43 §:n ja maa-aineslain 13 §:n mukainen asianosaisten kuuleminen on tehty molemmilla kuulutusjaksoilla. Kaikilla muilla kuin asianosaisilla on ollut oikeus esittää mielipiteensä asian johdosta.

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu toiminnalle asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka

huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa

terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 48 §:n ja maa-aineslain 1 §:n mukaisesti lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava myös, mitä luonnonsuojelulaissa (9/2023) ja sen nojalla säädetään.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu D:n mielipiteessään esittämää vaaraa tai haittaa omaisuudelle, terveydelle tai pohjavedelle eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Lupa- ja valvontavirasto on lausunnossaan arvioinut, että hanke ei todennäköisesti heikennä olennaisesti Vuosiojan tilaa. Lupa- ja valvontavirasto on todennut lausunnossaan, että mikäli Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon, alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti, maa-aines- ja ympäristölupa voidaan myöntää hakijalle.  Valvontaviranomaisella on mahdollisuus antaa tarkentavia määräyksiä toiminnan aiheuttaman melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi sekä tärinän selvittämiseksi ja mittaamiseksi, jos se on tarpeen.

Maa-aineslain 21 §:n 5 momentin mukaan yhteiskäsittelyssä annetun luvan täytäntöönpanoon sovelletaan ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoa koskevia menettelysäännöksiä. Luvanvaraisen toiminnan aloittamiseen muutoksen hausta huolimatta sovelletaan ympäristönsuojelulain 199 §, jonka mukaisesti Oulunkaaren ympäristölautakunta harkitsee ja päättää luvan täytääntöönpanoa koskevassa asiassa. Yhteiskäsittelyssä annettuun maa-aines- ja ympäristölupapäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on hakemuksessa esitetystä viidestä (5) vuodesta poiketen voimassa kiinteistön omistajan suostumuksen ajan 31.12.2029 saakka, johon mennessä kaikki suunnitelma-aluetta koskevat jälkihoitotyöt on suoritettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan (yhteisluvan) mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta (maa-aineslaki 21 § ja ympäristönsuojelulaki 199 §).

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että hakija on esittänyt perustellut syyt täydennetyssä hakemuksessaan ja esittämässään vastineessa koskien lupaa saada aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen heti lupapäätöksen saatuaan muutoksenhausta huolimatta. Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa lupamääräysten ja ottamissuunnitelman mukaan, toiminnan aloittaminen yhteislupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Maa-aineslain 21 §:n 5 momentin mukaan yhteiskäsittelyssä annetun luvan täytäntöönpanoon sovelletaan ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoa koskevia menettelysäännöksiä. Ympäristönsuojelulain 2 §:n mukaisesti ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Kalliokiviainesten ottamistoimintaan sovelletaan maa-aineslakia (maa-aineslaki 1 §). Koska kalliokiviaineksen fyysinen ottaminen on maa-ainesluvan varassa, ei toiminnan aloittamisen salliminen sinänsä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ympäristönsuojelulain 199 §:n perusteella.

Kalliokiviaineksen ottaminen toteutettuna täydennetyn lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti täyttää maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset, joilla lupa on

myönnettävä. Iin Huhtaharju Wind Farm Oy on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, eivätkä ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Toiminnalla ei ennalta arvioiden ole haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin. Kiinteistöllä ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja.  

Luvanhakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39-40, 42-45, 47 a, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 96, 111-114, 123, 134, 167-170, 190-191, 199, 205 § ja liite 1.

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4 ja 11-15 §.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16 a, 19-21, 23 a ja 23 b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §.

Jätelaki (646/2011) 1, 6, 8, 12-13, 17, 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1, 7-10 ja 33 §.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 4 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja

kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Vesilaki (587/2011) 2 luku 15 §.

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §.

Luonnonsuojelulaki (9/2023) 70 §.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

Hallintolaki (434/2003) 22 §.

Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven

jätehuoltomääräykset, Seudullinen jätehuoltojaosto 15.9.2022 11 §.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 § 28 hyväksymä maksujen määräytymisperusteet.

Vakuus

Luvanhakijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen vakuus, jotta lupapäätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. Oulunkaaren ympäristölautakunta hyväksyy hakemuksessa esitetyn vakuuden, jonka suuruus on 73 700,00 euroa. Tämä vakuus palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman ja tässä lupapäätöksessä määrätty maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus on asetettu.

Luvanhaltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle

lupamääräysten noudattamiseksi 25.4.2024 § 28 maksutaulukon mukainen vakuus (maa-aineslaki 12 §). Vakuus on 1500 € ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 € myönnetyn otettavan maa-ainesmäärän jokaista kiintokuutiota kohti. Vakuuden määrä lupamääräysten noudattamiseksi on:

5,2 ha x 1500 €/ha + 360 000 k-m³ x 0,04 €/k-m3 = 22 200,00 €.

Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.12.2030 saakka. Oulunkaaren

ympäristölautakunnalla on kustannustason oleellisesti muuttuessa oikeus

tarkistaa vakuuden suuruus.

Maksut ja niiden perusteet

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 5894,50 €.

3960,00 € + (1785,00 € – 535,50 €) + 685,00 € =  5894,50 €

Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 25.4.2024 §

28 hyväksymää maksutaksaa, jonka mukaan maa-aineslupahakemuksen

käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn kiviainesmäärän tilavuuden (360 000 k-m3) mukaan 11,00 €/1000 m3, kuitenkin vähintään 410 € ja enintään 5420 €. Yhteislupahakemuksen käsittelymaksu määräytyy siten, että maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksu peritään täysimääräisenä (3960,00 €) ja lisäksi peritään ympäristöluvan käsittelymaksu 30 % alennettuna. Kivenlouhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen taksan mukainen käsittelymaksu on 1785,00 €. Maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisten toimenpiteiden suorittamisesta peritään maksutaksan 199 §:n mukainen käsittelymaksu 685,00 €.

Valvontamaksu

Lisäksi luvanhaltijan on maksettava jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka luvan myöntämishetkellä on 7,97 € sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 345 € ja enintään 4120 €. Yhdistetyn maa-aines- ja ympäristölupakohteen valvontamaksu on edellä mainittu vuosittainen valvontamaksu ja lisäksi 275 € luvan myöntämishetkellä.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 §:n ja

ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti. Tieto kuulutuksesta julkaistaan

myös Iin kunnan verkkosivuilla.

Ote pöytäkirjasta:

Iin Huhtaharju Wind Farm Oy

Lupa- ja valvontavirasto

Muistuttaja A

Mielipiteen antaja A

Mielipiteen antaja B

Mielipiteen antaja C

Mielipiteen antaja D

Ympäristöjohtajan päätösesitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.

Päätös