Viranomaislautakunta
Pöytäkirja 19.08.2026/Pykälä 49

VIRANOMA 19.08.2026 § 49  

857/10.03.00.01/2026  

Valmistelija va. johtava rakennustarkastaja Teijo Kettunen puh. 0400 384691

Hallintojohtaja Henri Pätsi on 31.07.2026 lähettämällään sähköpostilla pyytänyt Pudasjärven viranomaislautakunnalta täydennystä aikaisemmin toimitettuun vastaukseen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Täydennyspynnössä on pyydetty vastaamaan kantelun tekijän esittämiin kysymyksiin ja väittämiin.

Hallintojohtaja on pyytänyt antamaan vastaukset 18.08.2026 mennessä. Viranomaislautakunnan kokousaitatauluista johtuen vastauksen antamiseen myönnettiin jatkoaikaa 20.08.2026 klo 9.00 saakka.

Vastauksia kysymyksiin

Sain oma-aloitteisesti selville, että kanteluani koskevassa rakennuslupa-asiassa olisi tehty varsin epäilyttävä rakennuskohteen käyttötarkoituksen muutos tai epäilyttävä käyttöönottokatselmus (liite 1). Kyseinen käyttöönottotarkistus olisi tehty sunnuntaina 7.7.2024, jolloin rakennusvalvonta olisi ollut suljettuna ja katselmuksia ei olisi kyseisenä aikana mahdollista toteuttaa. Kyseenalaisen katselmuksen lähetti minulle pyynnöstäni Pudasjärven kaupungin palvelusihteeri Marjut Luukkonen 14.1.2026.

Täydennän kanteluani ja pyydän oikeusasiamiestä kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että rakennusvalvonnan 14.1.2026 hyväksytty, järjestelmään viety "katselmus" (päivätty 7.7.2024, sunnuntai) on ristiriidassa viranomaisen oman aiemman ilmoituksen ja 18.12.2025 oikeusasiamiehelle annetun Pudasjärven selvityksen kanssa.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Kyseisessä tapauksessa on haettu kohteelle uudella luvalla 23-0086 vapaa-ajan rakennusta, ei varsinaisesti käyttötarkastuksen muutosta koska hakemukset ovat eriä. Käyttötarkastuksessa on tarkastajan mukaan käyty 4.7.2024 mutta näppäilyvirheen vuoksi on päivämäärä tullut 7.7.2024. Vaikka rakennusvalvonta on suljettu virallisesti ja virka-aika on päättynyt, niin joskus katselmukset venyvä pitäjän laajuuden vuoksi ns. virka-ajan ulkopuolelle ja katselmus suoritetaan. Pääsääntöisesti katselmukset tehdään virka-aikana. Kantelun tekijä ei viittaa päivämäärällä, mitä aiempaa ilmoitusta tarkoittaa sekä miten se on ristiriidassa aiemmin annetun Pudasjärven selvityksen kanssa.

1) Tiedustelin 14.7.2025 sähköpostitse johtavalta rakennustarkastajalta, milloin hallintopakkotoimiin (purkamiseen) ryhdytään HO:n päätöksen mukaisesti.

Johtavan rakennustarkastajan vastaus 14.8.2025 (Liite 2): ”Rakennusvalvonta rauettaa myönnetyn rakennusluvan HO:n päätökseen perustuen. ”Siirtoajankohtaa tai määräaikaa siirrolle ei ole vielä mietitty tai määrätty. Tästä asiasta ja aikataulusta keskustellaan luvanhakijan kanssa. Loma-ajoista johtuen asiaa ei ole vielä otettu esille. Ajankohta selvinnee sitten myöhemmin.”

Jos 7.7.2024 olisi todella suoritettu käyttöönottokatselmus, joka olisi "laillistanut" rakennuksen taukotupana, johtava rakennustarkastaja olisi ilman muuta ilmoittanut tästä vastauksessaan elokuussa 2025. Sen sijaan hän totesi asian olevan kesken ja siirtoajankohdan avoinna.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Hallintopakkolain mukaisiin toimenpiteisiin on valmistauduttu viranoamislautakunnan kokoukseen 16.3.2026, mutta on ilmennyt, että asian vaatii vielä edelleen valmistelua. Pudasjärven kaupungin viranomaislautakunta ryhtyy toimiin rakennusluvan 23-0086 mukaisen vapaa-ajan rakennus -asian hallintopakkoprosessin vireillesaattamiseksi, kun asiassa on kuultu eduskunnan apulaisoikeusasiamiestä. Lupa 23-0086 on rauennut ja jäljellä on vain lupa 22-0019.

2.) Pudasjärven rakennusvalvonta on antanut oikeusasiamiehelle virallisen vastineen 18.12.2025. Oikeusasiamiehen pyytämässä vastauksessa keskeisenä asiana oli hallintopakkomenettelystä kieltäytyminen. Vastineessa viranomainen ei ole maininnut, että kohteelle olisi suoritettu käyttöönottokatselmus tai että kohteella olisi voimassa oleva lupa, vaikka se olisi ollut heidän keskeisin puolustusargumenttinsa laillisuusvalvonnassa.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Hallintopakkomenettelyn käyttämisessä viranomaisella on pääsääntöisesti harkintavaltaa. Ehdotonta puuttumisvelvollisuutta ei ole, vaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella arvioidaan, tuleeko ryhtyä toimenpiteisiin. Pudasjärven rakennusvalvonta ja viranomaislautakunta harkitsee tapauskohtaisesti, mitkä seikat kulloinkin ovat merkittäviä asian kannalta.

Toimenpidelupa on vanhentunut 4.3.2025. Toimenpideluvassa taukotuvan paikka on esitetty rakennusvalvonnan yleisen käytännön mukaisesti yli 100 metrin päähän Haisuvaaran Valkeisen rannasta. Esitetty paikka on ollut päätöksen teolle yhtäläinen ja tasavertainen kaupungissa muille hakijoille ja muissa paikoissa tehtyjen päätösten kanssa. Rakennustarkastajan harkintavaltaa ohjaavat hallinnon yleiset oikeusperiaatteet (HL 6 §). Tärkeää on muistaa yhdenvertaisuus, niin että samankaltaisissa tilanteissa toimitaan johdonmukaisesti samalla tavalla. Tämä toimintatapa on jopa kirjattu kaupungin rakennusjärjestykseen 5.1.2018. Lainaus rakennusjärjestyksestä, joka on ollut voimassa päätöstä tehdessä;

Ranta-alueen määritelmä. Ranta-alueen leveys vaihtelee vesistön ja maasto-olosuhteiden mukaan. Ranta-alue ulottuu rantaviivasta sisämaahan päin niin pitkälle kuin asutuksella on vaikutusta vesistöön. Ranta-alue ulottuu yleensä enintään 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Pudasjärvellä vakiintunut käytäntö on n. 100 m.

3) Väitetyn katselmuksen aikaan (7.7.2024) kohteessa oli vireillä rakennuslupahakemus vapaa-ajan asunnoksi, koska rakennusvalvonta oli itse todennut rakennuksen olevan taukotuvan vastainen. On epäloogista, että rakentaja pyytäisi käyttöönottokatselmusta uudelleen, nimenomaan "taukotuvaksi", kun hänet on velvoitettu ja hän on hakenut lupaa "vapaa-ajan asunnolle". MRL 150 § mukaan katselmus suoritetaan rakentajan pyynnöstä. Ei ole uskottavaa, että rakentaja pyytäisi uudestaan katselmusta taukotuvaksi tilanteessa, jossa rakennuksen varustelu (sauna, tulisijat, pesutilat) on sama kuin tammikuussa 2023, jolloin rakennus todettiin taukotuvaksi kelpaamattomaksi. Samassa varustuksessa olevan rakennuksen (sauna, tulisijat, pesutilat) ei voida uudellakaan katselmuksella odottaa täyttävän taukotuvan lupaehtoja. Jos rakennustarkastaja olisi todella mennyt paikalle 7.7.2024 ja nähnyt saunan ja pesutilat, hänen olisi virkavastuunsa perusteella pitänyt hylätä rakennus taukotuvaksi käyttöönotettavana (kuten hän teki 2023). Sen sijaan hän fiktiivisen tarkastuspöytäkirjan perusteluin väittää nyt hyväksyneensä rakennuksen käyttöönotettavaksi taukotupana varustein (sauna, tulisijat, pesutilat), jotka aiemmassa katselmuksessa aiheuttivat taukotuvaksi käyttöönotettavan rakennuksen hylkäämisen ja vaatimukseen velvoittaa rakentajaa hakemaan rakennuslupaa vapaa-ajan asunnolle.

Viranomainen olisi toiminut hallintolain vastaisesti edistämällä kahta toisensa poissulkevaa prosessia

•    Katselmus 23.1.2023 (liite 3): Viranomainen on todennut (tammikuu 2023), että rakennus on varustelultaan vapaa-ajan asunto, ja velvoittanut rakentajan hakemaan sille rakennuslupaa. Tämä prosessi johti myöhemmin hallinto-oikeuden kumoavaan päätökseen.
•    Katselmus 7.7.2024 (liite 1): Samanaikaisesti viranomainen väittää suorittaneensa 7.7.2024 käyttöönottokatselmuksen, jossa rakennus on ollut sama varustelultaan kuin aiemmin, olisi hyväksytty "taukotuvaksi" alkuperäisen toimenpideluvan mukaisena.

- Kaupungilla ei ole ollut toimivaltaa hyväksyä rakennusta maa- ja metsätalousperiaatteella tilanteessa, jossa poikkeamislupaa koskeva valitus on ollut vireillä hallinto-oikeudessa.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Kaupungilla ei ole tiedossa, että tähän kanteluun olisi liittynyt poikkeamislupa, josta olisi kanneltu hallinto-oikeuteen. Rakennusluvasta 23-0083 on ollut kantelu hallinto-oikeudessa. Kantelun tekijä esittää väitteitä, joihin hänellä ei ole todisteita. Väite fiktiivisestä tarkastuspöytäkirjasta vaatii myös todisteen. Katselmus on tehty 4.7.2024 kuten aikaisemmin on todettu. Katselmuksen 23.1.2023 on tehnyt rakennustarkastaja Kettunen ja 4.7.2024 johtava rakennustarkastaja Riihikankare. Viranomaislautakunta ei voi ottaa siihen kantaa mitä luvan hakija on mielessään ajatellut eri vaihtoehtoja harkitessaan.

4) Asiakirjan oikeudellinen pätevyys edellyttää, että sen laatija ja hyväksyjä on yksilöitävissä. Hallintolain ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaan viranomaisen on allekirjoituksellaan tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisellaan todennettava, kuka katselmuksen on suorittanut ja kuka pöytäkirjan on hyväksynyt. Tämä on välttämätöntä henkilökohtaisen virkavastuun toteutumiseksi. Niin kauan kuin katselmuspöytäkirja on nimetön ja allekirjoittamaton, se ei ole virallisesti pätevä hallintopäätös tai todiste, vaan ainoastaan luonnos.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Katselmuspöytäkirja on pöytäkirja, ei päätös, koska siinä ei ole ollut määräyksiä tai huomautuksia. Käyttöönottopöytäkirjassa 4.7.2024 on alimmaisena allekirjoittajana Outi Riihikankare johtava rakennustarkastaja.

5) Virallisia katselmuksia ei suoriteta sunnuntaisin, eikä katselmuspöytäkirjassa ole esitetty mitään poikkeuksellista perustetta sille, miksi virkamies (tunnistamaton rakennustarkastaja) olisi suorittanut virkatehtäviä virastoajan ulkopuolella, eli 7.7.2024, sunnuntaina. Rakennusvalvonta on virallisesti ilmoittanut heinäkuun olevan katselmustoiminnan osalta sulkuaikaa (ns. kesätauko), jolloin katselmuksia ei suoriteta lainkaan. On epäuskottavaa, että viranomainen olisi suorittanut katselmuksen aikana, jolloin se on itse ilmoittanut palvelujen olevan keskeytyneenä. Nyt katselmus on "ilmestynyt" sähköiseen järjestelmään hyväksyttynä vasta 14.1.2026 – eli yli puolitoista vuotta väitetyn katselmuksen ajankohdan jälkeen.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Katselmus on suoritettu 4.7.2024. Viralliset katselmukset pyritään tekemään virka-aikana. Laki ei kiellä viranhoitamista suorittamasta tehtäviä virka-ajan ulkopuolella. Pudasjärven kaupungin viranhaltijoilla on yleisesti käytössä liukuva toimistotyöaika. Toistuva työskentely virka-ajan ulkopuolella edellyttää yleensä esihenkilön kanssa sopimista tai pakottavaa virka-avun antamista. Pudasjärvellä on pitkät etäisyydet ja siksi monesti virkatöitä on tehty virka-ajan ulkopuolella. Kyseessä on vakiintunut toimintatapa laajassa kunnassa.

6) Ei ole uskottavissa, että rakennusvalvoja virkavastuullisena viranomaisena tosiasiallisesti olisi käynyt katselmuksellaan väitettynä ajankohtana (7.7.2024) ja hyväksyisi rakennuksen käyttöönoton turvallisena tai ilman merkittäviä huomautuksia katselmuspöytäkirjassaan, huomioiden kohteen keskeneräisyyden. Rakennuksen kattopinta-alasta merkittävä osa on ilman vesikatetta, ja kyseinen lape on osin pelkän aluskatteen sekä irrallisten ruoteiden ja pressun peitossa. Koska rakennuksessa on tulisijoja, myös puuttuvat palotikkaat muodostavat välittömän turvallisuusriskin, joka estää hyväksyttävän käyttökatselmuksen. Tänään (17.1.2026) käydessäni mökillä, totesin rakennuksen edelleen olevan samassa, keskeneräisessä kunnossa.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Kannanotossa viitataan rakennusvalvojaan.

Rakennustarkastaja on käynyt katselmuksella 4.7.2024, kuten asia on edellä todettu. Rakennustarkastaja tekee päätöksen, milloin rakennukselle voidaan antaa käyttölupa.

Palotikkaiden ei tarvitse olla seinään asennettuna, vaan ne voivat olla välittömästi myös käytettävissä. Suositeltavaa on, että palotikkaat on kiinteästi asennettu.

7). Pudasjärven viranomaislautakunta on 13.7.2022 (liite 4) antamallaan päätöksellä asettanut kyseiselle rakennukselle oikeudellisesti sitovan rakennus- ja käyttökiellon. Tämä päätös perustui rakennustarkastajan 11.7.2022 suorittamaan paikallakäyntiin ja siellä tehtyihin havaintoihin. Korostan, että lautakunta ei ole päätöksen antamisen jälkeen – tähän päivään mennessä (19.1.2026) – tehnyt uutta päätöstä, jolla kyseinen rakennus- ja käyttökielto olisi purettu tai todettu rauenneeksi. 11.7.2022 rakennuspaikalla ”taukotuvan” luvanvastaisen, vapaa-ajankäytön todennut rakennustarkastaja Teijo Kettunen toimii edelleen kaupungin rakennusvalvojana. Rakennusvalvonnalla on näin ollen varmuudella ollut tieto kiellosta. Rakennusvalvoja ei voi ylittää tai kumota ”ylemmän” toimielimen (lautakunnan) tekemää päätöstä käyttöönottokatselmuksella ilman uutta, nimenomaista ja pykälään perustuvaa lautakunnan päätöstä rakennus -ja käyttökiellon raukeamisesta.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Kannanotossa viitataan rakennusvalvojaan.Teijo Kettunen toimii rakennustarkastajana.

Käyttökielto on koskenut taukotupaa, joka oli sijoitettu tontilla toimenpideluvan 22-0019 vastaisesti.

Kettusen katselmuksessa antaman ohjeistuksen jälkeen rakennushankkeeseen ryhtynyt on siirtänyt rakennuksen luvan mukaiseen sijaintiin. Käyttökielto on koskenut liian lähellä rantaa sijoitettua taukotupaa.

Viranomainen on aikeissa käyttää tätä kyseenalaista pöytäkirjaa nyt todisteena (viranomaislautakunnan esityslista, liite 5) hallinto-oikeudessa vireillä olevassa toisessa (liiteri) valitusasiassa. On vakava loukkaus oikeusvaltioperiaatetta kohtaan, että viranomainen esittää tuomioistuimelle todisteena asiakirjan, jonka se on itse tiennyt olevan todellisuuspohjaa vailla oleva vielä joulukuussa 2025 oikeusasiamiehelle vastatessaan. Itse olen kuitenkin pakotettu hakemaan ensin oikaisua ja sen jälkeen laatimaan valituksen hallinto-oikeudelle käyttöönottopöytäkirjan kumoamiseksi. Katson, että Pudasjärven rakennusvalvontaviranomainen on menettelyllään loukannut perustuslain 21 §:ssä turvattua oikeuttani hyvään hallintoon ja oikeusturvaan. Viranomainen on laatinut katselmuspöytäkirjan, joka ei vastaa tosiasiallisia tapahtumia, ja on nyt johtavan rakennustarkastajan esityksestä aikeissa lähettää tämän totuudenvastaisen asiakirjan hallinto-oikeudelle todisteeksi.

 Onko kyseessä jo virallisen asiakirjan, valituskelpoisen viranhaltijapäätösasiakirjan väärennös?

Rakennusvalvonta on todennäköisesti yrittänyt "pelastaa" laittoman rakennuksen luomalla takautuvasti asiakirjan, joka on sisällöltään (taukotupa-hyväksyntä) ristiriidassa viranomaisen omien aiempien havaintojen ja hallinto-oikeudessa olevan keskeneräisen lupa-asian kanssa. Tämä on poikkeuksellisen vakava virkatoimien väärinkäytös, jolla on pyritty harhauttamaan sekä naapuria, oikeusasiamiehestä että (esitys vastineeksi) hallinto-oikeutta. Koska rakennusvalvonta on aikaisemmin kieltäytynyt ryhtymästä hallintopakkomenettelyyn luvattomien rakennusten osalta, on fiktiivisen katselmuspöytäkirjalla ollut tosiasiallinen yritys todentaa, että rakennuksella olisi voimassa oleva toimenpidelupa.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti, rakennuspaikalle ei voida myöntää lupaa rakentaa ilman poikkeamislupaa. Kaupunki taas tietää, että poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä, eikä kaavaa ole suunnitteilla.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Kantelun tekijä pitää tehtyä pöytäkirjaa kyseenalaisena ja että se olisi mahdollisesti väärennös, mutta ei esitä asiassa kiistatonta todistetta, vaan esittää omia arvioita prosessista.

Laadittu pöytäkirja ei sisällä MRL 150 §:n mukaisia huomautuksia tai määräyksiä, joista kiinteistön omiastajalla olisi ollut mahdollisuutta hakea oikaisua.

"Olen pyytänyt kaupungilta kyseisen katselmuspöytäkirjan lokitiedot 15.1.2026 varmistaakseni asiakirjan todellisen luontiajankohdan ja katselmuksen suorittajan henkilöllisyyden, joka ei pöytäkirjasta ilmene. Tämän kanteluun tehtävän lisäyksen ”jättöajankohtana”, en ole saanut vielä vastausta.

Kyseessä ei ole inhimillinen erehdys, vaan järjestelmällinen pyrkimys kiertää lainvoimaisia tuomioistuinpäätöksiä ja murentaa naapurin oikeusturva luomalla todellisuutta vastaamattomia viranomaisasiakirjoja.

Perusteluni osoittaa, ettei kyseessä ole voinut olla aito, rakentajan tilaama katselmus, vaan rakennusvalvonnan sisäinen, takautuvasti luotu asiakirja, jolla yritetään peittää se tosiasia, että alkuperäinen toimenpidelupa oli umpeutunut. Tämä vahvistaa vahvan epäilyksen siitä, että kirjoitettu katselmuspöytäkirja on laadittu "toimistotyönä" vasta tammikuussa 2026. Pöytäkirjan sähköinen hyväksyntä vahvistaa epäilyjä – ”Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty 14.01.2026, klo 13:22.”

”katselmuksen” valmistelu on todennäköisesti alkanut vasta, kun hallinto-oikeus on pyytänyt vastinetta 11.12.2025 jättämääni valitukseen koskien samalle rakennuspaikalle rakennettuun liiteriin. Perustelin valitustani seuraavasti: Rakennustarkastaja Teijo Kettusen on katsottava rauettaneen metsätalouskäyttöön tarkoitetun taukotuvan toimenpidelupa katselmuspöytäkirjallaan 13.1.2023. Muutoin toimenpideluvan voimassaoloajasta määrätään Pudasjärven rakennusjärjestyksessä:

” Toimenpidelupa raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.”

Ilman naapurinkuulemista suoritettu toimenpidelupa myönnettiin hakijalle 17.2.2022, joten se olisi vanhentunut kolmen vuoden kuluttua, 17.2.2025.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Lokitieto, jonka kaupunki on saanut, liitetään tähän vastaukseen. Kaupunki ei ole saanut pyynnöstä huolimatta järjestelmätoimittajalta muuta tietoa.

Katselmuspöytäkirja, jonka rakennustarkastaja Kettunen on tehnyt, ei sisällä varsinaista määräystä luvan 22-0019 raukeamista, vaan pöytäkirjassa on edellytetty, että taukotupa on siirrettävä eri sijaintiin. Kettunen on esittänyt, että sille sijainnille ja tarkastuksen tekohetkellä havaittujen ominaisuuksien vuoksi, rakennukselle haettaisiin rakennuslupa. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä olisi ollut oikeus hakea määräykseen oikaisua, jos määräys olisi luvan raukeamisesta annettu. Siis lupa 22-0019 on edelleen ollut voimassa ja työ on aloitettu, mutta väärään sijaintiin.

Olen esittänyt useita todisteita viranomaislautakunnan asenteellisuudesta ja puolueellisesta menettelystä. Tämän vuoksi on kyseenalaista, voidaanko Pudasjärven rakennusvalvontaa pitää enää esteettömänä ja puolueettomana toimijana asiani käsittelyssä.

Kyseessä on jo toinen kerta, kun rakennusvalvontaviranomainen on omavaltaisesti muuttanut rakennuksen käyttötarkoitusta lupaprosessin aikana. Näkemykseni mukaan viranomainen on toiminut näin helpottaakseen lupaharkintaa ja sivuuttaakseen ne vaatimukset, joita alkuperäinen käyttötarkoitus olisi edellyttänyt. Käyttötarkoituksen muuttaminen ilman hakijan suostumusta tai tosiasiallista perustetta ei vastaa hyvää hallintotapaa eikä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista menettelyä, sen sijaan, että kohdetta olisi arvioitu sen todellisen tarkoituksen ja sitä koskevien säädösten mukaisesti.

Olen ilmoittanut aikaisemmasta vastaavasta menettelystä oikeusasiamiehelle aiemmin 29.11.2025. Käsitykseni mukaan viranomainen on muuttanut käyttötarkoitusta tarkoitushakuisesti luodakseen kohteelle keinotekoisen ja helpommin saavutettavan laillistamisperusteen.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Viranomainen ei voi ilman hakijan lupaa muuttaa käyttötarkoitusta, ja näin ei ole asiassa ole myöskään menetelty. Uusi hakemus on tullut rakennusvalvontaan 8.3.2023, jossa on haettu lupaa vapaa-ajan rakennukselle. Luvan numero on 23-0086 ja päätös siitä on tehty 6.6.2023. Rakennus on kerrosalaltaan 5 m2 isompi kuin toimenpideluvassa 22-0019.

Kantelun tekijä esittää omia tulkintoja ja johtopäätöksiä viranomaisen toiminnasta, ilman todeisteita.

Kun sain tietooni 7.7.2024 tehdystä, 14.1.2026 hyväksytystä katselmuspöytäkirjasta. Sain pöytäkirjan nähtäväkseni Pudasjärven kaupungin palvelusihteerin Marjut Luukkosen sähköpostitse toimittamana 14.1.2026.

Olen EOA:lle 18.1.2026 lähettämässäni lisätiedoissa tuonut esiin useita ristiriitaisuuksia ja epäilykseni katselmuksen todellisuudesta.

-14.1.2026 julkaistu viranomaislautakunnan kokouksen esityslista (liite 1), josta ensimmäinen havainto, että kohteelle olisi suoritettu käyttöönottokatselmus sunnuntaina 7.7.2024.

-Lähetin 15.1.2026 Pudasjärven kirjaamoon pyynnön saada nähtäväkseni lokitiedot kyseisen rakennuspaikan Lupapiste-järjestelmän lokiotteen, josta ilmenevät kaikki kyseiseen hankkeeseen tehdyt kirjaukset, muokkaukset ja tallennukset aikavälillä 15.2.2022 – 15.1.2026 toimitettavaksi sähköpostiosoitteeseeni (liite 2). Erityisesti tarkensin pyyntöäni koskemaan lokitietoja 7.7.2024 päivätyn katselmuspöytäkirjan osalta. Saan vastauksen tähän 20.1.2026, jossa luvataan lokitiedot 14 vrk:n kuluessa (liite 3).

- 21.1.2026 pidetyn viranomaislautakunnan kokouksen pöytäkirja julkaistiin kaupungin sivuilla 23.1.2026. Koska olin esittänyt 15.1.2026 pyynnön saada nähtäväkseni katselmuspöytäkirjan lokitiedot, joku ilmeisesti huomasi katselmuksen tapahtuneen sunnuntaina 7.7.2024, katselmus muutettiin nyt tapahtuneeksi torstaina 4.7.2024 (liite 4). Pöytäkirjan mukaisesti Pudasjärvi päättää antaa vastineen hallinto-oikeuteen koskien samalle rakennusoikeudettomalle rakennuspaikalle rakennetun liiterin valitusasiassa. Nyt ei siis enää ole kysymys epäilystä hallintopäätöksen/katselmuspöytäkirjan väärentämisestä vaan myös sen käyttämisestä minua vastaan meneillään olevassa hallinto-oikeusprosessissa. Näin toimiessaan viranomaislautakunta vaarantaa oikeusturvani hallinto-oikeuden päätöksenteossa. Virheellinen tieto johtaa vääjäämättä virheelliseen oikeudelliseen harkintaan.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Lokitiedot on tämän vastauksen liitteenä. KHO on käsitellyt katselmuspöytäkirjan valituskelpoisuutta 13.12.2024 ja antanut päätöksen 3538/2024, dnro 63/2024. Koska katselmuksessa ei ole annettu huomautuksia, se ei ole valituskelpoinen päätös. Hallinto-oikeuteen ei ole annettu tietoisesti virheellistä tietoa.

-29.1.2026 saapui sähköpostiini Pudasjärven selvitys tapahtuneesta (Liite 5) mutta ei edelleenkään pyytämiäni lokitietoja. Saamani ”selvitys” vahvistaa entisestään epäilyksiäni katselmuspöytäkirjan laillisuudesta.

Alla saamani selityksen kahdeksan ”lipsahdusta” katselmuspöytäkirjan luonnissa:

•     Factasta rakennusvalvonta ei saa ulos metatietoja.
•     Katselmuspöytäkirja on luotu Factassa ja jostain syystä se ei ole siirtynyt eräajossa Lupapisteelle.
•    Factasta ei pysty varmistamaan milloin pöytäkirja on luotu.
•     Siirto ei ollut onnistunut, joten katselmustiedot eivät olleet siirtyneet.
•     Tarkastaja on korvannut 18.11.2025 vaillinaisesti siirtyneen pöytäkirjan 14.1.2026 kirjaten katselmuksen suoraan Lupapisteelle.
•         Tarkastaja on käynyt korjaamassa virheellisen päivämäärään      katselmuspöytäkirjaan 20.01.2026. Katselmus on suoritettu 4.7.2024, mutta pöytäkirjaan oli lipsahtanut päivämäärä 7.7.2024.
•         Pöytäkirjan on laatinut Johtava rakennustarkastaja Outi Riihikankare, laatimispäivästä ei jää merkintää Factaan.
•              Katselmuspöytäkirja on siirretty factasta 18.11.2025 Lupapisteeseen. Katselmuspöytäkirjan puutuminen Lupapisteestä huomattiin siinä vaiheessa, kun asiakas kysyi katselmuspöytäkirjaa. (EOA pyysi 3.11.2025 Pudasjärveltä vastausta kanteluuni, eräpäivä vastaukselle oli 17.12.2025. ”Asiakas” olisi kysynyt katselmuspöytäkirjaa juuri EOA:n antamaan vastausaikaan.  Kanteluni keskeinen osa koskee nimenomaan hallintopakkomenettelyyn ryhtymistä kyseisen rakennuksen osalta, Tämä ”asiakkaan” oikea-aikainen muistutus olisi ehdottomasti kirjoitettu EOA:lle annettavaan vastaukseen.)
•              Pöytäkirjan on laatinut Johtava rakennustarkastaja Outi Riihikankare, laatimispäivästä ei jää merkintää Factaan. (itse pöytäkirjassa ei ole allekirjoittajaa tai merkintää siitä, kuka sen on suorittanut, ei huomautuksia keskeneräisyydestä)

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Pudasjärven kaupungin rakennusvalvonta ei voi vaikuttaa Facta-järjestelmän toimintaan tai toimimattomuuteen. Järjestelmän ylläpitäjältä on pyydetty tietoja lokikirjasta. Huomio koskee pääosin Facta-järjestelmän toimintaa, ja on hyvä, että huomattu virhe on voitu korjata itseoikaisulla.

-11.2.2026 sain vastauksen tietopyyntööni mutta en siis edelleenkään saanut nähtäväksi järjestelmän tuottamaa raporttia, vaan ainoastaan virkamiehen siitä laatiman tiivistelmän, joka osoittaa rakennusvalvonnan 29.1.2026 antaman selvityksen jälleen ristiriitaiseksi.(Liite 7)

Viranomainen väitti katselmustietojen siirtyneen tai niitä yritetyn siirtää jo 18.11.2025. Kaupungin antaman CGI:n teknisen lokin tiivistelmä kuitenkin osoittaa, että käyttöönottokatselmus on lisätty järjestelmään ensimmäisen kerran vasta 20.1.2026. Kyseistä katselmusta ei ole ollut olemassa järjestelmässä väitettynä katselmuspäivänä 4.7.2024 tai 7.7.2024 ei myöskään 18.11.2025 niin kuin 29.1.2026 annetun selvityksessä kerrotaan.

Tiivistelmä lokitiedoista paljastaa, että kyseistä lupaa koskevia tallennuksia on tehty 14.2.2022 (päivämäärä jolloin toimenpidelupa taukotuvalle julkaistiin oli 17.2.2022, muutaman päivän ero järjestelmään syötetyn ja kuulutuksen välissä ymmärrettävä?),  seuraavan kerran 23.1.2023 (päivämäärä jolloin rakennustarkastaja Teijo Kettunen kävi katselmuspöytäkirjan kirjauksin toteamassa, että rakennusta ei voida hyväksyä saunallisena ja pesutuvallisena hyväksyä käyttöönotettavaksi taukotupana ja vaati rakentajaa hakemaan rakennuslupaa vapaa-ajan asunnolle), Viimeisin ”facta-merkintä” 20.1.2026 osoittaa, että katselmus pöytäkirja on laadittu takautuvasti vasta tammikuussa 2026, liiterin  hallinto-oikeusvalituksen aikana. Tämä tiivistelmä, mikäli se vastaa aitoa lokiajoa, todistaa, että mitään katselmuksia ei ole tosiasiallisesti tehty heinäkuussa 2024. "Kyseessä on tarkoitushakuinen asiakirjan laatiminen takautuvasti. Pöytäkirjan tavoitteena on estää rakentajaan kohdistuva hallintopakkomenettely ja purkumääräys, johon viranomaisen olisi lain mukaan tullut ryhtyä.

On ilmeistä, ettei Pudasjärven kaupunki aio toimittaa pyytämiäni aitoja lokitietoja. Haluttomuus tietojen luovuttamiseen viittaa vahvasti siihen, etteivät katselmuksen tosiasialliset tiedot vastaa annettuja selvityksiä. Olen perustanut näkemykseni tiivistelmästä saamiini tietoihin.

Kyseisellä pöytäkirjalla pyritään takautuvasti laillistamaan rauennut toimenpidelupa ja luomaan perusteita uudelle toimenpideluvalle (liiteri) väittämällä sen kuuluvan ”valmiiseen pihapiiriin”, vaikka käyttöönottokatselmusta ei olisi tehty lainkaan.

Katselmusasiakirjan epäselvyydet ja kaupungin haluttomuus luovuttaa lokitietoja murentavat luottamusta viranomaistoiminnan laillisuuteen. Menettelyllä yritetään luoda virheellinen oikeudellinen peruste luvattomalle rakentamiselle, mikä loukkaa naapurin oikeusturvaa ja tasapuolisen kohtelun periaatetta.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Rakennustarkastaja Kettunen ei ole katselmuspöytäkirjassa 23.1.2023 vaatinut rakentajaa hakemaan rakennuslupaa. Rakennustarkastaja on kyseisessä katselmuksessa todennut, että toimenpideluvalla myönnetty taukotupa ei täytä taukotuvalle asetettuja ominaisuuksia ja omistajaa on kehotettu hakemaan rakennuslupa.

Kesätiedote 2024:

Jos kaupungin virallinen linja on ollut, että heinäkuussa palvellaan vain puhelimitse, se tarkoittaa, ettei rakennusvalvonnalla ole ehkä ollut kenttätyöresursseja viranhaltijoita suorittamassa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia (liite 8).

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Kesätiedote on ilmeisen kiistaton, mutta ei estä poikkeustapauksissa toimimaan toisin.

"Pudasjärven johtavalla rakennustarkastajalla ei ole ollut laillista toimivaltaa ryhtyä hyväksymään tai tulkitsemaan rakennusta toimenpideluvalla metsätalouskäyttöön aikana, jolloin samaa rakennusta koskeva laajempi lupaprosessi (rakennuslupa vapaa-ajan asunnoksi) oli vireillä ja ratkaistavana hallinto-oikeudessa.                                                                                                       Viranomainen ei saa kesken tuomioistuinprosessin tehdä päätöksiä tai katselmuksia, joilla pyritään ennakoimaan, muuttamaan tai ohittamaan vireillä olevan oikeudenkäynnin kohdetta ja sen tulevaa ratkaisua. Suorittamalla käyttöönottokatselmuksen ja tekemällä siitä omavaltaisia tulkintoja kesken tuomioistuinprosessin, johtava rakennustarkastaja ylitti toimivaltansa ja loukkasi hyvän hallinnon periaatteita suojellakseen luvatonta rakentajaa hallinto-oikeuden tulevalta ratkaisulta.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Kyseessä on ollut kaksi eri tapausta, jotka kyllä koskevat samaa rakennuspaikkaa. Tapaukset ovat luonteeltaan erilaisia, koska laajuustiedot ja sisällöt ovat erilaiset.

Aikaisempi on toimenpidelupa 22-0019 päivämäärällä 17.2.2022 ja toinen on rakennuslupa 23-0086 päivämäärällä 6.6.2023. Kantelu on koskenut rakennuslupaa 23-0086 sekä varaston ilmoitusta. Yleensä kantelun vireilletulolla on päätöksen täytäntöönpanoon lykkäävä vaikutus. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisen päätöstä ei voida panna täytäntöön ennen kuin kantelu on hallinto-oikeudessa lopullisesti ratkaistu.

Myös kunnallisissa asioissa pääsääntönä on se, että päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka päätöksestä on tehty valitus. Hallinto-oikeus voi asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kieltää valituksen kohteena olevan päätöksen täytäntöönpanon asian käsittelyn ajaksi. Tässä tapauksessa täytäntöönpanoa ei ole kielletty.

Asiassa on osoitettu, että viranomaisen virallisia asiakirjoja on laadittu ja hyväksytty takautuvasti järjestelmään. Johtava rakennustarkastaja vetoaa viranhaltijana katselmukseen, jonka väitetään tapahtuneen 7.7.2024, sunnuntaina (liite 1). Kysyttyäni kaupungilta lokitietoja (liite 2), katselmus muutettiin tehdyksi 4.7.2024. Järjestelmästä tulostetut lokitiedot kuitenkin todistavat aukottomasti, että kyseinen käyttöönottokatselmus on tosiasiallisesti hyväksytty järjestelmään takautuvasti vasta 14.1.2026, eli vasta sen jälkeen, kun hallinto-oikeus oli jo kumonnut rakennuksen varsinaisen rakennusluvan. Koska hyväksyntä on tehty järjestelmään puolitoista vuotta väitetyn ajankohdan jälkeen, huomioiden aikaisemmin oikeusasiamiehelle toimittamani todistelut, on olemassa ilmeiset perusteet epäillä, että katselmus on pelkästään paperilla luotu asiantila, jota ei ole tosiasiallisesti toimitettu kohteessa 7.7.2024 tai 4.7.2024.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Tätä väitettä on käsitelty edellisissä kohdissa.

Prosessi on ollut lainvastainen alusta alkaen: alkuperäinen toimenpidelupa (17.2.2022) myönnettiin ranta-alueen suunnittelutarvealueelle ilman maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellyttämää poikkeamislupaprosessia ja ilman naapurin kuulemista. Viranomainen ohitti oikeusturvani ja lain vaatimukset jo luvan antovaiheessa. Hankkeen tiedottamisen, poikkeamisluvan ja lakisääteisen naapurinkuulemisen laiminlyönnillä varmistettiin se, etten saanut naapurina tietoa luvasta ajoissa. Tällä menettelyllä evättiin tosiasiallinen muutoksenhakumahdollisuuteni, sillä lupaa koskeva 30 vuorokauden valitusaika ehti kulua umpeen ennen kuin sain tietää koko hankkeesta.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Kantatilan koko on yli 80 hehtaaria ja pitää sisällään paljon puustoista metsää. Kun hakija hakee kyseiselle alueelle taukotupaa, voi päätöksen tekevä rakennustarkastaja tulla ilman ristiriitoja johtopäätökseen, että kyseessä on tarkoituksenmukainen maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellinen taukotila. Rakennustarkastaja Kettunen kuvaa katselmuksessa, että oli tarkoitus pitää käyttöönottokatselmus metsätalouskäyttöön luvitetulle taukotuvalle. Sille olisi MRL:n 72 §:n kiellon estämättä mahdollista myöntää lupa ilman poikkeamispäätöstä. Lisäksi alun perin rakennuspaikka oli rakennusjärjestyksen mukaan riittävän etäällä vesistöstä. Naapurin kuuleminen on aina harkinnanvaraista. Siihen vaikuttavat etäisyydet, näkemäalueet, mahdollinen naapurin jatkorakentamisen esteet ynnä muut vastaavat seikat. Haettu paikka ei ole tarkastajan mielestä edellyttänyt kuulemista, eikä aiheuta haittaa tai estettä naapureiden jatkorakentamiselle.

 Katson, että johtava rakennustarkastaja rikkoo virkavelvollisuuttaan sekä hallintolain vaatimusta asianmukaisesta ja puolueettomasta asianvalmistelusta esittäessään lautakunnalle tietoisesti harhaanjohtavaa tietoa. Johtavan rakennustarkastajan esityksessä väitetään, että hallinto-oikeuden kumottua vapaa-ajan asunnon rakennuslupa, rakennus olisi palautunut luvalliseksi ”taukotuvaksi” (liite 3) vapaa-ajan asunnon varustein. Johtavan rakennustarkastajan esitystekstin mukaan, hallinto-oikeuden kumottua vapaa-ajan asunnon rakennusluvan, kohde muuttuisi takautuvasti lailliseksi taukotuvaksi. Rakennuksen todellinen varustelu (hirsirunko, lämpöeristys, tulisija, sauna ja peseytymistilat) osoittaa kyseessä olevan täysipainoinen vapaa-ajan asunto. Tällaisen rakennuksen laillistaminen taukotuvan nimikkeellä ohittaa tietoisesti ranta-alueen tiukat MRL:n suunnittelutarvealuemääräykset.

1.      Rakennusta ei voida palauttaa taukotuvaksi, koska se ei ole sellaiseksi koskaan rakennettu, eikä se ole sellaisena koskaan toiminut. Ensimmäisestä teknisestä tarkastuksesta (liite 4) lähtien on todettu, että kyseessä on saunallinen ja pesutuvallinen vapaa-ajan asunto. Koska hallinto-oikeus kumosi vapaa-ajan asunnon rakennusluvan, tontilla parhaillaan oleva rakennus on kokonaisuudessaan luvaton rakennus.
2.       Rakentaja sivuutti toimenpideluvan heti rakennustöiden alkaessa. Koska toimenpideluvan mukaista vaatimatonta taukotupaa ei ole olemassa, alkuperäistä lupaa on pidettävä käyttämättömänä.
3.      Toimenpidelupa taukotuvalle on myönnetty 17.2.2022. Kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan toimenpidelupa raukeaa, ellei hanketta aloiteta ja saateta loppuun kolmen vuoden kuluessa. Lupa on siten rauennut lopullisesti 17.2.2025 ilman maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista rakentamisen lopettavaa loppukatselmusta.

Johtava rakennustarkastaja pyrkii esityksellään luomaan lautakunnalle harhaanjohtavan kuvan siitä, että kyseessä olisi pelkkä tekninen paluu vanhaan statukseen. Tosiasiassa viranhaltija yrittää takautuvasti laillistaa toimenpideluvalla sellaista luvatonta rakentamista, jonka hallinto-oikeus on jo lainvastaiseksi todennut. Viranhaltija ei saa antaa päätöksentekoelimelle näin vakavasti harhaanjohtavaa esitystä.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Lupa taukotuvalle 22-0019 on edelleen ollut voimassa, sitä ei ole kukaan evännyt. Kantelun tekijä väittää virheellisesti rakennustarkastaja Kettusen katselmuksessa 23.1.2023 todenneen taukotuvan vapaa-ajan asunnoksi. Kettunen toteaa, että tulisijallinen sauna vaatii rakennusluvan ja mm. siksi ei voi hyväksyä taukotilaa toimenpideluvalla. Taukotuvan työt oli aloitettu siten, että rakennustarkastaja Kettunen piti jo käyttöönottokatselmuksen vajaan vuoden päästä luvan myöntämisestä.

Rauenneen toimenpideluvan lainvastainen soveltaminen ja loppukatselmus

Johtava rakennustarkastaja väittää esityksessään (liite 3), että: ”Loppukatselmus voidaan suorittaa vanhentuneeseenkin lupaan. Loppukatselmus suoritetaan pääsääntöisesti lupiin, kun hanke on valmis viimeistelytöineen...”

Tämä viranhaltijan lausunto on ilmeisessä ristiriidassa kaupungin oman rakennusjärjestyksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kanssa seuraavista syistä:

1.      Rakennustarkastaja toteaa itsekin, että katselmus tehdään, kun hanke on valmis. Tontilla oleva rakennus ei kuitenkaan ole toimenpideluvan mukainen hanke, vaan luvaton vapaa-ajan asunto. Rauenneeseen toimenpidelupaan ei voida tehdä loppukatselmusta rakennukselle, joka ei fyysisesti, varustelultaan eikä käyttötarkoitukseltaan vastaa kyseistä lupaa.
2.      Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan viranomaisella ei ole lainkaan toimivaltaa suorittaa loppukatselmusta tai tehdä hyväksyntöjä lupaan, joka on lopullisesti rauennut. Kun toimenpidelupa on rauennut 17.2.2025, sitä ei ole juridisesti enää olemassa, eikä sitä voida millään viranomaistoimenpiteellä herättää takautuvasti henkiin.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Lupa 22-0019 on ollut voimassa välillä 4.3.2022 – 4.3.2025. Rakennukselle voidaan tehdä vielä katselmus, vaikka sen olisi pitänyt olla valmis aikaisemmin. Syynä viivästymiseen on ollut valitukset, jotka ovat hidastaneen rakentamista. Ylimääräisestä katselmuksesta voidaan sitten periä eri korvaus. Rakennusvalvonnalla on ollut tieto, että hakemuksen mukainen rakennus on ollut korjattavana siten, että se voidaan hyväksyä taukotuvaksi. Aikaisempi rakennuslupa 23-0086 vapaa-ajan rakennukselle, joka oli noin 24 % suurempi kuin taukotupa, oli kumottu hallinto-oikeuden päätöksellä 11.11.2024. Toimenpidelupa 22-0019 ei ollut rauennut, eikä se ollut luvaton vapaa-ajan rakennus. Rakennustyö on saatettava loppuun 4.3.2025 mennessä eikä 17.2.2025 kuten kantelun tekijä virheellisesti esittää.

Kun rakennus on todettu vapaa-ajan asunnoksi ja hallinto-oikeus on tällaisena rakennuslupa-asian ratkaissut kumoten luvan. Rakennuksen ”nimenmuutos” ei voi johtaa kevyemmän lupaharkinnan piiriin. Tällä lainvastaisella menettelyllä ohitetaan tietoisesti ranta- ja suunnittelutarvealueella vaadittava MRL:n mukainen poikkeamislupamenettely ja siihen liittyvä lakisääteinen naapurien kuuleminen, sekä mitätöidään hallinto-oikeuden kumoavan päätöksen oikeusvoima.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Kantelun tekijä väittää edelleen, että lupa 23-0086, jonka hallinto-oikeus on kumonnut, olisi sama kuin lupa 22-0019, mikä ei pidä paikkaansa. Aikaisemmissa vastauksissa on selvitetty, miten luvat poikkeavat toisistaan.

1.      Viranomainen ei voi hallinto-oikeuden kumoavan päätöksen jälkeen antaa lautakunnalle harhaanjohtavaa esitystä rakennuksen ”palauttamisesta taukotuvaksi”, koska kyseistä rakennusta ei ole koskaan sellaisena ollut olemassa ja toimenpidelupa on rauennut 17.2.2025.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Rakennusta ei ole muutettu luvassa 22-0019 mihinkään muuhun muotoon ja raukeamispäivä ei ole 17.2.2025.

2.      Koska tontilla oleva rakennus on fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja varustelultaan pysynyt täysin muuttumattomana, on sitä arvioitava edelleen vapaa-ajan asuntona. Hallinto-oikeuden kumoavan päätöksen myötä tällä vapaa-ajan asunnolla ei ole enää olemassa olevaa lupaa, mikä tekee nykyisestä rakennuksesta kokonaisuudessaan luvattoman. Viranomainen ei voi poistaa tätä tosiasiallista laittomuutta pelkästään muuttamalla rakennuksen nimikettä paperilla 'taukotuvaksi'. Tilannetta tulee arvioida luvattoman rakentamisen virallisten seuraamusten kautta, eikä sitä voida ratkaista keinotekoisella nimikkeen muutoksella paperilla.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Viranomaislautakunnalla ei ole tietoa, milloin kantelun tekijä on tehnyt katselmuksen taukotilaan ja todennut sen sellaiseksi, että se on vapaa-ajan asunto vastoin rakennustarkastajan katselmusta.

3.      Kaupunki on laiminlyönyt hallintolain mukaisen joutuisuusvaatimuksen, kun se ei ole ottanut käsittelyyn eikä ratkaissut 6.8.2025 jättämiäni virallisia hallintopakkovaatimuksiani luvattoman rakentamisen oikaisemiseksi ja rakennuspaikan lainmukaisen tilan palauttamiseksi Viranomainen on pysytellyt passiivisena minun lakisääteisen vaatimukseni edessä, mutta on samanaikaisesti toiminut aktiivisesti luvattoman rakentajan eduksi yrittämällä laillistaa kohteen takautuvasti.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Kaikki toiminta vaatii aikansa, varsinkin kun on kysymys riita-asiasta. Hallintopakko on järeä toimi ja vaatii tietyn prosessin.

1. Asian vireilletulo ja selvitys

•     Havainto tai ilmoitus: Asia tulee ilmi esimerkiksi viranomaisen oman valvonnan kautta tai naapurin/muun osapuolen yhteydenotosta.
•     Selvityksen pyytäminen: Viranomainen varaa asianosaiselle tilaisuuden antaa selityksensä asiassa määräajassa.

2. Velvoitteen ja tehosteen asettaminen (Välillinen hallintopakko)

•     Päätös velvoitteesta: Viranomainen velvoittaa korjaamaan lainvastaisen tilan (esimerkiksi poistamaan luvattoman rakennuksen tai siivoamaan terveyshaitallisen jätteen).
•     Tehosteen liittäminen: Velvoitteen tueksi asetetaan uhkasakko tai teettämisuhka (uhka siitä, että laiminlyöty työ tehdään asianosaisen kustannuksella). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää välitöntä hallintopakkoa, kuten toiminnan välitöntä keskeyttämistä.

3. Täytäntöönpano ja tehosteen tuomitseminen

Se vaatii rauhallista asian valmistelua ja aikaa tehdä eri selvityksiä. Sitä ei voi tehdä hutiloiden ja koska kyseinen hanke ei ole terveydelle ja turvallisuudelle vaarallinen ei rakennusvalvonta ole muiden töiden ohessa pitänyt asiaa kiireellisenä. Rakennusvalvonta tutkii asiaa ja ryhtyy toimenpiteisiin kun kaikki asiaan liittyvät valitukset on käsitelty ja niihin on saatu päätökset.

4. Pyydän oikeusasiamiehen käsitystä siitä, miten rakennusvalvonnan on korjattava menettelynsä siten, että se kunnioittaa tuomioistuimen päätöksen oikeusvoiman kunnioittamista, noudattaa kaupungin omaa rakennusjärjestystä lupien raukeamisesta, käsittelee vireille pannut hallintopakkoasiat laissa säädetyssä järjestyksessä ja turvaa laillisen oikeuteni tulla kuulluksi naapurina ranta- ja suunnittelutarvealueella.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Pudasjärven rakennusvalvonta pyytää eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanottoa luvitusprosessin asianmukaisuudesta sekä kantelun tekijän tavasta esittää väitteitä koskien rakennustarkastajien sekä viranomaislautakunnan toimia.

13.3.2026 Valkiaisjärveltä otettu valokuva (liite 5) todentamaan vapaa-ajan asunnon keskeneräisyyttä ja vahvistamaan epäilyksiä käyttöönottokatselmuksen todellisesta suorittamista. Jos katselmus olisi tosiasiallisesti suoritettu, rakennustarkastaja olisi varmuudella huomauttanut pöytäkirjassaan keskeneräisyydestä, eikä olisi voinut hyväksyä rakennusta turvallisesti käyttöönotettavana.

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä:

Rakennushankkeeseen ryhtynyt ei ole uskaltanut viimeistellä tai korjata mahdollisia puutteita taukotilassa, koska vireillä on ollut pitkittynyt valituskierre. Edellisen kerran viikolla 32/2026 rakentaja kysyi rakennusvalvonnasta, voiko pintahuovan asentaa taukotupaan. Vs. rakennustarkastaja vastasi, että toistaiseksi ei ole syytä tehdä mitään, koska joudumme odottamaan tulevia päätöksiä.

Saatan oikeusasiamiehelle tiedoksi kyseistä rakennuspaikkaa koskevan uuden kiinteistöteknisen muutoksen, jotta asia ratkaistaan ajantasaisilla tiedoilla.

Rakentaja on 28.3.2026 suorittanut (kantatilalla 615-406-22-12) rakennuspaikalla lohkomisen, jonka mahdollisena tarkoituksena on kiertää hallinto-oikeuden päätöksen oikeusvoimaa luomalla paikalle uusi kiinteistötunnus, joka ei kosketa suoraan rantaviivaa. Erityisesti on huomioitava, että tämän uuden, rannasta irti lohkotun kiinteistön (615-406-22-15, liite 1) omistajana on edelleen täsmälleen sama henkilö, jota hallinto-oikeuden aiempi lainvoimainen päätös koskee, ja joka omistaa myös ympäröivän kantatilan. Tällä kiinteistöteknisellä järjestelyllä maanomistaja pyrkii ilmeisesti välttämään seuraukset vireille panemaani hallintopakkovaatimukseen. Samalla järjestelyllä pyritään mahdollisesti pohjustamaan sitä, että maanomistaja voisi hakea tälle muodostetulle ”kuivan maan tontille” suoraa rakennuslupaa vapaa-ajan asunnolle ilman ranta-alueen ehdotonta poikkeamislupavelvollisuutta.

Hallinto-oikeuden lainvoimainen ratkaisu suunnittelutarvealueeseen kuulumisesta ja poikkeamisluvan välttämättömyydestä perustui nimenomaan rakennuspaikan tosiasiallisiin olosuhteisiin, ei keinotekoisiin rekisterirajoihin. Vaikka rakennuspaikalle on annettu uusi kiinteistötunnus, sen fyysinen sijainti maastossa, etäisyys rantaviivasta, visuaalinen yhteys järvelle, tieyhteys sekä sijoittuminen loivasti nousevaan rantamaastoon ovat säilyneet ennallaan. Koska rakennuspaikka on sama, olosuhteet ovat identtiset hallinto-oikeuden arvioiman tilanteen kanssa, alue kuuluu yhä alueidenkäyttölain mukaisen ranta-alueen suunnittelutarpeen sekä poikkeamislupavelvollisuuden piiriin.

HO, 11.11.2024, dnro  1254/03.04.04.04.16/2023: ” Ottaen huomioon rakennushankkeen laadun, rakennuspaikan etäisyyden Valkiaisen rantaviivasta, rakennuspaikan rantaan tukeutumista osoittavat piirteet, kuten visuaalinen yhteys ja tieyhteys, rakennuspaikan sijoittumisen loivasti nousevaan aukeaan maastoon alueelle, jonne on pääosin muodostunut Valkiaiseen tukeutuvaa loma-asutusta, sekä alueella tapahtuneesta kiinteistöjaotuksesta saadun selvityksen, hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu rakennuspaikka näissä olosuhteissa sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 2 momentissa tarkoitetulla ranta-alueella, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Koska alueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ennen rakennusluvan myöntämistä on tarpeen saada poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 2 momentin mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta aiheutuvasta rakentamisrajoituksesta.”

Viranomaislautakunnan vastaus koskien edellä esitettyä: 

Rakennusvalvonnalla ei ole tietoa omistajan tai omistajien aikeista, eikä rakennusvalvonnalla ole käsiteltävänä sellaista toimintaa johon kantelun tekijä viittaa.

Va. johtavan rakennustarkastajan esitys

Päätös

Jakelu