Oulunkaaren ympäristölautakunta
Pöytäkirja 28.04.2022/Pykälä 42

OULYMP 28.04.2022 § 42  

651/11.00.03/2022  

Oulun kaupungin seudullinen jätehuoltojaosto on pyytänyt Pudasjärven kaupungin ja Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Oulun seudun jätehuoltomääräysten luonnoksesta. Oulunkaaren ympäristölautakunta toimii Pudasjärven kaupungin ja Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Lausunto pyydetään antamaan 15.4.2022 mennessä ja lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 4.5.2022 saakka.

Jätehuollon järjestämisestä määrätään jätelain (646/2011) ja sen nojalla annetuilla asetuksilla, mm. valtioneuvoston asetuksella jätteistä (978/2021). Jätelain 91 §:n mukaan valtakunnallisen jätelainsäädännön määräyksiä voidaan tarkentaa alueellisesti ja paikallisesti annettavilla jätehuollon toimijoita velvoittavilla jätehuoltomääräyksillä.

Jätehuoltomääräykset voivat koskea jätehuollon operatiivista järjestämistä, toimenpiteitä syntyvän jätemäärän vähentämiseksi, jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämistä, jätteiden lajittelua syntypaikalla, vastaanottopaikan järjestämistä kiinteistöllä, jätteiden toimittamista alueelliseen vastaanottopaikkaan sekä jätteiden säilyttämisen, keräyksen, kuljettamisen ja käsittelyn järjestämistä. Jätehuoltomääräykset voivat koskea myös jätehuoltoon liittyviä teknisiä vaatimuksia, kuten jäteastioiden tai jätteiden kuljettamiseen käytettävän kaluston laatua ja sallittuja kuormaamisaikoja. Roskaantumisen ehkäisemiseksi jätelakia tarkentavia jätehuoltomääräyksiä voidaan antaa esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestämisestä.

Jätehuoltomääräysten antaminen kuuluu jätehuoltoviranomaisen tehtäviin ja Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätehuoltomääräyksistä päättää Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan alainen seudullinen jätehuoltojaosto.

Jätehuoltomääräysten päivityksen tarve johtuu ensisijaisesti jätelainsäädännön uudistamisesta. Jätelain muuttuneet säännökset on päivitettävä jätehuoltomääräyksiin. Toisaalta Oulun seudullisen jätehuoltoviranomaisen ja Kiertokaari Oy:n toimialueen kunnat ovat muuttuneet: Liminka, Muhos, Tyrnävä ja Utajärvi ovat irtautuneet yhteistyöstä ja päättävät omista jätehuoltomääräyksistään.

Jätehuoltoyhteistyöhön on tullut uusia kuntia edellisten jätehuoltomääräysten antamisen (2013) jälkeen, Ii ja Pudasjärvi ovat liittyneet jätehuoltoyhteistyöhön. Jätehuoltomääräysten yhdenmukaistaminen on ajankohtaista, sillä Pudasjärven tällä hetkellä voimassa olevat jätehuoltomääräykset ovat vuodelta 2010 (KValt 16.12.2010 § 73) ja Iin jätehuoltomääräykset ovat vuodelta 1995 (KValt 19.6.1995 § 41).

Oulun seudulla voimassa olevat vuoden 2013 jätehuoltomääräykset noudattavat tuolloin voimassaollutta jätelainsäädäntöä. Suurimpaan osaa jätehuoltomääräysten säännöksistä ei kohdistu muutospaineita. Jätehuoltomääräysten rakennetta ja kieliasua on korjattu säännöstön selkeyttämiseksi.

 Jätehuoltomääräyksissä olevat suurimmat muutokset

Soveltamisala. Kunnan jätehuoltovastuu on supistunut koskemaan asumisen ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Aikaisemmin kunnan jätehuoltovastuu ja jätehuoltomääräykset ovat koskeneet myös mm. yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan jätettä. Kunnan toissijainen jätehuoltovastuu on samalla laajentunut koskemaan em. jätteitä.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen. Bio- ja pakkausjätteiden kiinteistökohtainen jätteenkuljetus on jätelain mukaan hoidettava kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja asumisen lietteiden kuljetusjärjestelmä voidaan järjestää kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta on oltava jätehuoltoviranomaisen lainvoimainen päätös. Luonnoksessa ehdotetaan, että Pudasjärvellä syntyvän polttokelpoisen jätteen kuljetus järjestetään jatkossakin kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena.

Jäteasetuksessa määrättävien biojätteen ja pakkausjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden laajentaminen. Aikaisemmin lajitteluvelvollisuudet oli kirjattu jätehuoltomääräyksissä. Jätelainsäädännön muutoksen seurauksena lajitteluvelvollisuuksista määrätään jäteasetuksessa (978/2021). Jäteasetuksen mukaan bio- ja pakkausjätteet on siirtymäaikojen jälkeen lajiteltava ja erilliskerättävä taajamissa sijaitsevissa asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Jäteasetuksessa biojätteen erilliskeräysvelvoitetta laajennetaan koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa.

Jätelakiin on lisätty mahdollisuus poiketa jätehuoltomääräyksissä jäteasetuksessa säädetyistä erilliskeräysvelvoitteista joko laajempaan tai suppeampaan suuntaan. Tämä mahdollistaa joustavan ja paikallisten tarpeiden mukaisen jätehuollon perustellusta syystä.

Oulun seudun vuoden 2013 jätehuoltomääräyksissä biojätteen sekä kartongin, lasin ja pienmetallin huoneistoraja on 4 huoneistoa taajama-alueilla ja niiden ulkopuolella. Jos Oulun seudulla siirryttäisiin noudattamaan jäteasetuksen vähimmäisvelvoitteita, se laskisi kerättyjen kierrätettävien jätteiden määrää sekä huonontaisi asukkaiden lajittelumahdollisuuksia. Tämän vuoksi huoneistorajat pidetään jäteasetusta laajempana, neljässä huoneistossa ja tämä huoneistoraja koskee myös taajamien ulkopuolisia alueita. Myös uutena aloitettavan muovipakkauskeräyksen huoneistoraja laajennetaan koskemaan kiinteistöjä, joissa huoneistoja on neljä tai enemmän.

Biojätteen erilliskeräyksen järjestäminen koskemaan alle 5 huoneiston (Oulun seudulla alle neljän huoneiston) kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa laajennetaan Oulun seudulla koskemaan kaikkia taajama-alueita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että taajamissa, joissa on biojätteen erilliskeräysvelvoite, velvoite biojätteen erilliskeräykseen tai kompostointiin laajenee koskemaan omakotitalouksia. Oulun seudulla taajamat ovat pieniä ja harvassa, ja biojätekeräyksen kuljetusten tehostamiseksi on syytä kerätä biojäte kaikilta taajaman kiinteistöiltä.

Oulun seudulla yli 10 000 asukkaan taajamia on vain Oulu, ja biojätekeräysvelvoitteen laajentamisella parannetaan myös muiden taajamien asukkaiden lajittelumahdollisuuksia. Tiukennuksilla ja tarkennuksilla tavoitellaan myös jätelain ja EU:n jätedirektiivin kierrätystavoitteiden saavuttamista.

Jäteastioiden tyhjennysvälit. Jäteastioiden vähimmäistyhjennysvälejä muutetaan niin, että biojäteastioiden tyhjennysvälit pidentyvät niin kesä- kuin talviaikana. Oleellisinta jäteastioiden tyhjennysvälien määrittämisessä on kuitenkin aina haitaton ja roskaamaton jätehuollon järjestäminen.

Jätteen omatoimisesta käsittelystä ilmoittaminen. Jätteen omatoimisesta käsittelystä määrätään jäteasetuksessa aikaisempaa tarkemmin. Jätehuoltomääräyksiin lisätään kiinteistön haltijan velvollisuus ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle jätteen omatoimisesta käsittelystä kiinteistöllä. Näin siitä huolimatta, että asiasta määrätään jo jäteasetuksessa. Velvollisuuden lisääminen myös jätehuoltomääräyksiin toimii ns. informatiivisena pykälänä.

Jätteenkuljettajan tiedonantovelvollisuus. Jätelain 39 §:ssä säädetään jätteenkuljettajan tiedonantovelvollisuudesta. Velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 42 §:ssä. Siinä määrätään jätteenkuljettajan velvollisuudeksi ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle neljännesvuosittain tiedot kiinteistöistä ja niiltä noudetuista jätteistä. Jätehuoltomääräyksissä määrätään aikataulu, jonka mukaan tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle.

Asiaa ovat valmistelleet ympäristötarkastaja Ida-Maria Isoherranen p. 040 637 6635, Kati Juurikka p. 040 186 5409 ja ympäristötarkastaja Kaisa Pikkarainen p. 050 395 0366.

Valmistelijoiden esitys

 Oulunkaaren ympäristölautakunta antaa seuraavan lausunnon:

Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää uusien jätehuoltomääräysten laatimista välttämättömänä ja erittäin ajankohtaisena johtuen jätelain ja -asetuksen muutoksista. Pudasjärven kaupungin ja Iin kunnan nykyisten jätehuoltomääräysten laatimisen jälkeen on tullut voimaan useita jätelainsäädäntömuutoksia. Jätehuoltomääräysluonnos perusteluineen on selkeästi laadittu. Jätehuoltomääräyksiin ehdotetut muutokset parantavat kuntalaisten mahdollisuuksia jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen.

Iin kunta on FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston ja Circwaste kiertotalouden edelläkävijäkuntien verkoston jäsen. FISU-verkoston jäsenenä Iin kunta tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Circwaste - edelläkävijäkuntana Iin kunta haluaa edistää materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutumista. Ehdotetut, joiltain osin nykyistä jätelainsäädäntöä tiukemmat jätehuoltomääräykset tukevat Iin kunnan jätehuoltoa koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää järkevänä ja perusteltuna, että Pudasjärvellä asumisessa syntyvän polttokelpoisen jätteen kuljetus järjestetään edelleen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Näin voidaan varmistaa kuntalaisten tasapuolinen kohtelu ja mahdollisesti välttää hallitsematon kustannusten nousu.

Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että Pudasjärven kaupungin ja Iin kunnan alueella asumisessa syntyvät pakkausjätteet tulisi jätehuoltomääräysten luonnoksesta poiketen velvoittaa lajittelemaan ja keräämään kiinteistökohtaisiin jäteastioihin vain taajamissa sijaitsevilla kiinteistöillä, joissa huoneistojen lukumäärä on 4 tai enemmän. Pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteen ulottaminen taajamien ulkopuolisille alueille kasvattaisi jätteiden kuljetusten päästöjä suhteessa erilliskerättyjen jätteiden määriin ja voisi huonontaa kyseisen velvoitteen hyväksyttävyyttä. Jätehuoltoa koskevan taksan valmistelussa tulee kuitenkin pyrkiä edelleen kannustamaan asukkaita jätteiden lajitteluun myös taajama-alueiden ulkopuolella.

Jätelainsäädännön ja jätehuoltomääräysten muutoksista johtuen resurssien tarve kunnallista jätehuoltoa koskevaan tiedotukseen ja neuvontaan kasvaa merkittävästi. Riittävien resurssien turvaaminen on olennaista ja välttämätöntä jätehuollon toimivuuden varmistamiseksi sekä uusien velvoitteiden hyväksyttävyyden ja valtakunnallisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Tiedottaminen tulee aloittaa mahdollisimman hyvissä ajoin etukäteen. Tietoa tulee jakaa käyttäen useita eri kanavia. Tiedottamisessä tulee panostaa myös jätteen synnyn ehkäisemisen ja jätemäärän vähentämisen edistämiseen.

Riistajätteiden käsittelyä ja eläinten hautaamista on käsitelty luonnoksessa hyvin suppeasti. Oulunkaaren ympäristölautakunta esittää, että jätehuoltomääräyksissä eläinten hautaamista ja riistajätteiden käsittelyä tulisi ohjeistaa tarkemmin, jotta ohjeistus olisi yhtenäinen kaikissa kunnissa, joita jätehuoltomääräykset koskevat. Lisätietojen antajaksi kuolleiden eläinten hävittämiseen liittyen tulisi lisätä Oulunkaaren ympäristöpalvelut.

Oulunkaaren ympäristölautakunnan käsityksenä on, että jätehuoltomääräyksissä ei voida antaa määräyksiä omassa asumisessa syntyvän puhtaan betoni- ja tiilimurskeen pienimuotoisesta ja kertaluonteisesta käytöstä omassa maarakentamisessa, vaan nämä määräykset olisi mahdollista antaa kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä.

Jätehuoltomääräysten luonnoksen määräyksessä 16 § ehdotetut muilla kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien kierrätettävien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoiterajat poikkeavat hieman jäteasetuksen 21 §:n asetetuista erilliskeräysvelvoiterajoista. Jätehuoltomääräysten luonnoksen perusteluiden mukaan luonnoksessa asetetut erilliskeräysvelvoitteet noudattavat jäteasetuksen velvoiterajoja. Määräyksen velvoiterajat tulisi muuttaa jäteasetuksen mukaiseksi.

Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää ehdotettuja jäteastioiden tyhjennysvälejä perusteltuina. Joustavuus sopivan tyhjennysvälin valinnassa voi parantaa asukkaiden lajitteluhalukkuutta ja kokemusta jätehuollon toimivuudesta.

Määräyksessä 19 § on esitetty, että kompostoriin ei saa laittaa vieraslajeiksi luokiteltuja kasveja tai kasvin osia. Määräyksiin olisi syytä tarkentaa, että määräys koskee haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja kasveja ja niiden osia. Laissa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) asetettu kiinteistön omistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuus koskee Euroopan unionin luetteloon kuuluvia tai kansallisesti merkityksellisiä haitallisia vieraslajeja. Lista haitallisista vieraslajeista on löydettävistä EU:n vieraslajiluettelosta ja kansallisesta vieraslajiluettelosta (vieraslajit.fi). Jätehuoltomääräyksissä tulisi antaa ohjeistusta vieraslajijätteiden toimittamisesta käsiteltäväksi.

Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää hyvänä, että määräyksissä on sallittu, että jätteen haltija saa ottaa käsiteltäväkseen, enintään neljällä naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalta kiinteistöltä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää sen peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyvän lietteen. Tämä vähentää haja-asutuksessa syntyvien lietteiden kuljettamisesta aiheutuvia päästöjä ja voi vähentää lietteiden epäasiallista käsittelyä tai johtamista maastoon. Määräyksen valvonnan kannalta on hyvä, että vastaanottaminen on selkeästi rajattu. Sen lisäksi, että määräyksissä kielletään lietteiden ja jätevesien levittäminen metsään tai muualle maastoon, tulisi niissä kieltää myös lietteiden tai jätevesien johtaminen vesistöön.

Oulunkaaren ympäristölautakunta pitää perusteltuna, että poikkeamiset jätehuoltomääräyksistä käsittelee jätehuoltoviranomainen.

Jätteiden erilliskeräysvelvoitteet kiristyvät merkittävästi Pudasjärven ja Iin osalta verrattuna aiempiin jätehuoltomääräyksiin. Muiden kuntien osalta kiristykset eivät ole yhtä merkittäviä verrattuna niissä aiemmin käytössä olleisiin jätehuoltomääräyksiin. Erilliskeräysvelvoitteiden kiristyminen nostaa kierrätysastetta, mikä on tärkeää kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi, mutta samalla syntyy painetta nostaa jätehuoltomaksuja. Erilliskeräyksen laajentaminen lisää jätteiden keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Toisaalta kalliin sekajätteen määrä vähenee, joten kulut tulisivat siltä osin vähenemään. Myös kiinteistöille aiheutuvista jätepisteiden laajentamistarpeista voi kertyä lisäkuluja Pudasjärven ja Iin asukkaille. Kerättäviä jätelajeja on jatkossa enemmän, joten jätepisteelle on joko hankittava uusia jäteastioita tai jo olemassa olevia keräysastioita on jaettava osiin. Kaikki jäteastiat eivät ehkä mahdu nykyiseen jätepisteeseen, jolloin jätepistettä on laajennettava.

Jätemaksujen muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Muutokset jätemaksuissa riippuvat alueellisen vaihtelun lisäksi muun muassa erilliskeräyksen aiemmasta laajuudesta, käytössä olevasta kuljetusjärjestelmästä, tuottajavastuun laajentumisesta, toimijoiden määrästä sekä jätehuollon toteutusketjun kokonaisuudesta kunnassa. Myös tiedotus- ja neuvontakustannukset katetaan jätemaksuilla. Kustannusten nousun hillitsemiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota kuljetusjärjestelmän valintaan. Nousupainetta voisi hillitä mahdollisuuksien mukaan myös monilokerokeräyksellä ja ohjaavan jätetaksan käytöllä.

Ympäristöjohtajan esitys

 Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijoiden esityksen

Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti.