Valtuusto
Pöytäkirja 20.06.2022/Pykälä 49

VALT  20.06.2022 § 49

Valtuuston kokous 20.6.2022 VALTUUSTOALOITE

Liitteeksi pöytäkirjaan

Asianro 11 Muut mahdolliset kiireellisenä käsiteltävät asiat

TUULIVOIMAVAPAA PUDASJÄRVI

Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan laatiminen. Keskiössä vaihemaakuntakaavassa on tuulivoima ja sen mahdollinen sijoittuminen jatkossa maakunnan aluelle. Pudasjärven kaupungin alueelle on merkitty tuulivoimatuotantoon soveltumattomia alueita eli niin sanottuja "ei" -alueita sekä "ehkä" -alueita, jotka mahdollisesti tietyin edellytyksin voisivat voimalatuotantoon soveltua. Ainuttakaan "kyllä" -aluetta ei Pudasjärven kaupungin alueelle ole merkitty.

Tuulivoima on tehotonta sattumasähköä

Fingridin nettisivujen mukaan vuonna 2021 koko Suomen nimellinen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden lopussa 3204 MW. Tämä nimellisteho ei kerro mitään todellisesta tehosta. Alimmillaan vuonna 2021 tuotanto oli ainoastaan 9 MW ja parhaimmillaankin 2748 MW. Koko vuoden tuotannon keskiarvo oli 902 MW. Eli keskimäärin vuonna 2021 tuulivoiman tuotanto kokonaiskapasiteetista oli ainoastaan 28,2%. Hyötysuhde on sanalla sanoen surkea, voidaankin puhua varsinaisesta sattumasähköstä. Lisäksi tuotanto sahaa rajusti ylös ja alas, jolloin säätövoimaa tarvitaan jatkuvasti (ja mahdollisesti lisääntyvien tuotantoalueiden vuoksi säätövoimaa tarvitaan jatkuvasti lisää), sähköverkko on lujilla vaihtelevan taajuuden vuoksi. Pohjolan Voiman mukaan säätövoiman tuottajan, kuten vesivoimalaitoksen, on pystyttävä reagoimaan minuuteissa tai jopa sekunneissa. Ollaanko siis valmiita panostamaan lisää vesivoimalaitoksiin, jotta epäsäännöllistä tuulivoimatuotantoa pystytään jatkossakin säätelemään?

Tuulivoima ei tee pesäeroa Venäjään eikä ratkaise ilmastonmuutosta

Viime aikoina on noussut vahvasti esiin, että Venäjän fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon ja tuulivoimasta tarjoillaan yhtä pelastusta tilanteeseen. Tässä mennään ojasta allikkoon. Venäjällä on paljon kriittisiä/harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan suuria määriä esimerkiksi tuulivoimaloiden kestomagneetteihin. Aalto-yliopiston metallurgian professori Ari Jokikokko toteaa haastattelussaan, että melkein kaikkien metallien kysyntä uhkaa ylittää tarjonnan jo kymmenen vuoden kuluessa, mikäli suunnitellut massiiviset tuulivoimala-alueet sekä sähköautoihin siirtyminen toteutuu. Myös Geologian tutkimuskeskuksen tuore tutkimus toteaa, etteivät nykyiset mineraalivarat riitä maailmanlaajuisesti  kattamaan edes yhtä sukupolvea sähköautojen akkuja ja niiden energian varastointia. Sähköä tarvitaan myös muualla mittavia määriä, kuten teollisuudessa ja asumisessa. Mineraalit louhitaan aina jossain, eikä louhinta ole päästötöntä sekään. Jokaisesta voimalasta jää maahan noin 26 metriä halkaisijaltaan oleva betoniperustus, joka imaisee itseensä noin tuhat kuutiometriä betonia. Mikä se olikaan betonin hiilijalanjälki? Mitä taas tulee tuulivoimaloiden metalliosiin, on Venäjä myös viidenneksi suurin raudan viejä maailmassa. Yhden tuulivoimalan perustuksiin uppoaa terästä 90 tonnia. Sitä voi pohtia, voimaloiden koon jatkuvasti kasvaessa, että mistä se teräs niihin toimitetaan.

Tuulivoima ei ole lottovoitto

Kiinteistöverotulojen osuutta korostetaan, mutta vähemmälle huomiolle jäävät tehottoman ja epävarman tuotantomuodon vaatimat investoinnit kantaverkkoon ja säätövoimaan, samoin tuulivoimatukien (syöttötariffien ja nykyisten preemioiden) maksuosuudet -nämähän rahoitetaan viime kädessä veronmaksajien kukkarosta. Fingridin tiedotteen 4.5.2022 mukaan, yhtiö investoi seuraavan kymmenen vuoden aikana kantaverkkoon ennätykselliset kolme miljardia euroa. Investoinneilla mahdollistetaan energiamurroksen edellyttämä sähköistäminen uusiutuvan sähköntuotannon rakentamisen kiihtyessä. Toisin sanoen tuulivoimatuotantoalueiden rakentaminen. Ottamatta huomioon kantaverkkoinvestointeja, joiden kulut lopulta koituvat maksettaviksi sähkölaskujen yhteydessä, tekivät pelkästään syöttötariffimenot vuodelta 2020 yli 386 000€ voimalaa kohden, samaan aikaan kun keskimääräinen kiinteistöverotuotto oli reilut 18 000€/voimala. Kustannukset ovat kohtuuttomat tuloihin nähden ja tämä maksetaan jokaisen veronmaksajan pussista.

Kasvava vastustus tuulivoimaloita kohtaan eri paikkakunnilla tulee huomioida asiaan kuuluvalla vakavuudella, ihmiset eivät ilokseen ja ajankulukseen valita näin suuressa mittakaavassa. Mitä enemmän ihmisillä on kokemusta voimaloiden läheisyydessä asumisesta ja haittojen konkretisoituessa, myös vastustus on lisääntynyt. Kiinteistöjen arvon lasku, maisemahaitat, melu- ja välkehaitat, haitat elinkeinoille kuten matkailulle, maa- ja metsätaloudelle -meidän korkeuksilla myös porotaloudelle-, harrastusmahdollisuuksien heikentyminen ja metsästyksen haasteet, alueiden houkuttelevuuden heikentyminen niin muuttajille, matkailijoille kuin myös nykyisille kuntalaisille, mikro- ja nanomuovipäästöt, vaikutukset pohjavesiin ja eläimiin ja niin edelleen. Yhtenä suurena asiana, josta on paljolti vaiettu, ovat siirtolinjojen vaatimat maa-alueet, jotka tarvittaessa vaikka pakkolunastetaan. Kokonaisuutena puhutaan elinolosuhteiden kokonaisvaltaisesta ja radikaalisesta muutoksesta. Lista on loputon.

Pudasjärven kaupungin ja sen päättäjien tulee nähdä tuulivoimalobbareiden ruusuisten lupausten taakse. Meillä ei ole varaa menettää niitä tärkeimpiä vetovoimatekijöitä, joita meillä kyselyidenkin perusteella eniten arvostetaan: luonto, rauha ja hiljaisuus. Tuulivoimateollisuus vie mennessään kaiken sen, minkä vuoksi Pudasjärvellä viihdytään ja jonka vuoksi tänne muutetaan. Alustavasti Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaan on kirjattu 238 maa-aluetta tuulivoimatuotannolle. Huhtikuussa 2022 maakunnan alueella oli yhteensä 412 voimalaa, joiden nimellinen kapasiteetti on 1597 MW. Luvitettuna on peräti 2930 MW ja suunnitteilla lisäksi 6000 MW. Tämä tarkoittaa sitä, että maakuntamme tulee olemaan kuin pommitettu täyteen näitä teollisuuslaitoksia. Pudasjärvellä on ennennäkemätön mahdollisuus erottautua edukseen tuulivoimavapaana kaupunkina ja tätä kautta saada muualta muuttavia paikkakunnalle asumaan. Tämä mahdollisuus tulee tiedostaa itse kunkin meistä ja sen eteen on meidän kaikkien tehtävä töitä. Kuntalaiset ovat yhtä kuin kaupunki, sen elinvoima sekä tulevaisuus, sitä ei säiden oikkujen perusteella pyörivät tuulivoimalat tee.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Pudasjärven kaupunki julistautuu tuulivoimavapaaksi kaupungiksi, eikä salli alueelleen rakennettavan enää ainoatakaan teollisen mittakaavan tuulivoimalaa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä 

P.S Betonin valmistuksessa sideaineena käytettävän sementin tuotannosta syntyy arvioiden mukaan 5-8 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Se on enemmän kuin lentoliikenteen päästöt.