Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 10.05.2022/Pykälä 166

YHTV 20.10.2021 § 9  

3107/10.03.00.04/2021  

Valmistelija

Tekninen johtaja Janne Karhu, puh. 040 544 3219 ja maankäyttöinsinööri Markku Mattinen puh. 040 389 872.

Asian käsittely KH 09.02.2021 § 39

 ELINYMP 15.03.2021 § 9

56 Siuruanjoen maanomistajaa on esittänyt Pudasjärven kaupungille vetoomuksen Siuruanjoen rantaosayleiskaavan ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi.

Siuruanjoen rantayleiskaavoituksen tarpeellisuus Ritvansuusta alavirtaan nousi esille maankäyttöpainotteisen kehittämissuunnitelman (kuntastrategian toimeenpano) ja rakennusjärjestyksen uudistamisen yhteydessä. 24,5 kilometrin jokiosuudelle on rakennettu 140 rakennuspaikkaa. Rakentamistiheys on keskimäärin 5,7 rakennuspaikkaa/ muunnetulle rantaviivakilometrille (muunnoskerroin 0,5). Samalla alueella on rakentamattomia, yli kilometrin mittaisia rannanosia noin 18 kilometriä. Rakennusjärjestyksessä joen alaosa on kaavoitustarvealuetta.

Joen yläjuoksun maanomistajilta on tullut yhteydenottoja jokivarren kaavoittamisesta ja sen myötä mahdollisten rakennuslupien saannin helpottumisesta. Joen yläosa on pituudeltaan 32 kilometriä, alueen nykyinen rakennuskanta on 79 rakennuspaikkaa. Rakentamistiheys on keskimäärin 2,5 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille. Rakentamattomia yli kilometrin mittaisia rannanosia jokiosuudella on noin 12,5 kilometriä. Rakennusjärjestyksessä joen yläosa on suunnittelutarvealuetta.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa. Vyöhykkeelle on kuitenkin mahdollista rakentaa, kun siellä on asemakaava tai sellainen oikeusvaikutteinen yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Poikkeamismenettelyllä on mahdollista rakentaa vähäisessä määrin.

Kaavoituksella on mahdollista saavuttaa pitkäaikainen varmuus rakennusluvan saannista. Menettelyllä saavutetaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja sillä pystytään jonkin verran korjaamaan perikuntien maille epätasaisesti jakaantunutta rakennusoikeutta. Kaavoitus kohottaa lisääntyvän kysynnän ja lupamenettelyn helpottumisen kautta maan arvoa. Kaavoitus helpottaa yhteisomitusten purkamista. Kaupungille yleiskaavoittaminen antaa elinvoiman lisäystä.

Laatimalla jokivarren oikeusvaikutteinen ja yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, ohjaisi tämä suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kaavalla suunnitellaan uusien lomatonttien lisäksi uusia asuntotontteja sekä mahdollistetaan alkutuotannon elinkeinojen, virkistysmatkailun ja siihen liittyvien palvelujen kehittyminen alueella.

Kaupungilla on halutessaan mahdollisuus periä kaavoituskustannuksia kaavoitettavan alueen maanomistajilta. Aikaisemmissa rantayleiskaavoituksissa kaavoituskustannuksia on peritty niiltä maanomistajilta, jotka saavat uuden rakennuspaikan rantavyöhykkeeltä.

Kuntastrategian tavoitteiden kannalta tärkeintä on keskittyä Siuruanjoen alaosa kaavoittamiseen, missä on pitkiä rakentamattomia rantaosuuksia ja rakennuskanta on tiheämpää.

Kaavoituksen tavoitteita (Livojoki):

Rantayleiskaavoituksella saavutetaan:

- luontoarvojen ja maiseman huomioon ottaminen

- ranta-alueen käyttö kestävää kehitystä tukevalla tavalla

- riittävien yhtenäisten vapaiden rantajaksojen säilyttäminen

- turvataan rakennusoikeuden tasapuolinen jakautuminen maanomistajien kesken

- yleisten virkistystarpeiden huomioon ottaminen

- selkeä peruste rakennuslupien käsittelylle siten, että alueelle ei tarvitse laatia erillisiä ranta-asemakaavoja

Kaupunginhallitus on linjannut, että Siuruanjokivarren kaavoitusasia laitetaan jatkoselvittelyyn, jonka aikana selvitetään kaavoituksen tarpeellisuus mm. maanomistajille tehtävällä kyselyllä. Kaupunginhallitus tekee päätöksen selvityksen jälkeen kaavoitusprosessin käynnistämisen suhteen.

Maanomistajien mielipiteen selvittämiseksi asiasta järjestettiin kysely ajanjaksolla 29.3. - 3.5.2021. Kysely lähetettiin kaikille Siuruanjoen varressa Pudasjärvellä maata omistaville. Kysely lähettiin myös aivan rannan vaikutuspiirissä oleville tiloille, vaikka heillä ei ollut omaa rantaa.  Kyselyssä joki oli jaettu ylä- ja alajuoksuun. Jokiosien välisenä rajana oli Ritavanojansuu, joen Pudasjärven osan keskivaiheilla.

Kysely lähetettiin tilojen kaikille omistajille. Kyselyn vastausosaan oli valmiiksi painettu vastaajan nimi ja tilan kiinteistötunnus. Kyselyssä kysyttiin, oliko vastaajan tila joen yläjuoksulla, alajuoksulla vaiko molemmilla alueilla. Sitten kysyttiin, tulisiko alueelle laatia vastaajan mielestä rantayleiskaava. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä ja ei.

Kyselyyn saattoi vastata joko lähetetyllä lomakkeella tai sähköisesti.

Kyselykirjeitä lähettiin 556 kpl, vastauksia saatiin 335 kpl (60%), kirjeitä palautui tuntemattoman ositteen takia 7 kpl.

https://www.pudasjarvi.fi/tiedotteet/73-tekninen-ja-ymparistotoiminta/3202-kyselyn-maanomistajille-siuruanjoen-rantayleiskaavan-laatimisesta

Vastausten koostamisen ja laskennan vastaajatilojen rantaviivojen pituudesta on suorittanut Sweco Infra & Rail Oy.

Kyselyn tulokset esitellään kokouksessa.

Asian käsittely  

Tekninen johtaja Janne Karhu alusti kaavoituskyselyn vireille saattamisen jonka jälkeen maankäyttöinsinööri Markku Mattinen esitteli kaavoituksen tarkoitusta ja sen tuomia etuja alueelle. Keskustelua herätti se, että poikkeamislupaa haettaessa ja naapureiden antaessa maanomistajan suostumuksen, voivat suostumuksen antajat samalla menettää yhteistä jaettavaa rakennusoikeutta emätilalta. Tämä ilmenee suostumuksen antaneille yleensä vasta myöhemmin poikkeamis- /rakentamislupaa haettaessa.

Kokouksessa esiteltiin ja käsiteltiin maanomistajille osoitetun kaavoituskyselyn tulokset.

Valiokunta totesi asian ja kyselytulosten heille tietoonsa saatetuksi ja siirtää asian kaupunginhallituksen käsittelyyn.

 -------------

Merkitään muistioon, että puheenjohtaja Jorma Kouva ja jäsen Eija Ikonen ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 §:n intressijääviyden perusteella ja he poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajaksi nimettiin varapuheenjohtaja Sointu Veivo tämän pykälän käsittelyn ajaksi.

Merkitään myös, että kokoukseen saapui jäsen Hannu Nissi klo 14.03.             

KH 10.05.2022 § 166  

603/10.03.00.02/2022  

Valmistelija Asian on valmistellut maankäyttöinsinööri Markku Mattinen, puh 040 038 9972

Maanomistajien mielipiteen selvittämiseksi asiasta järjestettiin kysely ajanjaksolla 29.3. - 3.5.2021. Kysely lähetettiin kaikille Siuruanjoen varressa Pudasjärvellä maata omistaville. Kysely lähettiin myös aivan rannan vaikutuspiirissä oleville tiloille, vaikka heillä ei ollut rantaakaan.  Kyselyssä joki oli jaettu ylä- ja alajuoksuun. Jokiosien välisenä rajana oli Ritavanojansuu, joen Pudasjärven osan keskivaiheilla.

Kysely lähetettiin tilojen kaikille omistajille. Kyselyn vastausosaan oli valmiiksi painettu vastaajan nimi ja tilan kiinteistötunnus. Kyselyssä kysyttiin, oliko vastaajan tila joen yläjuoksulla, alajuoksulla vaiko molemmilla alueilla. Sitten kysyttiin, tulisiko alueelle laatia vastaajan mielestä rantayleiskaava. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä ja ei.

Kyselyyn saattoi vastata joko lähetetyllä lomakkeella tai sähköisesti.

Kyselykirjeitä lähettiin 556 kpl, vastauksia saatiin 335 kpl, kirjeitä palautui tuntemattoman ositteen takia 7 kpl.

-          Vastauksista yhteensä kyllä ääniä oli 39 % ja ei ääniä 60%.

-          Joen alajuoksulla kyllä ääniä 46 % ja ei ääniä oli 52 %.

-          Joen yläjuoksulla kyllä ääniä 30 % ja ei ääniä 69 %.

Rantaviivan omistuksen suhteessa äänet jakaantuivat

-          alajuoksulla kyllä ääniä 56 % ja ei ääniä 43 %

-          yläjuoksulla kyllä ääniö 33% ja ei ääniä 66 %.

Siuruanjoen kaavoittamista on aikaisemmin käsitelty valtuuston hyväksymässä maankäytön kehittämisohjelmassa 2017-2027. Ohjelman tavoitteena on niiden kylien osalta, jossa palvelut ja asukasmäärä ovat hiipuneet ja jotka tarvitsevat erityisiä toimia elinvoiman turvaamiseksi, lisätä pysyvää asutusta houkutteleville alueille, rantojen tuntumaan, kaupungin eri osien elinvoiman säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Pudasjärvellä on tarjota asuinpaikaksi useita persoonallisia kyliä.

Kehittämisohjelman mukaan Siuruanjoen alueen suunnittelutarvetta seurataan. Alueen elinvoiman hiipumista ehkäistään edistämällä rakentamista ja vahvistamalla kyläläisten osallisuutta. Rantaan pääsy turvataan myös kuivanmaan rakennuspaikoilta.

Ajanjaksolla 2017-2021 on Siuruanjokivarteen haettu rakennuslupa 4:lle vapaa-ajan rakennukselle ja 1:lle omakotitalolle. Vastaavat lukemat samana aikana Iijokivarren rantayleliskaava- alueella olivat 16 ja 8 ja Livojokivarren rantayleiskaava-alueella 15 ja 5.

Pudasjärven kaupungin strategian yhtenä painopisteenä on elinvoimaiset kylät. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella edistämme asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia kylillä. Kaupunkistrategian arvoperustan mukaisesti selkeät tavoitteet ja toimenpideohjelmat luovat kaikille toimijoille ennakoitavuuttatulevaisuuden toimenpiteitä ja investointeja suunnitellessa, jonka johdosta on käynnistetty myös asumisen politiikan valmistelu.

Asumisen politiikan selvitystyön perusteella väestön määrä haja-asutusalueella on vähentynyt vuosina 2011-2019 keskimäärin 2,0 % vuodessa, kun vähennys Kurenalla on ollut saman aikaisesti 0,6 %.

Asumisen politiikan selvitystyön yhteydessä tehtyyn asumisen kyselyyn vastasi 343 vakituista asukasta sekä 123 vapaa-ajan asukasta.

Kyselyn mukaan kiinnostus haja-asutusalueen rakentamiseen on Pudasjärvellä suuri. 45 % keskustan alueen vastaajista halusi asua tulevaisuudessa maaseutumaisella alueella. Haja-asutusalueen vastaajista 87 % ei haluaisi asua keskustassa. 50 % vastaajista teki etätöitä vapaa-ajanasunnolla.

Rantayleiskaavoituksella pystytään vastaamaan kyselyssä esiin tulleisiin asumisen tarpeisiin ja edistämään monipaikkaista asumista. Yleiskaava helpottaa rakennusluvan saantia vesistöjen ranta-alueille, koska kaikki selvitystyö on siinä tehty maanomistajille valmiiksi.

Maakäytön kehittämisohjelmaan perustuen on kaupungin rakennusjärjestykseen osoitettu Siuruanjoella alue, jolle katsotaan olevan tarvetta laatia rantaosayleiskaava. Alueeseen kuuluu Siuruanjoki Ritvanojan suusta Oulun rajaan.

Maanomistajakyselyn vastausgrafiikka ja tulos jaetaan esityslistan oheismateriaalina.

Kaupunginjohtaja on asiassa esteellinen hallintolain 28 §:n intressijäävi perusteella.

Hallintojohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää, että Siuruanjoen alueen suunnittelutarvetta seurataan edelleen maankäytön kehittämisohjelman mukaisesti ja tulevissa käsittelyissä huomioidaan laadittavaan asumisen politiikkaan kirjattavat tavoitteet.

Kaupunginhallitus päättää, että Siuruanjoen kaavoitettavan alueen laajuus tutkitaan ja päätetään tarpeen mukaan kaavoitustyön aloituksen ajankohtana.

Hallintojohtajan muutettu esitys:

Kaupunginhallitus päättää, että Siuruanjoen alueen suunnittelutarvetta seurataan edelleen maankäytön kehittämisohjelman mukaisesti ja tulevissa käsittelyissä huomioidaan laadittavaan asumisen politiikkaan kirjattavat tavoitteet.

Kaupunginhallitus päättää, että Siuruanjoen kaavoitettavan alueen laajuus päätetään tarpeen mukaan kaavoitustyön aloituksen ajankohtana.

Kaupunginhallituksen käsittely:

Keskustelun kuluessa Heikki Erkkilä esitti, että kaupunginhallitus ei käynnistä kaavoaitusprosessia Siuruanjoen rantaosayleiskaavan laatimiseksi. Esitys perusteluineen liitetään pöytäkirjaan. Mari Kälkäjä, Marko Koivula ja Juhani Jurmu kannattivat Erkkilän esitystä.

Keskustelun lopuksi puheenjohtaja totesi, että oli tehty hallintojohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asia oli ratkaistava äänestyksellä. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että hallintojohtajan esitys on "jaa" ja Erkkilän esitys on "ei".

Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa annettiin yhteensä 9 ääntä: Jaa-ääniä 5 (Ritola, Honkanen, Lantto, Seppänen,Törmänen), ei-ääniä 4 (Erkkilä, Jurmu, Koivula, Kälkäjä).

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen päätökseksi tuli hallintojohtajan esitys.

Päätös Kaupunginhallitus päätti, että Siuruanjoen alueen suunnittelutarvetta seurataan edelleen maankäytön kehittämisohjelman mukaisesti ja tulevissa käsittelyissä huomioidaan laadittavaan asumisen politiikkaan kirjattavat tavoitteet.
Kaupunginhallitus päätti, että Siuruanjoen kaavoitettavan alueen laajuus päätetään tarpeen mukaan kaavoitustyön aloituksen ajankohtana.

--
Merkitään pöytäkirjaan, että Tomi Timonen (läheinen asianosainen) ja Jorma Kouva ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 §:n osallisuusjäävi perusteella ja Vesa Riekki (Metsähallituksen työntekijä) palvelussuhdejäävi perusteella ja he poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Vesa Riekin varajäsen Kauko Seppänen oli paikalla tämän asian käsittelyn ajan. Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen toimi puheenjohtajana tämän asian kohdalla.

Tekninen johtaja Janne Karhu ja maankäyttöinsinööri Markku Mattinen esittelivät asiaa kokouksessa.

Heikki Erkkilä jätti asiaan eriävän mielipiteen.